kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Vahvasti työssä virtuaalikampuksella - kokemuksia hanketyöpajan toteutuksesta etänä

Vahvasti työssä virtuaalikampuksella - kokemuksia hanketyöpajan toteutuksesta etänä

24.4.2020



Kangastie ja Löf.jpg
TtM Helena Kangastie työskentelee TKI ja O -erityisasiantuntijana ja KM Jonna Löf oppimis- ja ohjauspalvelujen erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulussa.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteinen Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen (VAHTO) -hanke on käynnistynyt 1.8.2019 ja toiminnassa on edetty kevään 2020 kolmannen työpajan järjestämiseen (kuva 1).

Hankkeen tavoitteena on kehittää korkeakouluopiskelijoiden vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen käytäntöjä ja menetelmiä sekä rakennetaan näistä koostuva, korkeaopiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän haasteisiin vastaava VAHTO-ohjausmalli yhdessä korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.

Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehitystyötä tehdään osallistavissa työpajoissa. Osallistujat tuottavat työpajoissa ja pilottikokeiluissa kokemustietoa sekä kehittävät aktiivisesti ohjaustyökaluja ja -menetelmiä. (Löf 2020, Kangastie & Löf 2020)

Kuva 1 Vahtotyöpajat kuvio.jpg
Kuva 1. VAHTO työpajat ja osaamisen kehittyminen

Kolmas työpaja “opiskelijalähtöisyys ohjauksessa” toteutettiin vallitsevissa ja yhtäkkiä muuttuneissa valtionhallinnon päättämissä poikkeusoloissa, kun korona-tuo maailmalla vallinnut pahaenteinen virus rantautui myös Suomeen.

Myös korkeakoulujen (LUC) oli mukauduttava vallitseviin olosuhteisiin ja otettava Lapin AMKin Virtuaalikampus laajempaan ja kokoaikaiseen käyttöön. Myös yhteisen VAHTO-hankkeen oli edettävä toimenpiteissään etämaailmaan.

VAHTO -työpajan järjestäminen etäyhteyksin

Vallitsevan tilanteen johdosta VAHTO-hankkeen työpajan 3 pitämiseen tuli muutos. Jouduimme suunnittelemaan ja organisoimaan työpajan uusiksi.

AC-lisenssit olivat opetuskäytössä, joten jouduimme miettimään toisen etäympäristön ja muiden työkalujen käyttöä. Sinällään etävälineet eivät olleet meille hanketyöntekijöille uusia ja outoja, olimmehan niitä jo aikaisemminkin käyttäneet erilaisissa TKI-toiminnan ja opetuksen yhteyksissä sekä aiemmissa hankkeen työpajoissa.

Hankkeen tiedottamisen ja materiaalin kanavana käytämme Open Moodle -ympäristöä ja osa osallistujista on osallistunut työpajoihin AC:n välityksellä. Pohdimme AC:n tilalle toista ympäristöä ja lisäksi erillistä ympäristöä projektiryhmän etätyötilaksi ajatusten vaihdolle ja työprosessin johtamiseen. Päädyimme valinnassa siihen, että osallistujat työskentelivät Teamsissa ja projektiryhmä vaihtoi ajatuksia ja keskusteli toistensa kanssa Skypessä (kuva 2).

Työpajaan osallistui LUC korkeakoulujen opetus ja ohjaushenkilöstöä noin 20 henkilöä. Mukana oli myös korkeakoulujen opiskelijaedustusta kertomassa omista ohjauskokemuksistaan.

Kuva 2 Vahtotyöpajaohjelma.jpg
Kuva 2. Työpaja 3 ohjelma

Työpajan ja ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Työpaja käynnistyi projektipäällikön johdannolla, tervetulotoivotuksilla ja esityksellä työpajan etenemisestä. Aluksi palauteltiin mieleen edellisen työpajan antia mm. Pirkko Kepasen alustusta reflektion tärkeydestä oppimisen ja kehittymisen edellytyksenä. Tämän jälkeen muisteltiin vielä työryhmien työskentelyä ja tuotiin esille edellisen työpajan ryhmätöiden tuloksia (kuva 3).

Kuva 3 Vahtotyöpjakoonti.png

Kuva 3. Työpaja 2 työryhmätyöskentelyn koonti

Työpajan kaksi päätteeksi osallistujille oli annettu ohjeistus omaan ohjaustyöhön liittyvästä havainnointitehtävästä. Osallistujia pyydettiin pitämään päiväkirjaa seuraavin apukysymyksin:

• Minkälaisia kohtaamisia opiskelijoiden kanssa päivääsi sisältyi?
• Mitkä tilanteet jäivät mieleen onnistuneina? Miksi?
• Mitkä näistä kohtaamisista olivat mielestäsi otollisia vahvuusperustaiselle lähestymistavalle? Miksi?
• Oliko osa kohtaamisista sellaisia, että niissä ei olisi ollut vahvuusperustaisuudelle sijaa. Miksi?
• Kuvaile kohtaamiesi opiskelijoiden ohjaamistarpeita. Pohdi, minkälaisia taitoja ne sinulta edellyttivät.
• Mitä muita huomioita teit?

Etätyöpajan ensimmäisessä ryhmätyöskentelyssä tämän havainnointitehtävän tuotokset purettiin keskustelemalla ja vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Millaisia kohtaamis- ja ohjaustilanteita on tullut vastaan? Mitä tarpeita ryhmän jäsenten havaintojen mukaan opiskelijoilla on? Millainen on onnistunut ohjauskohtaaminen? Tuliko muita huomioita tai yllättikö jokin?

Keskustelua käytiin projektihenkilöstön johdolla Teams -ympäristössä ja ajatukset koottiin Flinga-alustalle. Keskustelu Teamsissä oli aktiivista ja antoisaa. Projektiryhmällä oli tärkeä aktiivinen rooli toimia kolmessa eri ympäristöissä keskustelun johdattajana, ajatusten kirjaajana ja etäapuna. Ryhmätyöskentelyn tuotos ohjaustilanteista ja kohtaamisista koottiin Flingaan (kuva 4).

Kuva 4 Vahtotyöpajatulos.jpg
Kuva 4. Työpajan tuotos ohjaustilanteista ja kohtaamisista Flingassa

VAHTO-työpajan asiantuntija-alustukset

Aktiivisen työpajavaiheen jälkeen tuli kaksi tietoiskua. Lapin AMKin hankkeen asiantuntija Helena Kangastie kertoi Vahvuusperustaisuus opinto-ohjaajien koulutusten opetussuunnitelmissa (OPS) -analysoinnin tuloksia. Analyysin olivat laatineet yhdessä Helena Kangastie ja Jonna Löf Lapin AMKista.

Analyysin päätelminä oli, että kaikki opetussuunnitelmat näyttävät tavoittelevan opinto-ohjaajan kompetensseja. Opetussuunnitelmien lähtökohtina ovat IAEVG:n (International Assosiation for Educational and Vocational Guidance) julkaisemat kompetenssi ehdotukset sekä NICE (Network for Innovation in Career Guidence and Councelling in Europe) määrittelemät ohjauksessa toimivat ydinkompetenssit. Vaikka vahvuusperustaisuus eivät lue opetussuunnitelmassa niin, toteutuksessa ne huomioidaan esimerkiksi käytännön toiminnassa.

Seuraavaksi hankkeen asiantuntija Satu Uusiautti Lapin yliopistosta avasi vahvuusperustaisuuden tutkimuksista ja interventioista esimerkkejä. Seuraavat havainnot olivat tulosten perusteella olennaisen tärkeitä:

• VAHTOssa tutkitaan omaa työtä ja pohditaan, mitkä työkalut toimivia juuri omassa ohjaustyössä ja omien opiskelijoiden kohtaamisessa.
• VAHTOn kannalta kiinnostavaa pohtia vahvuuksien tunnistamisen kykyä osana tulevaisuussuuntautuneisuutta ja itsearvioitua kyvykkyyttä uraan liittyvään päätöksentekoon.

Työpajan ryhmätyöskentelyn jatkuminen

Tietoiskujen jälkeen oman työn havainnointitehtävän purkaminen jatkui. Aiheena oli opiskelijalähtöiset vahvuusperustaiset ohjauskohtaamiset. Keskustelussa olleet kysymykset ja aiheet olivat: Mitkä kohtaamiset ovat otollisia vahvuusperustaiselle lähestymistavalle? Onko kohtaamisia, joissa vahvuusperustaisuudelle ei ole sijaa? Miksi ei?

Keskustelun anti vahvuusperustaisista kohtaamisista ja ohjaustilanteista koottiin taas Flingaan (kuva 5).

Kuva 5 Vahtotuotos.jpg
Kuva 5. Työpajan tuotos vahvuusperustaiset kohtaamiset ja ohjaustilanteet Flingassa

Kokemuksesta viisastuneena

Työpajan suunnittelun ja toteutuksen jälkeen on arvioinnin ja kehittämiskohteiden laatimisen aika. Vanha sanonta kuuluu “hyvin suunniteltu on puoleksi tehty” pitää edelleen paikkansa. Kun työpajan sisältö oli projektiryhmässä suunniteltu ennalta jo hyvin, ei ympäristön ja toteutustavan vaihtaminen tuottanut erityisen paljon haasteita. Kaikilla työpajan vetäjillä eli projektiryhmän jäsenillä oli osaamista ja jaetut roolit työpajan onnistumiseksi. Suurin osa osallistujistakin oli tottunut työskentelemään etäympäristössä ja kykenevät ottamaan “etäisyydet hallintaan”.

Etäympäristössä työpajan pitäminen edellyttää hyvää suunnittelua ja toteutuksen ns. “kuivaharjoittelua”. Tätä projektiryhmä tekikin edellisinä päivinä ja vielä työpajapäivän aamuna tarkistimme, että kaikki toimii. Onnistunut toteutus edellyttää myös suunnitelmissa pysymistä ja yhtäkkisten muutosten välttämistä. Se edellyttää myös osaamista ja virtuaalisesti ajan hermolla olemista ja osallistujien kuulemista. On reagoitava nopeasti osallistujien tarpeisiin ja ohjattava työpajan etenemistä sekä tuloksien aikaansaamista.

Muutostilanteessa työpajan toteuttaminen vaatii epämukavuusalueelle menemistä ja epävarmuuden sietokykyä. Etäympäristössä toteutus vaatii myös avointa mieltä, yhteistyökykyä ja kuuntelemista. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin seurata toimintaa ja reagoida ajoissa vastaantuleviin haasteisiin. Työpajan 3 jälkimainingeissa voimme syvästi todeta, että virtuaalikampus toimii ja että työpajoja voi hoitaa etänäkin!


Lähteet:

Kangastie, H. & Löf, J. 2020. Vahvuuksilla kohti työelämää. UAS Journal -Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti. https://uasjournal.fi/1-2020/vahvuuksilla-tyoelamaan/
Löf, J. 2020. Vahvuusperustaisella ohjauksella tulevaisuuden työelämään. Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin blogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/Vahvuusperustaisella-ohjauksella-tulevaisuuden-tyoelamaan/40628/81655cbb-3571-4e59-8f3f-1b38d03786d2

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK