kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Matkakertomus: Nokkonen vaatteiden biokuitumateriaalina vuonna 1629

Matkakertomus: Nokkonen vaatteiden biokuitumateriaalina vuonna 1629

31.10.2017



Kauppi_Jaana net.jpg
Insinööri (YAMK) Jaana Kauppi työskentelee projekti-insinöörinä Lapin ammattikorkeakoulun ELMA-laboratoriossa. Tässä kirjoituksessa hän kertoo matkasta Pohjoismaisen elektronimikroskopiayhteisön vuotuiseen konferenssiin (SCANCEM 2017) Reykjavikiin Islantiin 5. - 9.6.2017.


Yleiset tieteelliset esitykset

Ensimmäisenä varsinaisena seminaaripäivänä avajaistilaisuudessa Reykjavikin yliopiston tutkijat esittivät kaksi yleisesti kiinnostavaa esitystä.

Ensimmäisen esityksen piti Islannin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori Jorunn Erla Eyfjörö kertoen yliopiston osallisuudesta isompaan tutkimuskokonaisuuteen genetiikan vaikutuksista syövän esiintyvyyteen ja perinnöllisyyteen. Uusissa tutkimuksissa on havaittu saman riskigeenin omaavilla suvun jäsenillä olevan suurempi todennäköisyys sairastua paitsi rintasyöpään myös eturauhassyöpään.

Islanti on maantieteellisen eristyneisyyden vuoksi oivallinen paikka tehdä tutkimuksia geenien vaikutuksia sairauksiin. Toisaalta verrokkiryhmän osalta tutkimus on haastavampaa, koska populaatio on pieni ja geeniperimät näin ollen samankaltaiset.

Elektronimikroskopia on oleellinen osa syöpäsolujen tutkimuksia. Elektronimikroskopian avulla voidaan havaita jo varhaisen vaiheen muutoksia soluissa ennen kuin ne muuttuva syöpäsoluiksi.

Toisen yleisluonteisen tieteellisen esityksen piti Reykjavikin yliopiston rehtori professori Jon Atli Benediktsson. Aiheena oli erittäin mielenkiintoinen tutkimus hiilidioksidipäästöjen CO2 keräämisestä ja säilyttämisestä pumppaamalla maaperään. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi maailmanlaajuisesti tehdään runsaasti tutkimusta ja töitä eri tiedeyhteisöissä. Euroopan osuus koko maailman hiilidioksidipäästöistä on noin kymmenen prosenttia, mutta asukaslukuun suhteutettuna se on huomattavasti suurempi kuin Aasiassa.

Islannissa on tutkittu ja kokeiltu menetelmää, jossa hiilidioksidi CO2 otetaan talteen ja puristetaan nestemäiseksi. Nestemäistä hiilidioksidia voidaan kuljettaa säiliöautolla, säiliötankkerilla tai putkea pitkin. Nestemäinen hiilidioksidi voidaan pumpata maaperään putkea pitkin joko sellaisenaan tai veden mukana.

Käytännössä pumppaus tapahtuu maaperän basalttikerrokseen satojen metrien syvyyteen. Islannissa tähän basalttikerrokseen on olemassa valmiiksi kairattuja reikiä, joita voidaan hyödyntää. Islannin sähköntuotanto perustuu vulkaanisesta maaperästä saatavan kuuman vesihöyryn hyödyntämiseen, joita varten reikiä kairataan.

Tutkimuksissa on edetty käytännön tutkimuksista kokeiluun, jossa voimalaitoksen hiilidioksidipäästöjä nesteytetään ja pumpataan maaperään. Tavoitteena on, että hiilidioksidin syntypaikoilla, eli käytännössä tehtailla, olisi oma laitos, jossa hiilidioksidi puristetaan nestemäiseksi ja kuljetetaan maaperään pumpattavaksi sopivaan paikkaan tai pumpataan paikan päällä.

Tulevaisuuden tutkimuskohteena on myös kiertotalouden näkökulma eli miten tätä nestemäistä hiilidioksidia voidaan hyödyntää muualla. Yhtenä vaihtoehtona on hyödyntää veteen sekoitetun hiilidioksidin pumppaaminen maaperään ehtyvällä öljykentällä, jolloin se työntää öljyä eteenpäin pumpattavaan kohtaan ja näin saadaan tarkemmin kerättyä öljy talteen. Tällä hetkellä selvitetään mitä haittavaikutuksia tästä hiilidioksidin pumppaamisesta maaperään voi olla.
Kauppi Jaana kuva 3.jpg

Kuva 1. Islannin yliopiston päärakennus Reykjavikissa


Kauppi Jaana kuva 4.jpg
Kuva 2. Seminaariesitykset

 

Biokuidut

Kasviperäisten kuitumateriaalien eli biokuitujen elektronimikroskopia on yleisen näkemyksen mukaan erittäin haastavaa, eikä niitä ole tutkittu yhtä paljon kuin esimerkiksi metalleja. Biokuitujen tutkiminen elektronimikroskoopilla on tullut laajemmin mahdolliseksi laitteiden ja menetelmien kehittyessä.

Suurin haaste biokuitujen tutkimisessa on näytteenvalmistus. Näytteenvalmistuksen haastavuus johtuu kuitujen pienestä koosta ja yksittäisen kuidun heikosta mekaanisesta rakenteesta. Biokuituja ei voida esimerkiksi hioa tai katkaista kuten metalleja ja mineraaleja.

Tällä hetkellä biokuiduista käytetään eniten puupohjaisia kuituja, mutta tulevaisuudessa viljelykasvien syötäväksi kelpaamattomien osien käyttö kuitumateriaaleina tulee lisääntymään merkittävästi. Luonnonkuitujen käyttö raaka-aineena esimerkiksi biokomposiiteissa tulee yleistymään tulevaisuudessa.

Biomateriaalien ominaisuuksien tutkiminen on haastavaa ja tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi geenimanipuloidun maissin rakenteen olevan erilainen ja mekaaniselle rasitukselle heikompi verrattuna geenimanipuloimattomaan.

Hauska yhteensattuma oli keminmaalaisena törmätä Islannissa Aalto yliopiston tutkijoiden posteriin, jossa käsiteltiin Keminmaan Mikaelin kirkossa lepäävän 1629 kuolleen Nikolaus Rungiuksen muumion vaatteiden kuitujen ja väriaineiden ominaisuuksia.

Kyseessä oli Aalto yliopiston tekstiiliarkeologian tutkijoiden selvitys muumion vaatteissa käytetyistä kuiduista ja väriaineista. Rungiuksen sukat oli valmistettu pellavasta ja muut vaatteet nokkosesta. Nokkoskuitujen käyttäminen vaatteiden valmistukseen on ollut tutkijoiden tiedossa jo pitkään, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaisia vaatteita päästiin oikeasti tutkimaan, koska niitä ei yleensä ole säilynyt tutkittavaksi.

 

Verkostoituminen

SCANDEM-konferenssissa oleellinen osa tapahtumaa on verkostoituminen. Tapahtumapäivät jatkuivat varhaisesta aamusta myöhään iltaan, mutta lounaalle ja kahvitauoille oli varattu reilusti aikaa keskustelujen käymiseen.

Keskiviikkoillan konferenssi-illallinen järjestettiin uudessa uljaassa Harpa konserttihallin ravintolassa Reykjavikin keskustassa. Perjantaipäiväksi taas oli järjestetty 16 tuntia kestävä bussikierros Snaefellsjökull luonnonpuistoon. Bussikierrokselle oli tehty Islannin yliopiston geologian professori Jörundur Svavarssonin toimesta tarkasti suunniteltu minuuttiaikataulu sopivine nähtävyyksineen ja pysähdyksineen. Bussimatkalla nähtiin tulivuorenpurkauksien muovaamien hienojen maisemien lisäksi haimuseo, laavakiviranta, jäätikkö, kalastajakyliä, hylkeitä, islanninhevosia, erilaisia lintuja ja paljon muuta. Bussikierroksen loppupuolella syötiin illallista professori Jörundur Svavarssonin mökillä, jossa yliopiston tutkija Saemundur Sveinsson grillasi lammasta koko porukalle.
Kauppi Jaana kuva 6.jpg

Kuva 3. Harpa konserttihalli

Kauppi Jaana kuva 7.jpg

Kuva 4. Scandem-ryhmä bussimatkalla

Kauppi Jaana kuva 8.jpg

Kuva 5. Laavakiviranta

Kauppi Jaana kuva 9.jpg

Kuva 6. Islanninhevosia


Koulutus

Elektronimikroskopiaan liittyvää koulutusta on tarjolla harvakseltaan, mutta ainakin Ruotsista löytyy muutamia alan tutkimuslaitoksia, jossa aiheeseen liittyvää koulutusta satunnaisesti järjestetään.

Uumajan yliopiston Chemical Biological Centre KBC on tutkimuskeskus, jossa toimii yhteistyössä eri alan tutkimusryhmiä. Tutkimusryhmiä on esimerkiksi kemian, fysiikan, biomateriaalien, kasvitieteen ja kasvifysiologian aloilta. Tutkimusryhmien käytössä on yhteisiä tutkimusympäristöjä esimerkiksi elektronimikroskopian laitos. KBC järjestää erilaisia aiheeseen liittyviä kursseja ja seminaaritapahtumia säännöllisesti.

Chalmers Microscopy School on järjestetty Göteborgissa vuosittain 1998 alkaen. Teoriaa ja käytännön osuuksia sisältävä elektronimikroskopian kurssi järjestetään Chalmersin yliopiston materiaalien mikrorakenteen tutkimusosastolla, jossa on käytössä useita elektronimikroskooppeja. Koulutuksessa on mukana myös laitetoimittajien asiantuntijoita. Chalmersin yliopistossa toimii myös kuitu- ja polymeeriteknologian tutkimuslaitos, jossa tutkitaan esimerkiksi biokomposiitteja, kuituja ja polymeereja.

SCANDEMin taustaa

SCANDEM - Nordic Microscopy Society - on perustettu vuonna 1948 yhteisöksi kaikille tahoille, joiden tekeminen liittyy mikroskopiaan. SCANDEM:iin kuuluu muun muassa yliopistoja, tutkimuslaitoksia, teollisuutta sekä laitevalmistajia materiaalitieteen ja biotieteen alalta. SCANDEM koordinoi erilaisia yhteisiä koulutuksia, tapaamisia ja työpajoja.

Lapin ammattikorkeakoulu (aiemmin Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu) on kuulunut yhteisöön vuodesta 2010, kun elektronimikroskooppia oltiin hankkimassa Kemiin testauslaboratorioon. Elektronimikroskopian tutkimusmenetelmät kehittyvät jatkuvasti ja yhteisön avulla myös Lapin ammattikorkeakoulu pysyy kehityksen mukana.

Osallistumisen tarkoituksena oli tulevaisuutta varten perehtyä myös biomateriaalien mikroskooppiseen tutkimukseen, joita Lapin AMKin ELMA-laboratoriossa ei ole juurikaan aiemmin tutkittu.

SCANDEM-konferenssi järjestetään vuosittain kesäkuun alussa jossain pohjoismaisessa yliopistossa ja tänä vuonna järjestelyvuorossa oli Islannin yliopisto. Konferenssissa oli puhujia mikroskopian alalta eri puolilta maailmaa sekä alan laitetoimittajia. Osa esitelmistä oli tarkoitettu erikseen materiaalitieteille ja biotieteelle ja osa esitelmistä oli yhteisiä.



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK