kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Hankeverkosto osatyökykyisten työllistämisen edistämisessä

Hankeverkosto osatyökykyisten työllistämisen edistämisessä

22.3.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
YTM Sari Halttunen työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus- ja toimintakyky -osaamisryhmässä ja TtM Helena Kangastie erityisasiantuntijana (TKI&O) Lapin ammattikorkeakoulussa.

Logo

Taustaa

Viimeaikaiset uutiset kertovat työllisyysasteen noususta (73,5 %) ja Marinin hallitusohjelman kirjatun työllisyystavoitteen 75 % tavoitetta kohti etenemisestä (SVT 2021). Työllisyysasteen nosto ei ole tapahtunut hetkessä ja sen nostaminen on jatkossakin haastavaa. Tähän on syynä esimerkiksi työikäisen väestön ikääntyminen, osaamisen tason lasku ja työn muutokset.

Työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä arviolta 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi olevansa työhön kykeneviä. Tärkeää on edistää osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Tarvitaan vaikuttavia toimia näiden edellä mainittujen ryhmien työllistämiseksi.

Näitä toimia on kuvattu erityisesti hallitusohjelman tavoitteessa yksi ”Aktiivisilla toimilla kohti korkeaa työllisyyttä”. Marinin hallitusohjelmaa toteuttavan työkykyohjelman päämäärä on saada osatyökykyiset nykyistä paremmin työllistymään omien kykyjensä mukaisesti.

Myös Lapin alueella on tartuttu osatyökyisten työllistämisen edistämiseen. Kehittämiseen on haettu rahoitusta useasta eri rahoituslähteestä tavoitteena edistää osatyökyisten työllistämistä ja niihin liittyvien palvelujen kehittämistä. Tässä blogissa kuvaamme osatyökyisten työllistämisen parissa toimivien kehittämishankkeiden verkoston rakentumista ja etenemistä kohti yhteistä tavoitetta, osatyökykyisten työllistymistä.

Hankeverkosto osatyökykyisten työllistämisen äärellä

Hankeverkoston kokoaminen käynnistyi keväällä 2021 osana Osaamisella työelämään – Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE, 2020–2023) -hankkeen toimintaa. Hankeverkoston kokoamisen ja näkyväksi tekemisen työkaluksi valikoitui taulukko (taulukko yksi) hankeverkoston kuvauksia kehittämistyön rajapinnoista.

Taulukko 1. Hankeverkoston kuvauksia kehittämistyön rajapinnoista.

 Taulukko sisältää hankeverkoston kuvauksia kehittämistyön rajapinnoista.

Kuvauksissa tuotiin esille hankkeen nimi, sen yhteyshenkilö, hankkeen toiminta eli yhteys osatyökyisten työllistämiseen ns. kehittämisasia, yhteys OSTE-hankkeen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sekä mahdollinen anti hankkeen toiminnalle. Muuta-sarakkeeseen tuotettiin tietoa rahoittajasta ja muista verkostoista. Yhtenä hankeverkoston kuvauksen kokoamisen tavoitteena oli pirstaleisen hankekentän tuominen näkyväksi huomioiden asiakas- ja kehittämisnäkökulma.

Hankeverkoston kokouksia järjestettiin vuonna 2021 neljä kertaa, ja kokouksiin osallistui yhteensä 22 hanketta. Aluksi kokouksien asialista koostui hankkeiden esittelystä, mutta loppuvuonna 2021 käynnistettiin sisällöllisen ja tavoitteellisen verkostoyhteistyön kehittäminen.

Järvensivu, Nykänen ja Rajala (2010) toteavat, että verkoston haasteen kartoittamisen ja verkoston koollekutsuminen vaiheessa (kuva 1) verkostotoiminnan käynnistäminen sisältää yhteisen haasteen määrittelyn ja tarvittavan verkoston kartoittamisen. Lisäksi siihen kuuluu toimintamallin alustava suunnittelun sekä verkoston ensimmäisten kokoontumisten järjestämisen.

Kuvassa kuvataan verkostotoiminnan käynnistämisen aloitusvaihetta, johon kuuluu haasteen kartoittaminen ja verkoston koollekutsuminen.

Kuva 1. Haasteen kartoittaminen ja verkoston koollekutsuminen. (Järvensivu ym. 2010,22)

Verkostojohtamisen oppaan (2019) mukaan niiden lähtökohtana on vapaaehtoinen, tasavertainen, vastavuoroinen ja itseorganisoituva yhteistyösuhde. Tämän yhteistyösuhteen on katsottu olevan hyödyllinen ja ihanteellinen tapa yhdistää voimat ja saavuttaa synergiahyötyjä. (Verkostojohtamisen opas 2019, 14.)

OSTE-hankkeen kokoaman hankeverkoston kokouksiin osallistumisessa lähtökohtana oli vapaaehtoisuus, tasavertaisuus, vastavuoroisuus ja rakentuva itseohjautuva yhteistyösuhde. Kokouksissa keskusteltiin avoimesti ja tarkennettiin yhteistyön käytänteitä. Ajatuksena oli yhdessä verkostona yhdistää voimavarat ja tätä kautta saavuttaa yhteisvaikutteisia hyötyjä osatyökykyisten työllistymiselle.

Hankeverkosto etenee kohti yhteistä tavoitetta

Verkostoitumista voidaan kuvata nelivaiheisena prosessina: verkoston haasteen kartoittaminen ja verkoston koollekutsuminen, yhteisen tavoitteen määrittely ja toimintatapojen suunnittelu, systemaattinen verkostotyöskentely tavoitteiden saavuttamiseksi ja seuraamiseksi sekä verkoston tuotosten levittäminen (Järvensivu ym. 2010, 3).

OSTE-hankkeen kokoama ja koordinoima hankeverkosto on siirtynyt keväällä 2022 vaiheeseen kaksi, jolloin määritellään osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi yhteiset tavoitteet ja suunnitellaan yhteisiä toimintatapoja. Tätä vaihetta edistetään yhteisillä fasilitoiduilla työpajoilla. Työpajojen tavoitteena on yhteisen toimintamallin rakentaminen, jossa on keskeistä yhteisten tavoitteiden ja toimintakulttuurin muutos.

Työpajat ovat ohjattuja yhteistyön kohtaamistilanteita ja ne tarjoavat parhaimmillaan osallistujille suhteellisen vapaan tilan, ajan ja paikan kohdata toinen toisensa ja käsillä olevan kehittämistehtävän. Tarkoituksena on hyödyntää verkostoituvaa kehittämistyönprosessia (kuva kaksi).

Kuvassa kuvataan verkostoituvaa kehittämisprosessia, jossa tarkastellaan ulottuvuuksia yhteisön luottamus ratkaisuun versus aika.

Kuva 2. Verkostoituva kehittämistyön prosessi. (Järvensivu ym. 2010, 8: Järvensivu 2016.)

Aloitusvaiheessa on rakennettu keskinäistä luottamusta. Tämän jälkeen on edetty yhdessä hahmottamaan haasteita ja löytämään niihin ratkaisuja. Yhteistyön avaintekijöinä on tunteminen, sitoutuminen ja luottamus. Verkostontoimijat tuovat mukanaan innostusta ja uutta tietoa ja ymmärrystä, joka leviää ja auttaa löytämään uusia ratkaisuja. Yhdessä oppiminen edistää innostumista ja ratkaisujen löytymistä.

Matkalla tulevaan

OSTE-hankkeessa on kartoitettu osatyökyisten työllistämiseen ja palvelujen kehittämiseen liittyviä hankeverkostoja ja niiden mahdollisuuksia tukea osatyökykyisten työllistymistä. Lisäksi on koordinoitu hankeverkoston kokoamista, yhteisiä tapaamisia ja hankeverkoston toiminnan sisällön esittelyjä kunkin osalta. Yhteisissä kokoontumisissa on käsitelty hankeverkostoon kuuluvien työtä, tavoitteita, tilannekuvaa ja asiakasrajapintoja.

Keväällä 2022 edetään suunnitellusti yhteisistä tavoitteista ja toimintamalleista sopimiseen. Tätä vaihetta edistetään kevään 2022 aikana yhteisillä fasilitoiduilla työpajoilla. Ja matka kohti tulevaa jatkuu.

Lähteet

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. [Viitattu 22.12.2021] http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 22.12.2021]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2021/11/

Järvensivu, T., Nykänen, K., & Rajala, R. 2010. Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. [Viitattu 11.3.2022] https://docplayer.fi/799109-Verkostojohtamisen-opas-verkostotyoskentely-sosiaali-ja-terveysalalla.html

Järvensivu, T. 2016. Tulevaisuus Lapissa – Ovatko verkostomme tehokäytössä? [Viitattu 11.3.2022]. https://docplayer.fi/28078446-Tulevaisuus-lapissa-ovatko-verkostomme-tehokaytossa.html.

Verkostojohtamisen opas. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:12. [Viitattu 11.3.2022] https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161513/VNK_12_19_Verkostojohtamisen_opas.pdf

Hankkeessa aikaisemmin tuotettuja julkaisuja:

Kangastie, H. ja Kippola-Pääkkönen, A.2021. OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEN UUDET RATKAISUT. Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen uudet ratkaisut (lapinamk.fi)

Kippola-Pääkkönen, A., Kangastie, H., Heikkala, M., Karhu, S., Karjalainen, J., & Sirviö, J. (2021). Osaamisella työelämään: Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen. Kuntoutus, 44(4), 61–64. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.112860

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle





Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja