Älykkään elinympäristön teknologiat- Kickstart-hankkeen innovaatiovalmiuksien ensimmäinen pilotointi toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Suomen Betoni- ja Maalaboratorio Oy:n kanssa.
Pilotoinnissa haettiin tuntumaa sisäilmamittauksiin Mycometer Air-laitteistolla. Pilotointi tarjosi yhteistyöyritykselle mahdollisuuden testata harvinaista mittausmenetelmää ennen mahdollista hankintapäätöstä.
Pilotointia todellisessa toimintaympäristössä
Sisäilmanäytteillä pystytään tarkastelemaan näkymättömiä sisäilman epäpuhtauspitoisuuksia tarkasti ja rakennuksen osia avaamatta ja rikkomatta. Mittauksella saadaan tietoa sisäilman sisältämästä mikrobipitoisuudesta ja tilojen mahdollisesta kosteusvauriosta. Todellisessa toimintaympäristössä toteutetulla pilotoinnilla pystyttiin hyvin havainnollistamaan yhteistyöyritykselle laitteiston käyttötavat, ominaisuudet ja edut kuntotutkimustoiminnassa.
Pilotointi on osa ÄET Kickstart-hanketta, jossa Lapin AMK:n innovaatiovalmiuksia pilotoidaan alueen yritysten kanssa yhteistyössä. Pilotoinnissa käytetty, sisäilman mikrobipitoisuutta analysoiva Mycometer Air-laitteisto on hankittu Lapin ammattikorkeakoululle vasta viime kesän alussa, minkä vuoksi käyttökokemuksemme olivat vähäisiä. ÄET Kickstart-hankkeen tarjoaman pilotoinnin avulla pystyimme siis lyömään kaksi kärpästä yhdellä iskulla, ja kartuttamaan samalla omaa mittauskokemustamme.
Pilotoitu, Tanskassa kehitetty Mycometer-mittausmenetelmä analysoi homeiden sekä sieni-itiöiden ja -rihmastojen määrää niiden tuottaman NAHA-entsyymin määrän kautta. Mittausmenetelmä voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: näytteenottoon ja näyteanalyysiin.
Näytteenotossa tutkittavasta tilasta kerätään mikrobeita, joiden kokonaisbiomassa määritetään myöhemmin näyteanalyysissä. Mycometer-laitteisto tarjoaa tällä hetkellä kolme erilaista näytteenottotapaa. Pintasivelynäytteillä voidaan tarkastella rakennuksen pinnoilla vallitsevaa mikrobipitoisuutta. Materiaalinäytteillä pystytään puolestaan tarkastelemaan rakennusaineessa piilottelevien homeiden ja sienten määrää.
Kaikki yllä mainituin menetelmin kerätyt näytteet pystytään analysoimaan samalla analysointilaitteistolla, mikä säästää niin resursseja, tilaa kuin aikaakin. PBM Oy:n edustaja Jussi Ala-Räisänen pitääkin mittausmenetelmän etuina erityisesti nopeutta niin näytteenotossa kuin näytteiden analysoinnissakin, sekä varsinkin muihin näytteenottomenetelmiin verraten edullista yksittäisen näytteen hintaa.
Pilotoinnin olennaisin osa eli varsinaiset mittaukset suoritettiin kahtena päivänä, jonka aikana kerättiin yhteensä 16 sisäilmanäytettä. Pilotoinnin aikana kerätyt näytteet analysoitiin Lapin AMK:n rakennuslaboratorion tiloissa. Runsas näytteiden määrä tarjosi erittäin kattavan käyttökokemuksen mittausmenetelmästä PBM Oy:lle. Alaräisäsen mielestä Mycometer Air-mittausmenetelmä on mielenkiintoinen lisä sisäilman mittausmenetelmiin.
Ripeyttä ja kustannustehokkuutta kuntotutkimusprosessiin
Pilotoinnissa käytetty ilmanäytteenotto keskittyy huoneilmassa leijailevien homeiden ja sieni-itiöiden määrän analysointiin. Mittausmenetelmän pintasivelynäytteenottoa on hyödynnetty kotimaisessa kuntotutkimustoiminnassa jo vuosia, mutta pilotoinnissa käytetty ilmanäytteiden ottoon kehitetyn Air-sovelluksen hyödyntäminen kansallisella tasolla on toistaiseksi ollut hyvin vähäistä.
Menetelmän selkeimpänä etuna muihin, tavanomaisesti kuntotutkimuksissa käytettäviin menetelmiin on nopeus. Sisäilman laadullisten mittausten tuloksia odotellaan tavanomaisesti jopa 30 vuorokautta, mutta Mycometer-mittauksissa tulokset saadaan parhaimmillaan vain 30 minuutin päästä mittausten suorittamisesta.
Analysointiin kuluvan ajan merkitys on suuri erityisesti sisäilmaongelmaisissa kohteissa, joissa toimenpiteiden ja korjausten kohdekohtainen suunnittelu pystytään aloittamaan vasta kuntotutkimuksen jälkeen. Lisäksi yksittäisen näytteen kustannustehokkuus madaltaa kynnystä pääsääntöisesti kalliiden, mikrobipitoisuutta tutkivien ilmanäytteiden ottoon. Tämä mahdollistaa laajemmat ja tarkemmat tutkimukset pienemmillä kokonaiskustannuksilla.
Alaräisänen toteaa, että voisi hyvin kuvitella ottavansa pilotoidun mittausmenetelmän operatiiviseen käyttöön jo lähiaikoina, sillä hänen mukaansa menetelmä mahdollistaa juuri kenttätöiden vaatiman kustannustehokkaan ja tuloksellisen kuntotutkimustoiminnan nopeudellaan ja joustavuudellaan.
Tämänhetkisten kokemusteni pohjalta on todettava, että laitteella on potentiaalia muuttaa kuntotutkimustyön luonnetta menetelmän tuoman ajansäästön ja kustannustehokkuuden avulla. Vaikka menetelmä ei osaa erotella näytteissä esiintyviä erilaisia home- ja sienilajikkeita, on mittauksen tuoma tieto kokonaisbiomassasta mielestäni riittävä kertomaan tilojen mahdollisista kosteusvaurioiden luomista mikrobikasvustojen aiheuttamista sisäilmaongelmista sekä samalla mahdollisen kosteusvaurion olemassaolosta.
Yritysyhteistyönä toteutettavia pilotointeja tullaan toteuttamaan tulevaisuudessa lisää niistä kiinnostuneiden yritysten kanssa Älykkään Elinympäristön Teknologiat- Kickstart-hankkeen puitteissa.