kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Työkäyttäytymisen tarkastelua muutosjohtamisvalmennuksessa

Työkäyttäytymisen tarkastelua muutosjohtamisvalmennuksessa

5.12.2023



Kirjoittajan kasvot.
Anne Puro, PsM, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu

Logo

Taustaa

Hyvää työkäyttäytymistä voidaan pitää vahvana perustana työyhteisön toimivuudelle ja työkäyttäytymistä kuvataankin usein työyhteisötaitojen avulla. Työyhteisön jokaisen jäsenen vastuullinen toiminta ja pyrkimys rakentavaan vuorovaikutukseen ovat hyvää ja asiallista työkäyttäytymistä. Työkäyttäytymisen tarkastelussa voidaan hyödyntää myös persoonallisuuteen kohdistuvaa psykologista arviointia. Tässä kirjoituksessa pohdinkin työkäyttäytymistä erityisesti yksilöllisten ajattelu- ja toimintatapojen näkökulmasta.

Matkailu- ja palvelualalla esihenkilöinä tai yrittäjinä toimivat henkilöt aloittivat maaliskuussa 2022 vuoden mittaisen muutosjohtamisvalmennuksen, joka toteutettiin Vastuullisen muutoksenhallinnan osaaminen ja taitojen vahvistaminen –hankkeessa (1.9.2021-31.10.2023) yhteistyössä IhanaElo®-tiimin kanssa. Toimin hankkeessa yhtenä asiantuntijana sisältöjen ja toteutuksen suunnittelussa sekä vastasin osallistujien psykologisesta testauksesta. Psykologiseksi testiksi valikoitui BiP-testi (Business-focused Inventory of Personality), joka on työelämän kannalta keskeisiin persoonallisuuden piirteisiin kohdistuva kysely.

BiP-testi (Business-focused Inventory of Personality) on psykologien käyttöön tarkoitettu tutkimustietoon perustuva menetelmä, jonka kehitystyön lähtökohtana ovat olleet persoonallisuuteen liittyvät, työssä esiintyvät käytännön kysymykset. Tämän työelämän persoonallisuuskyselyn tarkoituksena ei ole siis kattava, yksilön koko persoonallisuuden arviointi vaan työelämän kannalta keskeisten persoonallisuuden piirteiden systemaattinen tarkastelu.

Persoonallisuus voidaan määritellä jokaiselle yksilölle ominaisiksi tavoiksi ajatella, tuntea, reagoida ja käyttäytyä. Uusimmat persoonallisuuspsykologian teoriat korostavat suhteellisen pysyvien persoonallisuuspiirteiden ohella yksilöllisen kokemusmaailman ja yksilöä ympäröivien tilanteiden merkitystä. Persoonallisuus kuvataan monimutkaisen, dynaamisen systeemin muuttuvina tiloina. (Danvers, Wundrack & Mehl 2020; Revelle & Wilt 2020.) Henkilökohtaisten ominaisuuksien tunnistaminen ja ymmärtäminen auttavat hyödyntämään ja kehittämään omia vahvuuksia myös työssä sekä oivaltamaan niiden yhteyden työhyvinvoinnin kokemuksiin.

Työelämän turbulenssissa onnistuminen

Muutosjohtamisvalmennuksessa osallistujat vahvistivat muutoskyvykkyyttään, josta on tullut työelämän turbulenssissa tärkeä työelämätaito. Nopeat, yllättävät käänteet ja epävarmat tilanteet muuttuvassa työelämässä koskettavat organisaation kaikkia tasoja. Työelämän muutosten heijastuminen organisaatioiden ja henkilöstön arkeen voidaan nähdä myös edistymisen ja kehittymisen valossa.

Muutoksissa ja työuran eri vaiheissa työntekijän hyvinvointia tukevat työhön liittyvät ja yksilölliset voimavarat. Työhön liittyviä voimavaroja voidaan nähdä organisaation toiminnassa, työympäristössä ja itse työssä. Hyödyllisenä ja omaa aktiivisuutta muutoksissa vahvistavana yksilöllisenä voimavarana toimii työntekijän koherenssin tunne. Jos työelämän muutokset voi kokea ymmärrettäviksi, jollakin tavalla hallittaviksi ja vielä mielekkäiksikin, luottamus turbulenssissa selviytymiseen vahvistuu. Myös hyvä itsetunto ja korkea minäpystyvyyden kokemus ovat tärkeitä persoonallisuuden voimavaroja työelämän muutoksissa. (Pahkin 2015; Mäkikangas, Mauno, Selenko & Kinnunen 2019.)

Psykologinen arviointi antoi muutosjohtamisvalmennukseen osallistujille mahdollisuuden pohtia näitä asioita oman työnsä kontekstissa.

Muutosvalmiutta voi vahvistaa varmistamalla työn vaatimusten ja osaamisen tasapainon toteutuminen muuttuvissakin tilanteissa. Osaamisen ja vaatimusten kohtaaminen luo perustaa myös hyvinvoinnin rakentumiselle. Tärkeä havainto tutkimuksissa on se, että työntekijän tarmokkuuden kokemus liittyy yleiseen muutostyytyväisyyteen ja aktiivisuuteen muutostilanteissa (Mäkikangas ym. 2019). Hyvinvoiva, energinen työntekijä selviytyy paremmin muutoksissa, joten työhyvinvoinnin edistäminen on erityisen tärkeää muutosvalmiudenkin kannalta. Työhyvinvoinnin kannalta on olennaista se, että voi kokea itse aktiivisesti luovansa omaa tulevaisuuttaan. Tätä kokemusta pyrittiin muutosjohtamisvalmennuksessa vahvistamaan myös työkäyttäytymisen psykologisen arvioinnin avulla.

Työkäyttäytymisen psykologinen tarkastelu

Oman työkäyttäytymisen tarkastelu keskeisten työhön liittyvien persoonallisuuden piirteiden avulla mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen ja lisää myös esihenkilötyötä tekevän valmiuksia työyhteisönsä tukemiseen muutoksessa.

Työkäyttäytymisensä paremman ymmärryksen avulla esihenkilön on mahdollista kehittää muutoksen edellyttämiä työyhteisön johtamiskäytäntöjä. Työkäyttäytymistä voidaan laajasti kuvata motivaation suuntautumisen, työskentelytapojen ja sosiaalisten valmiuksien näkökulmista. Myös se, miten toimimme stressaavissa tilanteissa tai tunnistamme ja käsittelemme työssä herääviä tunteita kuvaa meille tyypillistä työkäyttäytymistä.

Yksilön psyykkiseen rakenteeseen sisältyy lisäksi tärkeänä ulottuvuutena kyvykkyyden kokemus. Työkäyttäytymiseen heijastuu se, koenko osaavani oman työni ja saanko työssäni toivottuja asioita aikaan. Tässä kuvattuja työkäyttäytymisen erityisiä piirteitä esihenkilöt ja yrittäjät tutkiskelivat muutosjohtamisvalmennuksen aikana psykologisen arvioinnin avulla.

Mikä motivoi ja mihin suuntaan?

Muutosjohtamisvalmennuksen osallistujat pohtivat ja selkiyttivät psykologisen testin avulla ensinnäkin omia ammatillisia tavoitteitaan. Tämä avasi osallistujalle näkymiä siihen, mitä hän työssään arvostaa ja millaiset asiat ohjaavat hänen työuraansa liittyviä valintoja.

Henkilö saattoi esimerkiksi havaita motivoituvansa korkealle asetetuista tavoitteista ja ponnistelusta niiden saavuttamiseksi. Joku löysi innostuksen työhönsä itselle tärkeiden asioiden muuttamisesta ja kehittämisestä. Sosiaalisen vaikuttamisvallan käyttäminen ja auktoriteettiasemassa toimiminen saattoi puolestaan olla jollekin osallistujalle keskeinen motivaation lähde. Motivaation suuntautumisen tarkastelu avarsi näköaloja nykyhetkeen ja työuran tulevaisuuteen.

Minkälainen on itselle ominainen työote?

Toisena kokonaisuutena arvioitiin omia työskentelytapoja, mikä auttoi osallistujaa ymmärtämään erilaisten työtehtävien sopivuutta ja mielekkyyttä sekä itselle tyypillisintä työotetta. Henkilö saattoi pohtia, kuvaako omaa työotetta erityisesti huolellisuus, perinpohjaisuus ja tarkkuus kaikessa työn tekemisessä. Vai onko hänen vahvuutensa epävarmuuden sietämisessä ja odottamattomien tilanteiden kohtaamisessa?

Muutosjoustavuus näkyi ennakoimattomista ja yllättäen tapahtuvista asioista innostumisena sekä avoimuutena uusille näkökulmille ja toimintatavoille. Osallistuja saattoi tunnistaa omissa työskentelytavoissaan ja työotteessaan myös vahvan toimintasuuntautuneisuuden, mikä ilmenee päätöksien toteuttamisen ja tavoitteisiin suuntaamisen tehokkuutena ja suoraviivaisuutena.

Sosiaaliset valmiudet

Kolmas kokonaisuus sisälsi sosiaalisten valmiuksien arvioinnin. Sosiaalisia valmiuksia pohtimalla saatiin käsitys toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olemisen tavoista. Oliko henkilön vahvuudet kyvyssä havaita sosiaalisissa tilanteissa hienovaraisetkin vihjeet tunnetiloista tai ihmisten välisistä suhteista? Osallistuja saattoi myös kokea itselleen hyvin luontevaksi ja helpoksi kontaktien luomisen ja verkostojen oma-aloitteisen ylläpitämisen. Jollekin mielekkäintä vuorovaikutuksen tapaa kuvasi vahva ystävällisyyden ja keskinäisen kunnioituksen arvostus tai vaikkapa yhdessä tekemiseen suuntautuminen.

Sosiaalisia valmiuksia pohtiessaan osallistuja saattoi myös päätyä toteamaan sinnikkyytensä tavoitteidensa suhteen ja jopa taipumuksensa dominointiin. Sosiaalisten valmiuksien arvioinnin avulla voitiin tehdä päätelmiä myös vuorovaikutuksen haasteista tai henkilölle sopivista työympäristöistä.

Työpaineet, kyvykkyys ja tunteet

Neljänteen kokonaisuuteen sisältyi yksilön psyykkistä rakennetta kuvaavia ominaisuuksia. Työkäyttäytymistä arvioitiin muun muassa työhön liittyviin paineisiin sopeutumisen näkökulmasta. Olennaista oli henkilön oma kokemus siitä, minkälaiset työhön liittyvät tekijät hän kokee stressaaviksi.

Osallistuja oli valmiimpi kohtaamaan kuormitusta ja työpaineita, jos hänellä oli vahva usko omaan jaksamiseensa. Myös itsevarmuus sekä luottamus omaan suoriutumiseen ja kyvykkyyteen lisäsivät valmiuksia toimia työhön liittyvien paineiden alla. Psyykkisen rakenteen yhtenä ulottuvuutena ilmenevä emotionaalinen vakaus auttoi henkilöä epäonnistumisissa ja omien tunnerektioiden hallitsemisessa stressaavissa tilanteissa.

Henkilökohtaiset palautekeskustelut

BiP-testaus ja siihen liittyvä palautekeskustelu toimivat muutosjohtamisvalmennukseen osallistuneiden esihenkilöiden ja yrittäjien itsereflektion välineinä. Henkilökohtaisissa keskusteluissa keskityttiin edellä kuvatuilla laajoilla työkäyttäytymisen alueilla esille tulleisiin vahvuuksiin ja haasteisiin sekä osallistujan omiin näkemyksiin palautteen sisällöistä. Yhdessä osallistujan kanssa tarkastelimme hänen motivaatiotaan ja tavoitteitaan työelämässä nyt ja tulevaisuudessa.

Persoonallisuustestit heijastelevat aina vastaajan minäkuvaa ja luonnollisesti tuloksissa tuli esille paljon osallistujien tunnistamia asioita. Henkilökohtaiset keskustelut ovat olennainen osa psykologisen arvioinnin prosessia. Kunkin osallistujan tausta ja kokemukset on otettava tulkinnassa huomioon ja palautekeskusteluissa tuloksia pohditaankin suhteessa taustatietoon, osallistujan omiin havaintoihin ja odotuksiin.

Henkilökohtaiset, inhimilliset ominaisuudet voivat toimia sekä voimavaroina että hidasteina. Esimerkiksi muuttuvat työelämän tilanteet, erilaiset työtehtävät ja niihin kohdistuvat odotukset tai haasteet sekä moninaiset kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin tekijät vaikuttavat siihen, miten jokin ominaisuus näyttäytyy. Onko jokin henkilökohtainen piirre nykyisessä työssä motivoiva, innostava ominaisuus ja edistääkö tavoitteisiin pääsemistä? Vai onko se haasteellinen, kuormittava piirre, joka hidastaa ja vaikeuttaa työtä?

Tärkeää oli, että osallistuja tunnisti omia henkilökohtaisia ajattelu- ja toimintatapojaan sekä pohti, miten inhimilliset ominaisuudet tukisivat ja edistäisivät hänen työnsä tekemistä, työtyytyväisyyttään ja työhyvinvointiaan. Toisaalta pyrittiin myös löytämään mahdollisuuksia vähentää tai minimoida työlle ja työhyvinvoinnille haitallisia vaikutuksia.

Lopuksi

Vuoden kestäneessä muutosjohtamisvalmennuksessa matkailu- ja palvelualan esihenkilöt ja yrittäjät kehittivät omaa muutosjohtamisosaamistaan ja vahvistivat kokonaisvaltaista hyvinvointiansa.

Psykologiseen arviointiin liittyvissä henkilökohtaisissa palautekeskusteluissa osallistujille mahdollistui omien näkemysten peilaaminen palautteeseen, joka suhteutettiin vertailuaineistoon ja osallistujan omaan kokemustaustaan. Osallistuja sai miettiä, miten tunnistaa itsensä tuloksista ja millaisissa työtilanteissa asiat tulevat esille tai näyttäytyvät eri tavoilla.

Keskusteluissa pohdittiin, missä määrin jokin ominaisuus toimii vahvuutena osallistujan nykyisessä työssä. Mikä merkitys tällä on nyt ja tulevaisuudessa hänen työhönsä suuntautuville odotuksilleen ja toiveilleen?

Psykologisessa arvioinnissa uppouduttiin syvälle osallistujan omiin havaintoihin, kokemuksiin ja tunteisiin sekä katsottiin tulevaan. Vastauksia haettiin ja löydettiin siihen, miten omat henkilökohtaiset työkäyttäytymisen vahvuudet rakentavat omaa työtulevaisuutta ja hyvinvointia itselle merkityksellisellä tavalla, mutta edistävät myös koko työyhteisön hyvinvointia ja valmiutta työskennellä muuttuvassa maailmassa.

Lähteet

Danvers, A. F., Wundrack, R., & Mehl, M. (2020). Equilibria in personality states: A conceptual primer for dynamics in personality states. European Journal of Personality, 34(6), 999-1016.

Mäkikangas, A., Mauno, S., Selenko, E., & Kinnunen, U. (2019). Toward an understanding of a healthy organizational change process: A three-wave longitudinal study among university employees. International Journal of Stress Management, 26(2), 204–212. https://doi.org/10.1037/str0000059

Pahkin K. (2015). Staying well in an unstable world of work: Prospective cohort study of the determinants of employee well-being. Akateeminen väitöskirja. People and Work Research Reports 107. Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print; Tampere 2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-515-2

Revelle, W., & Wilt, J. (2020). The Dynamics of Personality. Handbook of personality dynamics and processes, 1st ed. Amsterdam, The Netherlands: Elsevier.

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja