Taide- ja tyylihistorian opettajani Olli Lieto aloitti tuntinsa aiheesta riippumatta: ”Jo ammoisina aikoina olemme tunteneet mielihyvää...”. Aloitan samaan tapaan eli jo ammoisina aikoina eli hyvissä ajoin viime vuonna saimme mielihyvällä vastaanottaa tiedon, että opetus- ja kulttuuriministeriöstä saapuisi arvovaltainen delegaatio vieraaksemme 10.11.2014. Vierailu liittyi uudistuneeseen ministeriön ja ammattikorkeakoulujen väliseen sopimusohjaukseen.
Sopimusvalmistelijoiden (joihin minäkin kuulun) kesken on voimassa kirjaamaton YYA-sopimus. Jaamme keskenämme kokemuksia ja kyselemme toisiltamme neuvoja mitä eriskummallisimpiin kysymyksiin. Vaihdoimme kevään korvalla myös kuulumisia siitä, millaisia nämä arvovaltaiset ministeriön vierailut ovat olleet, mitä niissä on keskusteltu ja niin edelleen. Kokemukset olivat erilaisia vaihdellen miellyttävistä ja antoisista keskustelutuokioista auditoinnin kaltaisiin arviointitilaisuuksiin.
Ministeriön yksityiskohtaisessa vierailuohjelmassa oli aikataulutettu haastattelut johdolle, sidosryhmille sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajille, kullekin erikseen. Useissa auditoinneissa mukana olleena tiedän, että tällä tavalla toteutetussa vierailussa saadaan muodostettua kattava kuva kehitettävistä toiminnan kapeikoista ja miten sama asia ymmärretään eri tavoin.
Päivän alku ei ollut kannaltani lupaava. Olin luvannut hakea ministeriön väen lentokentältä ja olinkin paikalla ajoissa. Kone pahus olikin roimassa etuajassa, ja vieraat odottelivat minua jo tyhjentyneessä aulassa. Kaikesta huolimatta kohtaaminen oli kuitenkin välitön - olimmehan tuttuja suurin osa toisillemme jo entuudestaan.
Kokouspäivän aluksi ylijohtaja Tapio Kosunen kävi läpi korkeakouluvierailujen tarkoituksen ja tavoitteet. OKM:n tavoitteena on saada mahdollisimman kattava kuva ammattikorkeakoulukentästä eli yksilöidymmin:
- Lisätä ministeriön tietämystä korkeakoulukentästä sekä yksittäisen ammattikorkeakoulun ja sen toimialueen erityishaasteista
- Tukea korkeakoulua ja sen johtoa strategisessa kehittämisessä
- Lisätä korkeakouluyhteisön tietämystä korkeakoulukentän toimintaympäristön muutoksista, selkeyttää korkeakouluyhteisön käsitystä korkeakoulun kehityssuunnasta sekä sitouttaa korkeakouluyhteisö korkeakoulu- ja tutkimuspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen
Kosunen totesi, ettei vierailussa ole kyse ammattikorkeakoulun toiminnan arvioinnista. Tavoitteena on selventää kuinka ammattikorkeakoulun strategia näkyy sen toiminnassa ja miten eri toimijat voivat vaikuttaa strategian muotoutumiseen. Lisäksi ministeriö haluaa saada palautetta siitä, palveleeko ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välinen ohjaussuhde ja itsenäisestä oikeushenkilöasemasta seurannut muutos parhaalla mahdollisella tavalla ammattikorkeakoulun strategista kehittämistä.
Varsin leppoisassa ilmapiirissä kävimme läpi korkeakoulupolitiikkaa, pohdimme korkeakoulukentän globaaleja trendejä, muutospaineita ja haasteita. Keskustelimme amk-lain etenemisestä, rahoitusmallin kehittämistarpeista, hakijasuman puruista jne. Puhuimme viimeaikoina usein esille nousseesta korkeakoulujärjestelmän radikaalista uudistumisesta. Ministeriö (omien sanojensa mukaan) hakee sillä aidosti erilaisia vaihtoehtoja korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tulevaa hallitusohjelmaa, millainen linjaus siinä sitten tullaan tekemään korkeakoulujärjestelmän kehittämisen suhteen.
Kävimme myös keskustelun Lapin AMKin strategiasta, sen toimeenpanosta sekä siitä, millä keinoin varmistamme strategian muuttumisen sanoista teoiksi. Kuvasimme strategian jalkautumisen sopimusprosessin kautta aloille ja yksiköihin sekä kehityskeskusteluissa yksilötasolle. Sillä yksittäiset työntekijät toimeenpanevat meidän erittäin hienon strategiamme. Me onnistumme ainoastaan jokaisen henkilökohtaisella panostuksella ja uurastuksella. Näinhän AMKin johto on ajatellut asian hoituvan. Tässä vaiheessa olin huomaavinani ministeriön edustajien vilkaisevan toisiaan: pianhan me sen saamme selville, kun haastattelemme sidosryhmiä, henkilöstöä ja opiskelijoita.
Sidosryhmien kanssa keskusteltiin yhteistyöstä yritysten ja korkeakoulujen kesken, minkä sidosryhmät näkivät hyvin myönteisenä. Kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälistyminen nousivat myös esiin. Haasteena nähtiin, miten ammattikorkeakoulu kykenee tukemaan erityisesti pieniä lappilaisia yrityksiä. Yrittäjäkyselyn ja yrittäjien kommenttien perusteella tämä ei vielä toimi riittävän hyvin. Usein pienet yritykset vierastavat isoja TKI-hankkeita ja pitävät niitä heille liian massiivisina, etäisinä ja hitaina.
Myös henkilöstön kanssa keskusteltiin strategian toimeenpanosta ja siitä, miten sanat muuttuvat teoiksi. Uskon, että vastaukset olivat olleet hyvin samantyyppisiä kuin johdon antamat – henkilöstö on osallistunut strategian työstämiseen strategia-agenttien välityksellä ja olemme käyneet läpi toimeenpanoprosessia henkilöstöinfoissa useaan otteeseen. Keskusteltiin myös oppimisnäkemyksestä ja johtamisesta, jotka ovat tärkeitä ammattikorkeakoulun kehittämisen kannalta.
Henkilöstön edustajat esittivät haastattelussaan että voitaisiinko ministeriöstä nimetä ammattikorkeakoululle kummihenkilö, joka vierailisi vuosittain korkeakoulussa ja jonka kanssa voitaisiin keskustella ajankohtaisista ammattikorkeakoulua koskevista asioista. Tämä malli myös lisäisi ministeriön tietoisuutta ammattikorkeakoulukentästä. Ministeriö oli aikonut harkita esitystä.
Opiskelijat haluaisivat olla vahvemmin mukana ammattikorkeakoulun kehittämisessä ja päätöksenteossa ja heidän osallistumismahdollisuuksistaan keskusteltiin laajasti. Ministeriö oli ollut erityisen kiinnostunut ammattikorkeakoulujen yhdistymisen vaikutuksista opiskelijoiden näkökulmasta. Positiivisiksi asioiksi opiskelijat nostivat mm. tasavertaisemmat ja paremmat palvelut kuten sporttipassi, kv-vaihtomahdollisuuksien lisääntyminen, simulaatio-opiskelumahdollisuudet sekä yrittäjyyden tukeminen. Esille nousi myös AMK-yliopistoyhteistyö ja sen kautta opiskelijoille tarjoutuvat paremmat edellytykset erikoistua ja saada laajempaa osaamista. Hyväksi koettu MTI-toimintamalli haluttiin laajentaa kaikille aloille.
Kaiken kaikkiaan vierailuun osallistuneille osapuolille tuntui jääneen varsin positiivinen kuva keskusteluista, jotka olivat olleet avoimia ja miellyttäviä. Haastattelukierroksen jälkeen jäin itse kaipaamaan ministeriön taholta laajempaa palautetta korkeakoululle. Millainen kokonaiskuva heille jäi Lapin ammattikorkeakoulusta? Missä olemme onnistuneet? Mikä herätti ehkä ristiriitaisia ajatuksia? Mikä vaatisi kehittämistoimia? Kokonaispalautteen puuttumisesta johtuen vierailun ohjausvaikutus jäi mielestäni puutteelliseksi, vaikka se vierailun tavoitteissa oli näin ilmaistu.
Lopuksi haluaisin tuoda esiin oman kantani keskusteluun korkeakoulujen radikaalista kehittämisestä. Ennustelin Lapin korkeakoulukonsernin alkutaipaleella eräässä suunnittelupalaverissa sitten, että olemme Lapissa menossa kohti usean kouluasteen yhdistävien instituuttien muodostamaa korkeakoulumallia. Emme ole vielä siinä tilanteessa, mutta voisiko tämä malli ollakin yksi vaihtoehto ministeriön esille nostamassa korkeakoulujen radikaalissa kehittämisessä?