- Tulevaisuuden uusi ammatti on innovaatioiden sillanrakentaja – bridger, sanoo innovaatiojärjestelmien neuvonantaja Bror Salmelin.
Salmelin ehdottaa, että suomalaiset ammattikorkeakoulut voisivat pikaisesti aloittaa näiden tulevaisuuden sillanrakentajien koulutuksen.
Salmelin työskentelee EU:n komission DG CONNECT:ssa ja hän on toiminut EU:n tutkimusohjelmien asiantuntijana 4. puiteohjelmasta (1994-1998) lähtien. Hän on lanseerannut avoimen innovaation 2.0 mallia, jossa tuotteiden ja palvelujen loppukäyttäjät ovat mukana osallistavassa suunnitteluprosessissa alusta lähtien. Häntä voidaan myös pitää yhtenä käyttäjälähtöisen LivingLab-toimintamallin kehittäjänä.
Salmelinin mukaan innovaatio on väärinkäytetty termi. Jäämme pyörimään ideatasolle, jos emme saa ideoiden pohjalta tapahtumaan jotakin uutta ja hyödyllistä. Tarvitaan ideoiden ja erilaisten toimijoiden törmäyksiä sekä uusia yhteistyön muotoja. Ei kannata etsiä keskinkertaisuuksia vaan uusia läpilyönti-ideoita. Niiden tulee olla nopeampia, skaalautuvia ja joustavia, jotta niitä voidaan kehittää kilpailukykyä lisääviksi innovaatioiksi. Tähän työhön tarvitsemme innovaatioiden siltojen rakentajia, bridgereitä.
Tieteeseen perustuva lineaarinen innovaatioprosessi ei riitä. Vain pari prosenttia innovaatiosta syntyy lineaarista polkua pitkin. Suurin osa innovaatioista lähtee käyttäjien tarpeista. Yhä kompleksisempi ympäristö tarvitse uteliaisuutta. Aikaa ei ole tehdä syviä analyyseja vaan on lähdettävä liikkeelle laadukkaista arvauksista. Jos polku johtaa harhaan, siltä on uskallettava hypätä pois ja lähteä eri suuntaan.
Projektien sijaan tarvitaan enemmän ketteriä ja jopa hullujakin kokeiluja. Projektikulttuuri ei salli epäonnistumisia. Projekteille myönnettyjä rahoja voidaan jopa joutua maksamaan takaisin, mikäli suunniteltuja tuloksia ei saavuteta. Tämän vuoksi projektien toteuttajat liikkuvat turvallisella alueella uskaltamatta astua riskirajojen yli. Kokeiluissa uuden luomisen mahdollisuudet ovat rajattomia. Ei riitä, että etsitään uusia polkuja vaan ihmisten ja yritysten on itse luotava uudet polkunsa. Alan Kayta lainaten: The best way to predict the future is to invent it!
EU:n Horizon 2020 ei ole enää puiteohjelmien tavoin tutkimusohjelma vaan tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Pohjaksi tarvitaan toki perustutkimusta, mutta se ei enää riitä. Oleellista on se, mitä uutta toiminnalla saadaan käytännössä aikaan. Eri toimijat on tuotava yhteen. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten ohella ammattikorkeakoulujen rooli on muuttunut selkeämmäksi. Käyttäjälähtöisyys sekä kiinteä yhteistyö yritysten ja julkisorganisaatioiden kanssa ovat ammattikorkeakoulujen vahvuuksia. Ammattikorkeakoulujen tulee sitoa kumppaneitaan mukaan rohkeisiin kokeiluihin, joilla voidaan olla mukana rakentamassa uusiutuvaa Eurooppaa.
Bror Salmelinin mielestä Horizon 2020:n ensimmäisellä hakukierroksella ei saavutettu riittävästi uutta innovaationäkökulmaa. Ohjelma sinällään antaa uusia mahdollisuuksia, mutta hakemusten evaluoijat olivat vanhan koulukunnan edustajia eikä heitä ehditty kouluttaa riittävästi. Hyväksytyt hakemukset edustavat siten edellisten puiteohjelmien tutkimusperinnettä ja perinteisiä projektirakenteita. Salmelin kuuluttaakin myös ammattikorkeakoulujen edustajia hakemaan rohkeasti Horizon-ohjelman evaluoijiksi. Tähän haasteeseen ammattikorkeakoulujen tulee ennakkoluulottomasti tarttua.
Lisälukemista:
Bror Salmelinin haastattelu