kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Ruokaturvaa ja ruokaturvallisuutta joka päivä

Ruokaturvaa ja ruokaturvallisuutta joka päivä

7.4.2020



Timonen_Maarit neliö.jpg
Agrologi (AMK) Maarit Timonen työskentelee lehtorina Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n määritelmän mukaan ruokaturva on taattu, kun ihmisellä on mahdollisuus hankkia riittävästi hyvälaatuista ja ravitsevaa ruokaa joko kasvattamalla itse tai ostamalla sitä.

Ruoka on veden ja lämmön ohella ihmisen perustarpeita, joita ilman ihminen ei selviydy. Tästä syystä niin ruuan kuin vedenkin saaminen päivittäin, ja saannin turvaaminen myös tulevaisuudessa, ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden laatu on kansainvälisestikin arvioituna huippuluokkaa, mutta ravinnossa voi silti olla terveyttä uhkaavia tekijöitä. Elintarvikkeiden turvallisuutta voivat heikentää niin fysikaaliset, mikrobiologiset kuin kemiallisetkin seikat. (Ruokaturvallisuus pysyy hyvänä pienin teoin

Ruokaturvallisuus on siis tuotetun ruuan turvallisuutta ja laatua, jota Suomessa valvoo entinen Elintarviketurvallisuusvirasto eli Evira. Nykyisin se on Ruokavirasto.

Erityinen, koko EU-aluetta koskeva yhteinen periaate on, että elintarvikealan toimija vastaa itse tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta kuluttajille. Viranomaisten tehtävänä puolestaan on varmistaa, että yrittäjä ymmärtää vastuunsa ja osaa toimia sen mukaan.

Ruokaturva uhattuna

Tärkeimpiä ruuan saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä maailman mittakaavassa ovat viljelymaan saatavuus ja sen tuotantopotentiaali eli laatu sekä väestön määrä. Lisäksi vaikuttavat merkittävästi maan omistusolosuhteet, elintaso ja ruuantuotannon osaaminen tavallisten kansalaisten keskuudessa.

Tuotantoa tehostavia tekijöitä ovat olleet 1950-luvulta alkaen mm. kemialliset lannoitteet, torjunta-aineet, ojitus, keinokastelu, uusien alueiden ruuantuotantoon ottaminen ja koneiden määrän kasvu, mutta samalla ne ovat lisänneet merkittävästi ruuantuotannon ympäristövaikutuksia. Näistä merkittävimpiä ovat luonnon monimuotoisuuden väheneminen niin lajistossa kuin elinympäristöissäkin, valumavesien mukana vesistöihin huuhtoutuvat lannoitteet ja torjunta-aineet sekä tehomaatalouden kasvihuonekaasupäästöt.

Ruokaturva ei toteudu tänä päivänä monissa osissa maailmaa. Maailmassa tuotetaan kyllä tarpeeksi ruokaa kaikille ihmisille, mutta ruuan jakautuminen on epätasaista. Länsimaissa eletään yltäkylläisyydessä ja ruokaa heitetään pois valtavia määriä, vaikka samaan aikaan esimerkiksi monissa Afrikan maissa kärsitään jatkuvista ja toistuvista nälänhädistä muuttuvan ilmaston ja ihmisen ahneuden takia.

Eroosio, maan köyhtyminen ja saastuminen, puhtaan veden tai ylipäätään veden puute, lisääntyvät jäteongelmat, raaka-aineiden välinpitämätön ryöstökäyttö, väestön kasvu erityisesti maailman köyhimmissä maissa ja pisteenä iin päälle koko maapallon toimintaan vaikuttava ilmaston lämpiäminen ovat isoja tulevaisuuden haasteita maailman ruokaturvalle ja myös maailman rauhalle. Enteitä on jo nähtävissä Euroopan rajoilla, kun elintaso- ja - mikä huolestuttavampaa - nälkäpakolaiset ovat lähteneet liikkeelle hakemaan parempia elämän edellytyksiä yhä kauempaa pohjoisesta.

Suomessakaan tilanne ei ole tällä hetkellä kehuttava. Tästä ovat todisteena muun muassa kaupunkien leipäjonot, Hurstin jouluruokailut ja seurakuntien erilaiset keräykset ja ruuan jakelut vähäosaisille. Kaikilla suomalaisillakaan ei ole varaa ostaa riittävästi ruokaa.

Ruokaturvallisuuden uudet haasteet

Ruokaturvallisuuden perinteisinä haasteina ovat olleet erilaiset epidemiat kuten ruuan ja veden mukana kulkeutuvat taudit ja taudinaiheuttajat, joista tunnetuimpia lienevät salmonella ja EHEC. Lisäksi uutena uhkana ovat maan rajoista piittaamattomat erilaiset taudit ja tuholaiset kuten afrikkalainen sikarutto, joka kulkeutuu niin eläinten kuin ihmisten mukana hyvin helposti sekä koloradonkuoriainen, joka voi tuhota koko perunasadon paikallisesti useammaksi vuodeksi iskeytyessään perunapeltoon.

Liikkuvuus tuo lisää vastuuta liikkuville ihmisille ja heidän lemmikeilleen. Taudit liikkuvat myös heidän mukanaan joko heissä itsessään tai heidän mukanaan kuljettamissa tuotteissa kuten elintarvikkeissa.

Oma lukunsa ovat villieläimet, jotka kontrolloimattomasti kuljettavat mukanaan myös taudinaiheuttajia ja saattavat myöskin luoda uusia uhkia ruokaturvallisuudelle, maataloustuotannolle ja esimerkiksi riistataloudelle. Tästä esimerkkinä Suomeenkin laajalle levittäytynyt tulokaslaji, supikoira, joka ulosteissaan saattaa levittää ekinokokki -heisimatoa (ks. Henttonen 2018) ja Venäjältä Suomeen tulleet villisiat, jotka voivat olla sikaruton kantajia.

Myös erilaiset kemialliset jäämät elintarvikkeissa ovat tämän päivän uusia haasteita. Varsinkin tuontielintarvikkeissa on löytynyt ihmiselle myrkyllisiä määriä esim. elohopeaa, lyijyä ja arseenia. Nämä kertyvät elimistöön ja aiheuttavat mm. syöpää.

Huoltovarmuus osana suomalaista ruokaturvaa

Normaaliolosuhteissa Suomen tilanne on ruokaturvan kannalta hyvä (Huoltovarmuuskeskus). Pystymme tuottamaan ja jalostamaan tarvittavat elintarvikeraaka-aineet kansamme tarpeisiin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kuten kahvi ja eräät hedelmät.

Maamme ruuantuotanto on kuitenkin tällä hetkellä erittäin riippuvainen ulkomailta tuotavasta energiasta. Sota, pienempikin konflikti tai kansallinen hätätila saattaisi aiheuttaa tilanteen, jossa Suomen energiansaanti vaarantuisi ja se puolestaan näkyisi ruuantuotannossa.

Vastaava tilanne koettiin noin 70 vuotta sitten, kun elintarvikkeet olivat kortilla ja elintarvikkeita jatkettiin parhaaksi katsomalla tavalla mm. petulla, jäkälällä, oljella ja erilaisilla luonnonkasveilla.

Haasteita luonnonvara-alan koulutukselle ja hankkeille

Ruokaturva ja siihen liittyvä ruokaturvallisuus koskettavat meitä jokaista joka päivä syödessämme. Siksi ei ole ihan sama, miten niitä hoidetaan nyt ja tulevaisuudessa niin meillä Lapissa kuin muualla Suomessakin.

Tulee vielä aika, jolloin meidän lappilaista - jonkun mittapuun mukaan arktista - maa- ja ruokatalouden erityisosaamista arvostetaan maailman laajuisesti. Tämä luo tulevaisuuden haasteita myös Lapin AMK:n maa- ja porotalouden, mutta myös metsätalouden luonnon monikäytön koulutukselle sekä erilaisille hankkeille. Me olemme valmiina uusiin haasteisiin!


Lähteitä:

https://um.fi/documents/35732/48132/maatalouden_ja_ruokaturvan_sanasto_2014
https://mmm.fi/ruokavirasto
https://www.terve.fi/artikkelit/ruokaturvallisuus-pysyy-hyvana-pienin-teoin
Henttonen, Heikki. Tauteja luonnosta. 2018. Metsäkustannus.
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/







Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK