Vanha sanonta muistuttaa maksuttomuuden harhasta. Jos ilmaista lounasta ei ole, niin miten on yöpaikan laita? Joku on tietysti maksanut seinätkin, mutta yksi matkailijoiden yöpymisten alalaji kulkee ilmaismajoituksen nimellä.
Sukulaisten ja tuttavien luona tai omalla mökillä
Maassamme tehtiin suomalaisten toimesta vuonna 2015 noin 19 miljoonaa yön yli kestänyttä ilmaismatkaa (Tilastokeskus 2016). Vanhan, 1980-luvulta peräisin olevan tiedon mukaan suomalainen asuntokunta saa aikaan sukulaisten ja tuttavien luona keskimäärin 25 yöpymistä vuodessa. (Kauppila 2001, 43). Vieläkö luku osuu oikeaan, sitä voi itse kukin arvioida oman kokemustensa perusteella.
Kansanviisaus kertoo, että kalojen säilyvyys ja vieraiden kanssa viihtyminen voidaan rinnastaa toisiinsa. Ruokatiedon mukaan tuore kala säilyy jääkaapissa 1–2 vuorokautta. Tutkimustiedon perusteella pari vuorokautta kuitenkin sopii paremminkin hotellissa asuvien matkailijoiden viipymäksi, kun taas tuttavien luona yövytään kaksi kertaa kauemmin (Visit Finland 2016a; Visit Finland 2017).
Ilmaismajoittujissa on myös runsaasti oman katon alla yöpyviä. Omissa vapaa-ajan asunnoissa käyttöaste on Suomessa keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa. Suunta on kasvamaan päin, koska vuonna 2008 käyttövuorokausia oli 75. Käyttöaste riippuu mm. mökin iästä, mökin varustetasosta ja mökkimatkan pituudesta. (Koski & Miettinen 2016, 27.)
Ulkosuomalaisia
Talvikaudella 2015–2016 Suomessa vierailleista ulkomaalaista matkailijoista lähes 30 % ilmoitti rajahaastatteluissa yöpyvänsä sukulaisen tai tuttavan luona. (Visit Finland 2016a). Ulkomaalaista kesämatkailijoista puolestaan jopa yli 40 % yöpyy maksuttomassa majoituksessa.
Prosenttisosuudet kertovat siitä, että kohdejoukossa on paljon ”ulkosuomalaisia”. Vuonna 2015 joka kymmenes ulkomaalainen matkailija saapui Suomeen Ruotsista. Näistä lähes joka toinen saapui tuttavia tai sukulaisia tapaamaan. Ruotsista saapuvista matkailijoista lähes 20 % on Suomen kansalaisia. (Visit Finland 2016b.)
Sohvilla surffaten
Aikaisemmin ilmaismajoittujat siis yöpyivät lähinnä sukulaisten ja tuttavien luona. Jakamistalouteen kuuluvan sohvasurffauksen myötä ilmaismajoituksen kolmanneksi alakategoriaksi muodostui ”koko maailman luona” yöpyvät. Surffaus nosti ilmaismajoituksen trendikkääksi ilmiöksi. Lapissa sohviaan jakaa yli 1 200 tarjoajaa, joista tosin vain osa on aktiivisia (Liljedahl 2017, 15).
Kuten tunnettua, jakamistalouden alustojen kautta välitetään nykyään myös maksullisia yöpymisiä, jotka ovatkin nousseet hyvin suosituiksi. Jakamistalouden kattokäsitteen alla ovat siis kasvaneet niin ilmaiseksi, kuin maksua vastaan jakaminen.
Tilma tukee matkailutilastointia
EAKR-rahoitusta Lapin liitolta saava Tilastoista tietopohjaa Lapin matkailun kehittämiselle -hanke (Tilma) tuottaa tietoa matkailutilastojen tueksi ja tilastotiedon käytön parantamiseksi. Tilmassa mm. tehdään laskelmia Lapin kunnissa yöpyvien ilmaismajoittujien määristä.
Ilmaismajoittujat ovat siis varsin huomattava matkailijaryhmä, joiden määrästä on hyvä olla selvillä mm. matkailun vaikuttavuuden mittaamiseksi. Lisäksi Tilmassa kartoitetaan rekisteröimätöntä majoitusta pienissä yrityksissä ja yksityisten vuokraajien luona sekä tuotetaan tietoa matkailijoiden rahankulutuksesta.
Kirjallisuus
Kauppila P. (2001) Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: pohjoismaisen mallin matkailijatutkimukset. Naturpolis Kuusamo, koulutus- ja kehittämispalvelut. Tutkimuksia 3/2001.
Koski S. & Miettinen H. (2016) Mökkibarometri 2016. FCG Finnish Consulting Group Oy. Saaristoasiain neuvottelukunta, Maa- ja metsätalousministeriö.
Liljedahl P. (2017) Majoittajan luottamuksen rakentuminen couchsurfing-profiilin kautta osana tavoiteltua turvallisuutta. Lapin yliopisto, Matkailututkimus, Kandidaatintutkielma.
Tilastokeskus (2016) Tilastot, Liikenne ja matkailu, Suomalaisten matkailu 2015, kotimaanmatkailu. Luettu 16.2.2017 osoitteesta: http://www.stat.fi/til/smat/2015/smat_2015_2016-03-30_kat_002_fi.html
Visit Finland (2016a) Visit Finland matkailijatutkimus 2015. Visit Finland tutkimuksia 3. Finnpro, Visit Finland, Helsinki 2016. Luettu 25.4.2017 osoitteesta: http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2016/04/3-Visit-Finland-matkailijatutkimus-2015.pdf?dl
Visit Finland (2016b) Visit Finland Matkailijatutkimus. Talvikausi 2015–2016. Visit Finland tutkimuksia 5. Luettu 16.2.2017 osoitteesta: http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2016/10/5-Visit-Finland-Matkailijatutkimus-talvi-2105-2016-marras-huhtikuu_p%C3%A4iv.pdf?dl
Visit Finland (2017) Visit Finland, Tilastopalvelu Rudolf. Luettu 25.4.2017 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/050_matk_tau_332.px/table/tableViewLayout1/?rxid=b5d17340-4079-4ad4-ab78-74d29b39ccd0