kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Asiakas keskiöön sote-palvelujen kehittämisessä

Asiakas keskiöön sote-palvelujen kehittämisessä

22.6.2021



Kasvokuva Maarit Tihinen ja Soili Vesterinen.
Maarit Tihinen, FT, yliopettaja, Lapin AMK Master School, Soili Vesterinen, TtT, yliopettaja, Lapin AMK Master School

Hankkeen rahoittajien logot: ESR, Vipuvoimaa EU:lta, ELY, Lapin AMK ja hankkeen logo

Taustaa

Käynnissä olevan sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa ihmisten peruspalveluja. Muutoksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuu siirretään yksittäisiltä kunnilta laajempien hyvinvointialueiden vastuulle. Palvelujärjestelmän uudistamistyön yksi keskeinen tavoite on lisätä asiakaslähtöisyyttä, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta palvelujärjestelmässä. Muutos on aina mahdollisuus. Yksi keskeinen mahdollisuus liittyy digitaalisen murroksen hyödyntämispotentiaaliin tiedolla johtamisen kehittämisessä. Jatkuva tiedon määrän kasvaminen sekä teknologian ja digitalisaation kehittyminen tuovat mahdollisuuksia kaikille palvelusektoreille (Opetushallitus 2019). Tiedon hyödyntämistä tarvitaan SOTE‐alalla asiakassegmenttien, palvelutarpeen ja asiakkaan kokonaistilanteen tunnistamisessa, asiakaslähtöisessä toiminnassa sekä uusien palveluiden kehittämisessä (Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020).

Suuri merkitys palveluiden uudistamistyössä on asiakasosallisuudella. Osallisuus tarkoittaa sitä, että yksilö tuntee kuuluvansa yhteisöön sekä yhteiskuntaan ja, että hän itse voi vaikuttaa asioihin, jotka koskettavat häntä itseään ja ympäristöään. Osallisuus rakentuu ja muuntuu esimerkiksi resurssien, tarpeiden ja toimijuuden edellytysten mukaisesti. Osallisuuteen liittyy oikeus saada itseä koskevista asioista tietoa, mahdollisuus ilmaista mielipiteensä sekä vaikuttaa hyvinvointia ja terveyttä määrittäviin tekijöihin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.)

Osallisuuden osa-alueita voidaan nähdä olevan neljä. Ensimmäisenä on tieto-osallisuus, jolla tarkoitetaan oikeutta saada tietoa esteettömästi eri palveluista ja omasta palveluprosessistaan. Toisena on toimintaosallisuus, johon liittyy esimerkiksi oma toiminta elinympäristössä sekä kolmantena suunnitteluosallisuus, josta esimerkkinä oikeus saada tietoa valmisteilla asioista sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa maakunnallisiin suunnitteluprosesseihin. Viimeisenä neljäntenä on päätöksenteko-osallisuus, johon kuuluu palveluiden käyttäjien päätösvalta esimerkiksi palveluiden tuottamisessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.)

Asiakasosallisuus TietoCafeen teemana

Palvelujärjestelmien yhteydessä asiakkaan osallistumista voidaan tarkastella erilaisista teoreettisista viitekehyksistä, jolloin asiakkaan osallisuus nähdään erilaisena näkökulmasta riippuen. Esimerkiksi hyvinvointivaltion näkökulma korostaa yhtäläisiä palveluita kaikille, kun taas kuluttajalähtöinen viitekehys korostaa valintamahdollisuuksia. Vastaavasti sosiaalisen osallisuuden näkökulma korostaa asiakkaan aktiivista osallistumista palvelun suunnitteluun, järjestämiseen, tuottamiseen, kehittämiseen tai arviointiin. (Leemann & Hämäläinen 2016.)

Miten siis lisätä ja tukea asiakasosallisuutta osana tiedolla johtamisen osaamista ja käyttöönottoa SOTE-alalla? Muutokseen voidaan vastata muun muassa hyödyntämällä uutta teknologiaa ja samalla kehittämällä johtamiskäytäntöjä. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin on pureuduttu ESR-rahoitteisessa TietoSoTe-hankkeessa 4/2020–6/2021: Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Hankkeessa luodaan koulutusmalli ammattikorkeakoululle tiedolla johtamisen opetukseen SOTE-alalle ja yhtenä koulutuskokonaisuuden sisällöllisenä tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa lisääntyvän tiedon, digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuudet ja vaikutukset palvelujen kehittämiseen, tuottamiseen ja sisältöön. Tässä blogissa kuvaamme hankkeen neljännen TietoCafe iltapäivän, jonka aiheena oli Asiakasosallisuus, toteuttamisen.

Asiakasosallisuuskäsitteen syventäminen

Pilottikoulutuksen osallistujia orientoitiin asiakasosallisuuskäsitteen moninaisiin näkökulmiin ennakkotehtävällä, jossa herätemateriaalina oli ajankohtaisia uutisia valitsemiimme, neljään, asiakasosallisuuden eri näkökulmaan liittyen, jotka olivat:
• Näkökulma 1: Asiakaslähtöisyys / asiakaskeskeisyys
• Näkökulma 2: Oman elämän aktiivinen toimija
• Näkökulma 3: Kokemustiedon hyödyntäminen palveluissa
• Näkökulma 4: Osallinen omassa palveluprosessissa

Osallistujia pyydettiin valitsemaan yksi heräte, tutustumaan materiaaliin ja kirjoittamaan opintojakson keskustelualueelle omaa pohdintaa siitä, mitä havaintoja ja esimerkkejä ko. aihe herätti. Tämän jälkeen heitä pyydettiin tutustumaan kahden muun osallistujan vastauksiin ja kommentoimaan heidän vastauksiaan. Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 1) on poimittu koostetta ennakkotehtävänä olleen orientaatiotehtävän herätteiden nostattamista ajatuksista ja pohdinnoista kuhunkin näkökulmaan liittyen.

Taulukossa on neljä saraketta, joiden nimet ovat Näkökulma 1:  Asiakaslähtöisyys/asiakaskeskeisyys, Näkökulma 2: Oman elämän aktiivinen toimija, Näkökulma 3: Kokemustiedon hyödyntäminen palveluissa ja Näkökulma 4: Osallinen omassa palveluprosessissa.  Näkökulmassa 1 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakaslähtöisyys/asiakaskeskeisyys näkyy palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Palvelut aidosti asiakkaan tarpeisiin; nyt hyödynnetään mm. asiakasraateja sekä kerätään palautteita 2. Haaste on eri ikäiset palvelujen käyttäjät. Tarvitaan erilaisia toimintatapoja tuottaa palveluja. Esim. nykynuoriso on tottunut saamaan palvelut sähköisesti ja nopeasti, joka vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen tulevaisuudessa. Asiakaskunta on vaihteleva! 3. Kolmannen sektorin hyödyntäminen puutteellista (tietoturva-asiat yms. ratkaisematta). Näkökulmassa 2 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakkaan oman elämän aktiivinen toimijuus voi näkyä palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Tiedon (datan) välittyminen Omakantaan tuo hyödyntämismahdollisuuksia. 2. Älykellot/-sormukset, mittarit luovat mahdollisuuksia hyödyntää terveydenhuollossa ja asiakasosallisuuden edistämisessä à esim. Oura tuottaa dataa Applelle ja Googlen -sovellukselle, mutta ei varsinaisesti terveyspalveluihin. 3. Iso mahdollisuus hyvään; voi kääntyä vastaiseksi, jos aiheuttaa esim. ylisuorittamista, pakkoa (tarvitseeko tavallinen ihminen kaiken sen tiedon? Saako tieto ahdistumaan). Näkökulmassa 3 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten kokemustietoa voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa?  Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Yhteistyön ja luottamuksen syntymiseksi tarvitaan yhteistä ymmärrystä kokemusasiantuntijan roolista. 2. Kokemusasiantuntijuudessa on enemmän syvällisempää ymmärrystä asiasta tai tilanteesta kuin yleisen osallisuuden toteutumisessa esim. erilaisissa yleisimmissä kuulemistilaisuuksissa. 3. Edellyttää kokemusasiantuntijoiden kouluttamista ja valmentamista: kokemusasiantuntijan on kyettävä oman kokemuksen kautta katsomaan laajemmin asiaa. Näkökulmassa 4 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakkaan osallistuminen omaan palveluprosessiin voisi näkyä? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Suorana lainauksena: 'On vaikea sitoutua ja hyötyä työskentelystä, jonka sisältöön ja tavoitteisiin ei ole päässyt vaikuttamaan'. 2. Tavoitteet ei ole motivoivia, jos niitä ei koe itse tarvitsevansa. 3. Asiakkaan tavoitteet voivat usein olla varsin pieniä, mutta merkityksellisiä.  Ne voivat olla ihan eri tavoitteita, mitä ammattilainen olisi ajatellutkaan. Pysyviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia saadaan, kun asiakas on aidosti osallisena palveluidensa suunnittelussa. 4. Lasten /nuorten kohdalla tavoitteet voivat olla vanhempien tavoitteita, ei lapsen omia.

Ennakkotehtävän koosteesta (Taulukko 1) voidaan huomata, että asiakaslähtöisyyden tarve esim. asiakaspalautteiden muodossa on nykyisin jo suhteellisen hyvin tunnistettu palvelujen kehittämisessä, mutta sen sijaan eri ikäryhmille suunnattuja erilaisia palvelumuotoja ei ole tarvelähtöisesti niinkään kehitetty. Asiakasosallisuuden nähtiin tuovan uusia jopa innovatiivisia mahdollisuuksia, joita ei ole vielä hyödynnetty SOTE-alalla. Lisäksi asiakasosallisuuden eri muodot nähtiin mahdollistavan syvällisemmän ja erilaisten asiakkaiden tarpeisiin paremmin osuvien palvelujen kehittämisen.

Digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuudet

TietoCafe-iltapäivässä aiheeseen virittäydyttiin Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiirin kehityspäällikkö Pia Liljamon asiantuntijaluennon “Asiakaslähtöisyys ja asiakasosallisuus sote-digipalveluissa - esimerkkinä sähköisen asioinnin mahdollisuudet ja kehitysnäkymät Oulun yliopistollisessa sairaalassa” avulla. TietoCafe-iltapäivän pienryhmien tueksi oli kehitetty etukäteen mallipohjat ohjaamaan työskentelyä. Luennon jälkeen osallistujat jaettiin edellä kuvattujen näkökulmien mukaisiin pienryhmiin työskentelemään.

Pienryhmiä ohjattiin pohtimaan annetusta näkökulmasta, miten digitalisaatio ja erityisesti sen mahdollistama tiedon hyödyntäminen voidaan huomioida asiakasosallistumisprosessin eri vaiheissa (suunnittelu, kehittäminen, tuottaminen, arviointi), minkä jälkeen heitä pyydettiin kirjaamaan ajatukset ja pohdinnan tulokset PowerPoint -mallipohjaan (Kuvio 1).

 Kuviossa 1 on allekkain neljä laatikkoa. Ylimmässä lukee suunnittelu ja siitä on nuoli seuraavaan alempana olevaan laatikkoon, jossa lukee kehittäminen. Tästä laatikosta on nuoli seuraavaan alempana olevaan laatikkoon, jossa lukee tuottaminen. Tästä laatikosta menee nuoli alimpaan laatikkoon, jossa lukee arviointi.

Kuvio 1. Tehtäväksianto ja asiakasosallisuusprosessin vaiheet kiteytettynä

Ryhmätöiden tulosten mukaan asiakasosallisuutta tiedon hyödyntämisessä ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi asiakasraatien, kehittäjäasiakastoiminnan, kehittäjäkumppanuuden ja erilaisten palautejärjestelmien kautta. Tärkeänä nähtiin myös SOTE-alan työntekijöiden osallisuuden ja osaamisen vahvistaminen niin suunnittelussa, kehittämisessä, tuottamisessa ja arvioinnissa.

TietoCafe-iltapäivän päätteeksi osallistujilta kysyttiin: Mikä oli iltapäivän tärkein oppima? Kuviossa 2 on palautteen yhteenveto.

Kuviossa on sanapilvimuodostuma, jossa ovat seuraavat palautteet: asiakasosallisuuden moninaisuus, monipuolinen digitalisaatio avuksi terv. , asiakasosallisuuden käyttötarkoitus, terveyskylän monipuolisuus yllätti, inspiroiva luento, asiakasosallisuuden mahdollisuudet, terveyskylän anti, yhdessä saa paljon tietoa koottua, terveyskylän laajuus yllätti.

Erityisesti osallistujia keskustelutti asiakasosallisuuden monet mahdollisuudet, joista esimerkkinä mainittakoon jatkuvasti kehitettävä digitaalinen Terveyskylä, jonka palvelujen laajuus ja monipuolisuus yllätti osallistujat. Terveyskylä on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa tuottama erikois­sairaan­hoidon julkinen verkkopalvelu, joka tuo terveydenhuollon palveluja kaikkien ulottuville asuinpaikasta riippumatta.

Asiakasosallisuus-teeman TietoCafe-iltapäivässä pureuduttiin lisääntyvän tiedon, digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuuksiin ja vaikutuksiin palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, tuottamisessa ja arvioinnissa. Iltapäivän teema vahvisti osallistujien ymmärrystä siitä, että asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi ja olla osallinen omassa palveluprosessissaan sekä olla vaikuttamassa palveluiden kehittämiseen varsinkin digitaalisten palvelujen lisääntyessä.

 

Lähteet

Leemann, L. & Hämäläinen, R.M. 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Pohdintaa käsitteiden sisällöstä. Yhteiskuntapolitiikka 81:5. Viitattu 17.5.2021

Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035, Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019: 3. Viitattu 8.4.2021 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 16/2018.

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 8.4.2021 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

TietoSote. Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 25.3.2021

Terveyskylä, julkinen verkkopalvelu. Viitattu 8.4.2021 

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja