Työn murros on saavuttamassa myös Lapin maan. Valtioneuvoston maaliskuussa 2017 julkaisemassa selvityksessä ”Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta” automaatio, digitalisaatio, globalisaatio ja kansainvälinen työnjako tulevat muuttamaan työn muotoja sekä käsitystämme työstä.
Selvityksen mukaan tulevaisuudessa kaikki ovat enemmän tai vähemmän tietotyöläisiä. Töitä ja tiedonkäsittelyä voidaan automatisoida, jolloin aikaa jää ihmisten väliselle vuorovaikutukselle, ja omaa osaamistaan voi kontekstista riippuen tuoda muiden hyödyksi.
Suoritammeko vai tuotammeko toisillemme hyötyä?
Työ voi muuttua suorittamisesta hyödyn tuottamiseksi itselle ja muille, jolloin se voi olla mielekkäämpää kuin ”raataminen” palkan eteen. Tosin näiden kahden työkäsityksen – suorittamisen ja hyödyn tuottamisen – välillä on kuilu.
Suorittamistyössä tehokkuus ja kilpailukyky ovat avainasemassa, hyödyn tuottamisessa työntekijän tietovarannolla ei ole itseisarvoa vaan arvo syntyy vuorovaikutuksessa: mitä osaamista milloinkin voi tuoda yhteiseen hyvään ja tärkeiden ongelmien ratkaisemiseen. Kolmannen työkäsityksen mukaan suuri osa työstä automatisoidaan niin, että talous kasvaa jopa ilman työtä.
Monimuotoinen monitilainen verkostomainen työ
Työn muutos näkyy arjessa: olemme menossa kohti monimuotoista ja monitilaista työtä, jossa työntekijä itse organisoi työtään, jolloin myös johtamistapojen olisi muututtava ja työajan mittaamisen ja työtilan määrittelyn sijaan tulisi mitata aikaansaatuja tuloksia. Tulevaisuuden työssä pitäisi pitää huolta mielen hyvinvoinnista fyysisen työkunnon lisäksi, koska työ on todennäköisesti henkisesti raskaampaa.
Tulevaisuudessa korostuvat yhä enemmän esimerkiksi vuorovaikutus-, verkosto- ja oppimistaidot. Työntekijän tulisi osata kriittistä ja analyyttista ajattelua, luovaa älykkyyttä ja elämänhallintaa, muiden muassa. Yhteisössä vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot sekä kyky hyödyntää erilaisuutta ovat tulevaisuudessa tärkeitä. Jatkuva oppiminen ja entisestä poisoppiminen ja muutosvalmius korostuvat. Työn merkityksellisyys luo arvoa ja taloudellista kasvua.
Toimintaympäristössä muun muassa kansainvälisyys, teknologia ja kokonaisuudet, merkitysosaamisen ja soveltamistaitojen lisäksi ovat avainasemassa.
Innovaatioekosysteemi
Innovatiivisuus korostuu myös keskeisenä periaatteena tulevaisuuden työelämässä. Rutiinitehtävien vähetessä asiantuntijuutta, verkostoitumista ja luovuutta tarvitaan niin työn johtamisessa kuin tekemisessä. Uudenlainen innovaatioekosysteemi tarvitsee sopivan ympäristön ja toimijat.
Yhteisölliset avoimet työskentelytavat yli organisaatiorajojenkin auttavat uuden tiedon tuottamisessa ja kehitystyössä. Raportin mukaan organisaatioissa ja yrityksissä on yhä vallalla kestämättömän kehityksen ajattelumallit taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien ajattelumallien sijaan.
Mistä leipä?
Perustulo liittyy raportin mukaan työn tulevaisuuteen. Kun työn luonne muuttuu ja työtä on vähemmän jaettavana, täytyy toimeentulo kuitenkin turvata. Vaihtoehdoksi raportti linjaa esimerkiksi osallistumistulon kotiin maksettavan perustulon sijaan. Nyt meneillään oleva perustulokokeilu on antanut äänen työttömille ja murrosaikoihin kokeilut sopivatkin, kunhan niistä otetaan opiksi ja korjataan.
Raportissa luodaan myös useita henkilökuvia tulevaisuuden työntekijöistä, joilla on eri näkökulmia ja reaktioita muutoksiin. Tulevaisuus saattaa vaikuttaa henkilökuvien kautta jopa ristiriitaiselta.
Kokeilukulttuuriin ja yhteisöllisyyteen päin olemme raportin mukaan menossa. Pärjäämistaidot ja elämänhallinta ovat tulevaisuudessa olennaisia. Paikallisten kokeilujen ja koko valtakunnan politiikan olisi hyvä vetää yhtä köyttä päästäksemme yhteiseen tuottavuuteen.
Tulevaisuuteen voi vaikuttaa, mutta se on hyvä tehdä yhdessä visioiden ja visioita toteuttaen, myös täällä Lapissa.
Lähde: Mikko Dufva & al. 2017 Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta