kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Suurteollisuus kehittyneiden palveluiden käyttäjänä

Suurteollisuus kehittyneiden palveluiden käyttäjänä

20.3.2018



Parkkila Leena.jpg
Insinööri (YAMK) Leena Parkkila toimii projekti-insinöörinä Käynnissäpidon tutkimusryhmässä Lapin ammattikorkeakoulun Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla.

Yritysten on jatkuvasti parannettava tuottavuutta ja lisättävä kilpailukykyään niin kotimaisilla, pohjoismaisilla kuin globaaleillakin markkinoilla. Asiakkaiden tyytyväisyyttä ja markkinaosuutta pyritään parantamaan monin eri tavoin ja uusin ratkaisuin unohtamatta omaan yritykseen satsattuja resursseja ja kilpailukykyä.

Tuotteita valmistaneista pk-yrityksistä osa on siirtynyt pelkästään palvelua tuottaviksi yrityksiksi. Suuryrityksille myytävä palvelu voi liittyä moneen asiaan, muun muassa prosessin osaan tai kunnossapitoon ja -huoltoon.

Pitkälle kehittyneet palvelut ovat kokonaan palvelujen tarjoamista ja myymistä, jolloin itse tuotetta ei myydä vaan sen tuottamaa hyödykettä aikayksikössä; esimerkiksi sähkömoottorin käyttötunteja tai pumpun pumppaamaa nestekuutioita.

Yhteispohjoismaisessa Process SME -hankkeessa (1.9.2016–31.8.2019) päätavoitteena on parantaa niiden pk-yritysten kilpailukykyä, joiden asiakkaina on eri teollisuusalojen yrityksiä. Tavoitteena on auttaa heitä löytämään uusia asiakastarpeita ja liiketoimintamahdollisuuksia, kehittämään uusia liiketoimintamalleja, rakentamaan eurooppalaisia kumppanuuksia, auttaa hakemaan EU-tason rahoitusta, ja edelleen kehittää pk-yritysten tuotteita ja palveluja.

Suomen puolella hankkeessa edettiin pk-yrityshaastatteluista suuryrityshaastatteluihin. Vuoden 2017 kevään ja syksyn aikana haastateltiin 31 pk-yritystä Suomessa Interreg-alueella. Tästä aiheesta kirjoitin 25.10.2017 Pohjoisen tekijät -blogiin artikkelin: PK-yritysten avainhaasteet: osaaminen, myynti ja markkinointi sekä rahoitus.

Lisäksi syksyn 2017 aikana haastateltiin seitsemän suurteollisuuden yritystä, jotka jakautuvat kaivosteollisuuden, terästeollisuuden ja metsäteollisuuden- sekä kunnossapitopalvelu yrityksiin. Suuryrityksissä on mahdollisuuksia palvelullistamisen lisäämiseen. Haastatteluissa nousi esille kehittyneiden palveluiden mahdollisuuksia, hyötyjä ja haasteita, joita esitellään seuraavissa kappaleissa.

Kuva 1 Parkkila 2018.jpg
Kuva 1. Avolouhos, kuvaaja: Leena Parkkila, 2017

Kehittyneet palvelut

Palvelut voidaan jaotella peruspalveluihin, lisäpalveluihin ja kehittyneisiin palveluihin.

Peruspalvelut sisältävät yleensä tuotteen, asennuksen ja takuuhuollon. Lisäpalveluissa on mukana tuotetuki, huolto- ja varaosapalvelu, korjauspalvelu ja kunnostuspalvelut. Näillä pyritään vahvistamaan suhdetta asiakkaaseen, saamaan liikevaihtoa tuotteen elinkaaren ajalle ja samalla ylläpitämään asiakassuhdetta.

Kehittyneissä palveluissa asiakas ostaa kyvykkyyttä, tuloksia, ratkaisuja ja palvelutasoa. Maksu tapahtuu laitteen käytön mukaan, jolloin asiakkaalla ei ole omistajuutta laitteeseen. Maksu suoritetaan taatusta suorituskyvystä, sitoumuksesta kustannusten vähentämiseen tai suorituskyvyn nostoon.

Kehittyneet palvelut takaavat pitkän aikavälin kumppanuuden ja sopimukset. ”Kehittyneitä palveluja tarjoava yritys sitoutuu syvälliseen asiakasyhteistyöhön ja tuottaa yhteiskehittämisen kautta korkeaa tason lisäarvoa asiakkaalle.” (Muhos, 2016)

Kuva 2 Parkkila 2018.jpg
Kuva 2. Palveluiden kehittäminen, lähde: Pixabay, 2018

Kehittyneiden palveluiden mahdollisuudet suurteollisuudessa

Suurten teollisuusyritysten haastatteluissa tiedusteltiin palvelujen hankinnan syitä ja etuja. Varsinkin sitä, mitkä ovat mahdollisuudet ja hyödyt kehittyneissä palveluissa.

Suuryrityksissä nähdään, että kilpailukyvyn parantamiseksi tuotantoprosessin kustannustehokkuutta täytyy parantaa. Tässä pk-yrityksillä on annettavaa, jolloin esimerkiksi suuryrityksen omat resurssit vapautuvat ydinliiketoimintaan ja toimittajayritys voi tehdä työn kustannustehokkaammin kuin suuryrityksen oma väki.

Suuryrityksissä on myös huomattu, että palveluprosessia täytyy kehittää yhdessä toimittajayrityksen kanssa. Tämän vuoksi on huomioitava, että vaihdettaessa kehittyneempien palvelujen ostamiseen täytyy molemmilta puolilta heti alussa löytyä hetkellisesti enemmän resursseja. Asiaa helpottaa, jos toimittajayritys on tuotteistanut palveluprosessin.

Suuryritykset näkevät kehittyneiden palveluiden hankinnan hyötynä sen, että kiinteät kustannukset vaihtuvat muuttuviksi kustannuksiksi. Esimerkiksi laitetoimittajayritys ei myy laitetta suuryritykselle vaan laitteeseen liittyvää palvelua, jolloin laite pysyy toimittajayrityksen taseessa.

Ongelmaksi muodostuu pk-yrityksen rahoitusvaikeudet, koska käyttöpääomaa joudutaan puskuroimaan laitteen valmistamiseksi. Pk-yrityksen palvelujen myynnistä saatava tulo voi jakautua useammalle vuodelle. Tämä asia tulee huomioida alusta alkaen palvelun hinnoittelussa.

Ratkaisevana ostovaatimuksena suuryritykset näkevät tuotannolle asetetun käytettävyyden saavuttamisen. Mikäli määriteltyä käytettävyyttä ei saavuteta, siitä seuraa sanktio. Käytettävyyden ylityksestä voi joissakin tapauksessa saada bonuksen.

Esimerkkejä kehittyneiden palveluiden eduista ja molemminpuolisista hyödyistä toimittaja-asiakas suhteessa ovat muun muassa:

- Perustason ylittävästä tuotannon tehokkuudesta tuotto jaetaan win-win periaatteella.
- Joistakin kemikaaleista maksetaan € / tuotettu nettopaperitonni.
- Ostetaan lopputuotteen puhtaustasoa, jotta tuote sopii elintarvikekäyttöön. Maksetaan € / tuotettu kartonkitonni.
- On kokonaisuuksien toimitussopimuksia, jossa toimittajalle maksetaan tuotannon mukaan eli euroa per tuotettu tonni -käytäntö. Käytäntö on käytössä isojen toimittajayritysten kanssa.
- Ulkopuolinen pk-yritys hoitaa tavaramassojen, raaka-aineiden tai välituotteiden siirron ja saa korvauksen tonniperusteisesti.

Kaiken kaikkiaan pk-yrittäjän on tarpeen ymmärtää kokonaiskuva asiakasyrityksestä, yrityksen liiketoiminnasta ja tuotannon heilahteluista. Suuryrityksissä toivottiin, että pk-yritys muuttaa toimintatavat päämiehen mukaisiksi eikä toisinpäin.

Kehittyneiden palveluiden haasteet

Haastattelun tuloksina havaittiin useita haasteita. Suuryrityksellä haasteena voi olla toimittajan löytyminen ja siihen sitoutuminen. Myös pk-yrityksen osaaminen tai kyvykkyys isompien kokonaisuuksien haltuunottoon voi olla haasteellista. Lisäksi pk-yrityksissä on hyvä olla tietyn alan erikoisosaamista.

Haastatteluissa nousi esille myös se, että pk-yrityksillä riskitekijänä ovat usein resurssikysymykset, niiden määrä ja laatu. Kapasiteetti voi olla myyty pitkäksi aikaa, jolloin on puutetta henkilöresursseista. Vakituinen toimittaja voi joutua nopeasti rekrytoimaan henkilöitä vaadittuun työhön, jolloin osaamisen taso voi olla heikkoa. Lisäksi riskinä on avainhenkilön sairauslomat tai yrittäjän kuolema. Yrityksen pienuus voi olla myös ongelma, jolloin isä, poika ja pakettiauto eivät aina riitä.

Toimittajan on tehtävä työnsä hyvin, etteivät seisokit veny ja että yritys saa laskutettua työnsä. Joskus on tultu tilanteeseen, ettei työtä ole tehty niin kuin on sovittu. Suuryritykselle on tullut tappioita, koska töitä on jouduttu tekemään uudestaan. Myös kunnossapidon kehittyneissä palveluissa on ollut ongelmatilanteita, jolloin sopimusten osapuolten vastuut eivät ole olleet selvillä. Lisäksi on ollut tapahtuma, jolloin alihankkijalla olevan alihankkijan osaaminen ei ole ollut riittävällä tasolla. Tällaisissa tapauksissa vastuukysymykset ja osaamisen varmistaminen tulee tehdä vastuussa olevan osapuolen tai osapuolten toimesta.

Haastatteluissa havaittiin, että palvelullistaminen ja varsinkin paljon puhuttu palvelujen ulkoistaminen lähtee tarpeesta. Jos suuressa yrityksessä omat resurssit ovat tiukoilla ja työntekijät eivät ehdi tekemään kaikkia vaadittuja tehtäviä, tullaan tilanteeseen, jolloin tarvitaan lisäresursseja. Ihmisten mielikuva työn ulkoistamisesta on tällöin paljon positiivisempi, koska palvelullistaminen lähtee työntekijöiden kokemasta tarpeesta.


Yhteenveto

Kehittyneiden palveluiden hankinnan mahdollisuudet suurteollisuudelle ovat muun muassa tuotantoprosessin kustannustehokkuudessa ja käytettävyydessä. Palveluita tuotetaan kustannustehokkaasti ja suuryrityksen resurssit vapautuvat ydinliiketoimintaan. Pitkälle kehittyneissä palveluissa koneet tai laitteet eivät rasita suuryrityksen tasetta. Yrityksen kilpailukyky säilyy ja jopa paranee.

Suuryritysten täytyy saavuttaa tietyt tuotannon käytettävyysvaatimukset, jotta myös toimittajayritykset hyötyvät ja saavat bonusta hyvästä tuotannosta. Toimittajayritykset hyötyvät pääosin tonniperusteisesti eli € / valmistettu tuotetonni.

Haastatteluiden tuloksina havaittiin useita haasteita kehittyneissä palveluissa. Haasteina ovat toimittajan löytyminen ja siihen sitoutuminen, pk-yrityksen osaaminen tai kyvykkyys isompien kokonaisuuksien haltuunottoon, pk-yritysten resurssikysymykset sekä niiden määrä ja laatu. On huomattu, että palvelullistaminen ja lähinnä tiettyjen töiden ulkoistaminen lähtee työntekijöiden kokemista tarpeista. Yksinkertaisesti siitä syystä, että suuryrityksen oma väki ei ehdi tekemään kaikkia töitä.

Toimittajan on tehtävä työnsä hyvin ja siten kuin ollaan sovittu. Sopimusten osapuolten vastuukysymykset on oltava selvillä. Pk-yrityksissä tulee myös ymmärtää asiakasyrityksen liiketoiminnan kokonaiskuva sekä tuotannon heilahteluiden muutokset. Lisäksi on huomioitava asiakasyrityksen toimintatavat ja toimittava niiden mukaan.

Lainatut lähteet

Muhos, M. (2016). ProcessSME hankkeen sisältö ja toimintasuunnitelma pk-yrityksille prosessiteollisuuden pohjoismaisessa verkostoissa. Nivala. Haettu 2. 2. 2018



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.