kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Asiakkaan kulttuuritaustalle huomiota hoitotyön vuorovaikutustilanteissa

Asiakkaan kulttuuritaustalle huomiota hoitotyön vuorovaikutustilanteissa

6.8.2019



Frant Johanna ja Korhonen Heidi.jpg
Sairaanhoitaja YAMK Johanna Frant ja TtM Heidi Korhonen toimivat opettajina Lapin ammattikorkeakoulussa.

Sairaanhoitajaopiskelijoiden vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja hiottiin Monikulttuurisuuspäivässä

Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen osa-aluista keskeisimpiä on asiakaslähtöisyys, joka sisältää mm. vuorovaikutuksen ja dialogin asiakkaan hoidossa. Sairaanhoitajalta edellytetään ymmärrystä kulttuurin merkityksestä hoidossa ja osaamista kohdata eri kulttuureista tulevia asiakkaita yksilöllisesti (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio 2015.)

Kunnioitus, empaattisuus, sensitiivisyys ja tietoisuus ovat keskiössä kulttuuristen keskusteluiden muodostumisessa ja toteutumisessa. Opetushenkilökunnalla onkin tärkeä tehtävä ohjata sairaanhoitajaopiskelijoita havaitsemaan erojen lisäksi yhtäläisyyksiä väestöjen ja etnisten ryhmien välillä. Samalla opiskelijat saavat reflektoida omaa taustaansa ja kokemuksiaan. (Bagnardi, Bryant & Colin 2009.)

Lapin ammattikorkeakoulussa järjestettiin Monikulttuurisuuspäivä osana Vuorovaikutus ja eettisyys- opintojaksoa. Tavoitteena oli opetella ymmärtämään kulttuuritaustan merkitystä asiakkaan kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa. Tavoite pohjautuu Sairaanhoitajan kompetensseihin. Lisäksi pyrittiin opiskelijoiden keskinäiseen ryhmäytymiseen.

 

Syvemmälle kulttuurikäytänteisiin

Monikulttuurisuuspäivän orientoituminen aloitettiin ennakkotehtävällä, jossa opiskelijaryhmät tutustuivat johonkin Suomessa yleiseen vähemmistökulttuuriin: intialaiseen, kiinalaiseen, somalialaiseen, saamelaiseen, venäläiseen tai romanikulttuuriin. Tehtävänä oli selvittää, mitä kulttuurikäytänteitä kyseisessä kulttuurissa esiintyy. Lisäksi sairaanhoitajaopiskelijoiden tehtävänä oli miettiä vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja, kun he tulevassa omassa työssään kohtaavat valittua kulttuuritaustaa edustavan potilaan.

Monikulttuurisuuspäivän tehtävän purkutapahtumassa ryhmät työstivät kukin oman posterin ja keskustelivat aiheestaan yhdessä. Tämän jälkeen ryhmät sekoitettiin keskenään. Näin jokaisessa ryhmässä olivat eri kulttuurit edustettuina, ja niistä käytiin läpi keskeisimmät asiat posterikävelyllä. Tavoitteena oli lisäksi ryhmäytyminen ja ryhmien välinen vuorovaikutus.



Frant ja Korhonen kuva 1.jpg
Kuva 1 Posterikävely

 

Mikserissä autetaan Meri-Lapin äitejä kotoutumaan

Monikulttuurisuuspäivän kansainväliset vierailijat tulivat Meri-Lapin äitien järjestölähtöisestä kotoutumishankkeesta, jota hallinnoi Toivola-Luotola Setlementti ry. Kansalaisjärjestön toimialueena ovat Meri-Lapin kunnat (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio.)

Setlementtiliiton perustehtäviin kuuluvat:

• Edistää hyvää elämää
• Ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista
• Ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta ja osallistumista

Meri-Lapin äitien järjestölähtöistä kotoutumista edistävä ESR-hanke on käynnistynyt kohtaamispaikka Mikserissä. Maahanmuuttajaäitien ja koko perheen kotoutumisen edistämiseksi toteutetaan ryhmä- ja yksilöohjausta, jonka avulla tuetaan äitejä hyvään elämään ja osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomalainen yhteiskunta on nykyään monikielinen, ja sen myötä esimerkiksi tulkkauksesta on tullut välttämätön osa viranomaistoiminnassa (Koskinen, Vuorinen & Leminen 2018). Hankkeen toimintaan voi tutustua Kohtaamispaikka Mikserissä ja tutustumista varten voi olla yhteydessä hankkeen työntekijöihin (Toivola-Luotola Setlementti ry.)

 

Kaksi kokemusta kotoutumisesta

Vierailijaksi saimme afganistanilaisen ja burmalaisen äidin Toivola-Luotolan Setlementti ry:stä. Äidit ovat mukana Meri-Lapin äitien kotoutumishankkeessa, ja heidän mukanaan oli hanketyöntekijä Elina Vettenranta.

Vettenranta kertoi hankkeesta yleisesti ja esitteli vierailevat äidit ja haastatteli heitä. Äidit kertoivat kotoutumisestaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja Kemiin ja myös siitä, miten heidät oli kohdattu suomalaisessa terveydenhuollossa ja sosiaalijärjestelmässä. Sekä positiivisia että negatiivisia oli kummallekin kertynyt. Esimerkiksi tulkin puute useassa eri terveydenhuollon yksiköissä ja tiedonkulun toteutuminen käytännössä koettiin haasteelliseksi. Suomalaisten ystävien saaminen koettiin positiivisena kielitaidon kehittymisen ja kulttuurin sisäistämisen kannalta. Tämä myös kohensi mielialaa.


Frant ja Korhonen kuva 2.jpg
Kuva 2 Elina Vettenranta (oik.) ja vierailijat (vas.)

Opiskelijat kokivat päivän mielekkääksi ja toimivaksi. Vierailijoita ja monikulttuurisuutta toivottiin tuleville opintojaksoillekin, sekä opintokäyntejä monikulttuurisiin yksiköihin. Opiskelijoille vierailijoiden kokemusten kuunteleminen avarsi ja lisäsi ymmärrystä. He tekivät lisäkysymyksiä haastattelun lopulla ja kokemuksista keskusteltiin avoimesti.


Frant ja Korhonen kuva 3.jpg
Kuva 3 Posterit

Lähteet:

Bagnardi, M., Bryant, L & Colin, J. 2009. Banks Multicultural Model: A Framework for Integrating Multiculturalism into nursing curricula. Journal of Professional Nursing. Vol 25 (4): 234-239
Koskinen, K. (toim.), Vuorinen, J. (toim.), Leminen, A-K. (toim.) & Leminen A-K (kirj.) 2018. Asioimistulkkaus: Monikielisen yhteiskunnan arkea. Vastapaino, Tampere.
Toivola-Luotolan Setlementti ry. Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen (esr)- hanke 2018-2020. Viitattu 17.5.2019 https://www.toivola-luotola.fi/meri-lapin+äitien+järjestölähtöinen+kotoutuminen+%28esr%29+-+hanke/



Kommentit

Lisää kommentti
Hannele Pietiläinen 6.8.2019 15:49
Hienoa työtä!