kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Teollisuus 4.0 -teknologioiden avulla kohti tehokkaampaa liiketoimintaa

10.5.2022



Pirita Salmen kasvot.
Insinööri (YAMK) Pirita Salmi työskentelee asiantuntijana Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

logoja

Suomesta puuttuu vielä tällä hetkellä toimiva malli, jolla eri oppilaitokset sopisivat keskenään teknologisesta erikoistumisesta ja siihen liittyvästä työnjaosta. Sujuva yhteistyö mahdollistaisi myös yhteisen palveluverkoston muodostamisen.

Lappilaisten mikro- ja pk- yritysten digitalisaation taso on heikko ja toimialojen välinen yhteistyö on vähäistä, eikä oppilaitoksillakaan ole tietoa siitä, mitä ratkaisuja on jo hankittu ja miten niitä voitaisiin tarjota yrityksille. Eri maakunnissa on kuitenkin jo toteutettu EU:n älykkään erikoistumisen strategiaa, jossa tavoitteena on löytää vahvuudet älykästä erikoistumista varten, mikä puolestaan kehittää ja lisää alueen innovaatiopotentiaalia ja yrittäjyyttä.

Teollisuuden neljäs vallankumous (Industry 4.0/Teollisuus 4.0)

Neljäs teollinen vallankumous on laajuudeltaan ja monimutkaisuudeltaan ennennäkemätön. Siihen kuuluu erilaisia teknologioita kuten digitaalisuus, tekoäly, robotiikka, esineiden internet (IoT), 3D-tulostus sekä autonomiset ajoneuvot. Näiden teknologioiden keskinäinen lähentyminen hämärtää fyysisen ja digitaalisen maailman välisiä rajoja. Se vaikuttaa suuresti siihen, miten työskentelemme, elämme, ajattelemme ja olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa (Forbes 2020).

Työn automatisointi on jo nyt parantanut yritysten tuottavuutta. Teollisuus 4.0 on auttanut parantamaan tulosta ja vähentämään kustannuksia, jonka lisäksi se on avannut ovia myös uusille markkinoille sekä taloudellisille mahdollisuuksille. Koska teollisuus 4.0:n teknologiat kehittyvät valtavaa vauhtia, eroaa neljäs teollinen vallankumous olennaisesti aikaisemmista, mutta niitä hyödyntämällä voidaan luoda parempi tulevaisuus uusille sukupolville (Forbes 2020).

ASFT-hanke sekä sen tuomat hyödyt yritykselle ja liiketoiminnalle

Arctic Smart Future Technologies (ASFT) -hankkeelle on tarve, sillä uusia teknologioita ja niiden ratkaisuja ei yrityksissä ja oppilaitoksissa tunneta vielä tarpeeksi hyvin. Näiden teknologiaratkaisuiden elinkaari on lyhyt, minkä vuoksi oppilaitosten kannattaa erikoistua tiettyyn teknologiaan, jotta sitä voidaan hyödyntää yli organisaatiorajojen.

Tavoitteena hankkeessa on luoda uutta osaamista teollisuus 4.0 -ajatteluun perustuen sekä löytää siihen liittyviä teknologioita ja niiden soveltamismahdollisuuksia yrityksille. Teknologioista valitaan yritysten kehitystä parhaiten tukevat. Nämä teknologiat pilotoidaan yritysten kanssa, jonka jälkeen arvioidaan niiden vaikuttavuus ja se, miten yritysten kannattaisi ottaa käyttöön uudet ratkaisut, liiketoiminnan kehittämiseksi.

Hankkeen tuloksena syntyy siis suunnitelma teknologioista, jotka vastaavat Lapin maakunnan tarpeisiin ja jotka myöhemmällä aikavälillä ohjaavat eri oppilaitosten keskinäistä työnjakoa.

Pilotoinnin edut

Pilotoinnin avulla oppilaitosten työnjako teknologioihin liittyvään osaamiseen ja resurssien jakamiseen selkeytyy. Olemassa olevasta osaamisesta ja laitteista muodostetaan tietopankki, jonka tarkoituksena on helpottaa laitteiden ja resurssien yhteissuunnittelua oppilaitosten välillä. Tällöin myös oppilaitosten poikkitieteellinen yhteistyö kehittyy.

Osaamisprofiileista luotujen portfolioiden avulla voidaan osaamista jakaa oppilaitosten välillä. Jakamalla tieto oppilaitosten osaamisesta yrityksille paranevat myös yhteiskäytön mahdollisuudet. Yritysten teknologista kehitystä tukevat työkalut, jotka on pilotoitu yhdessä yritysten kanssa, auttavat yrityksiä ottamaan uudet ratkaisut käyttöön osana liiketoiminnan kehittämistä.

Palveluiden saatavuuden parantamisella voidaan kasvattaa yritysten innovatiivisuutta. Uusien teknologioiden osaamista ja siihen liittyviä resursseja voidaan tarjota yritysten kasvun tueksi. Tämä puolestaan mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen. Hyväksi havaittuja pilotointeja voidaan soveltaa eri toimialoille ja niistä julkaistavat raportit voivat toimia kannustimina vastaavia toimenpiteitä suunnitteleville toimijoille.

Yhteenveto

Teollisuus 4.0 tarjoaa yrityksille huomattavia parannuksia tuottavuuteen. Ketteryys ja joustavuus paranee, riippumatta talous- tai markkinatilanteesta, minkä lisäksi yrityksillä on luottamusta tutkia uusia liiketoimintamalleja ja tarttua nopeasti uusiin mahdollisuuksiin. Teollisuus 4.0:n ratkaisujen ansiosta yrityksen kustannukset vähenevät, toimintaketjujen yhdistäminen paranee sekä markkinoiden tehokkuus kasvaa. Kannattavuudesta tinkimättä, yrityksellä on myös mahdollisuuksia luoda vihreitä sekä kestävän kehityksen ratkaisuja (SAP).

Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, jonka avulla oppilaitokset voivat palvella organisaatioita ja yrityksiä teollisuus 4.0:n kehitystyössä, myös maakunnan ulkopuolella. Arvoketjuihin perustuva työnjako sekä älykkääseen erikoistumiseen rakentuva resurssien käyttö ja osaamisen jakaminen, auttavat vastaamaan alueen yritysten kehittämistarpeisiin.

Arctic Smart Future Technologies (ASFT) -hanke on käynnissä 31.5.2023 asti. Hanketta koordinoi Lapin ammattikorkeakoulu hankekumppaneinaan Lapin yliopisto, Ammattiopisto Lappia ja Lapin koulutuskeskus REDU. Hanketta rahoittaa Lapin Liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lähteet

Forbes, 2020. How Businesses Can Thrive In The Fourth Industrial Revolution (forbes.com)

SAP, What Is Industry 4.0? | Definition, Technologies, Benefits | SAP Insights

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



New Business -hankkeen yritysvierailut ja yritysten vierailut Lapin AMKilla

5.5.2022



Jani Peltoniemen kasvot.
Insinööri (AMK) Jani Peltoniemi työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä.

Business Tornio – New Business -hanke

Lapin ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Business Tornion, Lappian ja Lapin yliopiston kanssa Business Tornio – New Business -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on parantaa metalli- ja muiden teollisuuden alojen osaamista, innovaatio- ja yritystoimintaa sekä niiden markkinointia, tuotekehitystoimintaa ja verkostoyhteistyötä.

Hanke sai lähes miljoonan euron rahoituksen Lapin liitolta. AKKE-määrärahoista (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määräraha) saadulla rahoituksella tavoitellaan 230 ihmisen uudelleentyöllistämistä ja sadan uuden tuotekonseptin kehittämistä. (Business Tornio 2021)

Hankkeessa oli tarkoitus pitää aloitustapahtuma yrityksille, jossa yritykset olisivat päässeet verkostoitumaan keskenään. Koronatilanteen kuitenkin pahentuessa jouduttiin aloitustapahtuma perumaan. Siispä päätimme lähteä yrityksiin vierailemaan.

Business Tornion puolelta kontaktoitiin aluksi kymmenen pk-sektorin yritystä metalli-, puu- ja muoviteollisuuden parista. Yritykset vastasivat, että vierailu paikan päälle onnistuu tällaisen hankkeen tiimoilta ja palavereita yritysten luo alettiin järjestelemään.

Hankkeen yritysvierailut PK-yrityksissä

Vierailuilla selvisi, että tietous siitä, mitä me Lapin AMKissa opetuksen lisäksi teemme, oli vierailujen kohdeyrityksissä vähäistä. Tietoa oli enemmän, mikäli yritys oli aikaisemmin ollut AMKin TKI-toiminnoissa osallisena.

Yrityksiä haastateltaessa tuli ilmi, että yhteydet ammattikorkeakouluun olivat usein henkilötason kontakteja. Tarkka tietous siitä, mihin esimerkiksi opinnäytetyöideat voi lähettää suoraan tai millainen työ kelpaa opinnäytetyöksi oli myös usein epäselvää. Saimmekin vierailuillamme jo pari hyvää opinnäytetyön ideaa ja taisipa yksi lähteä heti jo työn alle.

Tietoa ammattikorkeakoulun tarjoamista palveluista, kuten tutkimus- ja testauspalveluista, ei myöskään kaikilla yrityksillä ollut. Tästä heräsikin hankeporukassa ajatus, että yritykset voisivat tulla halutessaan vierailemaan Lapin AMK:lla.

Yritysten vierailut ammattikorkeakoululla

Konetekniikan koulutuksen uusi oppimis- ja kehittämisympäristö, Älypaja, oli kaikille yrityksille uusi asia. Myös minulle itselleni, noin vuosi sitten taloon tultuani, Älypaja oli jotakin uutta. (Ympäristöä ei ollut vielä olemassa, kun valmistuin ammattikorkeasta vuonna 2017.)

Kemin kampuksella, Kosmos-rakennuksessa, toimii konetekniikan älykäs oppimis -ja kehittämisympäristö, jota kutsutaan Älypajaksi. Se on uudenlainen kehittämisympäristö, jossa insinöörikoulutukset, TKI- ja palveluliiketoiminta sekä alueen yritykset kohtaavat.

Älypaja-ympäristö tukee vahvasti opetussuunnitelmissa olevien sisältöjen toteutumista ja kehittämistä. Tällä tavoin varmistetaan, että konetekniikan ala pystyy tulevaisuudessa vastaamaan omalta osaltaan mm. digitalisaation mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Ympäristö tukee TKI- ja yritysyhteistyötä sekä uusia innovaatioita edistäen näin myös alan työpaikkojen syntymistä. Se toimii osana Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmää ja palvelee erityisesti konetekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusten toimintaa. (Lapin AMK)

Älypajan eri osa-alueet sisältöineen herättivät mielenkiintoa yritysten keskuudessa:

Automaattiset koneet:

Hydrauliikka (kuva 1), pneumatiikka, robotiikka, hydrauliikkaöljyjen epäpuhtauksien määritys, paineilman energiatehokkuus.

Kuvassa kuvattuna hydrauliikan harjoituksissa käytetty työpiste. Työpiste koostuu pöydästä jossa hydraulikoneikko ja laatikosto alla, pöytätaso, pöytätasosta nousee hydrauliikan laitteille kytkentäpaikka ja sen yläpuolella logiikkalaitteisto.

Kuva 1 Hydrauliikan harjoituksissa käytettävä työpiste.

Digitaalinen tuotanto:

Festo Oy:n toimittama digitaalinen tuotantolinja Festo 4.0 CP Factory (kuva 2) sisältäen mm. CNC-sorvin ja -jyrsimen. Älypajassa on lisäksi mahdollisuus plasmaleikkaukseen, särmäykseen ja liittämiseen mm. hitsaamalla. Digitaalista tuotantoa tukevat erilaiset tietojärjestelmät.

 Kuvassa kuvattuna älypajan Festo Oy:n toimittama digitaalinen tuotantolinja.
Kuva 2 Digitaalinen tuotantolinja älypajassa

Integroitu tuotekehitys:

Lisäävä valmistus monipuolisesti eri tekniikoin. 3D-tulostuslaboratoriosta löytyy tulostimien lisäksi mahdollisuus 3D-skannaukseen, laserleikkaukseen ja -merkkaukseen ja siellä on muoviraaka-aineen kierrätykseen soveltuva laitteisto.

Pöydällä on hyvin yksityiskohtaisesti 3D tulostettu Notre Dame:n pienoismalli.
Kuva 3 3D tulostettu Notre Dame

Integraatio:

Integraatio pitää sisällään koneisiin ja laitteisiin liittyvät tietojärjestelmät ja niiden välisen tiedonsiirron. Älypajassa hyödynnetään 3D-CAD ohjelmistoja ja valmistuksen ja tuotetiedon hallinnan tukena on MES ja TeamCenter. Hitsaukseen liittyy hitsauksen laadunhallintajärjestelmä ja koneautomaatiossa simuloinnit tehdään FluidSIM -ohjelmistolla. Myös muita koneiden käyttöön liittyviä ohjelmistoja ympäristöstä löytyy. (Lapin AMK 2021)

Erityistä mielenkiintoa yrityksissä herätti Integroitu tuotekehitys sen 3D-skannauksen ja 3D-tulostamisen myötä. Kymmenestä vierailluista yrityksestä lähes kaikki halusivat tulla tutustumaan paikan päälle Älypajan mahdollisuuksiin. Päätimme järjestää yrityksille vierailut vuoden 2022 kevätkaudella.

Yhteistyön mahdollisuudet avautuivat pk-yrityksille

Ensimmäinen vierailu toteutettiin maaliskuun loppupuolella ja vierailijoiden kommentit olivat positiivisia: ’’Teillähän on todella kattavat laitteet täällä, emme osanneet odottaakaan, että näin laajat ja laadukkaat laitteet tutkimustyössä’’.

Vierailluissa PK-yrityksissä myöskin oli toive, että oppilaitokset toisivat opintojaksoillaan vahvemmin heidän yrityksiään esille myös isojen toimijoiden ohessa ja ottaisivat huomioon heidän toimiaan opintojaksojen sisältöjä suunnitellessa. Tämä lähentäisi oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä myös omalta osaltaan. Pohdintaa oli myös siitä, miten Älypajan tarjontaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää pk-yritysten ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä enemmän.

Lähteet

Business Tornio. New Business -hanke. Viitattu 17.1.2022. https://www.businesstornio.fi/yleista-hankkeista/new-business-hanke/

Lapin AMK. Lapin AMK älypajan yleisesite 2021, Viitattu 10.1.2022.

Lapin AMK, Kone- ja tuotantotekniikan älypaja, Viitattu 15.2.2022. https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Kehittamisymparistot/Alypaja

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kuntoutuksen ja liikunnan yhteistyöllä laatua urheiluvalmennukseen

2.5.2022



Neljän kirjoittajan kasvokuvat.
Kirjoittajat: Heikki Hannola (kuvassa ylh.vas.), TtL, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu; Sanna Sihvonen (kuvassa ylh.oik.), TtT, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu; Marja Äijö (kuvassa alh.vas.), TtT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu; Niina Katajapuu (kuvassa alh.oik.), TtT, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu sekä Pia Haapala, TtT, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Minna Mukka, TtM, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu.

Säännöllisellä liikunnalla on merkitystä monien sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa sekä toiminta- ja suorituskyvyn parantamisessa. Säännöllisesti liikkuvalla ihmisellä on osoitettu olevan huomattavasti pienempi riski sairastua lukuisiin sairauksiin ja sairauden esiasteisiin kuin fyysisesti passiivisilla. Tehokkain keino hidastaa ikääntyneen liikkumiskyvyn heikkenemistä on kestävyyttä, voimaa ja tasapainoa kehittävä fyysinen aktiivisuus. (Vuori I. 2014.)

LIITU 2018 -tutkimuksen päätuloksissa huolestuttavasti todetaan, että vain kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikuntasuosituksen. Liikkuminen entisestään vähenee ja paikallaanolo lisääntyy iän myötä. Ruutuaikaa kertyy valtaosalle lapsista ja nuorista runsaasti.

Liikemittaritulosten perusteella lapset ja nuoret viettivät yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai makuulla. Kevyeen liikkumiseen käytettiin valveillaoloajasta reilu neljännes ja reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen reilu kymmenesosa. Paikallaanolo lisääntyi merkittävästi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä, ja samanaikaisesti erityisesti reipas ja rasittava liikkuminen vähentyivät. (Kokko ym. 2018.)

Kuntoutuksen ja liikunnan monialainen yhteistyö

Edellä on kuvattuna kaksi esimerkkiä siitä, miksi kuntoutuksen ja liikunnan integraatio ja yhteistyö on tärkeää monialaisen osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Kyetäksemme entistä enemmän vahvistamaan liikunnan keskeistä roolia kuntoutusprosessissa, tulee liikuntaa ja kuntoutusta integroida vahvemmin yhteen. Koulutuksella on tässä keskeinen rooli.

Koulutuksen tulee korostaa fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan merkitystä terveyden ja toimintakyvyn edistäjinä koko elämänkulun aikana. Tämän lisäksi tulee entistä vahvemmin kouluttaa osaamista liikunnasta ja kuntoutuksesta keskeisenä osana sairauksien hoitoa. Liikunta- ja kuntoutusosaamisen integrointi edellyttää koulutukselta yhteisen osaamisen tunnistamista, uusien koulutusmuotojen innovointia ja hyvää yhteistyötä.

Lapin ammattikorkeakoulussa käynnistyi elokuussa 2021 Liikunnan ja urheiluvalmennuksen asiantuntija 90 op ylempi ammattikorkeakoulu (YAMK) koulutus, jonka keskeisenä tavoitteena on kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta tuottaa opiskelijoille mahdollisimman korkeatasoista liikunnan ja urheiluvalmennuksen osaamista. YAMK-koulutus on EQF7 tason koulutus, ja vastaa yliopiston maisteritason koulutusta.

Koulutusyhteistyön perusajatuksena on, että kansalliset urheilun huippuosaajaorganisaatiot, kuten Jyväskylän yliopisto, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU), Suomen Palloliitto, Santasport Lapin Urheiluopisto sekä Lapin ammattikorkeakoulu osallistuvat koulutuksen osaamisen tuottamiseen. Koulutuksen opintojaksojen keskeisiä sisältöjä ovat mm. taidon oppiminen ja opettaminen, liikunta ja ravitsemus, soveltava valmennuksen psykologia, teknologia- ja testausosaaminen, soveltava suorituksen analysointi sekä liikunta-alan koulutusosaaminen.

Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio -koulutuskokonaisuus

Kuntouksen ja liikunnan integraatio -ammattikorkeakouluverkoston kanssa yhdessä rakennettu 30 opintopisteen koulutuskokonaisuus on erinomainen esimerkki monialaisen osaamisen kehittämisestä. Koulutuskokonaisuuden tavoitteena on pyrkiä vastaamaan liikkumattomuuden haasteeseen kouluttamalla ja tarjoamalla lisäosaamista kuntoutus- ja liikuntapalveluiden kehittämiseen.

Kokonaisuutta ovat olleet kehittämässä ja rakentamassa Jyväskylän, LABin, Savonian, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulut. Koulutuskokonaisuuden kehittäminen ja toteuttaminen on tarjonnut mahdollisuuden yhdistää kuntoutus- ja liikunta-alan osaamista laaja-alaisesti eri ammattikorkeakoulujen vahvuuksia monialaisesti hyödyntäen.

Verkko-opintoina toteutettava koulutuskokonaisuus on suunnattu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan YAMK-opiskelijoille, ja se on CampusOnline.fi -tarjonnassa. Opinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus syventyä lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämisen, käyttäjälähtöisten kuntoutus- ja liikuntapalveluiden muotoilun, digiosaaminen kuntoutus- ja liikunta-alalla, ympäristö fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn tukijana sekä taidon oppimisen ja opettamisen teemoihin.

Kuva 1 Hannola.jpg

Kuva: Heikki Hannola

Taidon oppiminen ja opettaminen kuntoutuksessa ja urheiluvalmennuksessa

Taidon oppiminen ja opettaminen on Lapin ammattikorkeakoulun tuottama ja toteuttama viiden opintopisteen laajuinen opintojakso Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio koulutuskokonaisuuteen. Opintojakson keskeisenä tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa motoriikan säätelyn, havaintomotoriikan ja motorisen oppimisen keskeisiä teorioita liikunnan ja urheilun fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten taitojen oppimiseen ja opettamiseen.

Tavoitteena on myös, että opiskelija kykenee suunnittelemaan liikuntataitojen oppimista edistäviä harjoitusympäristöjä ja tehtäviä sekä ohjaamaan erilaisten oppijoiden ja ryhmien liikuntataitojen oppimista. Hän osaa mitata ja analysoida liikuntataitoja ja hyödyntää taitojen oppimisen tutkimuksia.

Liikuntataitojen oppimisesta ja motoriikasta tiedetään nyt enemmän kuin aiemmin. Aivotutkimus on antanut paljon tietoa siitä, että kuinka tehokasta taitoharjoittelua tulisi toteuttaa, niin kuntoutuksessa kuin liikunnassa ja urheilussakin. Riippumatta siitä, että onko kysymyksessä kuntouttava toiminta tai urheiluvalmennus, niin motorisella oppimisella on sama biologinen perusta. Keskeistä motoristen taitojen oppimisessa on vuorovaikutus ympäristön kanssa sekä havainnointi ja ongelmanratkaisu. (Jaakkola T. 2016.)

Kuva 2 Hannola.jpg

Kuva: Heikki Hannola

Hakukelpoisuuden Liikunnan ja urheiluvalmennuksen asiantuntijan YAMK-koulutukseen antaa liikunnanohjaaja (AMK), fysioterapeutti (AMK) tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Seuraava liikunnan ja urheiluvalmennuksen asiantuntija (YAMK) koulutus käynnistyy tammikuussa 2023.

Lähteet

Jaakkola, T. 2016. Taidon oppiminen rakentuu havainnon, toiminnan ja ympäristön vuorovaikutukselle. Liikunta & Tiede 53, 32-39.

Kokko, S. Martin L, toim. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1.

Vuori, I. 2014: Liikunnan vaikutustapa. Teoksessa: M. Fogelholm, I. Vuori T. Vasankari (toim.), Terveysliikunta. Helsinki: Duodecim, 12-16.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kotimaisuus, kestävyys ja terveellisyys – ruokatrendit esillä Helsingin Kevätmessuilla

27.4.2022



Henna Kukkosen kasvot.
KM Henna Kukkonen työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin 7.-10. huhtikuuta 2022 Lähiruoka ja luomu sekä Lautasella -tapahtumat, joissa tuotiin esille niin vastuullista suomalaista ruoantuotantoa kuin erilaisia erikoisruokavalioitakin. Tapahtumien teemat ja tuotteet myötäilivät tämän hetken vahvimpia ruokatrendejä.

Kuva 1 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 1. Lähiruoka ja luomu sekä Lautasella -tapahtumat järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa osana huhtikuisia Kevätmessuja.

Kotimaisuus ja paikallinen tuotanto

Fennopromon strategiajohtaja Jukka-Pekka Inkisen (2022) mukaan elintarvikealan kehittämisen kolme keskeistä teemaa ovat tällä hetkellä kestävyys, vastuullisuus ja läpinäkyvyys, jotka tulevat monin tavoin esiin elintarviketuotannon arvoketjuissa.

Näitä kolmea avainsanaa on käytetty paljon myös kotimaisen ruoan markkinoinnissa, sillä ovathan lähiruoan alkuperän sekä tuotantoprosessien laatu muualta tuotuihin elintarvikkeisiin nähden kiistatta paremmin todennettavissa (Kalervo 2015:15). Muita paikallisen ruoan etuja ovat esimerkiksi pienemmät ympäristövaikutukset sekä tuotannon merkittävät hyödyt aluetaloudelle.

Lähiruoka ja luomu -tapahtumassa perinteiseen suomalaiseen käsityöläisajatukseen pohjautuvat artesaaniruokatuotteet olivat esillä monen näytteilleasettajan pöydässä. Pientuottajia oli saapunut paikalle eri puolilta Suomea ja heidän tuotevalikoimiinsa kuului muun muassa marjajauheita, -mehuja ja -hilloja, leivonnaisia, lihajalosteita sekä käsin tehtyjä makeisia ja suklaita.

Kuva 2 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 2. Lapin edustus hoitui tänä vuonna yhden tuottajan voimin: Lapin kaamosliha porotuotteineen oli ainoa lappilainen yritys Lähiruoka ja luomu -tapahtumassa. Poronlihatuotteiden lisäksi kemijärveläisen Wild from Arcticin vaahtokarkkeja oli saatavilla erään toisen näytteilleasettajan osastolta.

Terveellisyys ja hyvinvointi

Terveellisyys ja hyvinvointi ovat nousseet yhdeksi voimakkaimmista trendeistä elintarvikealalla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Terveellisyyden korostaminen sekä prosessoitujen ja teollisten raaka-aineiden välttäminen ovat kasvattaneet merkittävästi erilaisten erikoisruokavalioiden suosiota. (Inkinen 2022; Isokangas 2015:28.) Samoin esimerkiksi gluteenittomien tuotteiden ja kasvisproteiinien menekki vähittäiskaupassa on noussut huimasti viime vuosien aikana (Häkli 2017:12).

Myös Lähiruoka ja luomu sekä Lautasella -tapahtumissa terveellisyysteemat olivat esillä monen näytteilleasettajan toimesta. Trendikkäät raaka-aineet, kuten hamppu ja erilaiset kasviproteiinit sekä niin sanotut ”free from” -tuotteet (esim. gluteeniton, laktoositon, sokeriton) näkyivät kaikki messujen tuotelistalla.

Kuva 3 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 3. Terveys ja hyvinvointi olivat vahvasti esillä Lautasella-tapahtumassa, joka oli kokonaan omistettu kasvisruokailulle sekä muille erityisruokavalioille.

Kuva 4 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 4. Trendikästä hamppua oli saatavana monessa muodossa: niin siemeninä, öljynä, rouheena kuin näkkileipänäkin.

Kuva 5 H Kukkonen.jpg

Kuva 5. Pakuri ja muut sienet kiinnostavat terveellisyyttä, luonnonmukaisuutta sekä super foodia arvostavia asiakkaita.

 

Välipalakulttuurin nousu

Viime vuosien aikana erilaisten nopeiden välipalojen suosio on kasvanut merkittävästi erityisesti USA:ssa, mistä on-the-go-trendi on pikku hiljaa rantautumassa myös suomalaiseen ruokakulttuuriin. (Inkinen 2022).

Välipalakulttuurin vahvistuessa myös välipalojen sisältämiin ravintoarvoihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota (Isokangas 2015:28). Sokeristen ja suolaisten snacksien rinnalle on tullut Helsingin messukeskuksessakin esillä olleita kuivaliha-, vihannes- ja hedelmävälipaloja (Kuva 6).

Kuva 6 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 6. Kuvassa suolaisia välipaloja valkosipulista, merilevästä ja herneistä. Muita uusia tuttavuuksia olivat esimerkiksi uppopaistetut linssit sekä paahdetut hampun siemenet. Kaikki tuotteista olivat hyvänmakuisia ja vetivät vertoja tavallisille sipseille ja suolapähkinöille.

Vastuullisuus ja ympäristö

Kestävä kehitys on noussut terveellisyyden ohessa yhdeksi merkittävimmistä elintarvikealaan vaikuttavista trendeistä viime vuosien aikana. Esimerkiksi parhaillaan uudistettavat pohjoismaiset ravitsemussuositukset sisältävät ensimmäistä kertaa myös ilmastonäkökulman: suositusten tavoitteena on saavuttaa ympäristöystävällinen ruokajärjestelmä ja ruoankulutus Pohjoismaissa (Erkkola, Schwab & Männistö 2021).

Vastuullisuus ja kestävyys ovat koko elintarvikealaa läpileikkaavia trendejä, joiden seurauksena on syntynyt kokonaan uudenlaisia innovaatioita. Näistä hyvänä esimerkkinä toimivat erilaiset sivuvirtaelintarvikkeet, kuten olutmäskeistä valmistetut sipsit tai kaakaonkuorijuoma, joita on ollut esillä Euroopan kansainvälisillä elintarvikemessuilla. (Inkinen 2022.)

Mitään näin eksoottisia tuotteita ei esitelty Lähiruoka ja luomu tai Lautasella -tapahtumissa. Sen sijaan vastuullisuus ja ympäristöstä huolehtiminen kulkevat luontevasti käsikädessä paikallisen luomu- ja pientuotannon kanssa.

Messuilla ympäristönäkökulmasta mielenkiintoisimman innovaation esitteli sisätilaviljelyratkaisuja tarjoava Green Team Finland Oy (ks. kuva 7). Sisätila- tai vesiviljely on nopea ja tuottoisa kasvatusmenetelmä, joka mahdollistaa kasvien tuotannon ilman torjunta-aineita vuoden jokaisena päivänä. Se tarjoaakin varmasti varteenotettavan ja kestävän vaihtoehdon ruoantuotannolle tulevaisuudessa.

Kuva 7 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 7. Sisätilaviljely mahdollistaa nopean sadon ympärivuotisesti vettä ja energiaa säästäen.

Elintarvikealan tulevaisuudennäkymät

Huolimatta koronakriisin jälkimainingeista ja Ukrainan sodan aiheuttamista uhkakuvista ruokajärjestelmän kestävyydelle, elintarvikeviennin asiantuntijat uskovat edelleen kansainvälisten ruokatrendien jatkuvuuteen sekä suomalaisten erikoistuotteiden menestykseen vientimarkkinoilla (Inkinen 2022; Yle Uutiset 2022).

Kaiken kaikkiaan Lähiruoka ja luomu sekä Lautasella -tapahtumat antoivatkin hyvin osviittaa tämän hetken trendeistä ja alan tilannekuvasta. Tapahtumille varatut messuosastot eivät olleet suunnattoman laajoja, mutta valikoimat tarjosivat kuitenkin monipuolisesti näkymiä elintarvikealaan.

Tulevaisuuden suhteen toiveena on, että viime aikoina koetut kriisitilanteet johtaisivat päättäjiä huomaamaan suomalaisen tuotannon merkityksen niin aluetalouden kuin huoltovarmuudenkin kannalta. Suomalaisen elintarvikealan menestys vaatii myös yrittäjiltä aktiivista markkinointia sekä trendien seuraamista ja hyödyntämistä.

Lähteet

Erkkola, M., Schwab, U. & Männistö, S. 2021. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuvat.
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/vrnn-blogi/ [luettu 22.4.2022]

Häkli, E. 2017. Erityisruokavaliot ja kasvisruokabuumi vahvistuvat. Kehittyvä elintarvike (1), 12–13.
https://kehittyvaelintarvike.fi/wp-content/uploads/1-2017-pdf-1.pdf

Inkinen, J. 2022. Ruokatrendit maailmalla – mitä on odotettavissa Suomeen? -webinaari 16.3.

Isokangas, A. 2015. Ruokatrendit nyt ja tulevaisuudessa. Kehittyvä elintarvike (5), 28–29.
https://kehittyvaelintarvike.fi/wp-content/uploads/5-2015-pdf-5.pdf

Kalervo, M. 2015. Ruokatrendit ja elintarvikekaupan vastuullisuus. Kehittyvä elintarvike (5), 15.

YLE Uutiset 2022. Kriisien koettelema ruoka-ala uskoo yhä suomalaisten laatutuotteiden
menestykseen maailmalla. https://yle.fi/uutiset/3-12363892 [luettu 23.3.2022]

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Metsäalan innovaatiot opintomatkojen kohteena ROSEWOOD4.0-verkostossa

25.4.2022



Anne Saloniemen kasvot.
Metsätalousinsinööri (YAMK) Anne Saloniemi työskentelee asiantuntijana Tulevaisuuden biotalous-osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Logot Rosewood Saloniemi.jpg

Korona-pandemian alkaessa vuonna 2020 Lapin ammattikorkeakoulun hankkeiden toimintoja siirrettiin verkkoon. Näin kävi myös ROSEWOOD4.0-hankkeen opintomatkoille, joissa erilaisia metsäalan käytänteitä ja innovaatioita esiteltiin korona-aallon aikana partnereiden järjestämissä webinaareissa.

Kevään 2022 kynnyksellä hankkeen partnerit ja sidosryhmät pääsevät vihdoin tutustumaan face-to-face eri alueiden käytänteisiin sekä verkostoitumaan alueiden metsäalan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Partnereiden ja sidosryhmien välisellä yhteistyöllä, erilaisten käytänteiden ja hyväksi havaittujen toimintatapojen siirtämisellä on tarkoitus edistää puun monipuolista ja kestävää käyttöä Euroopassa sekä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Verkkoportaalin mielenkiintoisimmat esille

ROSEWOOD4.0-verkosto on kerännyt monenlaisia metsäalan käytänteitä hankkeen aikana verkkoportaaliin (Knowledge Platform), joka on kaikille avoin ja maksuton nettisivusto.

Verkostossa mukana on 21 partneria 18 eri maasta, joten erilaisia ratkaisuja, suurin osa digitaalisia, on tarjolla. Portaalista löytyy tällä hetkellä lähemmäs 300 erilaista käytännettä ja innovaatiota. Muiden partnereiden kiinnostuksen kohteena olevat käytänteet esitellään keväällä 2022 toteutettavilla opintomatkoilla Itävallassa, Ruotsissa ja Suomessa. Näillä mailla on paljon tietotaitoa jaettavaksi Etelä- ja Itä-Euroopan partnereille.

ROSEWOOD4.0- hankkeen arkistosta julkaistu kuva, jossa on matkapuhelin metsän keskellä.
Kuva 1. Digitaaliset sovellukset ROSEWOOD4.0-hankkeen keskiössä. ROSEWOOD4.0 arkisto.

Opintomatka myös Rovaniemelle

Toukokuussa Rovaniemelle tulee partnereita Itävallasta, Puolasta, Espanjasta ja Ukrainasta tutustumaan mm. Pilke-taloon, joka kiinnostaa niin rakennuksena kuin toimitalona. Samassa rakennuksessa ovat metsäalan toimijat sekä metsien kestävää käyttöä esittelevä Tiedekeskus. Yhdellä partnerilla on tarkoituksena rakentaa omalle alueelleen elämyksellinen ja vuorovaikutteinen metsä- ja ilmastokeskus, joten heille on tärkeää benchmarkata Pilke-talon toimintaa. Pilke-talo itsessään on suomalaisen puurakentamisen taidonnäyte ja kiinnostaa jo senkin takia.

Vieraat viedään myös tutustumaan Euroopan suurimpaan metsäkonealan simulaatio-oppimisympäristöön Lapin koulutuskeskus REDUlle. Oppimisympäristö sisältää uusinta teknologiaa ja kiinnostus simulaattoreita kohtaan on kovaa. Vieraat saavat itsekin kokeilla virtuaalimaailmaa ja tutustua metsäkonekoulutuksen koneopetukseen.

Opintomatkan aikana kuullaan lisäksi esittelyitä mm. metsävaratiedon visualisointiin kehitetystä Virtuaalimetsä 2.0 -sovelluksesta sekä metsänomistajille ja metsäalan toimijoille suunnatusta Metsään.fi -asiointipalvelusta. Nämä digitaaliset käytänteet kiinnostavat muita partnereita, joten kahden päivän visiitti Rovaniemellä tulee olemaan tiedon täyteinen ja antoisa.

Kuvassa 2 kolme Lapin koulutuskeskus REDUn opiskelijaa testaa oppilaitoksen luokassa metsäkonesimulaattoreita.
Kuva 2. REDUn simulaattorit kovassa käytössä. Raija Palokangas, REDU.

Opintomatka Itävaltaan

Itävaltalaiset partnerimme ovat järjestäneet opintomatkakohteita Steiermarkin ”Itävallan vihreän sydämen” alueelle, jonne Lapin ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen edustajat matkaavat toukokuun puolessa välissä. Vierailukohteina on mm. Mayar-Melnhof Holz, joka on yksi Euroopan johtavista puunjalostusyrityksistä ja ristiinliimatun (CLT) puun edistäjä. Sieltä voi nousta uusia ideoita Lapin ammattikorkeakoulun vetämään CLT Access Matting -hankkeeseen, joka sai alkunsa edeltävästä ROSEWOOD-hankkeesta. Voisiko matkalta poikia jotain ajatuksia levyjen hyödyntämiseen jatkohankkeen muodossa?

Esittelyn kohteena, vielä muutamia mainitakseen, on myös innovaatiokeskus Wood Innovation Centre sekä jo etukäteen suurta mielenkiintoa nostattava WoodC.A.R- hanke, jossa puupohjaista materiaalia kehitetään mm. autoteollisuudessa.

Tulevaisuuden näkymiä

ROSEWOOD4.0-hankkeelle mietitään jatkotoimenpiteitä kesäkuun puolessa välissä Espanjan Barcelonassa pidettävässä päätösseminaarissa. Verkoston jatkuvuus on tärkeää, ja mukaan seminaariin on kutsuttu Euroopan metsäministerikonferenssin Forest Europen edustajia, EU FarmBook-hanke ja European Forest Institute (EFI) kertomaan mitä verkostojen ylläpitämiseksi tarvitaan ja minkälaisia työkaluja voisi hyödyntää. Hybriditapahtumaan voi osallistua kuka tahansa rekisteröitymällä täällä.

Vaikka ROSEWOOD4.0-hanke virallisesti päättyy kesäkuun 2022 lopussa, verkkoportaali jää käyttöön ja sitä laajennetaan hankkeen jälkeisen verkoston avulla uusilla käytänteillä ja innovaatioilla. Tavoitteena on ylläpitää ja laajentaa eurooppalaista verkostoa, jossa parhaat metsäalan käytännöt ja erilaiset uudet innovaatiot siirtyvät tehokkaasti alueesta toiseen. Katsotaan, mitä uutta tästä verkostosta nousee ja minkälaista yhteistyötä on jatkossa luvassa.

Hanketiedot

ROSEWOOD4.0-hankkeessa hyödynnetään Euroopan eri alueilla olevaa osaamista puun kestävän liikkuvuuden edistämiseksi. Hankkeessa siirretään tietoa parhaista metsäalan käytännöistä ja uusista innovaatioista muille alueille sekä kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä. Hanke on rahoitettu Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Suomesta mukana ovat Lapin ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus.

Lisää tietoa: Anne Saloniemi, asiantuntija, ROSEWOOD4.0-hanke, anne.saloniemi(at)lapinamk.fi

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



LED-verkosto tukemaan lappilaista koulutusvientiä

14.4.2022



Kirjoittajien kasvokuvat vierekkäin.
YTK Suvi Lehojärvi ja TaM Elisa Hartikainen työskentelevät asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä. KTM Kimmo Tuunala on Finncredible Oy:n toimitusjohtaja ja perustajajäsen.

Logo

Lappilaisen koulutusviennin kehitystä KOLA-hankkeen tukemana

Suomalaisen koulutuksen erinomaisuus kansainvälisissä vertailuissa on siivittänyt koulutusvientiä saamaan jalansijaa kaikilla koulutusasteilla. Suomalaiset oppilaitokset, yritykset ja muut koulutusvientitoimijat ovat kuitenkin melko pieniä tekijöitä maailmanmarkkinoilla ja tästä syystä erilaisia kumppanuusverkostoja on luotu ympäri Suomea.

Niiden innoittamana myös Lapin alueen oppilaitokset Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Redu, Lappia sekä Peräpohjolan opisto lähtivät KOLA – Koulutusvientiosaamista Lappiin -hankkeessa vahvistamaan koulutusorganisaatioiden ja koulutusviennistä kiinnostuneiden yritysten henkilöstön kansainväliseen koulutusvientiin liittyvää osaamista ja tätä kautta parantamaan alueen valmiuksia koulutusvientiin. (Alapuranen ym. 2022.)

Juuri päättyneen hankkeen toimenpiteet jakautuivat kolmeen päätoimenpiteeseen. Toimenpiteitä olivat 1) selvitystyö koskien koulutusviennin reunaehtoja ja osatoteuttajien käytäntöjä, 2) osaamisen kehittäminen, jossa ajatuksena oli koulutusvientiä tekevien tai siitä kiinnostuneiden yritysten henkilöstön kv-koulutusvientiin liittyvän osaamisen kehittäminen, sekä 3) toimintamallin rakentaminen. Hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa hyödynnettiin haastatteluja, teemaan liittyviä koulutuksia sekä työpajoja. (Lapin yliopisto, KOLA – Koulutusvientiä Lappiin, 2022.)

Lappilaisen koulutusviennin visio 2030 ja LED-verkoston rakentuminen

Oppilaitosjohdon yhteinen työpaja järjestettiin loppuvuodesta 2021. Työpajan tarkoituksena oli selkeyttää koulutusviennin tilaa Lapissa sekä muodostaa yhdessä kaikkien oppilaitostoimijoiden kanssa lappilaisen koulutusviennin visio vuodelle 2030. Työpajaan osallistui KOLA-hankkeen toteuttajaorganisaatioiden johtoa, kansainvälisyysasiantuntijoita sekä hankehenkilöstöä. Työpajan tuloksena muodostettu visio 2030 esitetään kuvassa 1. (Lapland Educators Circle, 2022.)
Kuva 1 Hartikainen et al.jpg
Kuva 1. Lappilaisen koulutusviennin visio 2030. Kuva: Elisa Hartikainen

Vision ohella osana toimintamallin rakentamista luotiin koulutusvientitoimijoiden verkosto, Lapland Educators Circle, eli LED -verkosto. LED-verkosto on kevyellä yhteistyömallilla toimiva Lapin koulutusvientitoimijoiden sekä koulutusviennistä kiinnostuneiden tahojen edustajista koostuva koulutusvientiverkosto. Verkoston ajatuksena on tarjota jäsenilleen tukea ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia alueen koulutusviennin kehittämiseksi ja edistämiseksi. (Lapland Educators Circle, 2022.)

Verkoston lisäksi laadittiin myös Lapin alueen kansainvälisen koulutusviennin kirjallinen toimintamalli, josta löytyy toimenpidesuunnitelma vision tavoitteisiin pääsemiseksi. Kuvassa 2. on esitettynä LED-verkoston verkkosivuille luotu logo.

Kuva 2 Hartikainen et al.jpg
Kuva 2. LED -verkoston logo. Kuva: Elisa Hartikainen

KOLA -hankkeen päätöstilaisuus luontolähtöisin menetelmin

KOLA – Koulutusvientiä Lappiin -hanke päättyi maaliskuussa 2022. Hankkeen päätöstilaisuus järjestettiin Sieriporon porotilalla yhteistyössä LED-verkostoon kuuluvan Finncredible Oy:n Kimmo Tuunalan kanssa. Finncredible Oy on rovaniemeläinen matkailu- ja koulutuspalveluja tarjoava yritys, jonka erikoisosaamisalueena on arktisen luonnon ja oppimisen yhdistäminen innovatiivisilla, osallistavilla menetelmillä.

Kimmo Tuunala fasilitoi KOLA-hankkeen toimijoille sekä verkostolle luontolähtöisen iltapäivän, jonka tarkoituksena oli vahvistaa verkoston välistä yhteistyötä ja ideoida koulutusvientiin liittyviä mahdollisuuksia. Fasilitointi toteutettiin interaktiivisena suunnistuksena, jossa hyödynnettiin Seppo.io -alustaa (Kuva 3).

Seppo.io on pelillistämisen pedagogiikkaa hyödyntävä alusta, joka on suunniteltu mobiiliin oppimiseen ja koulutukseen. Siinä yhdistyvät tavoitteellinen toiminta, oman osaamisen käyttäminen ja yhdessä tekeminen. Kimmon fasilitoima iltapäivä oli osallistava ja toiminnallinen, eli kaikkea mitä pitkän etätyöskentelyn jälkeen KOLA-hankkeen toimijat olivat kaivanneet.


Kuva 3 Hartikainen et al.jpg

Kuva 3. Seppo.io -alustan käyttöä KOLA -hankkeen päätöstilaisuudessa. Kuva: Elisa Hartikainen

KOLA-hankkeen päättymisen jälkeen LED-verkoston toiminta jatkuu kiertävän puheenjohtajan mallilla. Verkoston edustajajäsenet kokoontuvat 3 - 4 kertaa vuodessa ja kokouksissa käsitellään koulutusviennin nykytilaa paikallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla ja toteutetaan yhteistä alueellista koulutusvientitoiminnan kehitystyötä.

Verkoston ensimmäinen puheenjohtaja valittiin hankkeen päätöstilaisuudessa ja kiertävän soihdun sai kannettavakseen Finncredible Oy:n Kimmo Tuunala (Kuva 4.) Verkosto on avoin uusille koulutusvientiä tekeville tai siitä kiinnostuneille jäsenille.

Kuva 4 Hartikainen.jpg
Kuva 4. LED -verkoston uusi puheenjohtaja Kimmo Tuunala. Kuva: Suvi Lehojärvi

Verkostoon liittymisessä ota yhteyttä: Kimmo Tuunala, Finncredible Oy, kimmo.tuunala(a)finncredible.com

Lähteet:

Alapuranen, N., Kugapi, O., Severidt, J., Timonen, M., Lehojärvi, S., Hartikainen, E., Rankinen, K., Fisk, R., Lukkariniemi, H., Mäki, N., Viinikka, S. 2022. Lappilaisen koulutusviennin toimintamalli. Koulutusvientiosaamista Lappiin (ESR) -hankkeen loppujulkaisu.https://blogi.eoppimispalvelut.fi/globaleducationlapland/files/2022/03/Lappilaisen-koulutusviennin-toimintamalli-2022.pdf, viitattu 1.4.2022.

Lapin yliopisto 2022. KOLA - Koulutusvientiä Lappiin hanke. https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Koulutus--ja-kehittamispalvelut/Hanketoiminta-ja-asiakastarinat/KOLA---Koulutusvientiosaamista-Lappiin , viitattu 31.3.2022

Lapland Educators Circle 2022, Global education Lapland | (eoppimispalvelut.fi), viitattu 31.3.2022.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Yhteistyön toimivuus isojen ja pienten teollisuusyritysten välillä

11.4.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
Insinööri (AMK) Mika Turska ja DI Jani Sipola työskentelevät asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus- osaamisryhmässä.

Hankekumppaneiden ja rahoittajien logot.

Mietitkö kasvuyrityksen omistajana, kuinka pääsisi mukaan suurten yritysten kanssa tekemään bisnestä? Monesti oikeat kanavat voivat olla niin hankalia löytää. Tai kontaktit ja resurssit voivat olla puutteelliset eikä saa väylää auki.

Ei ole varmaankaan helppoa lähteä tarjoamaan omaa osaamista esimerkiksi pienenä insinööritoimistona Kemin Pajusaaressa käynnissä olevaan Metsä Groupin investointihankkeeseen, koska jo lähtökohtaisesti suuret toimijat ovat napanneet tontin. Pk-yritykset jäävät usein jalkoihin, elleivät verkostot ole kunnossa suoraan tehtaisiin tai ei ole valmiutta ja halua yhdistää voimia paikallisten muiden pienempien toimijoiden kanssa.

Uudet suuret investoinnit ja laajennukset ovat avainasemassa, kun pk-yritys haluaa saada uusia projekteja ja työllistää. On kuitenkin muistettava, että suuret työllistäjät eli isot tehtaat myös kehittävät paljon jo olemassa olevaa tekniikkaa. Ne ovat yleensä varsin innostuneita ja sitoutuneita myös kehittämään kilpailuetuaan esimerkiksi hyödyntämällä digitalisaation eri mahdollisuuksia.

Nykyään suurten yritysten ylimmän johdon tulee olla jatkuvasti hereillä teknologian kehityksen suhteen, hoitaa ydinliiketoimintaa ja hallita vielä jollain tapaa tuotantoakin. Samalla pitäisi käydä seminaareissa, webinaareissa ja verkostoitua messuilla. Myös pk-yritysten on monesti vaikeaa päästä mukaan suurempien teollisuusyritysten toimintaan.

Kuinka löytää oikeat yhteyshenkilöt tuotannossa, kunnossapidossa ja TKI puolelta? Mistä löytyy oikeat ihmiset, jotta pääsee esittelemään osaamista, innovatiivisuutta ja itseään?

Digiprocess-hanke ja teknisen pilotoinnin haasteet

Digiprocess-hankkeen tavoitteena on tukea digitaalisten palvelujen ja ekosysteemien digitalisointia ja kehittämistä pk-yrityksille, jotka tuottavat palveluita teollisuudelle. Tämä tapahtuu tunnistamalla teollisuuden tarpeet ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia sekä konsultoimalla pk-yrityksiä niiden liiketoiminnan kehittämisessä.

Hanke on kolmevuotinen (2019-2022), jota toteuttavat Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Kemin Digipolis Oy, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Luleå Tekniska Universitet ja Industriellt Utvecklings Centrum Norr AB.

Hankkeen teknisen pilotoinnin vaiheen piti toimia aukaisevana kanavana, jossa saatetaan suuryritys ja pk-yritykset yhteen. Lähtökohtaisesti tarkoituksena oli saada suuri teollisuuden ala mukaan esittelemään hankkeessa jo mukana oleville pk-yrityksille jokin konkreettinen tekninen haaste, jota sitten olisi lähdetty ratkomaan.

Pääsimme jo yhden yrityksen kanssa asiassa melko pitkälle avattujen ongelmien ja laaditun kompetenssilistan myötä, mutta tällaisen pilotoinnin loppuun vieminen ja toteutus oli jo niin raskas prosessi itsessään, että se kaatui lopuksi yhteisymmärryksessä yrityksen resurssipulaan.

Tämän jälkeen jouduimme hankkeessa miettimään, mikä on se tapa, jolla pk-yritykset pääsevät helpommin mukaan suuryritysten vaiherikkaaseen elämään ja miten saadaan kasvatettua tietoisuutta erilaisista toimintamalleista. Täytyi löytää jokin keveämpi lähestymistapa, joka hyödyntää kuitenkin molempia.

Järjestimme informaatiotilaisuuden Stora Enson tavasta hoitaa digi-innovaatioita. Tilaisuuden kohderyhmänä oli jo aikaisemmin hankkeessa mukana olleet pk-yritykset ja myös pk-yritykset sen ulkopuolelta. Infotilaisuuden avulla saatoimme pk-yritykset ja suuryrityksen yhteen ja edesautoimme tällä tavoin pilotointimahdollisuuksia.

Stora Enson Head of Digital Innovation Kaisa Suutari piti noin tunnin kestävän esityksen siitä, mikä on Stora Enson tapa toimia kasvuyritysten kanssa ja miten siihen pääsee mukaan. Samassa hän kertoi esimerkein, kuinka Combient Foundry toimii ja mikä sen sisältö on. Tilaisuus oli avaava ja herätti keskustelua esityksen jälkeen.

Mikä ihmeen Combient Foundry?

Hankkeessa haastateltiin useita suuryrityksiä metsä, kaivos- ja terästeollisuuden alalta. Erinäisten yhteydenottojen myötä nousi esiin Stora Enson käyttämä Combient Foundry -ohjelma. Kyseessä on isojen firmojen verkosto, johon kuuluu mm. Kone, Autoliv, Scania, Husqvarna ja monet muut suuremmat firmat. Ajatuksena on, että pystytään jakamaan parhaita käytäntöjä ja tukemaan uusia teknologioita.

Kyseessä on siis eräänlainen avoin innovaatiotyökalu, joka lähtee aina liikkeelle liiketoiminnan tarpeesta tai kuvatusta haasteesta. Lyhykäisyydessään prosessin ketju on alla kuvatun mukainen.

1. Aluksi yritys kertoo haasteen ja julkaisee sen kanavillaan ja Combient Foundry sivulla www.combientfoundry.com

2. Ongelmaan tulee X-määrä kiinnostavia ratkaisuja yrityksiltä, jotka seulotaan.

3. Arvolupaus keskusteluun valitaan parhaiten sopivimmat kasvuyritykset, jossa käydään läpi tarve ja ratkaisut sekä luodaan ääriviivat skaalautuvalle projektille.

4. Keskitytään toimintaan eikä byrokratiaan. Lähestymistavan vuoksi kaikki osapuolet säästävät aikaa ja rahaa.

5. Kaikki kumppanuudet esitellään laajemmalle verkostolle, joka voi johtaa uusiin projekteihin.
(www.combientfoundry.com)

Yhteenveto

On monia eri mahdollisuuksia päästä kasvuyrityksenä mukaan suurempien teollisuuden alan firmoihin jakamaan osaamista ja työskentelemään niiden kanssa. Pilotointien ja kokeiluiden tarve on siinä ollut aina suuressa merkityksessä.

Tässä blogissa kerroimme hankkeen puitteissa järjestetystä tilaisuudesta, joka toimikoon yhtenä esimerkkinä, miten voidaan lisätä tietoisuutta sekä avata mahdollisia kanavia isojen toimijoiden joukkoon.

Pääsääntöisesti kaikki lähtee kuitenkin liiketoiminnan tarpeesta. Kun tarve ja osaaminen kohtaavat siitä voi syntyä yritysten välille kestävä ja pitkä luottamuksellinen win-win suhde.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Vastuullisuustyön tilannekatsaus Lapin ammattikorkeakoulussa

5.4.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
Kirjoittajat: Katri Hendriksson, Insinööri (YAMK), asiantuntija (kiertotalous), kestävän kehityksen koordinaattori, Keke työryhmän puheenjohtaja ja Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O) Lapin AMKin Keke työryhmän jäsen

Lapin ammattikorkeakoulussa on tehty viime vuosina systemaattista vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämistyötä. Vuosi 2021 oli erityisen tiivis toiminnan osalta, mihin osaltaan oli vaikuttamassa ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ohjelma. Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu -ohjelman toteutus sai lähtölaukauksen 5. helmikuuta 2021 webinaarissa, jossa esiteltiin suunnitelma työskentelyn jatkamisesta kuluvan vuoden aikana. Työ tapahtui neljän teeman alla, jotka olivat koulutus, TKI-toiminta, johtaminen ja osaava henkilöstö sekä päästöjen vähentäminen. (Arene 2021c)

Tässä kirjoituksessa kuvaamme ja pohdimme Lapin AMKissa tehtyä kehittämistyötä, arvioimme toiminnan tuloksia sekä pohdimme jo tulevaa.

Kehittämistyön etenemisestä

Ammattikorkeakoulut ovat jatkaneet Arenen viitoittamalla tiellä ja jokainen korkeakoulu toteuttaa omalta osaltaan vastuullisuustyötä suunnitelmien mukaisesti. Kuvassa 1 on avattu Arenen kestävyys- ja vastuullisuustyön etenemistä vuonna 2021.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston kestävyys ja vastuullisuustyön eteneminen vuonna 2021.

Kuva 1. Arenen kestävyys- ja vastuullisuustyön eteneminen vuonna 2021 (Arene 2021b).

Lapin AMK edistää monialaisena korkeakouluna kaikkia YK:n Agenda 2030 -tavoitteita (SDG:t). SDG-tavoitteet ovat toisiinsa integroituneita ja sisältävät ekologisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia näkökulmia. Lapin AMK toteutti viime vuoden aikana myös päätöksen nostaa YK:n Agenda 2030 -tavoitteista esiin kuusi erityistä tavoitetta. Valitut kuusi tavoitetta nousivat esiin henkilöstön näkökulmien kartoituksessa, ja ne ovat selvästi kytkeytyneet Lapin AMKin päivittäisiin toimintoihin. Kuusi nostoa on esitelty kuvassa 2. (Lapin AMK 2021a; Lapin AMK 2021b)

Kuvassa on esitettynä kuusi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, jotka Lapin AMKin on valinnut edistääkseen niitä erityisesti omassa toiminnassaan.
Kuva 2. Lapin AMKin kuusi erityisesti nostamaa YK:n tavoitetta.

Lapin ammattikorkeakoulussa toimintasuunnitelma on noudattanut sisällöllisesti Arenen linjauksia myös vuonna 2021. “Viisaasti vastuullinen” -toimintasuunnitelmassa kuvataan tiekartan omaisesti vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista osaamista ja tavoitteita (Lapin ammattikorkeakoulu 2021c).

Rehtori Riitta Rissasen sanoin: “Arenen ohjelma toimii hyvänä lähtökohtana toiminnan kehittämiselle, mutta meidän on huomioitava myös omat tavoitteemme vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä arktisessa, pitkien etäisyyksien toimintaympäristössä” (Kangastie ja Tyni 2021). Mitä olemme sitten vastuullisuus työssä vuonna 2021 saaneet yhdessä aikaan?

Koulutuksessa ja opetuksessa

Koulutuksen ja opetuksen osalta olemme jatkaneet jo aiemmin hyvin alkanutta vastuullisuustyötä. Laajat opetussuunnitelmauudistukset ja pedagoginen kehittämistyö ja siihen liittyvät valinnat ovat olleet varmistamassa kestävän kehityksen ajattelu- ja toimintatapojen kehittymistä. Tämä on näkynyt esimerkiksi opetussuunnitelmien osaamistavoitteiden selkiyttämisenä ja opetuksen toteuttamisena ja pedagogisina valintoina kestävän kehityksen periaatteiden sekä osaamisen kehittämisen mukaisesti.

Esimerkkinä vastuullisuustyöstä on huhtikuussa 2021 Lapin AMKin laatukahveilla esitelty opintojakso ”Asiakaslähtöisen liiketoimintamallin hallinta” -toteutus. Esimerkki teki näkyväksi, kuinka kestävä kehitys ja vastuullisuus toteutuu opetussuunnitelmissa ja niiden opintojaksojen toteutuksissa. (Hendriksson ym. 2021)

Vuonna 2021 Lapin ammattikorkeakoulu oli vahvasti mukana rakentamassa Arenen uusia geneerisiä kompetensseja, jotka julkaistiin loppuvuodesta 2021. Lisäksi Lapin AMKin edustaja oli mukana työryhmässä suunnittelemassa opetushenkilöstölle osaamisen kehittämisen webinaareja. Kestävä kehitys opetuksessa ja sen kehittämisessä -webinaarin järjesti Lapin AMK yhdessä Oulun AMKin kanssa. (Huttunen & Kangastie 2021)

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa

TKI-toiminnassa on edistetty vastuullisuutta eri teemoissa sekä oltu mukana alueellisen vaikuttavuuden kehitystyössä. Lapin AMKin hanketoiminnassa on esimerkiksi otettu selvityksen alle, miten hankintoja voidaan toteuttaa kestävästi ja vastuullisesti. Aiheeseen on perehdytty erityisesti Kohti Kestäviä Hankintoja –hankkeessa.

Hankkeessa on kehitetty kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tavoitteiden edistämiseksi työkalu, jonka avulla voidaan tarkastella huomattavasti laajemmin oman toiminnan kestävyyttä. Resurssiviisaus on myös yksi vastuullisen toiminnan kulmakivistä. Sen avulla voidaan tehostaa yrityksen liiketoimintaa tai tarkastella vaikkapa sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia laajemmin. Hyvä esimerkki resurssiviisaasta toiminnasta on huomioida lähiruoan käyttämisen mahdollisuudet paremmin. (Kestävä Lappi 2022)

Viime vuonna (2021) Lapin AMKissa otettiin käyttöön Repotronic-järjestelmässä SDG-tavoitteiden luokittelumahdollisuus, jonka avulla pystytään tarkastelemaan hankkeiden kestävyyttä ja vastuullisuutta kattavammin kuin ennen. Tällä hetkellä järjestelmä antaa yhteensä yli sata hanketta, joissa SDG-tavoitteet on kirjattu.

Johtamisen ja osaavan henkilöstön osalta

Lapin AMKissa työyhteisön hyvinvointia ja osaamista on koronan tuomana etätyöaikana pyritty edistämään monin tavoin. Etätyötä on tuettu muun muassa vahvistamalla käytössä olevia tietoteknisiä ratkaisuja, laajentamalla työntekijän vakuutusturvaa sekä tarjoamalla tukea liikunta-, hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen käyttöön. Työhyvinvointia ja jaksamista poikkeusoloissa on tuettu lisäämällä työterveyden tukipalveluja kuten webinaareja ja keskusteluja henkilöstölle sekä valmentamalla esihenkilöitä toimimaan ja tukemaan henkilöstöä verkon yli.

Kestävästä kehityksestä kiinnostuneille on tarjottu HAMKin toteuttamaa Kestävä kehitys –verkkokurssia (2 op), jonka voi suorittaa työajalla. Kurssin tarkoituksena on perehdyttää asiasta kiinnostuneet kevyellä tavalla aiheeseen ja tarjota vaihtoehtoisen tavan opiskella verkon yli.

Elokuussa 2021 pidettiin henkilöstölle vastuullisuuteen liittyvä työpaja -päivä, jossa oli keynote puhujana Jukka-Pekka Heikkilä. Henkilöstöpäivän teemana oli vastuullisuus, sen moninaisessa merkityksessä. Henkilöstöpäivän työpaja -osuuteen osallistuneet pohtivat ja tarkastelivat vastuullisuusteemaa eri näkökulmista ja kävivät keskustelua siitä, miten vastuullisuus esiintyy tekoina.

Laskentaperustan ja päästövähennyksien osalta

Ammattikorkeakoulut tavoittelevat vastuullisuustyön edistämisaskeleiden lisäksi myös positiivista kädenjälkeä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Oman korkeakoulumme kädenjälki on se, mikä meistä jää jälkeen positiivisella tavalla. Päästöjen vähennyksiä toteutamme kartoittamalla hiilijalanjäljen määrää vuosittain ja pyrimme siihen, että päästöjä saataisiin vähennettyä joka vuosi.

Tällä hetkellä hiilijalanjäljen laskennassa käytetään Arenen työstämää yhteistä laskentaperustaa ja osa-alueet, jotka tässä laskennassa otetaan huomioon ovat kiinteistöt ja energia, matkustaminen sekä hankinnat. (Arene 2021a) Hiilijalanjäljen määrä vuodelta 2021 on laskentavaiheessa, tulokset tullaan julkaisemaan uusimmassa vastuullisuusraportissa kevään 2022 aikana.

Pienilläkin ratkaisuilla on merkitystä, kuten esimerkiksi sillä, että helpotetaan henkilöstön ja opiskelijoiden kierrätyskäyttäytymistä hankkimalla kaikkiin Lapin AMKin kampuksille uusia ja moderneja kierrätysastioita. Kierrättäminen lähtee pienistä teoista ja silloinkin ollaan vastuullisuustyön jäljillä. Kuvassa 3 on malli Lapin AMKin kampuksilla käytössä olevasta kierrätysastiasta.


Kuvassa on esitetty Lapin AMKin kierrätysastia.
Kuva 3. Lapin AMKin kampusten kierrätysastiat.

Lapin ammattikorkeakoulu on ottanut eritasoisia konkretiaan tähtääviä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden askeleita ja yksi niistä on yhteistyö paikallisen koruyrittäjän kanssa. My Favorite Piece -yritys toimii Meri-Lapin alueella ja toteuttaa tuotteensa täysin kierrätysmateriaaleista. Yritys tekee yhteistyötä myös muiden alueen toimijoiden kanssa ja kerää kohteilta muoviroskaa korumateriaaliksi. Yrittäjä on toimittanut Lapin AMKin Kemin Compuksen tiloihin keräysastian (Kuva 4), jonne henkilöstö voi toimittaa esimerkiksi shampoopurkit ja muut kodin muoviroskat, jota normaalisti laitettaisiin muovinkeräykseen.

Kuvassa on esillä paikallisen yrittäjän muovikeräyskampanja.
Kuva 4. Paikallisen yrittäjän muovinkeräyskampanja.

Vastuullisuustyöstä viestiminen

Lapin ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat ovat toteuttajia vastuullisuuden ja kestävän kehityksen työssä. He ovat myös avainasemassa tulosten avoimesta viestimisestä ja hyvien käytäntöjen levittämisestä. Vuonna 2021 tuotettiin runsaasti tietoa eri julkaisualustoilla. Lapin AMKin edustajia oli mukana toimittamassa ja tuottamassa artikkeleita UAS Journal -verkkolehden kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemanumerossa 4/2021

Myös omissa, Lapin AMKin, julkaisukanavissa tuotettiin runsaasti blogikirjoituksia aiheesta, esimerkiksi Vastuullisuus ja kestävä kehitys – laatukahvilla ammattikorkeakoulussa ja Vastuullisen ja kestävän toiminnan kädenjälki – avauksia kehittämistyöstä. Lapin AMKin vastuullisuustyöstä on julkaistu ensimmäinen vastuullisuusraportti, jossa on käyty läpi edellisen vuoden vastuullisuustoimet (Kuva 5).

Kuva 4 Kangastie ja Hendriksson 2022.jpg

Kuva 5. Lapin AMKin vastuullisuusraportti.

Pohdintaa

Ammattikorkeakoulujen henkilöstö kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistämässä -kyselyn tuloksien yhteenvedossa (Arene 2021a) pohdittiin, voisivatko ammattikorkeakoulujen tarjoama koulutus ja TKI-toiminta ottaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja biodiversiteettiin liittyvien kysymysten ratkaisemisessa nykyistä suuremman roolin.

Myös Lapin AMKissa asiaa on hyvä pohtia, koska meilläkin on tällaiseen asiantuntemukseen tarvittavaa osaamista niin koulutuksessa kuin TKI-toiminnassakin. Lisäksi on hyvä kysyä, teemmekö parhaamme kestävyyskriisin ratkaisemiseksi vai tyydymmekö muokkaamaan perustehtäviämme kestävämpään suuntaan. Millaista kestävää kehitystä Lapin ammattikorkeakoulu pyrkii edistämään?

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ohjaavat Lapin AMKin henkilöstön, opiskelijoiden sekä koko yhteisön arjen toimintaa. Toimintasuunnitelma tai tuttavallisemmin tiekartta viitoittaa jatkossakin vastuullisuustyötä ja sen kehittämistä. Myös Arenen työryhmissä aloitettua kehitystyötä tullaan jatkamaan ainakin vielä vuosi 2022. Osallistumalla ammattikorkeakoulujen yhteiseen vastuullisuustyöhön Lapin AMK saa uusia näkökulmia ja ideoita oman vastuullisuustyön edistämiseen. Voisi siis sanoa, että olemme tällä hetkellä tiukasti kiinni vastuullisuustyön jalanjäljissä.

Vastuullisuusraportissa mainitaan Lapin AMKin vastuullisuuden pohjautuvan arvoihimme, joita ovat luottamus, ennakkoluulottomuus ja yhteisöllisyys. Vastuullisuus näkyy jokapäiväisessä työssämme ja toiminnoissamme laatujärjestelmän mukaisesti. Tavoitteena on vastuullisuustyön vakiinnuttaminen, jatkuva parantaminen ja toiminnan vaikuttavuus. (Lapin AMK 2021b)

Jatkuvaa keskustelua ja reflektiota on tarpeen käydä ja toimintaa on kehitettävä. Meillä on korkeakouluna keskeinen rooli yhdessä työelämän kanssa kehittää kestävyysratkaisuja, synnyttää kestäviä innovaatioita ja edistää samalla ekologisesti kestävää elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä. Erityisen tärkeää on saada koko korkeakouluyhteisö mukaan vastuullisuustyöhön. Jatkossa tuleekin pohtia keinoja, joilla voidaan osallistaa opiskelijoita, opettajia ja TKI-henkilöstöä vielä enemmän yhteiseen keskusteluun ja kestävään yhteiseen toimintaan.

Lähteet

Arene. 2021a. Ammattikorkeakoulujen henkilöstö kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistämässä -raportti. Viitattu 23.3.2022 Ammattikorkeakoulujen henkilöstö kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistämässä -raportti 2021.pdf (arene.fi)

Arene. 2021b. Arenen kestävä kehitys ja vastuullisuus –webinaarin materiaalit. Viitattu 23.3.2022 https://www.arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2021/Arene_kestava_kehitys_ja_vastuullisuus_webinaari_ryhm%C3%A4t_2021.pdf?_t=1614086564

Arene. 2021c. Lähtölaukaus kestävän kehityksen ohjelmalle. Tiedote. Viitattu 23.3.2022 https://www.arene.fi/ajankohtaista/lahtolaukaus-kestavan-kehityksen-ohjelmalle/ vuosi 2021

Hendriksson, K., Jänkälä, S., Kangastie, H. ja Tyni, S. 2021. Vastuullisuus ja kestävä kehitys – laatukahvilla ammattikorkeakoulussa, Viitattu 23.3.2022.Vastuullisuus ja kestävä kehitys – Laatukahvilla ammattikorkeakoulussa (lapinamk.fi)

Huttunen, J. & Kangastie, H. 2021, Kestävä kehitys opetuksessa ja sen kehittämisessä. Viitattu 23.3.2022. Kestävä kehitys opetuksessa ja sen kehittämisessä (lapinamk.fi)

Kangastie, H. ja Tyni, S.2021. Vastuullista ja kestävää korkeakoulutoimintaa pohjoisessa. Viitattu 29.3.2022 https://www.arene.fi/ajankohtaista/vastuullista-ja-kestavaa-korkeakoulutoimintaa-pohjoisessa/

Kestävä Lappi. 2022. Kohti kestäviä hankintoja –hanke. Viitattu 23.3.2022 Kohti Kestäviä Hankintoja – Smart, sustainable, data-based tendering decisions (kestavalappi.fi)

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021a. Lapin AMK kytki toimintansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tiedote. Viitattu 23.3.2022 Lapin AMK kytki toimintansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021b. Vastuullisuusraportti 2021. Viitattu 23.3.2022 Lapin AMKin vastuullisuusraportti 1/2021

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021c. Viisaasti vastuullinen –toimintasuunnitelma 2021–2024. Viitattu 23.3.2022 Lapin AMKin vastuullisuuden ja kestävän kehityksen suunnitelma 2021.pdf


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




"Tuli vähän sellainen toiveikas olo" - Nuorten ohjaamista koulutuspoluille

29.3.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
Kirjoittajat: Karita Arminen, KM, projektipäällikkö, Lapin koulutuskeskus REDU; Helena Kangastie, TtM, ohjausryhmän jäsen, Lapin ammattikorkeakoulu; Tanja Äärelä, KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto

Koulutuksen ja työelämän muutokset vaikuttavat nuoruuteen

Yhteiskunnassamme, ja sitä myötä koulutuksessa, on viime vuosina tapahtunut runsaasti muutoksia, jotka vaikuttavat nuorten elämään ja tulevaisuuteen. Aiempaa moniulotteisemmat sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet, teknologia ja etenkin sosiaalinen media, vapaa-aika ja kaupallistuneet, pitkälti kodin ulkopuoliset harrastukset jäsentävät huomattavassa määrin nuorten elämää ja kokemusmaailmoja.

Keskeisimpiä kouluttautumiseen liittyviä muutoksia ovat työelämän jatkuva muutos, uudet koulutusalat ja tutkintonimikkeet, ammatillisen koulutuksen reformi ja korkea-asteen uudistunut yhteishaku. Näiden muutosten seurauksena nuoren osaamisen kehittämisestä on tullut joustavampaa ja paremmin aiemmin hankitun osaamisen huomioivaa. Samaan aikaan muutokset tekevät koulutusalan valinnasta nuorelle aiempaa monimutkaisemman ja vaikeamman päätöksen; koulutus- ja uravalintoihin liittyvät mahdollisuudet ovat lisänneet myös valintoihin liittyviä riskejä.

Oman polun löytäminen ja pärjääminen muuttuneissa rakenteissa vaatii sellaisia toimintakompetensseja, joista meillä kaikilla ammattilaisillakaan ei aina ole tarkkaa ajantasaista käsitystä. Ei näin tarvitse ihmetellä, jos nuoren on joskus vaikeaa löytää omaa, mieleistään ja motivoivaa paikkaansa opintopolulla. Erityisen haastava on tilanne niiden nuorten kohdalla, jotka ovat kouluttamattomia ja ilman opiskelupaikkaa, täydentävät tai vaihtavat koulutustaan tai ammattiaan, eivätkä ole riittävän itseohjautuvia isojen asioiden äärellä.

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita nuorten tueksi

Vuosina 2019–2021 käynnissä olleella Lapin koulutuskeskus REDUn hallinnoimalla Ohjauksella opintoihin (OHO) -hankkeella on pyritty vastaamaan näihin tilanteisiin löytämällä yhdessä nuoren kanssa mielekkäät ohjauspolut opintoihin, mallintamalla ohjauspolkuja ja yhdistämällä Ohjaamo-verkoston osaaminen ja palvelut nuoren opinto-ohjausta tukevaan kokonaisuuteen. Nuorella tarkoitetaan tässä hankkeessa 15–29-vuotiasta ohjausasiakasta.

Lapissa on päivitetty Menestyjäksi Lapissa, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) strategia (2017), jonka toimeenpanolla on pyritty vastaamaan muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla tarkoitetaan sekä edellä mainitun strategian yhteydessä että Ohjauksella opintoihin (OHO) -hankkeessa monialaisena, moniammatillisena ja -hallinnollisena, kumppanuuteen perustuvana yhteistyönä tuotettua palvelukokonaisuutta, joka on suunnattu kaikille koulutus- ja uravalintatilanteessa oleville henkilöille. Myös arvot ja toiminta-ajatus ovat yhteneväiset sekä strategiassa että hankkeessa. Tasa-arvo, arvostava kohtaaminen ja luottamus ovat toiminnan perustana, kun kehitetään matalan kynnyksen TNO-palveluita asiantuntevasti kumppanuudella ja tuetaan nuorta hänen vahvuuksiensa pohjalta tekemään valintoja yksilöllisellä urapolulla ja vahvistamaan osaamistaan.

Tässä blogitekstissä teemme näkyväksi OHO-hankkeen toimintaa ja tuloksia sekä tuomme esille myös koulutuskumppanuutta nuorten ohjauksen toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Keskusteluita, osaamisen jakamista ja yhteisiä toimintatapoja

Lappilainen koulutuskumppanuus solmittiin vuonna 2018, jolloin oppilaitokset tiivistivät yhteistyötään sitoutumalla sopimuksella koulutusyhteistyöhön sekä ennakointitiedon, asiantuntijuuden ja osaamisen jakamiseen. Samalla sopijaosapuolet sitoutuvat myös yhteiskehittämään työelämäpalveluita sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyötä. Kumppanuudessa myös toimeenpannaan yhdessä Menestyjäksi Lapissa -strategiaa.

OHO-hankkeessa yhteistyö on näkynyt nuorten ohjauksessa ja sen kehittämisessä yhteisinä keskusteluina ja tapahtumina Osaamon ja Ohjaamon toiminnassa sekä esimerkiksi Mätsis-messuilla. Ohjaamo on tarjonnut erinomaisen alustan opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä koko Ohjaamo-verkoston yhteiskehittämiselle opinto-ohjauksessa.

Hankkeen ohjausryhmän kokoonpanossa on ollut edustajat myös Lapin korkeakouluista, ja heidän asiantuntijuuttaan on hyödynnetty nuorten polkujen kehittämisessä ohjauksen näkökulmasta. Ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen opintoihin ohjaustyötä tekevien verkostotyö on vahvistunut. Myös eri kouluasteiden ja koulutusta tarjoavien yksiköiden välinen yhteistyö on lisääntynyt.

Yhteiset toimintatavat ja verkostoituminen edesauttavat sujuvaa ohjausta ja yhdessä kehitettyjä ketteriä, joustavia ja hyvin yksilöllisestikin räätälöityjä ratkaisuja nuorille. Erilaiset osaamisen polut mahdollistuvat jatkuvan haun kautta ja niiden hyödyntämistä ovat edesauttaneet ammatillisen toisen asteen uudistus ja yhdessä korkeakoulujen kanssa kehitetyt yksilölliset opintopolut, esimerkiksi tarjolla olevat väyläopinnot. Seuraavassa kuvassa 1 on koottuna Ohjauksella opintoihin (OHO) -hankkeen kehittämistarpeisiin vastaamisen keinoja.

Kuvassa on avattu nuorten ohjaukseen liittyviä ohjauksen kehittämistarpeita ja keinoja niihin vastaamista.
Kuva 1. Kehittämistarpeeseen vastaaminen Ohjauksella opintoihin (OHO) -hankkeessa.

Toimijoiden kanssa yhdessä koulutuskumppanuuden hengessä on tehostettu nuoria kohtaavaa koulutusohjausta ja tarjottu koulutusvalmennusta nuorille erityisenä palveluna, mallinnettu ohjauspolkuja ja tiivistetty eri tahojen verkostoyhteistyötä.

Kohti yhä kohtaavampaa asiakasohjausta

Hankkeen tuloksena Ohjaamo-verkoston tarjoama tuki ja palvelut kiinnittyvät aiempaa tiiviimmin nuoren koulutus- ja urasuunnitteluun sekä opintojen sujuvaan käynnistymiseen. Hanke onkin toiminta-aikanaan ollut tiivis osa Ohjaamo-verkoston toimintaa, mikä on saanut verkoston näkemään entistä paremmin koulutusohjauksen hyödyn osana omaa arjen työtään.

Koulutus on saatu monin tavoin kytkettyä ohjaukseen ja osaksi asiakkaiden ratkaisuja. Yhtenä tuloksena hankkeessa tehtävän yhteistyön myötä koko verkoston ammatillinen sekä monialainen osaaminen on kehittynyt. Lisäksi tietämys alueen verkostojen palveluista ja yhteistyömahdollisuuksista on lisääntynyt.

Yhteistyö Ohjaamon toimijoiden kanssa ja kaupungin muihin verkostoihin tutustuminen ovatkin olleet hankkeen aikana tehokkainta verkoston ammatillisen ja moniammatillisen osaamisen lisäämisen kannalta. Yhteisen pohdinnan ja koulutustiedon lisäämisen myötä asiakkaille on voitu löytää heille parhaiten sopivia ratkaisuja. Sen lisäksi hankkeessa on järjestetty myös uraohjauskoulutuspäivä sekä keskustelutilaisuus ohjausverkostoille.

Hankkeen parhaiten toteutuneena tuloksena näyttäytyy tehokas, ammattitaitoinen ja kohtaava asiakasohjaus, jolla asiakkaalle on kyetty tarjoamaan ratkaisuja koulutuksen suunnittelun tueksi. Tällä on voitu vaikuttaa monen hankkeen ohjaukseen hakeutuneen tai ohjatun nuoren tulevaisuuteen. Konkreettisen avun lisäksi tärkeää on ollut nuorten kohtaaminen, jota asiakasohjausta tehneet ovat toteuttaneet ammattitaidolla. Kohtaamisen onnistuneisuutta nuoret ovat kuvanneet esimerkiksi seuraavasti:

“Olen pystynyt ekaa kertaa olemaan enemmän oma itseni ja näyttämään oman suuren epävarmuuteni kouluttautumisen suhteen keskustellessa mahdollisuuksistani. Se on hyvä juttu ja tuntuu, että se auttaa myös eteenpäin koulutusta miettiessä yhdessä koulutusohjaajan kanssa, kun pystyn olemaan rehellinen oma itseni ja ajatuksineni. Tämä kaikki on koulutusohjaajan ansiota. Hän on mukava, rauhallinen, kuunteleva, läsnä ja ei painostava. Voin oikeasti miettiä asioita ääneen ja esittää tyhmiäkin kysymyksiä.”

“Se on hyvä juttu ja tuntuu, että se auttaa myös eteenpäin koulutusta miettiessä yhdessä koulutusohjaajan kanssa, kun pystyn olemaan rehellinen oma itseni ja ajatuksineni. Tämä kaikki on koulutusohjaajan ansiota.”

Ohjauksen polkumallit nuorten erilaisissa tilanteissa

Hankkeessa luotiin myös ohjauksen polkumallit eri tilanteista koulutukseen hakeutuville nuorille. Ohjauksen polkumalleja rakennettaessa ja pilotoitaessa huomioitiin mahdollisimman hyvin nuorten erilaisia tarpeita. Käytännön ohjaustoimintaa toteutettiin rakennettujen polkujen pohjalta. Viisi hankkeessa luotua polkua ovat:

1) Jatkuvassa haussa ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret,

2) Koulutuksen keskeyttäneet ammattikouluttamattomat nuoret (ml. lukion keskeyttäneet),

3) Lukio-opinnot suorittaneet, mutta ilman koulutuspaikkaa olevat nuoret,

4) Ammatinvaihtaja-nuoret ja

5) Räätälöityä, työllistymistä edistävää ja osaamista täydentävää koulutusta tarvitsevat nuoret.

Kuvassa 2 on esimerkki yhdestä ohjauksen polusta. Voit tutustua muihin malleihin myöhemmin ilmestyvässä hankkeen loppuraportissa tai täältä.


Kuvassa on avattu lukion suorittaneen ilman opiskelupaikkaa jääneen nuoren polku, joka mallinnettu kehittämistyön aikana.
Kuva 2. Esimerkki yhdestä hankkeessa mallinnetusta polusta.

Tietämystä joustavista opiskeluratkaisuista on edelleen lisättävä

Hankkeen hiljattain päätyttyä hanketoimijat ja ohjausryhmä pohtivat erityisesti, miten tulokset ylläpidetään, jaetaan ja otetaan laajasti käyttöön. Hankkeessa tuotettuja ohjauspolkuja päätettiin levittää verkostoon ja kannustaa niiden hyödyntämiseen ja myös soveltamiseen laajasti ohjaustyössä. Polkujen avulla voidaan pohtia muun muassa mahdollisia kriittisiä pisteitä ja erilaisia ohjaustoimenpiteitä hyödynnettäväksi erilaisten asiakkaiden kanssa.

Hanke on ohjauspolkujen lisäksi pystynyt koulutusohjausresurssilla lisäämään myös verkostojen tietämystä ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomista joustavista opiskelun ratkaisuista, ja tätä tietoa voidaan edelleen hyödyntää myös muussa ohjaustyössä. Tämän lisäksi Ohjaamo-verkostossa Rovaniemellä pyritään täyttämään koulutusorganisaatioiden avulla tärkeäksi havaittu tarve nuorten koulutusohjaukselle. Tätä tehdään jatkossa erityisesti Osaamo-hankkeen toiminnan kautta hyödyntäen hankkeessa toimivien koulutusorganisaatioiden resurssia.

Hankkeessa syvennettiin kaikkineen nuorten ohjausta ja sen käytäntöjä. Elinikäisen ohjauksen kansallisessa strategiassa ohjauksella tarkoitetaan henkilökohtaisempaa ja syvällisempää prosessia ohjaajan ja ohjattavan välillä. Periaatteina toiminnassa olivat ajan antaminen, kiinnostuksen osoittaminen, läsnäolo ja kuunteleminen.

Annetun palautteen perusteella OHO-hankkeen koulutusohjaajat ovat onnistuneet erityisen hyvin luomaan erinomaisen ohjauspalvelun, jollaisesta on kokonaisvaltaista, kauaskantoista hyötyä ohjausasiakkaalle. Tällaiseen on tarpeen jatkossa kaikessa ohjauksessa kiinnittää huomiota.

“Tämä oli paras kokemus ikinä itselläni koulutusohjauksesta. Tuli vähän sellainen toiveikas olo siitä, että ehkä mulle sittenkin voisi löytyä ala, jota haluan opiskella ja tehdä työkseni. Ja toi tunne on todella ilahduttava, kun ei mulla ole koskaan ollut sellaista oloa, että minusta olisi oikeasti johonkin. Tuntuu myös hyvältä, että koulutusohjaaja on oikeasti kiinnostunut minusta ja haluaa selvittää kaikki mahdollisuudet.”

Vuorovaikutusta ja kohtaamisia ei voi korvata

Meillä on runsaasti tutkimustietoa vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkityksestä oppimisen ja hyvinvoinnin lisääjänä. Kokemukset, että minua kuullaan, minut hyväksytään omana itsenäni ja minä osaan, ovat tärkeitä meille kaikille, mutta nuorille perustavalaatuisia. Edellisten toteutuessa mahdollistuu vastavuoroisuus, vuorovaikutuksen keskeisin elementti.

Axel Honnethin (1986) suhteellisen tunnettu tunnustuksen dialektiikka perustuu ajatteluun, että yksilön tulee ensisijaisesti kokea itsensä hyväksytyksi, jopa rakastetuksi sellaisena kuin on, ja vasta sen jälkeen tulevat toiminta ja teot, joilla tunnustusta saadaan tai tavoitellaan. Näistä jatkumona yksilö integroituu osaksi lähiyhteisöjä ja yhteiskuntaa.

Yhteiskuntaan integroituminen ja sen mahdollisimman täysivaltainen jäsenyys on koulutusjärjestelmämme keskeinen tehtävä tiedollisten ja taidollisten valmiuksien edistämisen kautta. Unicefin (2021) tuoreen nuorten hyvinvointikyselyn yli tuhannesta 13–18-vuotiaasta vastaajasta 40 prosenttia koki, ettei koulussa voi olla oma itsensä. Lähes joka viides koki elämästään puuttuvan turvallisen aikuisen, jonka kanssa voi jutella omista asioista.

Tiedämme, että jo yksi turvallinen aikuissuhde voi ehkäistä mm. nuoren syrjäytymisen. Nämä kaikki sekä ohjausasiakkaidemme palautteet toiminnastamme perustelevat kohtaavien palveluiden tuottamista nuorille heitä lähellä.

Vahvuuksien hyödyntäminen opintopolkuratkaisuissa

Omana itsenä oleminen kiinnittyy nuoren itsetuntoon, ihmisenä kasvuun ja hyvinvoinnin kokemukseen. Tärkeitä kysymyksiä ovat, kuinka nuori voi tunnistaa omia vahvuuksiaan ja, kuinka vahvuuksia voi hyödyntää omalla kasvun ja oppimisen polulla. Lisäksi korostuu henkilökohtainen kokemus ja merkitys omasta elämästä ja erityisesti tulevaisuudesta.

Nuoren kannalta on tärkeää yhdessä ja yhteisessä dialogissa ohjaajan kanssa luoda edellytyksiä hyvinvoinnin edistämiselle ja tulevaisuusnäkymille. Ohjauksessa voidaan hyödyntää kansallisia ja alueellisia hyviä käytänteitä ja kehitettyjä malleja, joista tässä vielä mainittakoon yksi erityisen soveltuva, hiljattain päättynyt hankkeemme Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus (VAHTO) ja siellä kehitetty hankkeen nimen mukainen ohjausmalli. Ohjaajalla on tässä työssä merkittävä rooli, kuten ohjausasiakkaiden palautteet tuovat esille.

“Mie haen kouluun! En olisi ikinä uskonu, että tää ohjaus johtaa aivan oikeasti tähän ja me löydetään mulle itteäni kiinnostava ala. Ikinä ennen ei ole näin tapahtunut missään ammatinvalintaohjauksissa, joissa olen ollut. Olen kokenut ne turhiksi, eivätkä ole auttaneet eteenpäin. Iso kiitos siis ohjaajalle, joka uskoo muhun, tukee ja auttaa ja on ollut mukana etsimässä mulle sopivaa alaa.”

Lähteet

Elinikäisen ohjauksen strategia 2020–2023 ELO-foorumi. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:34. Viitattu 3.3.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-536-8

Honneth, A. 1996. Struggle for recognition. The moral grammar of social conflicts. Oxford: Polity Press.

Kangastie, H., Kantanen, M-S, Saari, P. 2017. Menestyjäksi Lapissa: Maakunnallinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategia vuoteen 2025. Viitattu 25.1.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-176-4

Lappilaiset oppilaitokset tiivistävät yhteistyötään ja koulutuskumppanuutta. 2018. Viitattu 2.2.2022. https://www.lapinamk.fi/news/Lappilaiset-oppilaitokset-tiivistavat-yhteistyotaan-ja-koulutuskumppanuutta/fuu3sfdb/f39a30ca-0c54-4f9b-8732-df0b4e7a1a9a

Ohjauksella opintoihin-hanke. 2019–2022. Viitattu 25.1.2022. https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21558

Unicef 2021. Yhteenveto. Hyvän elämän ja arjen ainekset. Suomen Unicefin kysely 13–18-vuotiaille nuorille. Viitattu 14.3.2022. UNICEF-nakyviin-kysely-suomalaisille-nuorille-2021.pdf (crasman.fi)

Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus. Viitattu 15.3.2022. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/vahto/

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Hankeverkosto osatyökykyisten työllistämisen edistämisessä

22.3.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
YTM Sari Halttunen työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus- ja toimintakyky -osaamisryhmässä ja TtM Helena Kangastie erityisasiantuntijana (TKI&O) Lapin ammattikorkeakoulussa.

Logo

Taustaa

Viimeaikaiset uutiset kertovat työllisyysasteen noususta (73,5 %) ja Marinin hallitusohjelman kirjatun työllisyystavoitteen 75 % tavoitetta kohti etenemisestä (SVT 2021). Työllisyysasteen nosto ei ole tapahtunut hetkessä ja sen nostaminen on jatkossakin haastavaa. Tähän on syynä esimerkiksi työikäisen väestön ikääntyminen, osaamisen tason lasku ja työn muutokset.

Työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä arviolta 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi olevansa työhön kykeneviä. Tärkeää on edistää osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Tarvitaan vaikuttavia toimia näiden edellä mainittujen ryhmien työllistämiseksi.

Näitä toimia on kuvattu erityisesti hallitusohjelman tavoitteessa yksi ”Aktiivisilla toimilla kohti korkeaa työllisyyttä”. Marinin hallitusohjelmaa toteuttavan työkykyohjelman päämäärä on saada osatyökykyiset nykyistä paremmin työllistymään omien kykyjensä mukaisesti.

Myös Lapin alueella on tartuttu osatyökyisten työllistämisen edistämiseen. Kehittämiseen on haettu rahoitusta useasta eri rahoituslähteestä tavoitteena edistää osatyökyisten työllistämistä ja niihin liittyvien palvelujen kehittämistä. Tässä blogissa kuvaamme osatyökyisten työllistämisen parissa toimivien kehittämishankkeiden verkoston rakentumista ja etenemistä kohti yhteistä tavoitetta, osatyökykyisten työllistymistä.

Hankeverkosto osatyökykyisten työllistämisen äärellä

Hankeverkoston kokoaminen käynnistyi keväällä 2021 osana Osaamisella työelämään – Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE, 2020–2023) -hankkeen toimintaa. Hankeverkoston kokoamisen ja näkyväksi tekemisen työkaluksi valikoitui taulukko (taulukko yksi) hankeverkoston kuvauksia kehittämistyön rajapinnoista.

Taulukko 1. Hankeverkoston kuvauksia kehittämistyön rajapinnoista.

 Taulukko sisältää hankeverkoston kuvauksia kehittämistyön rajapinnoista.

Kuvauksissa tuotiin esille hankkeen nimi, sen yhteyshenkilö, hankkeen toiminta eli yhteys osatyökyisten työllistämiseen ns. kehittämisasia, yhteys OSTE-hankkeen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sekä mahdollinen anti hankkeen toiminnalle. Muuta-sarakkeeseen tuotettiin tietoa rahoittajasta ja muista verkostoista. Yhtenä hankeverkoston kuvauksen kokoamisen tavoitteena oli pirstaleisen hankekentän tuominen näkyväksi huomioiden asiakas- ja kehittämisnäkökulma.

Hankeverkoston kokouksia järjestettiin vuonna 2021 neljä kertaa, ja kokouksiin osallistui yhteensä 22 hanketta. Aluksi kokouksien asialista koostui hankkeiden esittelystä, mutta loppuvuonna 2021 käynnistettiin sisällöllisen ja tavoitteellisen verkostoyhteistyön kehittäminen.

Järvensivu, Nykänen ja Rajala (2010) toteavat, että verkoston haasteen kartoittamisen ja verkoston koollekutsuminen vaiheessa (kuva 1) verkostotoiminnan käynnistäminen sisältää yhteisen haasteen määrittelyn ja tarvittavan verkoston kartoittamisen. Lisäksi siihen kuuluu toimintamallin alustava suunnittelun sekä verkoston ensimmäisten kokoontumisten järjestämisen.

Kuvassa kuvataan verkostotoiminnan käynnistämisen aloitusvaihetta, johon kuuluu haasteen kartoittaminen ja verkoston koollekutsuminen.

Kuva 1. Haasteen kartoittaminen ja verkoston koollekutsuminen. (Järvensivu ym. 2010,22)

Verkostojohtamisen oppaan (2019) mukaan niiden lähtökohtana on vapaaehtoinen, tasavertainen, vastavuoroinen ja itseorganisoituva yhteistyösuhde. Tämän yhteistyösuhteen on katsottu olevan hyödyllinen ja ihanteellinen tapa yhdistää voimat ja saavuttaa synergiahyötyjä. (Verkostojohtamisen opas 2019, 14.)

OSTE-hankkeen kokoaman hankeverkoston kokouksiin osallistumisessa lähtökohtana oli vapaaehtoisuus, tasavertaisuus, vastavuoroisuus ja rakentuva itseohjautuva yhteistyösuhde. Kokouksissa keskusteltiin avoimesti ja tarkennettiin yhteistyön käytänteitä. Ajatuksena oli yhdessä verkostona yhdistää voimavarat ja tätä kautta saavuttaa yhteisvaikutteisia hyötyjä osatyökykyisten työllistymiselle.

Hankeverkosto etenee kohti yhteistä tavoitetta

Verkostoitumista voidaan kuvata nelivaiheisena prosessina: verkoston haasteen kartoittaminen ja verkoston koollekutsuminen, yhteisen tavoitteen määrittely ja toimintatapojen suunnittelu, systemaattinen verkostotyöskentely tavoitteiden saavuttamiseksi ja seuraamiseksi sekä verkoston tuotosten levittäminen (Järvensivu ym. 2010, 3).

OSTE-hankkeen kokoama ja koordinoima hankeverkosto on siirtynyt keväällä 2022 vaiheeseen kaksi, jolloin määritellään osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi yhteiset tavoitteet ja suunnitellaan yhteisiä toimintatapoja. Tätä vaihetta edistetään yhteisillä fasilitoiduilla työpajoilla. Työpajojen tavoitteena on yhteisen toimintamallin rakentaminen, jossa on keskeistä yhteisten tavoitteiden ja toimintakulttuurin muutos.

Työpajat ovat ohjattuja yhteistyön kohtaamistilanteita ja ne tarjoavat parhaimmillaan osallistujille suhteellisen vapaan tilan, ajan ja paikan kohdata toinen toisensa ja käsillä olevan kehittämistehtävän. Tarkoituksena on hyödyntää verkostoituvaa kehittämistyönprosessia (kuva kaksi).

Kuvassa kuvataan verkostoituvaa kehittämisprosessia, jossa tarkastellaan ulottuvuuksia yhteisön luottamus ratkaisuun versus aika.

Kuva 2. Verkostoituva kehittämistyön prosessi. (Järvensivu ym. 2010, 8: Järvensivu 2016.)

Aloitusvaiheessa on rakennettu keskinäistä luottamusta. Tämän jälkeen on edetty yhdessä hahmottamaan haasteita ja löytämään niihin ratkaisuja. Yhteistyön avaintekijöinä on tunteminen, sitoutuminen ja luottamus. Verkostontoimijat tuovat mukanaan innostusta ja uutta tietoa ja ymmärrystä, joka leviää ja auttaa löytämään uusia ratkaisuja. Yhdessä oppiminen edistää innostumista ja ratkaisujen löytymistä.

Matkalla tulevaan

OSTE-hankkeessa on kartoitettu osatyökyisten työllistämiseen ja palvelujen kehittämiseen liittyviä hankeverkostoja ja niiden mahdollisuuksia tukea osatyökykyisten työllistymistä. Lisäksi on koordinoitu hankeverkoston kokoamista, yhteisiä tapaamisia ja hankeverkoston toiminnan sisällön esittelyjä kunkin osalta. Yhteisissä kokoontumisissa on käsitelty hankeverkostoon kuuluvien työtä, tavoitteita, tilannekuvaa ja asiakasrajapintoja.

Keväällä 2022 edetään suunnitellusti yhteisistä tavoitteista ja toimintamalleista sopimiseen. Tätä vaihetta edistetään kevään 2022 aikana yhteisillä fasilitoiduilla työpajoilla. Ja matka kohti tulevaa jatkuu.

Lähteet

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. [Viitattu 22.12.2021] http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 22.12.2021]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2021/11/

Järvensivu, T., Nykänen, K., & Rajala, R. 2010. Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. [Viitattu 11.3.2022] https://docplayer.fi/799109-Verkostojohtamisen-opas-verkostotyoskentely-sosiaali-ja-terveysalalla.html

Järvensivu, T. 2016. Tulevaisuus Lapissa – Ovatko verkostomme tehokäytössä? [Viitattu 11.3.2022]. https://docplayer.fi/28078446-Tulevaisuus-lapissa-ovatko-verkostomme-tehokaytossa.html.

Verkostojohtamisen opas. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:12. [Viitattu 11.3.2022] https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161513/VNK_12_19_Verkostojohtamisen_opas.pdf

Hankkeessa aikaisemmin tuotettuja julkaisuja:

Kangastie, H. ja Kippola-Pääkkönen, A.2021. OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEN UUDET RATKAISUT. Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen uudet ratkaisut (lapinamk.fi)

Kippola-Pääkkönen, A., Kangastie, H., Heikkala, M., Karhu, S., Karjalainen, J., & Sirviö, J. (2021). Osaamisella työelämään: Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen. Kuntoutus, 44(4), 61–64. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.112860

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle





Edellinen 1 2 3 ... 31 32 33Seuraava