Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Oivalluksia opinnäytetyön ohjauksesta

Oivalluksia opinnäytetyön ohjauksesta

28.5.2019



Angeria ja Häikiö.jpg
Mervi Angeria ja Sisko Häikiö työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuullisten palveluiden osaamisryhmässä.

Ohjausta kehittämällä kohti hallitumpaa opinnäytetyöprosessia

Opinnäytetyöt, niiden arviointi ja ohjaus puhuttavat tällä hetkellä monia. Lapin AMKissa on vahvistettu opinnäytetyön uudet, osaamisperustaiset arviointikriteerit, jotka otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana.

Tämä on herättänyt keskustelua koulutusten erilaisista tavoista ohjata opinnäytetyöprosessia. Suomenkielisessä restonomikoulutuksessa olemme säännöllisesti kehittäneet ohjausta ja prosessia viime vuodet. Tämä kirjoitus esittelee kehitystyömme tuloksia eli oivalluksiamme opinnäytetyöohjaukseen.

Olemme oivaltaneet, että ohjaajien yhteinen ymmärrys opinnäytetyön luonteesta ja tavoitteista on avain prosessin kehittämiseen.

Lähtökohtamme on, että opinnäytetyö on nimenomaan näyte opiskelijan osaamisesta, opiskelijan oma työ. Näin ollen ohjauksen tavoite on opiskelijan oman ajattelun sekä itsenäisen ja vastuullisen työskentelyn edistäminen.

Kuvio 1.jpg

Kuvio 1. Oivalluksia opinnäytetyön ohjauksesta

Tiimi suunnittelee ja toteuttaa ohjauksen

Restonomikoulutuksessa opinnäytetyöprosessin suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaa ohjaajatiimi, johon kuuluu tällä hetkellä kolme prosessinohjaajaa, tekstinohjaaja ja tiedonhaun ohjaaja. Tiimin kokoonpano on pysynyt samana jo useamman vuoden, mikä on vahvistanut yhteistä näkemystä, keskinäistä luottamusta ja avointa suhtautumista kehittämiseen.

Opinnäytetyöprosessia suunnitellaan samoin kuin muitakin opintoja ja lukukausia. Teemat, aikataulut ja ohjausmenetelmät suunnitellaan yhdessä. Opinnäytetyöprosessi viedään restonomikoulutuksessa läpi neljästi lukuvuodessa, joten tarkka aikataulu ja ehdottomat palautuspäivät ovat välttämättömiä. Opiskelijalle tämä vahva runko tuo turvaa työn valmistumisesta ja ohjauksen saamisesta sekä antaa ohjaajalle keinoja työkuorman tasapainottamiseen.

Kuvio 2.jpg
Kuvio 2. Opinnäytetyöprosessin vaiheet ja kesto on kuvattu opiskelijoille Moodlessa. Katso Thinglink.

Suunnittelussa on kiinnitetty paljon huomiota siihen, mikä on opiskelijan ja työn valmistumisen kannalta olennaista. Prosessia, Moodlen työtilaa ja ohjeita on kuvattu ja yksinkertaistettu, jotta opiskelija saa keskittyä työnsä tekemiseen. Toteutusten käytännön asioita, kuten ilmoittautumisia, työtiloja ja aikatauluja hallinnoi yksi ohjaajatiimin jäsenistä.

Toteutus- ja ohjaussuunnitelma ohjaa ryhmän työskentelyä

Ohjaus toteutetaan ryhmäohjauksena toteutus- ja ohjaussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan kuvataan ja aikataulutetaan koko prosessi aloituskerrasta valmiin työn esittämiseen ja arviointiin asti. Yhden toteutuksen kesto on keskimäärin neljä kuukautta.

Yhtä aikaa prosessinsa aloittavat opiskelijat muodostavat opinnäytetyöryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti ohjaustapaamisiin. Yhdessä ryhmässä on 10–20 opiskelijaa ja ohjaustapaamisia on noin kerran viikossa, yhteensä noin 40 tuntia.

Säännölliset ohjaustapaamiset ovat runko opinnäytetyöskentelylle. Ohjaustapaamiset on teemoitettu opinnäytetyön etenemisen ja osaamistavoitteiden mukaisesti. Keskeisiä ohjausteemoja ovat muun muassa työn tavoitteiden asettaminen, tietoperustan rakentaminen, menetelmien valinta sekä työn rakenteen jäsentäminen.

Taulukko 1. Toteutus- ja ohjaussuunnitelmaa seuraamalla työ valmistuu

Taulukko 1.jpg

Opiskelijat ohjataan valmistautumaan tapaamisiin kuuntelemalla aihepiiriä käsitteleviä luentonauhoitteita. Osallistuminen ohjauksiin on suositeltavaa, mutta vapaaehtoista – mahdollisuus, ei pakko. Ohjauskeskusteluja ei nauhoiteta, mutta ohjauksissa käytettävät materiaalit ja nauhoitettu kooste jaetaan Moodlessa, jotta opiskelija voi käsitellä teemaa itsenäisesti ja omissa verkostoissaan.

Tapaamisissa keskustelua ohjataan kysymyksillä. Opiskelijoita ei opeteta, vaan ohjataan etsimään tietoa ja ajattelemaan erilaisia vaihtoehtoja asian ratkaisemiseksi. Heitä kannustetaan innovatiivisiin ratkaisuihin kehittämistyössään. Parhaimmillaan myös ryhmän opiskelijat ohjaavat toisiaan entistä parempiin ratkaisuihin ja työskentelytapoihin. Prosessiin liittyy yleensä paljon epävarmuutta erityisesti työn alkuvaiheessa, joten opiskelijoiden on hyvä kuulla toistensa ajatuksia ja kokea olevansa ns. samassa veneessä.

Kuva 1 Angeria ja Häikiö.jpg

Kuva 1. Opinnäytetyöohjauksiin voi osallistua yhtä aikaa livenä tai etänä

Ohjaukset eivät ole pelkkää keskustelua, vaan myös toimintaa. Ohjausten teemoja käsitellään erilaisten menetelmien, tehtävien ja harjoitteiden avulla. Opiskelijat saavat siis kertoa ja dokumentoida ajatuksiaan monella eri tapaa sekä antaa ja saada myös vertaispalautetta teksteistään.

Prosessiin kuuluu kaksi lähipäivää, jolloin opiskelijat osallistuvat Pop up Opari -tapahtumaan osana suunnitelmavaihettaan sekä esitellessään valmiin työnsä suullisesti posterilla. Tapahtumassa opinnäytetyön tekijät pääsevät täten keskustelemaan valmistuvien kanssa ja kuulemaan heidän vinkkejään urakkaan.

Kuva 2.jpg

Kuva 2. Pop up Opari -tapahtumassa työn esittäjät ja yleisö ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa

Kehittävä arviointi vie työtä eteenpäin

Ryhmän ohjaustapaamisten lisäksi opiskelijat saavat yksilöllistä palautetta kirjallisesti viisi kertaa prosessin aikana: kolmesti omalta prosessinohjaajaltaan (suunnitelma, tietoperusta ja valmis työ) sekä kahdesti tekstinohjaajalta (suunnitelma ja valmis työ). Palautteen tavoitteena on ohjata opiskelijaa kiinnittämään huomiota työnsä eri osa-alueisiin sekä auttaa häntä hahmottamaan edistymistään ja osaamistaan.

Ohjaajan kirjallinen palaute tarkastelee ja ohjaa opinnäytetyötä ja sen raportointia kokonaisvaltaisesti arviointikriteeristön lausekkeita hyödyntäen. Opiskelijan valintoja tai tekstiä ei korjata tai muokata eikä keskeneräistä työtä arvioida. Palautteet pyritään antamaan viipymättä, minkä mahdollistaa tarkka aikataulutus ja ohjaajien ennakoiva oman ajankäytön suunnittelu.

Restonomikoulutuksessa uudet arviointikriteerit otettiin käyttöön helmikuussa 2019 aloittaneelle ryhmälle. Ensimmäiset kokemukset arviointikriteeristön käytöstä ovat positiivisia. Arvioinnin kohteet ja kuvaukset ovat selkeitä ja täsmällisiä. Suurimmat muutokset kohdistuvat siihen, että opinnäytetyössä arvioidaan tuotoksen lisäksi itse työn tekemistä. Lisäksi opinnäytetyön raportointia ja suullista esittämistä arvioidaan numeerisesti.

Ohjaajatiimiä arvelutti opiskelijan työskentelyä kuvaavan osaamisen arviointi erityisesti siinä tilanteessa, että opiskelija ei ole osallistunut ohjaustapaamisiin. Tällöin osaamisen näyttöinä toimivat kirjalliset tuotokset, kypsyysnäyte ja suullinen esitys.

Ohjaajien yhteinen keskustelu arvioinneista on entistä tärkeämpää uusien arviointikriteerien käytössä. Opinnäytetyön kompetenssit eli oppimisen taidot ja innovaatio-osaamisen arvioi työlle nimetty prosessinohjaaja, kirjallisen raportoinnin tekstinohjaaja eli viestinnän opettaja ja suullisen esityksen em. ohjaajat yhdessä.

Opiskelijan itsearvioinnin merkitys kasvaa, kun arvioidaan myös mm. työskentelyn suunnitelmallisuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Lisäksi toimeksiantaja antaa oman arvionsa työstä, mikä tukee ohjaajien tekemää arviointia erityisesti työn tuloksien hyödynnettävyydestä.

Uusia oivalluksia odotellessa

Olemme oivaltaneet, ettei ohjausprosessi ole koskaan täysin valmis. Arvioimme sitä jatkuvasti ja kehitettävää löytyy joka kierroksella, mutta suhtaudumme siihen positiivisesti.

Tällä hetkellä ohjaajatiimiä mietityttää erityisesti opiskelun monimuotoisuus ja eriaikaisuus. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti, yksilölliset opiskelutavat ja aikataulut näyttäisivät rajoittavan heidän osallistumistaan yhteiseen keskusteluun. Miten nykyinen tapamme toteuttaa ohjausta palvelee ja sitouttaa nykyopiskelijaa? Miten huomioimme erilaiset oppijat ja erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat?

Paluuta yksilöohjaukseen ei ole. Keskusteleva ryhmänohjaus edistää yhteistoiminnallisuutta, jota tarvitaan työelämän asiantuntijatehtävistä suoriutumiseen. Ohjaustapaamisiin osallistuneet opiskelijat ovatkin kokeneet ryhmän tuen ja keskustelut hyödyllisiksi. Mutta miten oivallutamme myös passiiviset opiskelijat?







Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK