Eettisellä osaamisella tai osaamattomuudella voi olla työhön ja työyhteisöön suuria vaikutuksia (Ks. Huhtala 2013, Lappalainen 2015).
Tässä kirjoituksessa kuvataan, miten Lapin AMKn ylempi ammattikorkeakoulutus ja työelämä yhdessä vastaavat työelämän autenttisiin eettisiin haasteisiin. Hyvinvointiosaamisen johtamisen koulutuksessa YAMK-opiskelijat syventyvät eettiseen osaamiseen työelämässä esimiestyön ja johtamisen näkökulmasta.
Eettinen osaaminen on yksi tärkeä työelämän esimiestaito, jota voidaan koulutuksessa kehittää myös erilaisilla pedagogisilla järjestelyillä. Eettisen johtamisen opintojaksolla oppimisessa hyödynnetään pilvipalveluja ja verkko-oppimisympäristöjä. Keskeisellä sijalla ovat opiskelijan työelämän, työyhteisön ja sen eettisen toimintakulttuurin reflektointi keskeisten arvojen ja esimiestyön näkökulmista teoreettiseen tietoon yhdistettynä.
Tavoitteena on, että opintojakson käytyään opiskelija osaa ottaa vastuuta työyhteisön eettisestä toiminnasta ja omasta roolistaan yhteisön jäsenenä sekä työkulttuurin rakentajana ja ylläpitäjänä. Toisaalta opintojaksolla tavoitellaan osaamista oman alansa ammattieettisistä näkökulmista, joita opiskelija osaisi myöhemmin soveltaa esimiestyöhön sekä niiden pohjalta myös kehittää työelämää. Keskeisiä oppimistavoitteita on eettisten ongelmien analysointi, reflektointi- ja ratkaisukyky.
Eettinen toiminta esimiestyössä
Johtamisen ja esimiestyön arkea on eettisten ongelmien kohtaaminen, joten eettistä johtamisosaamista tarvitaan käytännössä. Eettisellä johtamisella ja ongelmien ratkaisutavoilla on välittömiä vaikutuksia muun muassa henkilöstön käyttäytymiseen, hyvinvointiin, motivaatioon ja sitoutumiseen sekä tapoihin, joilla asiakkaita ja työkavereita kohdellaan (esim. Chugthai, Byrne & Flood 2015; Toor & Ofori 2009).
Viinamäen (2017a) mukaan johtajien kannattaa opetella kohtaamaan ja ratkaisemaan eettisiä ongelmia. Perusteena on, että usein juuri johtajan tai esimiehen tekemät ratkaisut linjaavat myös tulevia tapahtumia ja sitä, miten ongelmiin tartutaan, mitä ratkaisuista seuraa ja millaisin pelisäännöin työelämässä toimitaan.
Esimies on työyhteisössä eettisen toiminnan esimerkki. Alaiset tarkkailevat koko ajan, tekeekö esimies päätöksiä johdonmukaisesti ja eettisesti. (Viinamäki 2017a.) Työntekijät myös oppivat eettistä käyttäytymistä havainnoimalla, miten johtaja käyttäytyy. Sekä ylimmän johdon että esimiesten vaikutus alaisten eettiseen käyttäytymiseen on ratkaisevaa. Eettinen johtaja näyttää itse esimerkkiä arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesta toiminnasta. (Pitkänen 2017, 131.)
Eettinen johtaminen perustuu arvoihin. Yksilölle arvo on se, mitä hän pitää hyvänä ja tärkeänä (Ikola-Norrbacka 2010, 36). Arvot ovat monin tavoin yhteydessä ajatteluun, käyttäytymiseen sekä erilaisiin valintoihin ja päämääriin. Ne ovat usein myös kasvatusympäristöstä sekä kulttuurisesti perittyjä.
Arvoilla tarkoitetaan yleisesti sitä, että jokin tietty käyttäytyminen tai menettelytapa on henkilökohtaisesti tai sosiaalisesti suositeltavampaa kuin vastakkainen toiminta.
Monissa työyhteisöissä ja organisaatioissa on määriteltyjä arvoja, joilla pyritään ilmaisemaan käsityksiä toivottavasti toiminnan suunnasta. Parhaimmillaan arvot ohjaavat ja auttavat arjessa. Esimies voi tukeutua toiminnassaan tietoisesti määriteltyihin ja yhteisiin arvoihin.
Työyhteisön arvot muodostavat työpaikkakulttuurin ytimen ja vaikuttavat työyhteisön perustehtävän toteuttamiseen (Ikola-Norrbacka 2010, 35). Organisaation ja yksilön arvot ovat sidoksissa toisiinsa ja vaikuttavat työssä suoriutumiseen. (Silvennoinen & Kauppinen 2006, 13–15.)
Toisaalta käytännön työelämässä arvoja on usein vaikea havaita. Usein arvojen olemassaolo tiedostetaan vasta, kun huomataan toiminnan olevan arvojen vastaista. Arvoristiriitoja voi syntyä, kun yksilön ja organisaation arvot joutuvat törmäyskurssille.
Eettisenä johtajana kehittyminen edellyttää arvojen ja arvoristiriitojen tunnistamista ja reflektointia – ilman sitä ei voi kehittyä eettisenä johtajana.
Verkkopohjainen toteutus yhdistää
Eettisen johtamisen ja tässä yhteydessä sen oppimisen ytimessä on kyky reflektoida työyhteisön eettistä toimintaa.
YAMK-koulutuksessa hyödynnetään yleisesti verkkoyhteyden mahdollistamia joustavia ja helppokäyttöisiä ratkaisuja, joissa opetus ja työelämä lähenevät toisiaan. YAMK-opiskelijat, työelämän toimijat ja opettajat toimivat yhteisessä ympäristössä, jossa eri sovellukset ja menetelmät (kuten tässä esimerkissä yhteiskirjoittaminen, keskustelualusta, videoesitykset ja interaktiivinen Padlet-seinä) mahdollistavat yhteisöllisen, vuorovaikutteisen ja joustavan oppimisen ja asiantuntijuuden yhdistämisen.
Tällä opintojaksolla esimiestyön eettiseen toimintaan kohdistuvaan oppimistehtävään opiskelijat osallistivat työelämän esimiehiä. Aluksi opiskelijat keskustelivat esimiehen eettisestä toiminnasta omien työyhteisöjen tai työelämäverkostoidensa esimiehien kanssa.
Tavoitteena oli tunnistaa ja rajata relevantteja aiheita, jotka nousevat suoraan työelämän tilanteista ja joiden tarkastelu hyödyntää opiskelijoiden osaamisen lisäksi myös työyhteisöjen toimintaa. Aiheen tuli liittyä eettisesti haastaviin esimiestyön tilanteisiin tai ongelmiin ja esimiehen eettiseen päätöksentekoon. Opiskelijavetoisilla alkukeskusteluilla oli opetuksellinen tehtävä aiheeseen.
Opiskelijat syventyivät pienryhmittäin yhteiseen aiheeseen tiedonhankinnan ja esseen kirjoittamisen avulla. Opiskelijat valitsivat eettiseen johtamiseen tai päätöksentekoon liittyvän teorian tai mallin, jota hyödynsivät aiheen käsittelyssä ja jäsentäessään esimiehen eettistä päätöksentekoa, arvoja ja arvoristiriitoja.
Tehtävänä oli esitellä esseen sisältö kuvanauhoituksena Padlet-seinää hyödyntäen työelämän esimiehille. Opiskelijat ohjeistivat ja pyysivät esimiehiä kommentoimaan tuotosta esimiestyön näkökulmasta. Tavoitteena oli saada kirjallista palautetta esityksen sisällöstä; sekä vahvuuksia että kehittämisehdotuksia käytännön esimiestyön näkökulmasta. Lisäksi opiskelijat tutustuivat toistensa tuotoksiin ja laativat vertaisarviointeja. Reflektointi useasta näkökulmasta syvensi aiheen käsittelyä.
Alla näet esimerkkejä opiskelijoiden laatimista Padlet-seinistä (lupa julkaisuun on saatu opiskelijoilta) Eettinen johtaminen -opintojaksolla keväällä 2019. Kuvassa 1 on Minna Laakson Minnan, Eevastiina Päivärinteen ja Kati Valtosen Padlet-seinä. Heidän aiheenaan oli Kesäloma kiistakapulana – johtamisen keinoja henkilöstön ristiriitatilanteiden selvittämiseksi.
Kuva 1. Kesäloma kiistakapulana – johtamisen keinoja henkilöstön ristiriitatilanteiden selvittämiseksi (Laakso, Päivärinne, & Valtonen).
Lahtinen Terhi ja Ravelin Minna ovat puolestaan pohtineet erilaisia näkökulmia eettiseen työvuorosuunnitteluun esseessään sekä Padlet-seinällä (ks. Kuva 2).
Kuva 2. Näkökulmia esimiestyön eettisyydestä työvuorosuunnittelussa (Lahtinen, & Ravelin, 2019).
Padlet-seinälle opiskelijat linkittivät myös videonauhoituksen työelämän esimiehille. Tässä linkki Terhin ja Minnan Youtube-videoon: https://www.youtube.com/watch?v=vWFHEv4MxYo
Osaaminen ajan tasalla
Työelämän osaamisvaatimusten paineessa organisaatiot ja yritykset kamppailevat pitääkseen työn menetelmät, työkalut ja osaamisensa ajan tasalla, mikä haastaa myös koulutuksen tarjoajaa menetelmällisesti ja sisällöllisesti. Hyvinvointiosaamisen johtamisen koulutus osaltaan tuottaa osaamista, jotta työelämän tulevilla ja nykyisillä esimiehillä on kykyä ja valmiuksia tarttua myös eettisesti haastaviin asioihin.
Esimiesten eettistä osaamista voidaan vahvistaa jakamalla kokemuksia ja lisäämällä eettistä tietoisuutta työyhteisöissä (Viinamäki 2017b, 9). Verkostoituminen, yhteisöllinen oppiminen ja osaamisen kehittäminen voivat parhaimmillaan mahdollistaa myös uusien työelämäinnovaatioiden syntymisen.
Eettistä osaamista kehittämällä työyhteisöt, organisaatiot ja yritykset menestyvät perustehtävässään nyt ja tulevaisuudessa. Teoriatiedon ja käytännön tiedon yhdistäminen syventää ja laajentaa paitsi opiskelijan, myös työyhteisön eettisen johtamisen osaamista.
Opintojakso mahdollistaa käytännöllisen ja teoreettisen tiedon ristipölytyksen: opintojakson aikana työelämään välittyy opiskelijoiden koostamaa teoreettista ja kirjallisuuteen perustuvaa tietoa eettistä johtamisesta ja osaamisesta, kun taas opiskelijat voivat harjoitella eettisten ongelmien reflektointia ja analysointia jo opintojensa aikana yhdessä työelämän kanssa.
Parhaimmillaan esimiehet saavat työvälineitä omaan arkijohtamiseen ja työyhteisöjen kehittämiseen ja opiskelijat tulevaan työhönsä.
Lähteet
Chugthai, A., Byrne, M., & Flood, B. (2015). Linking Ethical Leadership to Employee Well-Being: The Role of Trust in Supervisor. Journal of Business Ethics, 128, 653–663.
Huhtala, M. 2013. Virtues that Work. Ethical Organisational Culture as a Context for Occupational Well-being and Personal Work Goals. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 479. Jyväskylän yliopisto.
Ikola-Norrbacka, R. 2010. Johtamisen eettisyys terveydenhuollossa. Esimiestyön ja hallinnon eettiset arvot julkisen terveydenhuollon kahdessa professiossa. Acta Wasaensia No 222. Vaasa: Vaasan yliopisto.
Laakso, M., Päivärinne, E., & Valtonen, K. 2019. Kesäloma kiistakapulana – johtamisen keinoja henkilöstön ristiriitatilanteiden selvittämiseksi. Padlet –seinä. https://eoppimispalvelut.padlet.org/eevastiina_paivarinne1/8gepwfcpbfua
Lahtinen, T., & Ravelin, M. 2019. Näkökulmia esimiestyön eettisyydestä työvuorosuunnittelussa. Padlet –seinä. https://eoppimispalvelut.padlet.org/minna_ravelin/MinnanjaTerhinpadletseina
Lappalainen, P. 2015. Työelämätaidot – Esimiehiin ja alaisiin kohdistuvat osaamisvaatimukset. LUT. Raportit ja selvitykset 47.
Pitkänen, L. 2017. Nuorten johtajien eettiset profiilit — Q-metodologinen tutkimus eettisestä johtajuudesta uuden sukupolven määrittämänä. Acta Wasaensia No 385. Vaasa: Vaasan yliopisto.
Silvennoinen, M. & Kauppinen, R. 2006. Onnistu alaisena: Näin johdan esimiestäni ja itseäni. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Toor, S. & Ofori, G. 2009. Ethical Leadership: Examining the Relationship with Full Range Leadership Model, Employee Outcomes, and Organizational Culture. Journal of Business Ethics, 90, 533–547.
Viinamäki, O-P. 2017a. Johtajien kannattaa opetella kohtaamaan ja ratkomaan eettisiä ongelmia. Kirjoitus Hallinnon Tutkimuksen Seuran blogissa 28.8.2017. Viitattu 1.10.2019. http://hallinnontutkimus.fi/blogi/johtajien-kannattaa-opetella-kohtaamaan-ja-ratkomaan-eettisiä-ongelmia
Viinamäki, O-P. 2017b. Kuntajohtajien etiikkabarometri 2016-2017. Kuntaliiton julkaisusarja.