kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Hyvinvointia mielenterveyskuntoutujille ja elinvoimaa maaseutuyrittäjille

Hyvinvointia mielenterveyskuntoutujille ja elinvoimaa maaseutuyrittäjille

20.9.2021



Kirjoittajien kasvokuvat.
YTM Sanna Viinonen työskentelee lehtorina ja projektipäällikkönä, YTT Marjukka Rasa lehtorina ja projektityöntekijä ja YTT Leena Viinamäki yliopettajana ja arvioijana Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä.

EU-lippu, vipuvoimaa-logo ja ely-logo vierekkäin.

Mielenterveysongelmat työllistymisen haasteena

Työttömyys on merkittävä sosiaalinen ongelma moderneissa yhteiskunnissa. Henki ja elämä - luonto toipumisen lähteenä -hanke on hyvä esimerkki työllistymisen edistämisestä. Hanke toteutetaan Oulun, Kemi-Tornion ja Rovaniemen seutukunnissa yhteistyössä järjestöjen sekä maaseutuyrittäjien, luontopalveluiden ja taiteen parissa toimivien yrittäjien kanssa. Työelämän ulkopuolella olevien mielenterveyskuntoutujien kokemuksellisen hyvinvoinnin vahvistumisen kautta tavoitellaan sosiaalisen kuntoutumisen polun rakentumista kohti työelämää.

Työttömyys liittyy usein köyhyyteen sekä syrjäytymiseen ja pahimmillaan se ilmenee ylisukupolvisesti. Työkyky ja henkinen hyvinvointi vaikuttavat toisiinsa, työkyvyn parantuessa myös henkinen hyvinvointi kohenee (Aarnio, Kangas & Ylikännö 2020, 169, 177.) Suomessa on samanaikaisesti työvoimapula ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden kasvava joukko muun muassa mielenterveysongelmien lisääntymisen vuoksi.

 

Luontoperusteinen ja taidelähtöinen toiminta toipumisen tukena

Henki- ja elämä -hanke kehittää, kokeilee ja arvioi luontovoimaisia sekä soveltavan taiteen toimintatapoja ja -malleja tukeakseen työelämän ulkopuolella olevien mielenterveyskuntoutujien toipumisen käynnistymistä ja niiden etenemisestä. Hankkeessa tuetaan kuntoutujien osallisuutta ja itsenäistä toimijuutta osana ryhmää luonto- ja taideperustaisin menetelmin.

Käytännössä tämä on ohjattua yhteyden luomista ja sen ylläpitämistä lähiluontoon sekä erilaisiin kulttuuriympäristöihin, mutta myös yhteistä luontoyhteyden kokemuksen tarkastelua ja sen merkityksen pohtimista keskustellen. Kesän 2021 aikana hankkeessa on toteutettu erilaisia kulttuurityöpajoja, tapaamisia ympäristötaiteen äärellä ja kohdattu sosiaalisessa puutarhatoiminnassa sekä maatila- ja talliympäristöissä.

Työllistymisen lisäksi tuetaan osallisuuden vahvistamista kuntoutujien ja yrittäjien näkökulmasta. Uudenlaisten toimintamahdollisuuksien ja palveluiden kehittäminen on tarpeen mielenterveyskuntoutujien työelämävalmiuksien ja työllistymisen polkujen rakentamiseksi. Hankkeessa kehitetään ja arvioidaan toimintamalleja kuntoutujien, yrittäjien ja järjestöjen kanssa. Kehittämistyössä huomioidaan kohderyhmien tarpeet sekä kollektiivinen asiantuntijuus (ks. Alho 2021).

 

Monitoimijainen kehittämistyö luo uutta

Lapin alueella tavoitteena on laajemminkin hyvinvointipalveluiden tuottaminen yhteistyössä kansalaisten, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. Hyvinvointi on kaikkien asia ja kaikki kantavat siitä vastuuta (Lappisopimus 2018.)

Monitoimijaisessa yhteistyömallissa asiakkaat ovat toimijoina yhdessä läheistensä ja sidosryhmiensä kanssa. Asiakkaat, mielenterveyskuntoutujat, järjestöt ja yrittäjät tarvitsevat toinen toisiaan ja hyötyvät osaamisensa jakamisesta.

Monitoimijaisessa yhteistyössä rajat ylittyvät ja jokaisen osaaminen ja tietämys tulee yhteiseen tarkasteluun ja yhteiseen käyttöön. Järjestöjen ja yritysten työntekijöiden substanssiosaamisen lisäksi mielenterveyskuntoutujat tuovat asiantuntemuksen omasta elämästään (ks. Alho 2021.) Tähän kehittämistyöhön osallistuvat kaikki hanketoimijat.

Hankkeen toimijat käyvät vuoropuhelua niin sanoina kuin toimintoina ja niiden arviointeina. Kehittämistyössä lisätään toimijoiden välistä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta jokaisen lähtökohdat ja tarpeet huomioiden. Osallistavan toiminnan avulla on mahdollista luoda mahdollisuuksia tukemaan hyvinvointia ja ehkäisemään syrjäytymistä. Mielenterveyskuntoutujien elämänhallinnan lisäksi hankkeessa luodaan uudenlaisia toimeentulomahdollisuuksia maatila- ja luontopalveluyrittäjille luontoperustaiseen toimintaan liittyen. Hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien yhteinen asia (Lappisopimus 2018).

Kehittämisyhteistyö mahdollistaa mielenterveyskuntoutujien osallisuuden edistämisen. Tavoitteena on mielenterveyskuntoutujien kuulluksi tuleminen ja osallisuus pohjoissuomalaisena ihmisenä, osana yhteisöään ja yhteiskuntaa sekä pohjoista luontoa ja kulttuuriympäristöä. Hankkeen aikana mielenterveyskuntoutujia tuetaan löytämään oma potentiaalinsa, kasvamaan hankkeessa järjestetyissä toiminnallisissa ryhmissä ja kiinnittymään yhteiskuntaan, paikallisiin olosuhteisiin.

 

Pohjoinen luonto ja kulttuuri voimavarana

Henki ja elämä -luonto toipumisen lähteenä -hankkeessa edistetään ympäröivän pohjoisen luonnon ja eläinten kuulumista osana mielenterveyskuntoutujien voimaatumiseen ja toipumiseen (ks. Nivala & Ryynänen 2019; Ylilauri, Yli-Viikari 2019.) Toimintaympäristönä pohjoinen luonto tarjoaa turvallisia ja mielekkäitä osallistumismahdollisuuksia (ks. Nivala 2020).

Hankkeen kaikissa toiminnoissa huomioidaan vuodenkierto. Hankkeessa huomioidaan Pohjois-Suomen elinolosuhteet sekä rakennetaan ja laajennetaan mielenterveyskuntoutujien toimijuutta suhteessa siihen. Samanaikaisesti hanke luo mahdollisuuden maatila-, luonto- ja kulttuurialan yrittäjille kehittää palveluitaan kohderyhmän tarpeet sekä paikalliset olosuhteet huomioiden.

Hanketoimijat

Hanke on ESR-rahoitteinen yhteistyöhanke, jonka päätoteuttajana on Lapin ammattikorkeakoulu sekä osatoteuttajina Mielenvireys ry, Turkan Ratsurinne Ay ja ProAgria Oulu ry. Hankkeen rahoitukseen osallistuu myös Oulun kaupunki.

Lähteet

Aarnio Johanna, Kangas Olli & Ylikännö Minna 2020 Subjektiivisen hyvinvoinnin osa-alueiden rakentuminen työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavilla työttömillä. (Yhteiskuntapolitiikka 2020 85:2 168-180)

Alho Sirkka 2021: Kollektiivinen asiantuntijuus ja monitoimijainen yhteistyö aikuissosiaalityössä. Aikuissosiaalityö tieto, käytäntö ja vaikuttavuus. Gaudeamus (toim.) Matthies Aila-Leena, Svenlin Anu-Riina & Turtiainen Kati.

Lappisopimus, maakuntaohjelma vuosille 2017-2021 s.32 Viitattu 18.8 2021 https://www.lapinliitto.fi/aluekehitys/lappi-sopimus/

Nivala Elina & Ryynänen Sanna 2019: Sosiaalipedagogisen työn tasot ominaispiirteineen

Nivala Elina 2010: Osallistuminen sosiaalipedagogisen toiminnan periaatteena, Sosiaalipedagoginen aikakauskirja vuosikirja 2010 vol. 11 111-122.

Rikala Sanna 2018: Masennus, työkyvyttömyys ja sosiaalinen eriarvoisuus nuorten elämänkuluissa (Yhteiskuntapolitiikka 2018 83:2 159-170)

Ylilauri Martta, Yli-Viikari Anja 2019: Kohti luonnollista hyvinvointia Näkökulmia luontoperusteisuuden kehittämiseen. Levon-instituutti 2019, Vaasan yliopisto

 

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja