Tuoreen Osuuspankin suuryritystutkimuksen (2024) mukaan vastuullisuus on yksi keskeisimmistä tekijöistä yhteistyökumppanin valinnassa: Yli 80 prosenttia vastanneista suuryrityksistä kokee, että heillä on kestävyyden nimissä painetta uudistaa alihankintaketjuaan kestävämmäksi. Osuus on kasvanut merkittävästi. Tutkimustulos osoittaa, että vastuullisuudesta ja kestävästä ajattelusta on tullut jo uusi normaali elinkeinoelämälle, ja kehittämistyölle on selvä tilaus.
Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvoston (Arenen) kestävyys- ja vastuullisuusohjelmassa (2020) asetettiin kaikkien ammattikorkeakoulujen (AMKien) tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnalle (TKI-toiminnalle) kolme tavoitetta. Näistä ensimmäinen haastoi AMKit ottamaan opiskelijat mukaan kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi. Toinen haaste kehotti tarkastelemaan TKI-hankkeita yhteisesti sovittujen kahdentoista kriteerin kautta vastuullisuuden näkökulman varmistamiseksi. Kolmantena haasteena AMKeja kannustettiin toimimaan suunnannäyttäjänä niin palveluportfoliollaan kuin omalla toimintatavallaankin kumppaneilleen ja koko toiminta-alueelleen. (Arene 2020.)
Lapin ammattikorkeakoulun vastuullisuusohjelma vahvistettiin vuonna 2023. Se jakautuu viiteen kestävyysteemaan, joista kaksi ensimmäistä ulottuvuutta tähtäävät siihen, että koulutuksilla ja TKI-toiminnalla askelletaan kohti kestävämpää tulevaisuutta, osallistaen tähän työhön mahdollisimman laajalti opiskelijoita ja alueen yrityksiä ja organisaatioita. Tämä artikkeli valottaa, miten Lapin AMK on sitoutunut vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen TKI-työssään sekä miten näitä tavoitteita pyritään viemään alueelle TKI-hankkeiden avulla.
Elämää kestävyyshaasteiden Lapissa
Vastuullisuusteema tarjoaa selvän kilpailuedun pohjoisen toimijoille, onhan Lappi ja lappilaiset olleet aina erityisen kiinnostuneita kestävyyshaasteiden ratkaisemisesta. Keskustelu kestävyydestä on Lapille erityisen merkityksellinen juuri nyt, sillä elämä globaalien ja lokaalien kestävyyshaasteiden äärellä tarjoaa ennennäkemättömän suuria uhkakuvia ja mahdollisuuksia. Mitä nämä keskeiset, lappilaiset kestävyyshaasteet sitten ovat?
Turvallisuustilanteen muutos haastaa huoltovarmuuden
Turvallisuustilanne on selvästi muuttunut viime vuosina. Visiona on, että jos maakuntaan saadaan puhdasta, vihreää energiaa, se on omiaan houkuttelemaan alueelle uusia siviili- ja puolustussektorin investoreita (Ansala & Länkinen, 2023).
Lapin AMK on tarttunut tähän muutostekijään ruokaturvan ja energiavarmuuden tulokulmista. Turvallisuustilanteen myötä on Lapin AMKissa herätty myös ruokaturvan merkitykseen. Lähiruoan ja paikallisen ruuantuotannon, sekä sen merkitykseen alueen huoltovarmuuden näkökulmasta on herätty nyt monella tapaa.
Metsä, metalli ja matkailu – Lapin kolme vahvaa ämmää
Talouden riippuvuus muutamista sektoreista, kuten matkailusta, metsästä ja kaivosteollisuudesta, luo haavoittuvuutta talouden vaihteluille. Uusien, kestävien työpaikkojen ja elinkeinojen kehittäminen on välttämätöntä Lapin tulevaisuudelle. Elinkeinoja tulee monipuolistaa. On löydettävä uusia avauksia, joilla vähennetään sesonkiluonteisuutta. On selvää, että kaivosteollisuus kasvaa jatkossa.
Lapin AMKin pyrkimyksenä onkin tuottaa osaajia, jotka löytävät uusia innovaatioita ja jatkojalostuksen keinoja. Näin Lappi ei vain toimi raaka-aineen tuottajana vaan uudistaa toimialoja ja synnyttää uusia työpaikkoja.
Monet elinkeinot, kuten matkailu ja poronhoito, ovat vahvasti sidoksissa vuodenaikoihin, mikä aiheuttaa taloudellista epäsuhtaa (Ansala & Länkinen, 2023). Vakaan toimeentulon varmistaminen ympäri vuoden on haastavaa.
Liikenneyhteyksien, tietoliikenneyhteyksien ja energianjakelun parantaminen maakunnassa vaatii merkittäviä investointeja. Parempi infrastruktuuri on avain alueen taloudelliseen kehitykseen.
Geopoliittinen muutos on kääntänyt katseet Lappiin. Puolustusvoimien tarpeet sekä uusi liittoutuminen voi avata uusia liikenneyhteyksiä ja parantaa pääväylien kunnossapitoa. Ne voivat itsessään lisätä kiinnostusta investoinneille ja uusille avauksille. Lapin AMKin pyrkimyksenä on osaltaan vauhdittaa tätä kehitystä omalla TKI-toiminnallaan.
Etäisyydet haastavat palvelurakennetta
Osa alueellista resilienssiä on myös se, että mitä terveempiä ja hyvinvoivempia sen asukkaat ovat, sitä vakaampi yhteisö se on ja sitä paremmin sen voimin voi vastata myös poikkeustilanteisiin (Lapin AMK, 2024a).
Lapin maakunnassa sosiaali- ja terveydenhuolto kohtaa suuria haasteita pitkien etäisyyksien ja väestön ikääntymisen vuoksi. Pitkät välimatkat vaikeuttavat palvelujen saavutettavuutta, mikä tekee erityisesti syrjäseuduilla asuvien ihmisten palveluiden saannista haastavaa ja lisää kustannuksia. Ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän terveydenhuollon resursseja, kuten pitkäaikaishoitoa ja kotihoitoa.
Näillä harva-alueelle tyypillisillä piirteillä on myös toinen puoli: Uudet teknologiat, monialainen yhteistyö, ja liikkuvat sosiaali- ja terveyspalvelut parantavat palvelujen laatua etenkin syrjäseuduilla. Etätyömahdollisuudet ovat tuoneet monille lappilaisille kunnille paikkariippumattomia työpaikkoja, uusia asukkaita ja auttaneet työvoiman saatavuuden ja uusiutumiskyvyn haasteissa (Kukko-Liedes, 2023).
Harvaan asutuilla alueilla palvelujen, kuten koulutuksen ja julkisen liikenteen, saatavuus on rajoitettua. Tämä vaikuttaa negatiivisesti Lapin turvallisuuteen, huoltovarmuuteen, asukkaiden elämänlaatuun ja kaupunkien houkuttelevuuteen. Toisaalta logistinen sijainti puhtaan veden ja edullisen maankäytön ohella houkuttaa teollisia investointeja ja palvelee samalla matkailua ja alueella asuvia.
Sijainti harva-alueella on tarjonnut Lapin AMKille ja sen kumppaneille mahdollisuuden innovatiivisiin kokeiluihin: esimerkkinä mainittakoon älyliikenneratkaisut ja autonomisten ajoneuvojen testaustoiminta, mitkä ovat keskittyneet maakunnan alueelle. Lapin AMK on keskittynyt niihin nimenomaan digitaalisten ratkaisujen ja järjestelmien kautta pyrkimyksenään tehostaa ja tukea toimialan kehitystä (Lapin AMK, 2024a).
Lapin AMK pyrkii kehittämään TKI-toiminnallaan innovatiivisia, yhteistoiminnallisia ratkaisuja vastatakseen näihin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin (Lapin AMK, 2024a). TKI-hankkeissa mm. testataan uusia digitaalisia työkaluja, jotka parantavat palvelujen saavutettavuutta ja tuovat tullessaan uusia liiketoimintamalleja. Kotihoidon ja paikallisten yhteisöjen yhteistyö tukee ikääntyneiden kotona asumista ja vähentää laitoshoidon tarvetta.
Kohtaanto-ongelma – ikuisuushaaste Lapille?
Lapissa työvoiman saatavuuden ja tarpeen kohtaannossa on merkittävä epäsuhta. Talousjärjestö OECD julkaisi vuonna 2016 selvityksen, jonka mukaan yli viidennes suomalaisista nuorista miehistä on koulutuksen ulkopuolella ja vailla työtä. OECD:n mukaan 20–24-vuotiaiden miesten syrjäytyminen on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2005. Lukemat erosivat selvästi saman ikäisten naisten syrjäytymisluvuista. (OECD, 2016.)
Sosiaalisen kädenjäljen hankeperhe, kokonaisuus jota Lapin AMK verkostona johtaa, keskittyy ihmisten hyvinvointiin, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon (Lapin AMK, 2024c). Hankeperheen tavoitteena on tukea erityisesti haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia mielekkääseen elämään. Tämän lisäksi hankeperheen tavoitteena on, että uudet liiketoiminta-avaukset eivät johda ihmisten hyväksikäyttöön, sosiaalisten erojen kasvuun tai ympäristön tuhoutumiseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa vahvaa verkostoyhteistyötä työllistymisen, työvoiman saatavuuden ja vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi. Tavoitteiden pohjalta on rakennettu alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja sekä hankkeita eri toimijoiden kesken.
Kohtaanto-ongelma koskee työvoiman lisäksi myös resurssikäyttöä. Matkailu on kaivannais- ja metsäteollisuuden ohella merkittävä toimiala Lapissa. Lapissa rekisteröidään vuosittain lähes viisi miljoonaa yöpymistä ja ennätyksiä rikotaan joka vuosi.
Usea Euroopan maa on saavuttanut jo rajansa matkailun suhteen. Paikalliset yhteisöt ovat kyllästyneet massaturismiin, ja sitä halutaan rajoittaa. Espanja, Italia, Ranska ja Alankomaat ovat olleet erityisesti esillä näissä uutisissa. Keskustelua käydään myös matkailun vastuullisuudesta, sillä monet suosituimmat kohteet ovat ylittäneet luonnon kantokyvyn rajat. Kasvun malli, joka on rakennettu liike-elämän ja viranomaisten intressien ympärille, on aiheuttanut useassa maassa ekologisia, sosiokulttuurisia ja taloudellisia ongelmia. Sama kehitys on meilläkin edessä, jos asiaan ei reagoida ajoissa. (Hovi-Horkan, 2024.)
Lyhytaikainen vuokraus on lapissakin yleistynyt, siirtäen esimerkiksi opiskelijoita toissijaiseksi kohderyhmäksi asuntomarkkinoilla. Resurssien käytön ja väestön hyvinvoinnin välinen tasapaino on vaarassa häiriintyä entisestään, mikäli kasvu jatkuu tällaisenaan.
On kuitenkin todettava, että lappilaisille matkailu on tärkeä elinkeino (Ansala & Länkinen, 2023). Matkailualalla syntyy suoraan yli miljardi euroa liikevaihtoa ja 6500 henkilötyövuotta. Kun huomioidaan matkailun vaikutukset muille aloille, nousee kokonaisuus Tilastokeskuksen (2024) mukaan jopa kolmeen miljardiin euroon ja yli 11 000 henkilötyövuoteen.
Tavoitteena yhteistyö yli toimialarajojen
Lapin AMK on strategiassaan valinnut panostavaa kestävään matkailuun, tavoitteenaan löytää tasapaino kaikkien osapuolten välille (Lapin AMK, 2024b).
TKI-hankkeet tuottavat monialaista, ennakoivaa tutkimusta ja kehittävät kestäviä ratkaisuja alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Erityishuomio kiinnittyy Lapin erityispiirteisiin ja kestävän matkailun vaatimuksiin. Innovaatioiden nähdään löytyvän matkailun ja eri alojen, kuten liikunnan, hyvinvoinnin ja teknologian rajapinnoilta. Strateginen valinta; uusi luksus, tukee vastuullisten, turvallisten ja laadukkaiden matkailupalvelujen kehittämistä alueen toimintaedellytykset huomioiden. (Lapin AMK, 2024b.)
Kaikilla lappilaisilla sama suunta
Kestävyyden näkökulma on edustettuna kaikissa alueellisissa kehittämissuunnitelmissa. Se myös ohjaa rahoitusohjelmia. Lappilainen, älykäs erikoistuminen pohjautuu luonnonvarojen kestävään käyttöön, teknologian hyödyntämiseen sekä inhimilliseen tasa-arvoon.
Kuten edellä esitetyt esimerkit osoittavat, on vastuullisuus keskeinen osa Lapin haasteita - mutta etenkin tulevaisuutta. Lappi on maakuntana sitoutunut vahvasti kestävyystyöhön ja vihreän siirtymän edistämiseen.
Yhteinen tavoite on puettu Lappi-sopimuksen eli maakuntaohjelman visioksi seuraavalla tavalla: ”Älykäs ja kansainvälinen Lappi on arktinen edelläkävijä. Rakennamme maailman puhtaimmassa maakunnassa kestävää kilpailukykyä, hyvinvointia ja menestystä.” Lappi-sopimus linjaa maakunnan keskeiset tavoitteet vihreälle siirtymälle. Sitä täydentää edelleen Lapin Green Deal -tiekartta. Molempien ohjelma-asiakirjojen toimeenpanoa ohjaa, seuraa ja koordinoi laaja-alainen Lapin vihreän siirtymän jaosto. (Lapin liitto 2022.)
Vastuullisuusohjelma osoittaa tien kestävälle TKI-työlle
Kaikki edellä mainittu siivilöityy Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteiseen LUC-strategiaan. Sen avulla pyritään vahvistamaan Lapin maakunnan elinvoimaa ja vastaamaan aluetta kohtaaviin haasteisiin.
Vastuullisuus on keskeinen osa korkeakoulujen yhteistä strategiaa ja visiota. Se on myös strategisten valintojen läpileikkaava teema. Strategian mukainen TKI-toiminta tukee vastuullisuuden ja kestävän kehityksen toteutumista kymmenellä osaamiskärjellä. Lapin AMK on valinnut YK:n Agenda 2030 seitsemästätoista kestävän kehityksen tavoitteista kuusi, joita se erityisesti edistää toiminnassaan.
Vastuullisuusteema siirtyy hankkeisiin usealla eri menettelytavalla hankkeiden eri vaiheissa. Keväästä 2024 lähtien kaikki Lapin ammattikorkeakoulun hankkeet toteuttavat vähintään yhtä SDG-tavoitetta: Jokaiselle TKI-hankkeille on määritelty ja kirjattu vähintään yksi SDG-tavoite, joita hanke tukee. Lisäksi ohjeena on, että hankkeen kuvailutiedoissa myös avataan, miten ko. hanke valittuja tavoitteita toteuttaa, miten edistymistä mitataan ja tuloksia arvioidaan. Jälkimmäinen toiminnallisuus ei ole vielä kattavasti otettu käyttöön, mutta kirjauksia on kertynyt jo varsin hyvin.
Kolmas prosessin vaihe, hankkeessa aikaansaadun muutoksen arvioiminen, on vielä osittain kesken. Arenen kestävän kehityksen TKI-työryhmä laati TKI-toiminnan kestävyyden arvioinnin tueksi mittariston, joka julkaistiin kevään 2024 aikana. Mittaristoon on tulossa syksyllä vielä tarkastuslistatyyppinen työkalu, jota on tarkoitus jatkossa hyödyntää TKI-hankkeiden kestävyystoimintojen arvioinnissa. Vaikuttavuuden arviointiin tullaan panostamaan jatkossa entistä vahvemmin.
Kohti kestävää tulevaisuutta
Yhteenvetona voidaan todeta, että niin koko Lapissa kuin Lapin AMKissakin on ymmärretty, että vastuullisuuden huomioiminen strategisena valintana on avain erottautuvaan ja vaikuttavaan TKI-toimintaan.
Vastuullisuusohjelman toimeenpanoa suuntaa maakunnan ohjelma-asiakirjat ja työryhmät sekä korkeakoulujen yhteinen strategia ja visio. Toteutus tapahtuu Lapin AMKin osaamiskärkien toimintasuunnitelmien kautta ja siirtyy prosessien kautta konkreettisiin toimenpiteisiin ja resurssisuunnitteluun.
Vastuullisuus ei näin ollen ole vain yksittäinen kehittämisteema, vaan läpileikkaava periaate kaikessa toiminnassa ja alueelle tarjottavissa TKI-avauksissa. Se ei myöskään ole vain tavoite, vaan toimintatapa, joka integroituu TKI-prosessien eri vaiheisiin ja jonka edistymistä ja vaikuttavuutta lähdetään jatkossa vielä systemaattisemmin seuraamaan ja arvioimaan.
Lähteet
Ansala,L., Länkinen, I. (2023). Lapin matkailun nousukiito tuo myös elinvoimaa. Lapin Kauppakamari. Haettu 30.5.24 https://lapland.chamber.fi/lapin-matkailun-nousukiito-tuo-myos-elinvoimaa/
Arene. (2020). Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu. Haettu 18.6.2024. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574
Hovi-Horkan, J. (2024). Espanja pistää Mallorcalla ja Ibizalla rellestävät turistit kuriin. Helsingin Sanomat. Haettu 30.5.24. https://nakoislehti.hs.fi/0011ebe1-b0e8-4867-a1d1-64fd0cdbce75/29
Huttunen, A. (2024). Osa Eurooppaa kyllästyi massaturismiin. Helsingin Sanomat. Haettu 30.5.24. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010388040.html
Kukko-Liedes, P. (2023) Lapin imago on vetovoimainen: yli viidennes suomalaisista voisi ajatella asuvansa Lapissa. Haettu 7.6.2024 https://yle.fi/a/74-20068551
Lapin AMK. (2023). Kiikarissa kestävä tulevaisuus – Lapin ammattikorkeakoulun vastuullisuusohjelma. Haettu 7.6.2024. https://lucit.sharepoint.com/sites/Julkisettiedostot/Julkiset%20tiedostot/Forms/AllItems.aspx?id=%2Fsites%2FJulkisettiedostot%2FJulkiset%20tiedostot%2FAMK%20yleinen%20julkaistavat%2FEsittely%2FLapin%20AMKin%20vastuullisuusohjelma%202030%2Epdf&parent=%2Fsites%2FJulkisettiedostot%2FJulkiset%20tiedostot%2FAMK%20yleinen%20julkaistavat%2FEsittely&p=true&ga=1
OECD. (2016). OECD Science, Technology and Innovation Outlook 2016. Haettu 18.6.24. https://www.oecd-ilibrary.org/sites/daa63f6f-fi/index.html?itemId=/content/component/daa63f6f-fi
Osuuspankki. (2024). Järki ja tunteet. Haettu 18.6.2024. https://www.op.fi/documents/20556/27641318/OP+-Suuryritystutkimus-2024-.pdf/a9755b6a-d616-c47a-2cac-b71ddc153f7d
Lapin AMK. (2024a). Strategian painopisteet; Hyvinvointia edistävät kestävät ratkaisut. Lapin ammattikorkeakoulu. Haettu 30.5.24. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Strategia/Tulevaisuuden-palvelut-ja-etaisyyksien-hallinta/Hyvinvointia-edistavat-kestavat-ratkaisut
Lapin AMK. (2024b). Strategian painopisteet; Kestävä matkailu. Haettu 30.5.24.https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Strategia/Kestava-matkailu
Lapin AMK. (2024c). Strategian painopisteet; Sosiaalisesti kestävä talous. Haettu 30.5.24.https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Strategia/Tulevaisuuden-palvelut-ja-etaisyyksien-hallinta/Sosiaalisesti-kestava-talous-
Lapin Liitto. (2022). Lappi-sopimus. Lapin maakuntaohjelma 2022-2025. Haettu 18.6.2024. https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2022/02/Lappi-sopimus-2022-sivuina-1.pdf
Lapin Liitto. (2024). 10 Facts about Lapland winter turism 2022-2023. Haettu 18.6.2024. https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2023/12/3cb65b9d-winter-tourism-2023.pdf
Tilastokeskus. (2024). Lapissa ennätysmäärä ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä joulukuussa 2023. Tilastokeskus. Haettu 30.5.24. https://stat.fi/julkaisu/cln2wvmf13rpk0bvzfksba1or
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle