Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Lapin AMK teki uuden tutkintoennätyksen, mutta riittääkö sekään?

Lapin AMK teki uuden tutkintoennätyksen, mutta riittääkö sekään?

29.1.2019



Reijo Tolppi blogi.jpg
HTT Reijo Tolppi työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa projektijohtajana.

Ammattikorkeakoulun keskeisin tehtävä on tuottaa asiantuntevaa työvoimaa alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Vuonna 2018 Lapin AMKista valmistui työmarkkinoille yhteensä 1159 opiskelijaa.

Valmistuneiden määrä on suurin, mitä Lapin AMKista on koskaan yhtenä vuonna valmistunut. Viime vuonna valmistuneista 1016 suoritti perustutkinnon ja 143 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.


Kaavio 1 Tolppi tammi 2019.JPG
Kaavio: Valmistuneiden määrä 2014–2018.

Suureen valmistuneiden määrään on epäilemättä vaikuttanut Lapin työmarkkinoiden poikkeuksellisen hyvä tilanne, työttömyys on Lapissa alempana kuin miesmuistiin.

Hyvä työllisyystilanne näkyy selvästi myös vasta valmistuneiden työnhaussa. Viime vuonna valmistuneista tutkinnonhakuhetkellä 80 prosenttia ilmoitti olevansa töissä, mikä on Lapissa harvinaista herkkua.

Entistä paremmalta tilanne näyttää, kun katsotaan myös työllistymisaluetta: vuonna 2018 valmistuneista 78 prosenttia oli työllistynyt Pohjois-Suomeen (tässä Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa).

 

AMKin tutkintomäärien riittävyys Lapissa

Työvoimapulaa on Suomeen manattu monta vuotta, ja nyt se on totisinta totta. Vuonna 2018 tilastokeskuksen työantajahaastattelujen perusteella Suomeen jäi työvoimapulan vuoksi syntymättä tai täyttämättä runsaat 50 000 työpaikkaa.

Lapin osuus tästä määrästä oli noin 1000. Sekin on todeksi uskottava, että työttömyys ja työvoimapula voivat molemmat olla samaan aikaan totta.

Lapin ammattibarometrissä seurataan säännöllisesti 215 ammattinimikkeen työmarkkinatilannetta. Uusimman barometrin mukaan 181 ammattinimikkeen kohdalla työmarkkinatilanne on tasapainossa, 34 kohdalla on pulaa hakijoista ja vain yhden ammattinimikkeen kohdalla on ylitarjontaa.

Ensi vilkaisulla luvut eivät välttämättä hätkäytä, mutta tilanne synkistyy, kun katsotaan tarkemmin ammattinimikkeitä, joilla vallitsee hakijapula. Tähän ryhmään kuuluvat mm.

- sosiaali- ja terveysalan erityisasiantuntijat,
- rakennusinsinöörit,
- opettajat,
- laskentatoimen asiantuntijat,
- myyntiedustajat,
- matkaoppaat ja
- ravintolahenkilökunta.

Ei hyvältä näytä maakunnassa, jossa pitäisi tehdä sosiaali- ja terveysalan täysremontti ja joka elää entistä enemmän matkailun varassa.

Neljä lääkettä tutkintosaannon parantamiseen

Kaiken kaikkiaan käsissä tuntuu olevan surullisen kuuluisa ”viheliäinen ongelma”. Positiivista tilanteessa on se, että työmarkkinat vetävät, negatiivista puolestaan se, että koulutuksesta työmarkkinoille siirtyvien määrä ei riitä tyydyttämään työmarkkinakysyntää.

Lisähaasteen tilanteeseen luo se, että Lapin asukasluku on laskenut jo pitkään. Varsinkin parin viime vuoden syntyvyysluvut ovat jääneet niin alhaiselle tasolle, että ikäluokkien 2017 ja 2018 hakeutuessa toisen asteen jälkeiseen koulutukseen muille koulutuksen järjestäjille ei riitä ketään, vaan meidän pitäisi nykyisillä koulutusvolyymeilla saada koko porukka ammattikorkeakouluun opiskelemaan. Ei ehkä aivan realistinen tavoite, ja onneksi konkretisoituu vasta 2030-luvulla.

Jos ajatellaan asiaa puhtaasi AMKin näkökulmasta, seuraavat neljä asiaa voisivat olla harkitsemisen arvoisia. Muut ovat omissa käsissä, mutta kohtaan kaksi tarvitaan kevään vaalien jälkeen aloittavaa hallitusta apuun.

1. Aluksi keskeyttäneiden määrän vähentäminen: opintojen keskeytyminen on menetys paitsi opiskelijalle itselleen myös oppilaitokselle ja viime kädessä veronmaksajalle. Välineitä keskeytysvaarassa olevien tunnistamiseen meillä on jo käytössä, vielä pitäisi saada ote keskeyttämistä harkitsevaan opiskelijaan nykyistä tiiviimmäksi.

2. Välivuodet pois: OKM loi viisaudessaan ensikertalaishakijoille kiintiöjärjestelmän korkeakouluihin tavoitteenaan välivuosien karsiminen. Lopputulos on täsmälleen päinvastainen, ja kiintiöpaikkaansa suojellakseen kiusallisen suuri osa toisen asteen päättävistä pitää välivuoden.

3. Opiskelun ja työssäkäynnin yhdistämistä helpotetaan: Lapin AMK on perinteisesti ollut edelläkävijä monimuotokoulutuksen antajana. Kehityksessä täytyy pysyä mukana, ja pitää olla valmiutta luoda entistä toimivampia ajasta ja paikasta riippumattomia opiskelijaympäristöjä.

4. Opiskelijarekrytointi Lapin ulkopuolelta: suomalaisia voi olla hankala saada ainakaan suuressa mittakaavassa muuttamaan etelästä Lappiin, mutta kansainvälisesti Lappi on tunnettu ja se mahdollistaisi opiskelijarekrytoinnin ulkomailta nykyistä suuremmassa mittakaavassa. Tämä olisi lukukausimaksujen myötä taloudellisestikin entistä houkuttelevampaa.



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK