Synonyymisanakirja antaa sanalle kumppani seuraavat vaihtoehdot: "kollega, työtoveri, liikekumppani, partneri, aisapari, yhteistyökumppani, seuralainen, kaveri, tuttu toveri, matkatoveri, matkakumppani, asuinkumppani, puoliso.”
Se, minkä noista synonyymeistä sinä valitset muita osuvammaksi, kertoo, mitä kumppanuus omassa elämässäsi merkitsee. Yksi silmäpari tarttuu kotikutoiseen sanaan ja verkkokalvolla välähtää puolison kuva. Toinen katsahtaa vieressä istuvaan kollegaan lämpimin katsein.
Mikäpä siinä. Kunhan ei aivan tyhjää lyö. Sillä kumppaneita me tarvimme matkallamme – ihan jokainen.
Kumppaniajattelu yritysten kesken ei ole mikään uusi ilmiö. Pelkistettynä kumppanuusajattelu tarkoittaa kahden tai useamman organisaation tiivistä yhteistyötä. Kumppanuus on molempia hyödyttävää toimintaa ja vaatii kehittyäkseen yhdessä sovittua toimintatapaa. Se pitää sisällään yhteiset tavoitteet, määritellyt toiminnot sekä menetelmät toiminnan jatkuvaan parantamiseen.
Parhaimmillaan kumppanuus on molemminpuolista oppimista ja tiimityötä. Kumppanuus tuleekin ajatella arvoprosessina, jossa osapuolten tieto, osaaminen ja arvot yhdistetään molemmille kumppaneille lisäarvoa tuottavaksi toiminnaksi.
Kumppanuuden eri roolit ammattikorkeakoulussa
Kumppanuudelle voidaan määritellä ainakin kuusi erilaista roolia ammattikorkeakoulun toimintaan nähden.
Vaikuttajakumppanuudella tarkoitetaan yhteistyötä, jonka tavoitteena on tehdä yhteisiä yhteiskunnallisia avauksia tai turvata alueen elinvoimaa. Onneksi Lapissakin kasvavassa määrin tajutaan, että mitä paremmin tehdään vaikuttamista yhdessä, saavutetaan kaikkien lappilaisten etu. Jos tämän sotesavotankin alla keskityttäisiin kaikki tekemään parhaamme ja pitämään mielessä, että tärkeintä on se, miten koko maakuntana pärjäämme, olisi se vahva pohja lapin menestykselle.
Strateginen kumppanuus on pysyvää tai pysyväksi tarkoitettua kumppanuutta. On arroganttia yrittää edes väittää, etteivät myös Lapin AMK:n strategiset painoalat vaatisi taakseen verkostoa, missä osapuolet jakavat yhteiset strategiset päämääränsä ja luovat syvässä luottamuksessa yhteisiä kehittämissuunnitelmia niiden saavuttamiseksi. Strategisessa yhteistyössä kyse on pitkästä aikajänteestä: verkostoituminen tähtää välittömien hyötyjen ohella pidemmän aikavälin kilpailukyvyn edistämiseen.
Ehkä näkyvin ja halutuin osa AMK:n kumppanuutta on koulutusten kanssa tehtävä yhteistyö. Tämä voi olla opiskelijoiden kanssa tapahtuvaa tai rakentua jo valmistuneiden opiskelijoiden varaan (mentori/alumnityö). Opinnäytteet, harjoittelupaikat ja oppimistehtävät ovat tärkeä aluekehittämisen muoto ja pitkäaikaiset suhteet alueen yrityksiin takaavat ketterän ja kustannustehokkaan tavan tuottaa aitoja työelämän ongelmia opiskelijoiden ratkaistavaksi.
Hankkeiden kohdalla kumppanuus merkitsee projektikohtaista ja pitempiaikaista yhteistyötä. Uusien asioiden selvittäminen vaatii taakseen tiimin, jolta parhaiten löytyy vaadittavaa asiantuntemusta. Kaikkea osaamista ei löydy kenelläkään oman talon sisältä vaan hankkeet vaativat monesti useamman organisaation yhteistyötä.
Palvelutoiminta on omimmillaan myös verkostoyhteistyötä. Jos asiakkaan tarvitsemaa osaamista ei löydy omasta takaa, ei sanota ei, vaan etsitään oman talon ulkopuolelta tarvittava lisäosaaminen. Se, miten laajalla verkostokumppanuudella kauppoja tehdään, on selkeä kilpailuetu mille tahansa ammattikorkeakoululle.
Ilo on myös huomata, että ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö syventyy vuosi vuodelta myös palvelutoiminnan suhteen. Yhteistarjoukset ovat jo arkipäivää.
Alihyödynnetty kumppanuuden mahdollisuus ammattikorkeakoulussa on tilojen ja laitteiden sekä osaamisen yhteiskäyttö ja tiloissa tapahtuva kehittäminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on kehitetty malli, missä kalliita investointeja on tehty yhteistyössä yritysten kanssa ja soviteltu laitteen käyttö sitten vuosikellon omaisesti AMK:n ja yritysten välillä. Tätä mallia soisin hyödynnettävän laajemminkin pohdittaessa uusia infrastruktuuriin liittyviä päätöksiä.
Mitä hyötyä kumppanuudesta meille on?
Tuhti paketti käyntikortteja kenen tahansa takataskussa takaa mahdollisuuden voimavarojen yhdistämiseen, onnistumisten jakamiseen ja uusien toimintatapojen oppimiseen.
Toimivan yhteistyön tuloksena voidaan tehdä asioita kannattavammin, saavuttaa enemmän ja suurempia kauppoja, olla esillä monipuolisemmalla tarjoomalla, saada aikaan lisää alueellista kasvua ja yhdistää voimia esimerkiksi viestinnässä, tuotekehityksessä tai koulutuksessa. Merkityksetöntä ei ole myöskään verkoston osuus brändinhallinnassa; yhden toimijan on usein mahdotonta saada aikaan samanlaista näkyvyyttä kuin yhdessä.
Kuinka olen hyvä kumppani?
Puhuttaessa AMK-tason kumppanuuksista, on toimijoiden intressien olla yhteensopivia ja toisiaan täydentäviä. Kumppanuussopimuksilla kumppanuudelle asetetut tavoitteet ja hyödyt saatetaan kaikkien nähtäville. Yhteisen viitekehyksen on oltava selkeä kaikille. Sopimukset ovat aina AMK-tasoisia, eivät henkilöiden tai osaamisalojen omaisuutta.
Myös henkilökemioilla on suuri merkitys. Laulun sanat ”jos haluu saada, on pakko antaa” sopii hyvin kumppanuusajatteluun. Avoin, suora ja jatkuva vuorovaikutus kumppaneiden kesken on avain luottamuksen syntyyn ja vahvistumiseen. Tästä syystä AMK-tasoisille kumppanuuksille on aina määritelty yhdyshenkilöt, joiden vastuulla yhteydenpito kumppaniin ensisijaisesti on. Samalla tavoin meillä jokaisella on yhtä suuri mahdollisuus suhteessa edustamiimme verkostoihin.
Tulevaisuuden AMK tehdään yhdessä!
Opiskelupaikkojen ja yhteistyökumppaneiden valinta tehdään etenevässä määrin myös sillä, kuka on luotettavin kumppani ja kenen kanssa yhteistyö toimii.
Ammattikorkeakoulujen pitää keskittyä yhtä lailla brändäämiseen ja hyvän maineen hankintaan niin opiskelija- ja hankekumppaneiden keskuudessa kuin sopimuskumppaneidenkin silmissä. Meidän tulee pitää huolta brändistä myös potentiaalisena yhteistyökumppanina.
Kumppanuusyhteistyön tiiviimpi konseptoituminen keväästä 2017 alkaen yksi merkittävä asia tällä tiellä. Toimiva kumppanuusverkosto on ammattikorkeakoulumme tulevaisuuskoneisto.