Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Digitaaliset taidot ovat 21. vuosisadan taitoja pärjätä työelämässä

Digitaaliset taidot ovat 21. vuosisadan taitoja pärjätä työelämässä

7.5.2019



Marika Saranne neliö net.jpg
KTM Marika Saranne on Lapin ammattikorkeakoulun Digitaliset ratkaisut -osaamisryhmän osaamispäällikkö.

Toimialojen kehittyessä huimaa vauhtia tarvitsemme uusia 21. vuosisadan taitoja eli digitaalisia taitoja, vahvaa yhteistyötä ja kehittämistoimintaa yrityselämän ja korkeakoulujen välillä.

Meidän tulee pitää huoli siitä, että korkeakouluopiskelijoilla on työelämään siirtyessään relevantit tiedot ja taidot sekä luovaa osaamista, ymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksista ja kykyä työskennellä monialaisesti innovaatiokeskeisessä työelämässä.

Alati kehittyvä teknologia ja digitalisaatio muovaavat omalta osaltaan yhteiskuntaa ja aiheuttavat rakenteellisia muutoksia. Ne haastavat meidät kyseenalaistamaan olemassa olevia toimintatapoja. Nopea teknologinen kehitys aiheuttaa tätä kautta myös osaamishaasteita, sillä uusi teknologia ja digitaaliset ratkaisut luovat yhä enemmän kysyntää uusille osaamisille. Tästä syystä 21. vuosisadan taitojen kehittäminen tulisi olla vaatimus meille kaikille.

 

Uudet perustaidot haltuun

Perustaitojen käsite on muuttunut digitaalisen kehityksen myötä ja 2000-luvulla käsite "uudet perustaidot" sisältävät niin elämän ja työuran taitoja, kuin yleisiä perustaitoja sekä yleistietoa että oppimis-, innovointi-, tieto- ja viestintätekniikkataitoja. Elinikäinen oppiminen on käsite, johon meidän kaikkien on sopeuduttava ja jossa työelämä on keskeisessä asemassa osaamisen kehittämisessä.

Elinikäinen oppiminen on välttämätöntä, sillä työelämä muuttuu jatkuvasti ja muutokset tapahtuvat nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Asiaankuuluvien ja kestävien digitaalisten ratkaisujen ja sisältöosaamisten puuttuminen merkitsee sitä, että vastavalmistuneilla opiskelijoilla on riski saada vanhentunut osaaminen jo ennen työelämään siirtymistä.

Tällä hetkellä useat korkeakoulut antavat digitaalisen osaamisen täydennys- ja erikoistumiskoulutusta, joka on tarkoitettu nimenomaan työmarkkinoilla oleville. Tämän lisänä pitäisi kannustaa yritysklustereita kehittämään alan lyhytkursseja yhteistyössä korkeakoulujen ja/tai ammattikoulujen kanssa. Kehittämistoimenpiteissä pitäisi myöskin huomioida opettajien digipedagoginen kouluttaminen ja digitaalisen ajattelun sekä ratkaisujen lisääminen kaikilla koulutusasteilla.


Digitaalinen työ on toimialarajatonta

Niiden ammattien määrä, jotka eivät vaadi digitaalisia taitoja, vähenevät nopeasti. Kaikki työelämän alueet ja koko yhteiskunta edellyttävät nykyään internetyhteyttä, sekä kykyä että työkaluja digitaalisten palvelujen saatavuuteen, niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.

Meidän on pystyttävä nopeasti oppimaan uusien työkalujen käyttöjä ja ratkaisuja eri yhteyksissä, jotta voimme olla osa kehittyvää työelämää ja yhteiskuntaa. Esimerkkejä tästä kehityksestä löytyy jo runsaasti erilaisista ammateista kuten opetuksesta, teollisesta työstä ja terveydenhuollosta.

Digitaalisuus vaikutta myös opetukseen ja se muuttaa samalla myös opettajan roolia perinteisestä opettajuudesta ohjaajan, fasilitaattorin ja motivaattorin suuntaan. Tämän ohella vaaditaan myös uutta luovaa ja joustavaa ajattelua sekä toimialarajoja ylittävää osaamista, niin opettajilta kuin opiskelijoilta.

Lähitulevaisuuden teollisuustyöntekijät tarvitsevat osaamista ohjelmiston käyttäjinä, kun he käyttivät aikaisemmin työssään ”käsiään ja likaisia työkaluja". Terveydenhuollon työntekijöiden on työskenneltävä digitaalisesti useilla rajapinnoilla monialaisesti, sillä heidän tehtäviin voi kuulua potilastietojen rekisteröintiä, viestintää, sähköisten työvuorotaulujen ja lääketieteellisten laitteiden käyttöä.

 

Sosiaaliset botit ja robotit työkavereina

Digitalisaation ja teknologian avulla luodaan arkisia ja auttavia ratkaisuja yhteiskuntaan. Sosiaaliset botit tulevat olemaan osa arkeamme ja yhä useampi meistä tulee työskentelemään näiden kanssa lähitulevaisuudessa. Lokakuussa 2018 Irlannin yliopisto ilmoitti, että heidän opetusohjelmaansa tullaan ottamaan kokonaisuus, jossa opetellaan tekemään työtä yhdessä sosiaalisten bottien kanssa. Botit tekevät tuloaan hyvin monenlaiseen tehtävään ja toimialaan.

Yleisesti määriteltynä botit ovat ohjelmia, jotka suorittavat automaattisen tehtävän Internetin kautta. Esimerkkinä näistä on ”ostobotti”, joka etsii parhaita hintoja ja suosituksia tai chatbotit, jotka osallistuvat tekstikeskusteluun asiakkaiden kanssa. Ei ole ollut yllättävää nähdä, että "chatbotit” ovat olleet teknologian kehityskeskiössä ja seuraava kehitysaskel on se, että useimmat niistä tulevat äänioperaattoreiksi, kuten Applen iPhone Siri

Alusta- ja sovelluspohjaisten bottien lisäksi fyysiset, sosiaaliset robotit tekevät tuloaan. Esimerkkejä ja sovelluskohteita sosiaalisista boteista löytyy jo paljon. Sosiaaliset botit voivat toimia terapeutteina, kuten QTrobot joka on ”lapsenoloinen” humanoidi robotti. QTrobot työskentelee terapeutin apuna, auttaen ja opettaen autistisia lapsia sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kehityksen edelläkävijyyttä edustaa Sophia, joka on sosiaalinen botti ja johtaja. Merkitykselliseksi Sophian tekee se, että se on ensimmäinen robotti, jolle on annettu laillinen yksilöllisyys/ihmisyys.

Sophia työskentelee markkinoinnin parissa ja hän on erittäin haluttu puhuja. Sophia on osoittanut vahvuuttaan ja suurta potentiaalia monilla teollisuudenaloilla. Hän on tavannut avainhenkilöitä pankki-, vakuutus-, ja autoteollisuudessa, investointialalla, kehittämistoiminnassa, mediassa ja viihteessä. Lisäksi Sophia on esiintynyt lavalla paneelin jäsenenä ja esittelijänä korkean tason konferensseissa, joissa kerrotaan kuinka robotiikka ja keinotekoinen älykkyys muuttuvat vallitsevaksi osaksi ihmisten elämää.

Kuva Saranne kevät 2019.jpg

Kuva 1. Asiakaspalvelija työssään



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK