kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Närästääkö ammattikorkeakoulu-uudistus hallituspuolueissa?

Närästääkö ammattikorkeakoulu-uudistus hallituspuolueissa?

5.5.2014



Eero Pekkarinen blogi.jpg
Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Eero Pekkarinen

Useissa medioissa julkaistiin 22.4.2014 STT:n välittämänä seuraava uutinen:

Hallituksen esitys ammattikorkeakoululain uudistamisesta on herättänyt arvostelua eduskunnassa lain lähetekeskustelussa. Yllättäen arvostelua kumpusi myös hallituspuolueista kokoomuksesta ja kristillisdemokraateista.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) ihmetteli, että ammattikorkeakouluille kaavaillaan syventävää tutkimusvastuuta, joka perinteisesti on kuulunut yliopistoille. Hänestä nykyinen tehtävänjako on ollut toimiva. Pelkona on se, että tutkimuksen taso laskee. Kaikki oppivat tekemään kaikkea, mihin pienessä maassa ei ole varaa, Vahasalo varoitti.

Eniten arvostelua herätti opiskelijoille kaavailtu opiskelijakunnan pakkojäsenyys. Opiskelijoilta perittäisiin tätä kautta terveydenhoitomaksu, jolla parannettaisiin palveluita.

Mediaseuranta toi myös linkin Suomenmaan verkkoapilaan, jossa Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n puheenjohtaja kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) toteaa, että sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) on tipahtanut kärryiltä korkeakoulujen arjesta. Vahasaloa nikotuttaa erityisesti sanan soveltava poistaminen ammattikorkeakoulujen tutkimuksen määritelmästä. Paloniemen mukaan nykypäivänä ammattikorkeakoulut ja yliopistot tekevät erittäin hyvää ja luontevaa yhteistyötä myös tutkimustoiminnassa. Tutkimuksen kategorinen sulkeminen ja rajaaminen vain toisen korkeakoulun tehtäväksi ei edusta enää nykypäivän ajattelua ja toimintaa, Paloniemi huomauttaa.

Nämä uutiset innoittivat vilkaisemaan ammattikorkeakoululain lähetekeskustelun närästyksiä.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle ammattikorkeakoululaiksi määritellään ammattikorkeakoulujen tehtävä seuraavasti:

4 §
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista.

Tosiaankin sivistysvaliokunnan puheenjohtajan nikotuksen aiheuttanut sana soveltava on poistettu ammattikorkeakoulun tehtävästä ja tutkimus on avattu kaikkien temmellyskentäksi. Onhan se vaarallista, että muutkin kuin yliopistot oppivat tekemään tutkimusta. Vähemmästäkin pienen maan tutkimuksen taso laskee.

Vahasalon puoluetoveri Sanna Lauslahti pelkäsi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen sekoittuvan, vaikka ammattikorkeakoulujen tulisi keskittyä hyvin käytännönläheiseen soveltavaan tutkimusotteeseen. Hänen mielestään jopa yliopistojen pitäisi miettiä, ovatko ne tutkimusyliopistoja vai tutkintoyliopistoja. No tuskinpa yksikään yliopisto haluaa julistautua ensimmäisenä pelkäksi tutkintoyliopistoksi.

Entinen opetusministeri Jukka Gustafsson perusteli soveltavan poisjättämistä sillä, että perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä on veteen piirretty viiva. Hän piti hallituksen esitystä harkittuna. Tämä viritti Lauslahden ja Gustafssonin keskusteluun siitä, tarvitaanko soveltavaa, onko soveltavan pois jättäminen fundeerattua ja miksi soveltavan poisjättämistä ei ole fundeerauksesta huolimatta kirjattu hallituksen esityksen perusteluihin.

Gustafssonin mielestä osalla porvareista on tosi rankka asennevamma edelleen ammattikorkeakouluja kohtaan, niin loistavan tuloksen kuin ammattikorkeakoulut ovatkin suomalaiselle yhteiskunnalle antaneet. Porvarileiristä todettiin, että ammattikorkeakoulujen vahvuus on olla lähellä työelämää innovaatiota tuottavassa tutkimuksessa.

Mauri Pekkarinen nosti lähetekeskustelussa Suomen maailmalla selviytymisen ydinkysymykseksi sen, miten saamme generoitua osaamispotentiaalistamme innovaatioita, jotka voidaan tuotteistaa, kaupallistaa ja viedä maailmalle. Hän totesi poliittisen selväsanaisesti: ”mitä enemmän laitetaan rahaa tieteelliseen perustutkimukseen ja mitä enemmän otetaan soveltavasta päästä pois, sitä varmemmin tämä generaatio toimii entistä huonommin”.

Kun uutta ammattikorkeakoululakia alun perin valmisteltiin, ammattikorkeakoulujen tehtävään ei haluttu tehdä muutoksia. Muutosten pelättiin nostavan kuohuntaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisestä tehtävä- ja mahdollisesti reviirijaosta. Toisaalta ammattikorkeakoulun yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi oli jo noussut innovaatiotoiminta ja ammattikorkeakoulujen rooli kansallisessa innovaatiojärjestelmässä oli alkanut painottua juuri elinkeinoelämän innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen. Myös ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ajoi vahvasti innovaatiotoiminnan lisäämistä ammattikorkeakoululakiin.

Lopulliseen hallituksen esitykseen ammattikorkeakoulujen tehtäväksi lisättiin innovaatiotoiminta, mikä on erittäin tärkeää ammattikorkeakouluille. Lähetekeskustelussa sitä ei kyseenalaistettu yhdessäkään puheenvuorossa. Keskustelu oli pääosin ammattikorkeakoulujen toimintaa ja roolia kehuvaa. Samalla kritisoitiin amk-rahoituksen leikkauksia. Erityisesti korostettiin ammattikorkeakoulujen roolia elinkeinoelämän asiantuntijana ja kehittäjänä.

Tätä keskustelua kannattaa jatkaa aktiivisesti. Samalla kun ehkä vielä riidellään soveltava-sanan tarpeellisuudesta, nostetaan esiin myös tärkeitä asioita ammattikorkeakoulujen saavutuksista sekä roolista elinkeinoelämän innovaatioiden kehittäjänä, TKI-toiminnan rahoituksen tarpeellisuudesta sekä kattavan ammattikorkeakouluverkoston säilyttämisestä.

Ennen edellisiä eduskuntavaaleja korkeakoulupolitiikka ei ollut mukana juuri missään keskusteluissa eikä vaalilupauksissa. Lupauksia ei siis tarvinnut pettää, kun hallitusohjelmaan sisällytettiin ammattikorkeakoulujen suuret rahoitusleikkaukset.

Seuraavissa vaaleissa koulutus, tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta tulee nostaa keskusteluaiheeksi jopa tarvittaessa hieman provosoiden. Meillä ei ole enää varaa tehdä leikkauksia osaamiseemme, sitä ei elinkeinoelämämme kehittäminen enää kestä. Ammattikorkeakoulujen tulee kutsua alueen päättäjiä tutustumaan käytännössä TKI-toimintaamme sekä työelämäyhteistyöhön.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan luonne ei muutu käytettiinpä laissa sanaa soveltava tai ei. Kysymys on enemmänkin korkeakoulujen välisestä tasavertaisuudesta. Piirrämmekö veteen reviiriviivoja, joiden yli ammattikorkeakoulut eivät saa horjahtaa mutta yliopistojen on jopa suotava astua. Ammattikorkeakouluille tärkeämpää kuin tutkimuksen soveltavuus on TKI-toiminnan työelämälähtöisyys ja -läheisyys sekä alueellisen ja kansallisen kilpailukyvyn kasvattaminen. Erittäin hyvä kannaltamme on, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi innovaatiotoiminta on tulossa ammattikorkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi. Oleellista on myös ammattikorkeakoulujen tiivis yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Siten voimme parhaiten TKI-toiminnan avulla palvella ammattikorkeakouluopetusta, edistää työelämää ja aluekehitystä sekä uudistaa alueen elinkeinorakennetta.



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK