Kevään 2017 ensimmäinen yhteishaku ylitti odotukset

Kun englanninkielisten koulutusten yhteishaku käynnistyi tammikuun 10. odotukset eivät olleet järin korkeat.

Pessimismin taustalla oli tieto siitä, että EU/ETA alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta pitäisi ryhtyä perimään 8000 euron lukuvuosimaksua, ja meidän aggressiivisesta apurahajärjestelmästä huolimatta summa vaikutti niin suurelta, että monet hakijat äänestäisivät jaloillaan. Eikä oloa ainakaan parantanut tiedot Ruotsin ja Tanskan kokemuksista lukuvuosimaksujen käyttöönotosta, mikä johti molemmissa maissa hakijamäärien totaaliseen romahtamiseen.

Haku kesti vain rapeat pari viikkoa, ja sen edistymistä kykeni seuraamaan reaaliaikaisena hakutoimiston työtilan kautta, mistä iso kiitos hakutoimiston Bertalle ja Outille. Eilen sitten napsahti kansiot kiinni, ja lopulliset tulokset ovat valmiit.

Ensimmäinen tunne mielessä on helpotus, ei tässä mitään romahdusta pääsyt syntymään. Meillä oli haussa tarjolla neljä hakukohdetta (Business Information Technology, Tourism, Nursing ja International Business). Business Information Technology (BIT) oli haussa erilliskohde, johon saattoi hakea vain ensisijaisena valintana. Lisäksi BITin osalta homma vielä jatkuu, sillä se tulee olemaan tarjolla myös kevään toisessa yhteishaussa.

Käytännössä vertailukelpoiset luvut on mahdollista saada kolmesta muusta ohjelmasta, ja kun niiden hakijamääriä verrataan edelliseen vuoteen, niin hakijamäärän lasku on 26 %. Kun tätä vertaa tiedossa oleviin tietoihin muualta Suomesta, niin taisimme päästä lukuvuosimaksukrapulasta selvästi pienemmällä päänsäryllä kuin useimmat muut.

Hakijoiden kokonaismäärään verrattuna kiinnostavampi tieto on ensisijaisten hakijoiden määrä, mikä aiheutti todella positiivisen yllätyksen: vastaanotimme ensisijaisia hakemuksia yhteensä 344, mikä on itse asiassa 17 hakemusta enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi ensisijaiset hakijat jakautuivat varsin mukavasti, eli siellä parannettiin, missä eniten oli tarvetakin.

Taulukko: Tutkintojen vetovoima 2016 ja 2017 ensisijaiset hakijoiden perusteella.

Kansallisuuksittain tarkasteltuna muutoksia tapahtui varsin vähän. Merkille pantavaa on venäläisten määrän lasku, joka näyttää meidän lisäksi koskevan muutakin Suomea. EU/ETA maista hakijoiden määrä säilyi pienenä, ja ainakin itseäni jaksaa ihmetyttää, miksi ihmeessä me saimme tälläkin kierroksella vain seitsemän hakemusta Ruotsista. Tähän olisi syytä muutosta saada ja opetusjohtaja Juolan Veli on yhdessä Lappian kanssa asian kimppuun käymässä. Menestystä Velille, hyvä puoli on se, ettei tuosta todellakaan ole muuta suuntaa kuin ylöspäin.

Lopulliset valintatulokset ovat kaiken kansan nähtävillä 1.7. ja sitten se vasta jännittäminen alkaa: kuinka monelta löytyy takataskustaan se 1600 euron lukuvuosimaksu, millä EU/ETA alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat ensimmäisen vuoden opinnoista joutuvat maksamaan.

Erityistä puristusta mailanvarteen lisää se, että toisin kuin vuonna 2016 tänä vuonna hakijalta ei enää peritty 100 euron hakijamaksua. Tämä väistämättä lisää riskiä sille, että hakijoiden joukossa on henkilöitä, jotka eivät maksimaalisilla apurahoillakaan lukuvuosimaksuista tule selviämään.