EU:n komission ja parlamentin käytävillä toistellaan nykyään innovaatiokomissaari Carlos Moedasin kolmen O:n teesiä: Open Innovation, Open Science, Open to the World – suomeksi lyhennettynä AAA. Tähän luokkaan pitäisi korkeakoulujemme ja tutkimuslaitostemme kurkottaa. Avoimuuden ja yhteistyön avulla EU:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa jalostetaan Euroopan kilpailukyvyksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartan 2014-2017 ja rahoittanut yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista edistävää avointa tutkimusta. Tavoitteena on muun muassa kohentaa Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kilpailukykyä ja laatua sekä mahdollistaa tutkimustulosten tehokkaampi ja helpompi hyödyntäminen.
Ministeriö on myös kerännyt tietoa korkeakoulujen avoimuuden kypsyystasosta, Tuloksista voisi sanoa, että ammattikorkeakoulut ovat tasolla raaka tai raaka+. Vain harva pääsee medium-tasolle.
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on jo lakisääteisestikin työelämää ja aluekehitystä edistävää ja elinkeinorakennetta uudistavaa. Mutta valitettavan usein TKI-toiminnan tulokset jäävät vain hankkeissa mukana olleiden tiedoksi sekä viranomaisille kirjoitettujen loppuraporttien ja tietojärjestelmien syövereihin. Varsinainen tulos eli mitä oivalluksia, innovaatioita tai pysyvää muutosta hankkeilla on saatu aikaan jää liian usein kuvaamatta.
Nyt ammattikorkeakoulukenttä onkin tarttunut itseään niskasta kiinni ja käynnistänyt OKM:n rahoituksella yhteisen ATT-hankkeen jonka hieno nimi on: Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä. Keväällä 2015 alkanutta hanketta vetää Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja myös Lapin ammattikorkeakoululla on hankkeessa aktiivinen rooli.
Yhteisenä päämääränä on kehittää ja viedä käytäntöön toimintamalli, jonka avulla ammattikorkeakoulujen tuottama tieto ja osaaminen saadaan avoimesti ja konkreettisesti muiden TKI-toimijoiden, yritysten julkisorganisaatioiden sekä yrittäjyyteen uskaltautuvien opiskelijoiden hyödynnettäväksi.
Mikäli tuloksista halutaan saada uusia käyttäjälähtöisiä innovaatiota, TKI-tulokset pitää kertoa kiinnostavasti ja kuvaavasti. Avoimuus on myös ymmärrettävyyttä ja sovellettavuutta.
TKI-toimijoiden kannattaa jalkautua sidosryhmien tilaisuuksiin selvittämään kehittämistarpeita ja esittelemään toimintansa konkreettisia tuloksia. Vuoropuhelu käyttäjien ja yritysten kanssa on välttämätöntä. TKI-toiminnan tuloksia voidaan kansantajuistaa tarinoiden, konkreettisten esimerkkien, demojen ja protojen avulla hyödyntäen monipuolisesti erilaisia medioita ja somea. Vieraat ovat myös tervetulleita tutustumaan ammattikorkeakoulujen moderneihin oppimis- ja kehittämisympäristöihin.
Ammattikorkeakoulut tarvitsevat yhteisen foorumin TKI-toimintansa tulosten esittelyä varten. Sen pitää olla Googlen nuuskittavissa, jotta hyödyntäjien haut saavat helposti osumia. Yksi tällainen foorumi voi olla ammattikorkeakoulujen yhteinen opinnäytteiden ja julkaisujen verkkopalvelu Theseus, jota voidaan kehittää monipuoliseksi ja monimediaiseksi TKI-tulosten esittelyalustaksi. Näin voidaan hyödyntää jo tehtyjen hankkeiden tuloksia yhdistäen niitä uutta liiketoimintaa ja uusia palveluja tuottaviksi innovatiivisiksi törmäyksiksi.
Opiskelijat on osallistettava aktiivisesti sekä TKI-toimintaan, tulosten levittämiseen sekä ideointiin ja innovointiin yhdessä työelämän kanssa. Demolat, akatemiat ja innomaratonit ovat hyviä käytäntöjä, joiden avulla monialaisten opiskelijaryhmien osaamista ja innovaatiotaitoa voidaan käytännössä esitellä tuleville työnantajille tai herätellä opiskelijoiden omaa yrittäjyyskipinää.
Linus Torvalds oli suomalainen avoimuuden pioneeri. Sillä tiellä ammattikorkeakoulujen on hyvä ottaa käyttäjä- ja käytäntölähtöinen AAA-loikka.