Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Hyvien käytäntöjen leviäminen on kasautuvaa viisautta

Hyvien käytäntöjen leviäminen on kasautuvaa viisautta

18.9.2018



Helena Kangastie 1 net.jpg
TtM Helena Kangastie on Lapin ammattikorkeakoulun opetuspäällikkö.

Laatutietoiset organisaatiot korostavat omassa toiminnassaan hyvien käytäntöjen kuvaamista, niiden hyödyntämistä ja käyttöä arkitoiminnassa. Erityisesti hyvän käytännön kuvaamiseen kannustetaan TKI-toiminnassa (esim. hankkeet).

Käytännön kuvaaminen auttaa oman työn kehittämisessä, tekee työtä näkyväksi ja mahdollistaa esimerkkinä olemisen. Se myös nostaa hiljaista tietoa esille ja tuo jatkuvuutta työyhteisön toimintaan. Valmiit kuvaukset tarjoavat myös tärkeää tietoa käytännöistä alan kehittäjille.

 

Mikä sitten on hyvä käytäntö

Hyvä käytäntö on vaikea määritellä. Mitä hyvällä käytännöllä oikeastaan tarkoitetaan ja milloin joku käytäntö on riittävän hyvä, jotta sitä kannattaa levittää?

Euroopan sosiaalirahaston käsitteistössä hyvä käytänne viittaa tavallisesti sellaisiin toimintatapoihin, joilla on yhteiskunnallisesti positiivista vaikutusta, jotka tuottavat tavoiteltua muutosta yhteiskunnan rakenteessa ja yksilöiden elämässä.

Hyvässä käytännössä tiedon keräämisellä ja jakamisella on tärkeä merkitys. Myös avoimuus korostuu, koska se on toiminnan keskeinen lähtökohta. Hyvien käytäntöjen levittäminen on vuorovaikutteinen tiedon välittämis- ja oppimisprosessi. Kuka tietoa tarvitsee ja, miten tieto voidaan heille välittää. Paras paikka on toteuttaa tiedon levittämistä jo hankkeen aikana ja arviointikeskustelujen avulla hakea näkyväksi niitä hyviä käytäntöjä, joilla on mahdollisuus ”jäädä eloon” hankkeen päätyttyä.

Lapin TNO_lintuparvi.jpg

 

Tieto-, neuvonta- ja ohjaustoiminnan hyviä käytänteitä –esimerkkejä

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa (TNO) tavoitellaan tuloksia, joista yksittäinen ihminen ja koko yhteiskunta hyötyvät. Niitä ovat esimerkiksi kouluttautuminen, työllistyminen, kuntoutuminen, yksilön vastuullisuuteen kasvaminen ja omavoimaisuuden lisääntyminen. Ohjaus tarkoittaa erilaisia toimia: opinto-ohjausta, ammatinvalinnanohjausta, uraohjausta, arviointia, opastusta, neuvottelua.

Tieto-, neuvonta- ja ohjaustoimintaa ja palveluja on kehitetty kansallisella tasolla useiden kehittämisohjelmien avulla. Lapin ammattikorkeakoulu ja (sitä edeltävät ammattikorkeakoulut KTamk ja RAMK) on ollut aktiivisesti mukana kansallisessa ja alueellisessa verkostossa kehittämässä eri viranomaisten ja eri kouluasteiden kanssa TNO-toimintaa ja palveluja.

ESR-hankkeissa kokeilujen ja uusien ratkaisujen tuottamisen kautta on etsitty hyviä käytänteitä kansalliseen työvoima-, koulutus-, ja elinkeinopolitiikkaan. Osa kehitetyistä tuloksista ja malleista on jäänyt arkeen ja toimintaan myös projektien jälkeen.

 

Esimerkkinä maakunnallinen ja seutukunnallinen verkostoyhteistyö

TNO-hankkeissa kehittämistyön perustan on muodostanut maakunnallinen ja seutukunnallinen verkostoyhteistyö. Keskiössä ovat verkoston muodostamat eri ryhmät ja niiden välinen vuorovaikutus.

Lapin ohjaajaverkostokartta, jossa on nimetty alueellisesti tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekevät henkilöt sekä yhteystiedot. Verkostokartta on tarkoitettu tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun ohjaajan työn tueksi.

Konkreettisena yhteistyön muotona pilotoitiin koulutusneuvontapalvelua, jossa ohjaajat antoivat koulutusneuvontaa puhelimitse ja sähköpostilla. Pilotoinnin arvioinnin mukaan verkostomaisen työskentelyn nähtiin olevan tärkeä osa ohjaustyötä ja mahdollistavan TNO-palveluiden uudenlaisen kehittämisen.

Esimerkkinä organisaation oma kuvaus TNO-toiminnasta

Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja ohjaussuunnitelmaan on kuvattu TNO-toiminta kumppanuussopimuksen suosituksen mukaisesti. Hyvinvointi- ja ohjaussuunnitelmassa on sisällöllisesti kuvattu hyviksi todettuja käytänteitä esim. ohjausmalli- ja TNO-verkosto, ryhmäohjaus, uraohjaus, ohjaus opintopolun eri vaiheissa. Hyvin toimivat TNO-palvelut ovat korkeakoulussa kaikkien etu.

TNO diili.jpg

Lopuksi

Kehittämistyössä toteutetaan usein arvioivaa ajattelua. Arvioiva ajattelu on oppimisprosessi ja toimintatapa, jonka avulla projektien ja hankkeiden toiminnasta tehdään avointa ja näkyvämpää. Arvioiva ajattelu ja reflektio on hyvän käytännön kehittämisen, kuvaamisen ja käytäntöön soveltamisen ytimessä. Voidaan ajatella, että hyvä käytäntö on siis kasautuvaa viisautta myös TNO-toiminnassa.



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK