Lapin%20AMK%20pohjoisen%20tekijat%20blogikuvitus.jpg
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Pohjoisen tekijät - Lapin AMKin blogi

Kiinteistöjen energia- ja kierrätysratkaisut Saksassa

22.5.2018



Poikajärvi ja Sirkka.jpg
Projekti-insinööri Miika Poikajärvi (Ins. AMK) ja projektipäällikkö Antti Sirkka (Ins. AMK) toimivat Arctic Civil Engineering (ACE) –tutkimusryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Älykkään Elinympäristön Teknologia -hankekokonaisuuden yhtenä tavoitteena on ennakoida laajasti alan kehittymistä ja verkostoitua potentiaalisten yritysten ja tutkimuskumppaneiden kanssa. Alkukeväästä 2018 tarjoutui sopivasti mahdollisuus näiden tavoitteiden täyttämiseen.

Saimme Oulun suunnalta tietoa mahdollisuudesta osallistua ”Kiinteistöjen energia ja kierrättämisratkaisut” -opintomatkalle Saksaan. Opintomatkalla oli mukana mm. Oulun AMK:n, Iin Micropoliksen, VTT:n sekä Oulun seudun ammattiopiston toimijoita yhteensä 20 henkilöä.

Matkan järjestäjänä ja tulkkina toimi Martin Brandt FinDera Consulting Oy:stä, jonka toimialana ovat opintomatkat ja yritysten kansainvälistymispalvelut erityisesti Keski-Eurooppaan.

Opintomatkalla oli yhteensä kuusi opastettua kohdekäyntiä, jotka oli tarkoitus käydä läpi kolmessa päivässä. Kohteista kolme käsitteli uusiutuvaa energiaa sekä kiinteistöjen älykästä energianhallintaa korttelitasolla ja kolme rakentamisvaiheen kierrätystä sekä rakennetun ympäristön kiertotaloutta.

Opintomatkan tarkoituksena oli tutustua Saksassa toteutettuihin ratkaisuihin sekä erityisesti verkostoitua matkakumppaneiden kanssa. Yhteiset illalliset ja liikenneruuhkassa odottaminen avasivatkin hyviä mahdollisuuksia keskusteluille.

Kohde I
Mineraalisten rakennusjätteiden kierrätyslaitos - ENREBA Neuss GmbH

Kierrätyslaitoksen palvelukonseptien joukosta löytyy vaihtoehdot niin yksityishenkilöille kuin suurille rakennusyrityksille. Kierrätyslaitos valmistaa aiemmin maankaatopaikalle ja täyttömaaksi käytetystä mineraalisesta rakennusjätteestä uudelleen käytettäviä tuotteita.

Prosessin läpi kulkeva materiaali puhdistetaan, pestään ja seulotaan useaan otteeseen. Seulonnan ja puhdistamisen jälkeen lopputuotteena on erilaisia maarakentamiseen käytettäviä maalajeja kuten hiekkaa ja soraa.

Kierrätysbetoni oli yksi yrityksen myyntivalteista. Hyvänä esimerkkinä nähtiin siitä valmistetut legopalikat, joita voidaan käyttää mm. tukimuureina. Kuvassa 1 näkyvien legopalikoiden paino on noin 2300 kg/kpl.


Poikajärvi touko 2018 kuva 1.jpg
Kuva 1. Kierrätysbetonista valmistetuista legopalikoista kasattu tukimuuri läjitysalueella.

Kohde II
Ekokortteli SmartCity Cologne – Low Energy District Köln-Mülheim

Ekokorttelin kehittämisen taustalla on GrowSmarter - EU-hanke, jossa Colognen alueen lisäksi mukana ovat Barcelona ja Tukholma. Parhaillaan uudistumassa olevalla Mülheimin alueella toteutetaan 12 älykästä ratkaisua. Korttelin 16 kiinteistössä tehdään laajasti erilaisia korjaustoimenpiteitä.

Julkisivukorjauksissa uusitaan ikkunat, lisäeristetään ulkoseinät, katot ja kellarit. Energian tuotanto, varastointi ja käyttö uudistetaan koko alueella.

Kiinteistöihin asennetaan yhteensä 875 kWp aurinkosähköä, jota voidaan varastoida erillisissä rakennuksissa sijaitseviin sähkövarastoihin, joiden kapasiteetti on 655 kWh. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää hallitusti lämmitykseen, koska kiinteistöihin asennetaan lisäksi 41 kpl ilmavesilämpöpumppuja, joiden yhteisteho on 492 kW.

Ekokorttelin alueella kannustetaan vahvasti sähköautoiluun tarjoamalla latauspisteitä ja yhteiskäyttösähköautoja asukkaille. Koko alueen energiajärjestelmää optimoidaan BigDataan perustustuvalla ohjaus- ja ennakointijärjestelmällä.

Poikajärvi touko 2018 kuva 2.jpg
Kuva 2. Ekokorttelin energiantuotanto ja –varastointi


Kohde III
Alueellinen rakennusmateriaalien kierrätys ja resurssitehokas rakentaminen -
Faktor X Agentur / Neue Höfe Dürwiß (Eschweiler, Jülich)

Resurssitehokas Neue Höfe Dürwiß kortteli asettaa uudet tavoitteet kestävälle rakentamiselle Saksassa. Vanhan urheilukentän 3,7 hehtaarin alueelle on suunniteltu uusi asuinalue, jolle tulee yhteensä 60 tonttia pientaloille.

Uudisrakennuksen energiakulutus on rajoitettu jo vuonna 2014 nykyiselle tasolle. Tästä johtuen nykyään jatkuvan parantamisen näkökulmasta painopiste on siirtynyt energiankulutuksesta koko rakennuksen elinkaaren optimointiin.

Toimintamallissa asuinalueelle luodaan kestävän rakentamisen mallin mukainen koko elinkaaren kattava suunnitelma, jonka keskiössä on yhteisöllisyys, yhteinen energiajärjestelmä sekä muuntojoustavat ja ekotehokkaat rakennukset.

Seuraava iso kohde oli myös jo suunnitteilla, kun vuonna 2030 suljettava ruskohiiltä tuottava avolouhos suljetaan ja siitä muodostuu hehtaarien kokoinen järvi ympärilleen asutettavaksi. Alueella on myös lisäksi kaksi muutakin avolouhosta, jotka tullaan muuntamaan järviksi tulevaisuudessa.

Poikajärvi touko 2018 kuva 3.jpg
Kuva 3. Tulevaisuuden järvi

Kohde IV
Keräys, lajittelu ja kierrätys uudisrakentamiskohteessa - SiteLog GmbH

Erilaisten rakennusten sertifiointijärjestelmien käytön yleistyessä – kuten LEED, BREEAM – kasvaa myös kysyntä erilaisille rakennusmateriaalien kierrätysratkaisuille.

SiteLog tarjoaa rakennusyrityksille usean tason palvelua, jossa täyden palvelun paketissa SiteLog huolehtii työmaan siivouksesta, materiaalien kierrättämisestä ja poiskuljettamisesta. Asiakas voi kuitenkin halutessaan valita ainoastaan SiteLogin toimittamaan kierrätysastiat työmaalle ja huolehtimaan jätteiden poiskuljettamisesta.

Kävimme vierailulla isolla toimistokorttelityömaalla Düsseldorfissa, joka koostui viidestä toimistorakennuksesta. Kohteelle ollaan hakemassa LEED Gold-tason sertifikaattia.

Kyseiseen kohteeseen tilaaja oli valinnut SiteLogin toimittamaan keräysastiat työmaalle ja huolehtimaan työmaan logistiikasta. Suomalaisesta näkökulmasta rakennusjätteiden lajittelussa eri jäteastioihin ei ollut mitään innovatiivista, suomessa kun ollaan jo pitkän aikaa kerätty rakennusjätteet jätelajeittain omiin kierrätysastioihinsa.


Poikajärvi touko 2018 kuva 4.jpg
Kuva 4. Työn alla oleva toimistokortteli


Kohde V
Kokonaisvaltaiset asuinalueiden kehityshankkeet – InnovationCity Bottrop

Usean eri toimijan yhteistyön tavoitteena on muuttaa 20 kaupungin osaa ”innovaatiokaupungeiksi”. Hanke on EU-rahoitteinen ja sen tavoitteena on puolittaa olemassa olevan rakennuskannan hiilidioksidipäästöt näillä alueilla ja tällä tavoin parantaa elämänlaatua.

Säästötavoitteisiin pyritään lisäeristämällä rakennuksia, ikkunoita vaihtamalla, panostamalla uusiutuvaan energiaan sekä perustamalla paikallisia kaukolämpökeskuksia.

Osana kyseistä innovaatio hanketta on myös rakennettu Saksan ensimmäinen tuetun asumisen plus-energia vuokrakerrostalo.

Plus-energiatalo tarkoittaa siis sitä, että se tuottaa enemmän energiaa kuin mitä se kuluttaa. Sen mahdollistaa maalämmön ja aurinkoenergian hyödyntäminen, jäteveden lämmöntalteenotto sekä tehokas poistoilman lämmöntalteenotto. Talossa on kuusi asuntoa neljässä kerroksessa ja yhteensä 433m2 asuintilaa.

Talon vuokralaiset eivät maksa vuokrassaan asuntonsa lämmityksestä, käyttämästään kuumasta käyttövedestä eivätkä sähköstä. Tämä johtuu siitä, että Suomessa saatavaa asumistukea ei Saksassa makseta vuokralaiselle, vaan sillä tuetaan julkista asumista mm. kyseisten investointien rahoittamisella.

Poikajärvi touko 2018 kuva 5.jpg
Kuva 5. Saksan ensimmäinen tuetun asumisen plus-energiatalo

Kohde VI
Energiaomavarainen ekokortteli – Herne-Sodingen

Paikallinen energiayhtiö Stadtwerke rakentaa energiaomavaraisen, ilmastoystävällisen ja autottoman asuinalueen Sodingeniin innovatiivisella energiakonseptilla. Syksyllä 2018 rakennettavalla alueella seitsemän kaksikerroksista kellarillista omakotitaloa tuottavat lähes kaiken tarvitsemansa sähkö- ja lämpöenergian itse. Kaikkien talojen katolla on suuri aurinkosähköjärjestelmä, jonka rinnalla toimivat tehokkaat lämmöntalteenottojärjestelmät sekä maalämpöpumppu tai ilmavesilämpöpumppu.

Projektin ydin on uudenlainen sähkönvarastointimenetelmä, ns. ”Redox-virtaus-akku”. Akkujärjestelmässä on erittäin pienet energiahäviöt ja sitä voidaan ladata lähes loputtomiin. Tämä edistysaskel on ainutlaatuinen Saksassa ja onnistuessaan tuote toisi uudenlaista kilpailua markkinoille.

Talojen ympäristö on autoton, mutta sähköautoille on varattu parkkipaikat ja aurinkosähköllä toimivat latauspisteet hieman kauempaa.

Poikajärvi touko 2018 kuva 6.jpg
Kuva 6. Arkkitehdin visualisointi ekotaloista,

Opintomatkan myötä kävi ilmi se, että vaikka Saksasta puhutaan monilta osin hyvin edistyksellisenä maana, ei meidän Suomessa kuitenkaan tarvitse tuntea alemmuuden tunnetta – päinvastoin. Monet opintomatkalla meille esitellyt ”innovaatiot” ovat monin paikoin hyvin yleisiä Suomessa, esimerkkinä maalämpöputkien asennus pintamaahan.

Rakennustyömaiden kierrätysratkaisut ja työmaiden siisteys myös yllättivät negatiivisesti, sillä työmaat joissa vierailimme olisi jo pitkän aikaa sitten suljettu Suomessa työturvallisuusrikkomusten vuoksi.

Toisaalta rakennusjätteiden kierrätyskeskus ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden prosessointi kaikessa yksinkertaisuudessaan oli kuuluisaa ”saksalaista tehokkuutta”. Opintomatka oli kaikin puolin onnistunut kiinnostavien kohde-esittelyjen, toimijoiden verkostoitumisen ja ennen kaikkea sujuvien järjestelyiden ansiosta.



Green Carea kesäopintoina

15.5.2018



Jääskeläinen_Arja.jpg
KT Arja Jääskeläinen on Hyvinvointipalveluiden osaamisalan lehtori Lapin ammattikorkeakoulussa.

Green Care Lapin ammattikorkeakoulun strategiassa

Green Care eli luontoperustainen hyvinvointitoiminta on osa Lapin ammattikorkeakoulun strategian Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen -painoalaa. Olemme sitoutuneet kehittämään Green Care -toimintaa monin tavoin. Monialainen opetus- ja TKI-henkilöstöstä koostuva Green Care -työryhmä koordinoi kehittämistoimintaa kaikilla osaamisaloilla. Henkilökunnalla on mahdollisuus lisätä teemaan liittyvää osaamistaan koulutuksilla ja työryhmän järjestämissä kokemuksellisissa tapahtumissa.

Olemme aktiivisia valtakunnallisessa kehittämistoiminnassa ja haemme kansainvälisiä kumppaneita ja rahoituksia erityisesti pohjoismaiseen Green Care -kehittämiseen. Opiskelijoillamme on jo useiden vuosien ajan ollut mahdollisuus valita kesäopinnokseen luontoperustaiseen hyvinvointitoimintaa kehittävän opintojakson Green Care –hankkeiden tuella.


Kesäopintojakso kesällä 2018

Kesällä 2018 toteutetaan viiden opintopisteen opintojakso Green Care -strategiarahoituksen turvin luonnonvara-alan ja hyvinvointipalveluiden osaamisalan yhteistyönä, mutta koko Lapin korkeakoulukonsernin opiskelijoille mahdollisena vapaasti valittavana opintona.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelijat omaksuvat luontoon tukeutuvien menetelmien ja yksilökeskeisen suunnittelun periaatteet ja työtavat. Opiskelija soveltaa oppimaansa käytäntöön, hankkii uutta tietoa sekä ideoi ja kehittää yhdessä toisten osallistujien kanssa menetelmien ja niihin liittyvien työtapojen soveltamista.

Opintojakson toteutuksessa korostuu toiminnallisuus. Lähituntien aikana opiskelijat työskentelevät yhdessä ja harjoittelevat opiskeltavia työtapoja käytännössä.

Opiskelijat perehtyvät teoriatietoon Green Caresta ja Yksilökeskeisestä suunnittelusta ennakkoon Moodle- työtilassa olevien materiaalien avulla, jolloin alkukesän kolmen lähipäivän aikana on mahdollista soveltaa tietoa jo käytäntöön.

Opintojakson suoritukseen kuuluu lähipäiville osallistuminen, välitehtävän ja kehittämistehtävän tekeminen. Välitehtävänä on pohtia omaa luontosuhdettaan ja kuvata se jollain tavalla toisille esitettävässä muodossa.

Kesän aikana opiskelijat tekevät kehittämistehtävän, jossa he käyttävät oppimiaan menetelmiä valitsemassaan työyhteisössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa, järjestöissä, matkailupalveluissa, omassa lähipiirissään tai muussa toimintaympäristössä. (Kuva 1).

Jääskeläinen blogiteksti 1.jpg
Kuva 1. Opintojakson eteneminen

Kehittämistehtävän sisältönä voi esimerkiksi olla luontoympäristössä toteutettavan tapahtuman suunnittelu, toteutus ja arviointi. Opiskelija voi myös kehittää tuotteen, esittelymateriaalin tai muun tuotoksen, joka tukee Green Care -toiminnan kehittämistä työelämässä. Opiskelijat etsivät itse työelämän yhteistyökumppanin, jonka kanssa tai jolle he tekevät kehittämistehtävän. Tehtävät ja niiden toteutus käsitellään ryhmän kesken elokuussa lähipäivän aikana. Vertaisarvioijat antavat palautetta kehittämistehtävän tekijöille ja yhdessä arvioidaan niiden hyödyllisyyttä ja onnistumista.

Opiskelijoiden palautetta aiemmista kesäopinnoista

Aiempien kolmena kesänä toteutettujen opintojaksojen opiskelijoilta kerättiin palautetta opinnosta.

Opiskelijoiden mielestä he saivat opintojaksolta hyviä eväitä työelämään ja perusteluja Green Care –toiminnan hyödyllisyydelle ihmisen hyvinvoinnin tukena. Oppimista tapahtui henkilökohtaisella tasolla eli yksilökeskeisen suunnittelun menetelmien kokeilu sovellettuna omaan elämään mahdollisti omien elämänkokemusten ja luontosuhteen pohdinnan ja niistä oppimisen. Lisäksi he oppivat soveltamaan kokemuksen kautta oppimiansa menetelmiä ja asioita omassa tulevassa ammatissaan. Ohjaustaidot vahvistuivat kehittämistehtävää toteuttaessa.

Opintojakson hyvinä käytäntöinä opiskelijat pitivät yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työvälineiden konkreettista harjoittelua ja oppimista (kuva 2). Opetusmenetelmät olivat vaihtelevia ja kiinnostuksen herättäviä.

Moniammatillisia näkökulmia oli mahdollista saada esille, koska ryhmässä oli opiskelijoita viidestä eri koulutuksesta hyvinvointipalvelujen osaamisalalta. Välitehtävä luontosuhteesta oli motivoiva ja sen purku tuotti antoisia keskusteluja ja oppimista.

Opintojakson toteutuksessa huomioitiin opiskelijoiden toiveita niin paljon kuin oli mahdollista. Osalla lähitunneista tehtiin harjoituksia ulkona ja vierailtiin Green Care –tyyppisiä palveluja tuottavalla hevostallilla, mikä oli opiskelijoille hyvin mieliinpainuva kokemus.

Jääskeläinen blogiteksti 2.jpg
Kuva 2. Yksilökeskeisen suunnittelun työvälineiden opiskelua

Vaikka lähitunneilla oltiinkin ulkona ja poissa luokkatilasta, opiskelijat toivoivat luontoympäristössä olemisen mahdollisuuksia ja tutustumiskäyntejä vielä enemmän. Kehittämistehtävän tekeminen kesäaikana on sikäli haasteellinen, että loma-aikana monissa paikoissa, erityisesti järjestöissä toiminta keskeytyy, eikä tällaista aktiivista toimintaa ole mahdollista tehdä. Opiskelijoille onkin suositeltu, että he ottaisivat yhteyttä työpaikkoihin heti kesäkuussa, jotta ehtivät sopia yhteistyöstä kehittämistehtävän tekemisessä.

Mahdollisuus opiskella monialaisessa ryhmässä, kokeilla opiskeltavia menetelmiä ensin ryhmässä ja soveltaa niitä aidoissa työelämän tilanteissa heti opintojakson aikana tuottaa opiskelijoille onnistumisen kokemuksia ja näkökulmien avartumista.

Luonto toimintaympäristönä innostaa uudenlaiseen ajatteluun ja oppimiseen (kuva 3). Oman toiminnan reflektointi opintojakson päätteeksi antaa mahdollisuuden kokemukselliseen oppimiseen.

Jääskeläinen blogiteksti 3.jpg
Kuva 3. Pohdintoja luonnon helmassa



Älyrakennukset, nyt vai tulevaisuudessa?

8.5.2018



Pirttinen ja Pernu.jpg
Insinööri (AMK) Valtteri Pirttinen sekä insinööri (AMK) Niko Pernu toimivat projekti-insinööreinä Lapin AMKin Arctic Civil Engineering-tutkimusryhmässä.

IoT & IoB
Digitaalinen kaksonen
3D-kaupunkimallit
Monikäyttäjäkampukset
Big data
Virtuaalitodellisuus
Innovaatiot

Nämä sanat kaikuivat Crowne Plazan tiloissa, kun Professio kokosi Suomen älykkäimmät kiinteistöt -tapahtumassa yli 150 kiinteistö- ja rakennussektorilla toimivaa henkilöä 18.4. - 19.4.2018 Helsinkiin tutustumaan rakennusalan digitalisaation tuoreimpiin innovaatioihin, edelläkäyviin esimerkkikohteisiin ja piirtämään suuntaviivoja rakennusalan tulevaisuudelle.

Digitalisaatio on noussut viime vuosina yhdeksi suurimmaksi megatrendiksi. Digitaalisuuden hyödyntäminen tulee jokaiselle toimialalle, ja sen hyödyntäminen tulee olemaan tulevaisuudessa elinehto toimialasta riippumatta. Tietotekniikan hyödyntäminen rakennusalallakin on aloitettu jo kymmeniä vuosia sitten, mutta viime aikaisen huiman kehityksen myötä tietotekniikan ja erilaisen mitatun tiedon hyödyntäminen on yleistynyt reippaasti.

Älypuhelimet ja –kellot ovat arkipäivää meille jokaiselle nykyaikana. Älypuhelimet kertovat meille esimerkiksi missä olen, millä linja-autolla pääsen paikasta A paikkaan B ja mihin aikaan jne. Miltä kuulostaisi, jos esimerkiksi kotisi tietäisi montako ihmistä tilassa on ja säätäisi lämmityksen sekä ilmanvaihdon reaaliaikaisesti sen perusteella tai laittaisi pyykinpesukoneen päälle, kun sähkön hinta on halvinta?

Kyseisiin tehtäviin ratkaisut ovat jo olemassa eikä niiden muuttuminen tavallisiksi ominaisuuksiksi lie kovin kaukana. Siinä oli vain muutama esimerkki älykkyyden hyödyntämisestä rakennuksissa, seuraavaksi avataan asiaa hieman lisää.

Pirttinen ja Pernu kuva 1.jpg
Kuva 1. Älyrakennukset [1]

Maarten De Groote Euroopan Buildings Performance Instituutista avasi esityksellä "How ready is Europe for smart building (R)evolution?".

Esityksessä Maarten kävi läpi mitä on äly rakennuksessa ja mitä sen avulla on saavutettavissa. (kuva 1.) Suomalaisin silmin ilahduttavaa oli huomata, että Suomen ”älyykkyysvalmius” on Euroopan unionion alueella top 3 luokkaa. Harmillista asiassa on vain se, että rakas naapurimme Ruotsi on meitä vielä edellä (kuva 2.).

Pirttinen ja Pernu kuva 2.jpg

Kuva 2. Euroopan Unionin maiden rakennetun ympäristön ”älykkyysvalmius” Top 3 [1]

Rakennusten älyn tavoite on sama kuin muissakin älylaitteissa: palvella ja helpottaa päivittäisiä toimintoja. Pelkkä teknologia tai runsaat datamäärät eivät riitä tekemään talosta älykästä, vaan teknologialle ja tiedolle täytyy löytyä jokin saavutettava hyöty. Datan automaattinen prosessointi ja analytiikka ovatkin elinehtoja sensoritekniikalla kerättävän tiedon hyödynnettävyydelle, sillä tuhansien arvojen analysointi käsin on älykkyyden vastakohta.

Älyratkaisuin rakennuksissa on mahdollista saavuttaa parempia, yksilöllisiä käyttäjäkokemuksia esimerkiksi personoiduilla valaistus- ja sisäolosuhdeasetuksilla. Laajemmissa rakennuksissa sisäpaikannusjärjestelmä mahdollistaa käyttäjän oikeaan tilaan ohjaamisen lisäksi tilojen käytön seurannan. Järjestelmä voi myös kertoa mahdollisesta vaaratilanteesta tiloissa, ja näyttää turvallisimman reitin rakennuksesta poistumiselle.

Lisäksi osa rakennukseen ja sen ylläpitoon liittyvistä toimenpiteistä voidaan robotisoida resursseja säästäen sekä mahdolliset turvallisuusriskit minimoiden. Hyvänä esimerkkinä tästä käy korkeiden julkisivujen ikkunoiden pesu.

Uudet teknologiat ovat mahdollistaneet paremman ja älykkäämmän energianhallinnan. Kehitys uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisessä on aiheuttanut painetta energian varastoinnin kehittämiselle. Toisin kuin perinteissä tarvekohtaisessa energiantuotannossa (öljy yms.), uusiutuvaa energiaa tuotetaan silloin kun sitä on saatavilla.

Esimerkiksi meillä täällä Lapissa aurinko paistaa kesäaikana yötä päivää. Tuohon vuodenaikaan myös energiankulutus on pienintä, joten energian varastoinnin ja siirron merkitys korostuu huomattavasti. Ratkaisuja kyseiseen ”ongelmaan” on esimerkiksi akkutekniikoiden hyödyntäminen sekä älykkäät sähköverkot.

Pirttinen ja Pernu kuva 3.jpg
Kuva 3. Kiinteistöissä piilevä lisäarvo

Suomalaisissa kiinteistöissä piilevä, digitalisaation avulla vapautettavissa olevan lisäarvo ja potentiaali on huomattava. Tällä hetkellä teknologiaa hyödynnetään vaihtelevissa määrin kiinteistön suunnittelu- ja käyttövaiheessa sekä hyvin maltillisesti ylläpidollisissa tehtävissä. Teknologian tuomat mahdollisuudet ovat kuitenkin käytännössä rajattomat.

Sähköisiä käyttöliittymiä on aluksi otettu käyttöön hyvin spesifeihin käyttötarkoituksiin, jonka vuoksi tieto on usein sirpaleina useissa eri käyttöliittymissä elinkaaren eri vaiheilta. Yhtenäisellä käyttöliittymällä voitaisiin saavuttaa kootusti kaikki kiinteistön eri vaiheisiin ja toimintoihin osallistuvat tahot, ja käyttää rakennusta tehokkaammin.

Digitaalinen kaksonen on virtuaalinen tietomalli olemassa olevasta rakennuksesta. Digitaalinen kaksonen kerää tietoa olemassa olevalta sisareltaan ja kokoaa ne käyttöliittymäänsä kiinteistöä käyttävien, huoltavien ja hallinnoivien osapuolten hyödynnettäväksi. Kerätyt tiedot voivat koostua palvelupyynnöistä, olosuhdedatasta, kiinteistönhoidollisista tehtävistä, käyttöastemittauksista tai käyttäjästä kerätystä datasta.

Digitaalisen kaksosen kokoaman datan avulla voidaan varmistaa esimerkiksi käyttäjien kokemia, aistinvaraisia havaintoja. Tietomallien tulisikin toimia rakentamisen ja rakennuksen tukena aina suunnittelusta käyttövaiheeseen, kooten kaiken datan yhteen paikkaan. Tietomallit voivat parhaimmillaan viedä huomattavasti suuremmallekin mittakaavalle, kuten Helsingissä on tehty: koko kaupungista on koostettu tietomalli, Helsinki 3D, jota muut toimijat voivat avoimesti hyödyntää omissa käyttötarkoituksissaan.

Digitalisaation kannalta on oleellista hypätä kokeilukulttuurin pyörteisiin ja implementoida uusia teknologioita ja järjestelmiä, jotta rakennusten piilevän hyödyn tehokkaimmin vapauttavat ratkaisut löydetään. Ilman kokeiluja rakennusalan ja rakennusten älyllistyminen tulee olemaan hidasta.

Mikäli tiedonjanosi heräsi tai digitaalisuus alkoi pelottamaan, ole rohkeasti yhteydessä Lapin AMKin TKI-palveluihin, niin keksimme yhdessä ratkaisut digitaaliseen tulevaisuuteen.

Lähteet

[1] Maarten De Groote, 2018. How ready is Europe for the Smart Building (R)evolution? Esitys Suomen älykkäimmät kiinteistöt 2018. Helsinki.



Yhteistyöllä luodaan tulevaisuutta yli koulutusalojen ja -tasojen

2.5.2018



Kokkonen ja Löf.jpg
KM Jonna Löf toimii suunnittelijana ja projektipäällikkönä LUC-palveluissa ja tradenomi Sirpa Kokkonen opintopalveluiden suunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulussa.

EKKU – Ennakoinnista koulutukseen ja kumppanuuteen -hankkeeseen (1.3.2015–31.4.2018) kuuluvien koulutusorganisaatioiden yhteistyön tavoitteena on vahvistaa oppilaitosten työelämäyhteyksiä sekä parantaa niiden kykyä vastata oikea-aikaisesti työelämän osaamistarpeisiin.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa yhteistyöhankkeessa, jossa ovat mukana Ammattiopisto Lappia, Lapin koulutuskeskus REDU (entinen Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) ja Lapin ammattikorkeakoulu, on haluttu kehittää koko Lapin työelämää ja yritystoimintaa, nostaa Lapin alueen osaamista, hyödyntää ennakointitietoa maakunnallisissa koulutusratkaisuissa sekä pitää huolta kilpailukyvyn ylläpitämisestä pohjoisessa.

Ennakointi- ja kehittämistyön kohderyhminä ovat työ- ja elinkeinoelämän toimijat, niiden henkilöstö sekä hankkeessa toimivien oppilaitosten opetushenkilöstö ja tutkimus-, kehitys - ja innovaatio (TKI)-henkilöstö.

Kuvio 1 EKKU.jpg

Kuvio 1. EKKU-hankkeen tavoitteet

Yhteiset suuntaviivat

Hankkeen aikana toimenpiteitä tehtäessä yhteistyö on tiivistynyt, hyviä käytäntöjä syntynyt ja yhteisiä suuntaviivoja hahmottunut. Mukana olevien koulutusorganisaatioiden yhteisissä työpajoissa on jaettu ideoita ja hyviä toimintatapoja sekä opittu toinen toisilta paljon uutta.

Hankkeessa mukana olevat koulutusorganisaatiot ovat kehittäneet kukin omassa organisaatiossaan kumppanuus (HRD)- ja asiakkuuksien hallinnan (CRM) -mallien lisäksi yhteistä koulutustasojen ja -alojen välistä verkostomaista yhteistyö- ja ennakointimallia, jolla tuetaan maakunnallisesti työelämän kehittymistä ja menestymistä sekä vahvistetaan kilpailukykyä. Hankkeessa on luotu myös koulutustasojen välistä koulutustarjontaa sekä opetushenkilöstölle suunnattua kummi- ja sparraustoimintaa, jossa kummiopettajat tai tiimivastaavat sparraavat muita opettajia suunnittelussa, koulutuksissa ja tutkinnoissa työelämän kehittymistä tukevaksi toiminnaksi.

Lapin AMKin näkökulmasta ennakointimallia lähdettiin lähestymään huomioiden ennakoivat koulutusorganisaatiot, jotka toimivat vahvassa yhteistyössä keskenään (Lapin AMK, REDU, Lappia ja jatkossa myös Lapin yliopisto). Lapin AMKin ennakointityön pohjana ovat strategiat ja painopistealueet, joihin on sitouduttu. Ne luovat pohjan vuosittaiselle toimintasuunnitelmalle, työnjaolle sekä toiminnan vuosikellolle. Lapin AMKin mallin pohjana on ajatus, että sparraavat tulevaisuuskummit organisoivat ennakointitiedon keräämisen ja analysoinnin. Oleellista on, että tietoa tuotetaan näkyväksi kaikille toimijoille.

Ennakoinnin kautta saatu tieto palvelee Lapin AMKin ja muiden koulutusorganisaatioiden strategista suunnittelua. Se luo pohjaa organisaatioiden henkilöstön kehittämiseen ja opetussuunnitelmatyöhön. Se auttaa myös reagoimaan tuleviin muutoksiin ajoissa sekä toimimaan ketteränä kehittäjänä alueella. Tuotettu ja analysoitu tieto on tärkeä saada kaikille alueen toimijoille hyödynnettäväksi. Vuoropuhelu on tärkeää eri koulutusorganisaatioiden välillä sekä eri sidosryhmien, foorumien ja yhteistyöverkostojen kanssa.


Kuvio 2 JEKKU.jpg

Kuvio 2. Ennakoivat koulutusorganisaatiot ja sparraavat tulevaisuuskummit -malli

Koulutusorganisaatioiden ja työelämän välinen yhteistyö

Koulutusorganisaatioiden ja työelämän välisen yhteistyön edistäminen ilmentyi ansiokkaasti järjestettyjen yhteisten työelämä- ja rekrytointitapahtumien kautta. Tapahtumissa jaettiin käytännönläheistä tietoa yritysten työvoiman tarpeesta: millaista osaamista edellytetään nykypäivänä ja millaisin koulutuksin osaamista voidaan hankkia ja vahvistaa.

Hankkeessa toteutettiin Aktivoi ajatuksesi, kasvata katetta -seminaari keväällä 2015 teollisuuspalveluyrityksiin tehtyjen osaamistarvekartoitusten pohjalta. Seminaarissa oli kävijöitä noin 90 henkilöä. Tapahtumalla pyrittiin vastaamaan osaamiskartoituksissa esiin tulleisiin kehitys-, koulutus- ja kumppanuustarpeisiin.

Idea rekrytointitapahtumien järjestämisestä alkoi itää Rovaniemellä, Torniossa, Simossa ja Ylitorniolla järjestettyjen yrittäjien ilta- ja aamukahvitilaisuuksien pohjalta. Näissä tapahtumissa esiteltiin hankkeen ja koulutusorganisaatioiden tarjontaa sekä yrittäjät saivat kysellä rennossa ilmapiirissä kouluttautumismahdollisuuksista sekä vaihtaa kuulumisia.

Ensimmäinen lähinnä teollisuuden aloille suunnattu tapahtuma Rekry-paja pidettiin Rovaniemellä lokakuussa 2017 Lapin ammattiopiston raskaskonehallissa. Osallistujia, muun muassa työttömiä työnhakijoita, oli yli neljäsataa ympäri Lappia. Toinen tapahtuma “Mätsätään ja räätälöidään” oli monialaisempi ja se järjestettiin Kemissä Lapin ammattikorkeakoulun kampuksella tammikuussa 2018. Kävijöitä oli peräti yli 800. Tapahtumat saivat hyvää palautetta sekä yrityksiltä, verkostoilta, yhteistyökumppaneilta että opiskelijoilta.

Tapahtumissa yritysten edustajat pääsivät esittäytymään ja esittelemään omaa toimintaansa sekä verkostoitumaan keskenään. Yritysten edustajat haastattelivat kävijöitä ja rekrytoivat yrityksiinsä työvoimaa sekä kesätyöntekijöitä. Tapahtumissa oli mukana koulutusorganisaatioiden henkilöstön lisäksi TE-toimisto, paljon yrityksiä ja useita työelämää ja työllistymistä tukevia hankkeita sekä kuntien ja säätiöiden edustajia.

Tapahtumissa jaettiin myös tietoa koulutusten räätälöinneistä ja muista opiskelumahdollisuuksista. Ne koettiin mainioina työelämäyhteistyön kehittämisen paikkoina yli koulutustasojen ja -alojen kooten yhteen yrityksiä ja organisaatioita yhtä aikaa samaan paikkaan.

Ennakoinnilla eteenpäin

EKKU-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut ennakointitiedon hakeminen ja hyödyntäminen. Hankkeen aikana on käyty yrityksissä, yhdistyksissä ja organisaatioissa kartoittamassa mitä osaamista niissä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa sekä mitä osaamista niistä haastatteluhetkellä löytyy.

Yrityshaastattelut eli osaamiskartoitukset on tallennettu Suomessa kehitettyyn C&Q-ohjelmaan. Ohjelmasta löytyy tuhansia erilaisissa ammateissa tarvittavia osaamisia sekä niiden painotuksia: kuinka tärkeitä osaamiset ovat yritykselle tai organisaatiolle tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.

Samalla kun yrityksissä on käyty, ovat koulutusorganisaatioiden edustajat päässeet tutustumaan aitoihin työelämäympäristöihin ja yritysten tietoisuus koulutusten tarjoajista ja koulutuksista on lisääntynyt. Yrityksistä osan kanssa on tehty myös kumppanuussopimus, josta kumpikin osapuoli hyötyy.

Kerätyn ennakointitiedon pohjalta yrityksille voidaan tuottaa koulutussuunnitelmia ja räätälöidä koulutuksia yritys- ja yhteisöasiakkaiden henkilöstölle sekä tehdä kehittämis- ja innovaatio-ohjelmia, joissa tavoitteena voi olla uuden menetelmän käyttöönotto, uuden tuotteen kehittäminen tai kehittämisprojekti joltain yrityksen toiminta-alueelta. Yrityshaastatteluita voidaan käyttää myös koulutusten suunnitteluun: saatavilla olevaa ennakointitietoa hyödynnetään tutkinto-opetuksen ja täydennyskoulutusten suunnittelussa sekä opetushenkilöstön koulutussuunnittelussa.

Hanketoimijat ovat käyneet ennakointiasioita käsittelevissä tilaisuuksissa, kuten Matkailuparlamentti-tapahtumissa, ja olleet mukana myös järjestämässä aiheeseen liittyviä tilaisuuksia kuten Tulevaisuus Lapissa -seminaaria. Ennakointitietoa on haettu myös muun muassa Lapin luotsin Ennakointiportaalista, toimialaklustereiden tiedoista ja esimerkiksi valtion tulevaisuusraporteista.

Mitä seuraavaksi?

Lapin ammattikorkeakoulun hanketoiminnalla on merkittävä – lainkin säätelemä – rooli Lapin alueen kehittämisessä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla luodaan tärkeitä yhteyksiä ja luottamusta elinkeinoelämän ja koulutuksentarjoajien välillä sekä pidetään huolta pohjoisen kilpailukyvyn säilymisestä.

Toivomme, että EKKU-hankkeesta saatujen kokemusten ja tulosten myötä osaamiskartoitusten merkitys kasvaa Lapin elinkeinoelämässä ja osaamisen kartuttaminen esimerkiksi tutkinto- ja täydennyskoulutuksin tulee yhä tärkeämmäksi osaksi yritysten normaalia toimintaa.

Hankkeessa saatuja kokemuksia ja tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossakin sekä koulutusorganisaatioiden ja koulutusten kehittämisessä että yritysten ja organisaatioiden osaamisen nostossa.



Seniorikansalaiset arkailevat kyseenalaistaa lääkemääräysten tarpeellisuutta

26.4.2018



Mikkola Anja.jpg
ESH, ThM Anja Mikkola toimii lehtorina Hyvinvointipalveluiden osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa.

Lääkehoidon päivä – valtakunnallinen tapahtuma

Lääkehoidon päivä on vuosittainen kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen valtakunnallinen teemapäivä, jossa tänä vuonna teemana oli järkevä lääkehoito. Fimea (Finnish Medication Agency) koordinoi päivän valtakunnallista suunnittelua yhdessä suunnitteluryhmän kanssa. (FIMEA, 2018 a)

Teemapäivän yhtenä tarkoituksena oli tutustua ajantasaisen lääkitystiedon merkitykseen ja järkevään lääkehoitoon liittyviin näkökulmiin. Näihin kuuluvat mm. lääkehoidon turvallisuus, lääkkeiden oikea käyttö ja järkevän lääkehoidon elementit. (FIMEA, 2018 b)

Dimitrow & Toivo (2018) kirjoittavat, että iäkkäiden lääkehoidossa on monia turvallisuusriskejä. Iäkkäillä ihmisillä lääkkeet ovat tärkeä osa jokapäiväistä elämää ja hoitoa. Kirjoittajien mielestä lääkehoidosta saadaan tarkoituksenmukainen hyöty, kun se suunnitellaan potilaskohtaisesti ja sen toteutusta seurataan säännöllisesti.

Osana Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmaa suunniteltu Sopiva lääke -yleisökampanja käynnistyi Lääkehoidon päivänä tukemaan paikallisesti toteutettuja tapahtumia. Kampanjasta vastaavat STM ja Fimea. (FIMEA, 2018 a)

Kemin senioriopettajat ja Keminmaan Martat kiinnostuneita lääkehoidon ajankohtaisista asioista

Kemin senioriopettajat ja Keminmaan Martat järjestivät Lääkehoidon päivän tapahtuman yhteistyössä Lapin AMK:n kanssa Hyvinvointipalvelujen osaamisalalla, Kemin kampuksella 22.3.2018.

Tapahtuman organisoi senioriopettaja Sisko Korrensalo, joka on aikaisemmin työskennellyt Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa.

Tilaisuuteen osallistui 21 osanottajaa, jotka ensin tutustuivat Lapin AMK:n koulutustarjontaan lehtori Anja Mikkolan johdolla. Sen jälkeen pieni alustus lääkehoidon teemapäivään liittyvillä aiheilla, joista nostettiin esille mm. ajantasaisen lääkityslistan ylläpidon merkitys rationaalisen, järkevän lääkehoidon toteuttamisessa, luotettavien lääketietolähteiden käyttö ja erilaisten lääkkeiden oikeaan käyttöön liittyvät seikat. Pohjatietoja asiaan liittyen antoi mm. FIMEA:n julkaisema Lääkebarometri (2017) sekä kokemusasiantuntija Satu Tahkokallion (2018) puheenvuoro luotettavista lääketiedon lähteistä ja FIMEA:n lääkehoidon päivään liittyvät nettisivut.

Osallistujat nostivat esiin lääkehoidon jokapäiväiseen toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä ja etsivät järkeviä ratkaisuvaihtoehtoja erilaisiin haasteellisiin lääkehoidon tilanteisiin.

Lääkehoidon päivän teemaan liittyen mietittiin ajantasaisen lääkelistan tärkeyttä lääkehoidon turvallisuuden varmistamisessa. Osallistujat korostivat omaa osuuttaan lääkehoidon toteutuksessa, mutta esille nostettiin myös ajatus siitä, että lääkärin määräyksen tarpeellisuutta ei aina tohdi kyseenalaistaa potilaana ollessaan. Tilaisuudessa keskusteltiin siitä, että lääkkeet määrätään yleensä yhteisymmärryksessä asiakkaan/potilaan kanssa kuten STM:n ohjeissa suositellaan.

Keskusteluissa osanottajat miettivät lääkkeiden yhteisvaikutuksia ja lääkehoidon yhteensovittamista luontaistuotteisiin ja ravintolisien käyttämiseen. Mietittiin riskilääkkeitä ja keskusteluissa nousi esille maininnat mm. unilääkkeistä, mielialalääkkeistä, sydänsairauksiin määrätyistä lääkkeistä, diabeteslääkkeistä sekä lääkehoidon sovittamisesta ateria-aikoihin. Sisko Korrensalo kiteytti aiheen siten, että lääkehoito ei korvaa ihmisen oman sairauden muuta hoitoa, kuten ravinnon, liikunnan ja levon nivomista terveelliseen elämäntapaan.

Tapahtuman aikana osanottajat keskustelivat apteekissa tapahtuvasta reseptissä olevan lääkkeen vaihtamisesta toiseen halvempaan samaa vaikuttavaa ainetta sisältävään lääkkeeseen.

Eila Venäläinen muistutti, että lääkärillä on mahdollisuus reseptiä kirjoittaessaan ilmoittaa, että lääkettä ei voi muuttaa. Perusteluna on mm. se, että jokin halvemman lääkkeen sisältämä ainesosa, esim. se voi sisältää laktoosia, ja potilas ei ehkä voi käyttää tuotteita, jotka sisältävät ko. maitosokeria. Tietysti muutkin säilyvyyteen ja lääkkeen koostumukseen vaikuttavat aineet voivat olla erilaisia kuin alkuperäisessä tuotteessa. Kuitenkin kansantaloudellisesti asia on merkittävä ja laskee lääkekorvauksista aiheutuvia kuluja.

Tapahtuma päättyi osallistujien siirtyessä koulussa toimivan Hyvinvointipysäkin tiloihin, jossa oli mahdollisuus oppilastyönä suoritettaviin mittauksiin. Osallistujia oli vastassa neljä opiskelijaa, joista vain yksi sattui tällä kertaa puhumaan suomea äidinkielenään. Näin syntyi kokemus ja oivallus suomalaisen koulutuksen ja myös sairaanhoitajakoulutuksen kansainvälistymisestä.

Lääkehoidon päivä Mikkola.jpg

Kuvassa: mm. Jaakko Rytisalo, Ulla Korhonen, Kerttu Knuutila, Eila Venäläinen, Mirja Kukka, Raija Juntti, Raija Kontio, Marketta Korrensalo, Sisko Korrensalo (keskellä, punainen kaulahuivi), Päivi Koskenranta, R. Ekorre, Marjatta Heikkinen, Kaino Ojamaa, Alli Kursula, Anneli Mykkälä, Anja Mikkola (vas. laidassa), Veikko Kumpumäki, Kerttu Stålberg, Taina Ocklind.

Lähteet

Dimitrow, Maarit & Toivo, Terhi 2018. Lähi- ja perushoitajat sekä avoapteekit mukaan lääkitysturvallisuustyöhön 26.3. http://www.laakehoidonpaiva.fi/-/iakkaiden-laakitysturvallisuustyo

FIMEA 2018a Lääkehoidon päivän 2018 näkökulmat avaa ministeri Pirkko Mattila http://www.fimea.fi/-/laakehoidon-paivan-2018-nakokulmat-avaa-ministeri-pirkko-mattila

FIMEA 2018b NÄKÖKULMIA, http://www.laakehoidonpaiva.fi/nakokulmia/nakokulmia-2018

Lääkebarometri 2017. Kumppanuuden edellytykset lääkehoidossa, FIMEA:n julkaisusarja 7/2018. http://www.fimea.fi/documents/160140/1156020/Fimea+KAI+7+2018+L%C3%A4%C3%A4kebarometri+2017.pdf/25da929e-bcd3-2a9f-4b1a-73ff7c044ef9

Tahkokallio, Satu 2018. Kokemusasiantuntijan puheenvuoro luotettavista lääkehoidon tietolähteistä - YouTube, https://www.youtube.com/watch?v=SE_U2g7Oa0Q



Lapin rakennusyritykset ja puurakentamisen trendi

17.4.2018



Poikajärvi Miika net.jpg
Insinööri (AMK) Miika Poikajärvi toimii projekti-insinöörinä Lapin ammattikorkeakoulun Arctic Civil Engineering (ACE) -tutkimusryhmässä.

Elämme tällä hetkellä kestävän rakentamisen buumia ja sen johdosta varsinkin puurakentaminen on kovassa nosteessa.

Eri uutislähteistä saa lukea kuinka ympäri Suomea kaavaillaan erilaisia massiivipuisia päivä- ja hoivakoteja sekä kouluja. Joissain kunnissa on tehty linjaus, että kaikissa uusissa julkisissa rakennushankkeissa tullaan kartoittamaan hankkeen toteutus puurakenteisena.

Massiivipuurakentaminen tarjoaakin uusia kasvumahdollisuuksia rakennusalan yrityksille, jotka ovat hyvin perillä rakennussektoria hämmentävistä uusista suuntauksista. Ei siis ihme, että rakennusalalla toimijoilla on tarve päästä perehtymään massiivipuurakentamiseen.

AMKin rakennustekniikan ACE-tutkimusryhmä vastasi tähän tarpeeseen. Päätimme tarjota Lapin alueen yrityksille mahdollisuuden tutustua massiivipuurakentamiseen CLT (cross laminated timber) -levyn muodossa.

Työpajat yritysten tarpeisiin

Aiemmin Future possibilities for CLT-hankkeessa (alkuperäisellä nimellään Nya möjligheter för CLT) suoritettujen yrityshaastatteluiden pohjalta esille nousseiden tarpeiden mukaan järjestimme kaksi työpajaa Lapin alueen yrityksille.

Työpajoista ensimmäinen käsitteli CLT-rakenteiden suunnittelun perusteita ja se järjestettiin 20.10.2017. Toinen työpaja järjestettiin 10.11.2017, ja silloin käsiteltiin CLT-rakentamisen työmaatoimintoja. Työpajojen vetäjänä toimi A-Insinöörien suunnittelupäällikkö, insinööri (YAMK) Toni Kekki , jolla on kattava kokemus massiivipuisten rakennusten suunnittelusta ja niiden parissa toimimisesta.

Osallistuneita yrityksiä oli kymmenkunta, jotka jakautuivat rakenne- ja arkkitehtisuunnittelijoihin sekä rakennusurakoitsijoihin. Yritysten lisäksi työpajoihin osallistui Lapin AMKin ja Centria AMK:n TKI–henkilöstä. Myös Kemin Digipolis Oy:stä oli edustusta paikalla.

Betoni vai puu? Keskustelu rakennusmateriaaleista kuumenee herkästi

Toni Kekin valmistelema materiaali pohjautui käynnissä oleviin tai jo toteutettuihin rakennushankkeisiin, joissa oli käytetty runkomateriaalina CLT:tä. Esitysmateriaali teki CLT-rakentamisen helposti lähestyttäväksi myös niille, joille aihe oli entuudestaan vieraampi.

Päivien aikana saatiin aikaan paljon mielenkiintoista ja tunteitakin herättävää keskustelua. Työpajojen aikana tuli selväksi se, että keskustelu eri rakennusmateriaalien välillä polarisoituu herkästi. Tässä tapauksessa on kyseessä kilpailu betonin ja puun välillä.

Työpajoissa nostettiin myös esille, että yhden rakennusmateriaalin suosimista ja jalustalle nostamista pitäisi pyrkiä välttämään mm. rakennusmääräysten helpotusten muodossa puun kohdalla. Tämä asettaa rakennusmateriaalit eri arvoiseen asemaan ja voi mm. vääristää kilpailua. Pitäisi ottaa huomioon se, että jokaisella materiaalilla on omat sille materiaalityypille tyypilliset ominaisuutensa ja näitä ominaisuuksia tulee pyrkiä hyödyntämään juuri siellä, missä se onnistuu parhaiten.

Mietittiin myös sitä, miksi massiivipuurakentaminen on Suomessa paljon harvinaisempaa kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Syyksi esitettiin Keski-Euroopan vahvaa rakennuspuuseppien kulttuuria. Rakennuspuusepät työskentelevät rakennuksilla suomalaisten kirvesmiesten tapaan, kantaen mm. puutalttoja työkaluvyössään ja esimerkiksi erilaisten peitelistojen (jalka, katto yms.) käyttäminen on merkki ammattitaidon puutteesta. Keski-Euroopassa ollaan siten totuttu huomattavasti suurempaan tarkkuuteen kuin meillä Suomessa. CLT-rakentaminen mahdollistaa hyvin mittatarkan rakentamisen millimetrien tarkkuudella.

Mielenkiintoisena asiana tuli esille myös se, että puurakenteiden suunnitteluun suuntautuneiden insinöörien koulutus on lakkautettu Suomesta aikanaan kannattamattomana, mutta nykyään tarve on suuri teollisen puurakentamisen saralla. Asiansa osaaville puurakenteiden suunnittelijoille olisi paljon kysyntää.


Äärimmäinen mittatarkkuus asettaa lisävaatimuksia suunnittelijoille

Yhdeksi tärkeäksi asiaksi nostettiin talotekniikan istuttaminen CLT-rakenteisiin. Tämä vaatii todella tarkkaa ja perusteellista suunnittelua. Kun talotekniikan vaatimat läpiviennit ja varaukset toteutetaan jo CLT-tehtaalla, tulisi huomioida myös tarvittavat asennusvarat, että asennustyö voidaan toteuttaa ongelmitta.

Tietomallien hyödyntäminen CLT-rakentamisessa vaatii tarkkuutta ja ammattitaitoa tietomallin tekijältä, eikä ainoastaan tietomallityökalun käytön osaamista vaan myös kokemusta ja tietoa käytännön töiden suorittamisesta. Edellä mainitut asennusvarat saattavat helposti jäädä huomioimatta kokemattomalta suunnittelijalta: osat loksahtelevat kovin näppärästi paikalleen digitaalisessa muodossa. Todellisuus työmaalla voi olla aivan toisenlainen.

Myös äänitekniikka herätti kysymyksiä, kuten yleensä puukerrostaloista puhuttaessa. Toni Kekki vakuutti, että äänitekniikka on ratkaistavissa, mutta se vaatii erityissuunnittelua. Käyttämällä erityisiä ääneneristyskumeja ehkäisemässä äänen siirtymistä rakenteiden välillä, pystytään puurakennuksissa saavuttamaan hyvin harmoninen äänimaailma, jossa edes naapurin yöllinen pyykinpesu ei ole häiriöksi.

Kaiken kaikkiaan molemmat työpajapäivät onnistuivat hyvin. Päivät mahdollistivat verkostoitumisen rakennussektorin eri toimijoiden välillä ja kaikki osallistuneet saivat varmasti hyvän pohjan CLT-rakentamisen parissa toimimiseen tulevaisuudessa.



Pari sanaa Lapin AMKin vetovoimasta kevään yhteishaun päätteeksi

11.4.2018



Reijo Tolppi blogi.jpg
HTT Reijo Tolppi on Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori.



Hakijamäärät 2014 - 2018

Joskus auttaa, että historia on lyhyt. Lapin AMK haki ensimmäisen kerran opiskelijoita vuonna 2014, ja viimeisin yhteishaku päättyi 28.3.2018, eli yhteensä viisi hakukierrosta on takanapäin.

Luonnollisestikaan eri vuosina tarjonta ei ole ollut täsmälleen identtistä, mutta oleellisia muutoksia isossa kuvassa ei ole tapahtunut. Hiljalleen aloituspaikkamäärä on laskenut vuoden 2014 yhteensä 1253:sta aloituspaikasta tämän keväiseen 1180:een, mutta tätäkään muutosta ei vielä mullistavana voi pitää.

Lapin AMKin hakijoiden määrä on vuosina 2014–2018 vaihdellut seuraavasti:


Reijo Tolppi kuvio 1 2018.JPG
Kaavio 1: Hakijamäärät 2014–2018.


Lapin AMKin lanseeraus AMK-kenttään onnistui hyvin, mikä näkyi poikkeuksellisen hyvänä menestyksenä sekä kaikkien hakijoiden että ensisijaisten hakijoiden määrissä parina ensimmäisenä toimintavuonna. Tämän jälkeen ensisijaisten hakijoiden määrä on vakiintunut noin 2500:aan. Kaikkien hakijoiden määrä on huippuvuosien jälkeen liikkunut vajaassa 8000:ssa.

Vetovoima eri koulutusmuodoissa

Kaaviossa 2 on esitetty ensisijaisten hakijoiden määrät 2014–2018 eriteltynä koulutusmuodoittain.

Päivätoteutusten hakijamäärä laski jyrkästi ensimmäisen haun jälkeen. Pohjakosketus saavutettiin vuonna 2016, jonka jälkeen hakijamäärä on hitaasti kasvanut.

Aloituspaikat ovat tarkastelujaksolla vaihdelleet kapeassa haarukassa (775– 825) eli vuodet ovat varsin hyvin vertailukelpoisia keskenään.

Monimuotototeutuksissa trendi on ollut tasaisesti laskeva. Tästä ei kuitenkaan pidä vetää sitä johtopäätöstä, että monimuodon suosio olisi laskussa. Hakijamäärien lasku selittyy merkittävästi tarjolla olevien hakukohteiden määrällä. Vuosina 2014–2016 monimuotototeutusten aloituspaikkamäärä oli noin kolmesataa, vuonna 2016 aloituspaikkoja oli 260 tämän jälkeen määrä on pudonnut lähemmäs 200:aa.

Koulutusmuodoista selvästi parhaiten on menestynyt ylemmät AMK-tutkinnot. Parin viimeisen vuoden aikana ylemmät AMK-tutkinnot ovat kirineet kiinni monimuotokoulutusten hakijamäärät, mikä selittyy suurimmaksi osaksi uuden koulutustuotteen – digiajan palvelujohtamisen - poikkeuksellisella vetovoimalla.

Reijo Tolppi kuvio 2 2018.JPG
Kaavio 2: Ensisijaiset hakijat koulutusmuodoittain 2014 – 2018.

Ammattikorkeakoulun näkökulmasta aloituspaikkojen tarjontaa rajoittaa opetusministeriön kanssa solmitussa sopimuksessa määritellyt tutkintokatot, joiden ylittävistä tutkinnoista ei rahoitusta myönnetä. Tutkimuskatto ei kuitenkaan koske ylempiä tutkintoja, ja tästä syystä niiden aloituspaikkojen kasvattamista kannattaa myös tulevaisuudessa näillä hakijamäärillä vakavasti harkita.

Hakujärjestelmän muutokset

Vuosina 2014–2018 korkeakouluhauissa tapahtui kolme oleellista muutosta.

Ensimmäinen ajoittui vuoteen 2016, jolloin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaut yhdistettiin. Seuraavana vuonna ensikertalaisten hakijoiden asemaa parannettiin siten, että korkeakouluja velvoitettiin varaamaan oma kiintiö ensikertalaishakijoille. Lapin AMKissa päädyttiin siihen, että kaikissa koulutuksissa ensikertalaisille varattiin 75 prosenttia aloituspaikoista.

Viimeisin hakuintoon potentiaalisesti vaikuttava muutos tapahtui mennä vuonna, jolloin EU:n ja ETA: alueen ulkopuolelta tuleville hakijoille säädettiin pakolliset lukukausimaksut.

Ennen edellä kuvattuja muutoksia niiden vaikutukset tyypillisesti yliarvioitiin. Käytännössä mikään niistä ei kuitenkaan merkittävällä tavalla vaikuttanut hakijoiden käyttäytymiseen.

Seuraava merkittävä hakujärjestelmän muutos tulee olemaan todistushakuun siirtyminen. OKM on linjannut, että vuoteen 2020 mennessä korkeakoulujen opiskelijavalinta tapahtuu pääasiassa ylioppilastodistuksilla ja toisen asteen tutkintojen todistuksilla.

Käytännössä tavoitteena on keventää hakuvaihetta siten, ettei hakijoita pakoteta suuritöiseen aineistojen ulkolukuun tai puolipakollisiin ja yleensä kalliin puoleisiin valmennuskursseihin. Suurta muutosta hakijoiden käyttäytymisessä todistushakuun siirtyminenkään tuskin tulee saamaan aikaan.

Vetovoima tulevaisuudessa

Lapin AMKin vetovoimaa kasvattavia tekijöitä ovat tällä hetkellä Lapin hyvä työllisyystilanne ja siitä seuraava työmarkkinoiden voimakas imu. Viime vuonna Lapin AMKista todistusta hakeneista 80 prosenttia oli töissä todistuksen hakuhetkellä ja 81 % heistä päätyi töihin Pohjois-Suomeen (entiset Lapin ja Oulun läänit).

AMK-opiskelijan näkökulmasta LUC-yhteistyön voisi olettaa näyttäytyvän vetovoimaa lisäävänä tekijänä, samoin AMKin hyvä menestys opiskelijatyytyväisyyttä mittaavissa kyselyissä.

Uhkatekijöistä selvästi merkittävin on Lapin heikko syntyvyys. Kyllä se pistää miettimään, mistä 2030-luvulla opiskelijat otetaan kun viime vuoden syntyvyys Lapissa oli lähes tarkalleen sama kuin meidän vuosittainen sisäänotto. Itse en oikein jaksa uskoa, että kykenemme Oulun eteläpuolelta merkittävässä määrin houkuttelemaan opiskelijoita, mutta kansainvälisillä opiskelijamarkkinoilla voimme ja meidän täytyykin menestyä vähintäänkin nykyiseen malliin, eikä pieni lisäyskään kansainvälisten opiskelijoiden määrässä varmaan pahaa tekisi.



Opiskelijapalautteella vaikuttavuutta

27.3.2018



merja_forest.jpg
FM Merja Forest on Lapin ammattikorkeakoulun laatupäällikkö.

Opiskelijoilla on tärkeä rooli korkeakoulumme toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Yksi keino vaikuttaa asioihin on antaa palautetta vastaamalla palautejärjestelmäämme kuuluviin, määräajoin toteutettaviin kyselyihin sekä suoraan henkilöstölle ja opiskelijakunnalle.

Tarkastelen tässä kirjoituksessani AMK-tutkinto-opiskelijoidemme kokonaistyytyväisyyttä mittaavien kysymysten tuloksia viimeisimmissä palautekyselyissä: omassa vuosipalautekyselyssämme sekä valtakunnallisessa Ammattikorkeakoulusta valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyssä (AVOP).

Vuosipalautekysely otettiin käyttöön Lapin AMKissa sen aloittaessa toimintansa vuonna 2014 ja toteutettiin nyt saman muotoisena viidettä kertaa. Kyselyn kohderyhmään kuuluvat 1.—3. vuoden AMK-tutkinto-opiskelijat.

Kysely toteutettiin tammi—helmikuussa 2018, jolloin vastauksia saatiin 1381 opiskelijalta eli vastausaste oli 33 prosenttia. Edellisen kyselyn vastausaste alkuvuonna 2017 oli 35 prosenttia.

Keskiarvoja tarkastellen vastaustulokset olivat kokonaisuutena paremmat kuin edellisessä kyselyssä. Kyselyssä opiskelijat vastaavat 46 väittämään asteikolla 1—7, jonka ääripäät sanallisesti tarkoittivat ”täysin eri mieltä — täysin samaa mieltä”, ja keskimmäinen arvo 4 tarkoitti ”siltä väliltä”.

Toisin sanoen, mitä suurempi vastausarvo, sitä positiivisempi oli vastaus. Väittämät oli ryhmitelty kuuteen teemaan, joihin kaikkien vastausten keskiarvot olivat 4,62—5,30.

Merja Forest 2018 kuvio 1.png.jpg
Kuvio 1. Vuosipalautekyselyn teemat ja vastausten keskiarvot niihin

Edelliseen kyselyyn verrattuna kaikkiaan 37 väittämän keskiarvot paranivat, seitsemän heikkenivät ja kahden väittämän keskiarvot pysyivät samoina. Huomattavaa on, että kaikkien väittämien keskiarvot paranivat teemoissa Opintojen ja oppimisen ohjaus sekä Työelämäyhteistyö.

Alhaisimman kaikkien vastausten keskiarvon (4,3) sai väittämä Saan opettajilta riittävästi palautetta osaamiseni kehittymisestä, jonka mediaani oli myös alhaisin ja samalla ainoa neljä (4). Väittämä on yksi niistä, jotka korreloivat eniten tyytyväisyyden kanssa, minkä vuoksi tulos on huomion arvoinen. Sama asia tuli selkeästi esille myös vapaa sana -vastauksissa.

 

Tarkastelussa tyytyväisyys Lapin ammattikorkeakouluun

Kyselyn teema Tyytyväisyys Lapin AMKiin mittaa opiskelijan kokonaistyytyväisyyttä kolmella väittämällä. Väittämät ovat
1) Olen tyytyväinen opintoihini kokonaisuudessaan,
2) Opinnot ovat vastanneet odotuksiani ja
3) Suosittelen Lapin AMKia opiskelupaikaksi.

Ryhmittelin vastaajat kahteen joukkoon vastausarvojen perusteella: pienimmillä vastausarvoilla 1—3 eli selkeästi ”eri mieltä” vastanneet, sekä neutraalilla ja sitä suuremmilla arvoilla eli 4—7 vastanneet. Pyrkimyksenä oli löytää tyytymättömimmät vastaajat jatkotarkasteluun taustamuuttujilla koulutusmuoto eli päivä- ja monimuotokoulutus, opiskeluvuosi sekä tutkintokoulutus.

Tyytymättömimpien joukkoon kuului 12 prosenttia vastaajista. Joukko sisälsi päivä- ja monimuotokoulutusten opiskelijoita samalla jakaumalla kuin tyytyväisempien joukko eli koulutusmuoto ei tuonut eroa kokonaistyytyväisyyden tuloksiin. Muutoin kautta koko kyselyn monimuoto-opiskelijat vastasivat positiivisemmin kuin päiväopiskelijat.

Sen sijaan opiskeluvuodella oli merkitystä, sillä tyytymättömimpien joukossa oli vähiten ensimmäisen ja eniten kolmannen vuoden opiskelijoita, kun toisen vuoden opiskelijoissa jakauma oli sama. Tutkintokoulutustarkastelu auttaa koulutusten kehittäjille lisätietoa erityisen tyytymättömien vastaajakeskittymien havaitsemisessa, jolloin on mahdollista etsiä tyytymättömyyden syitä.

Tarkastellessa korrelaatiota Tyytyväisyys Lapin AMKiin -teeman väittämien ja vuosipalautekyselyn muiden väittämien välillä, eniten halukkuuteen suositella Lapin AMKia opiskelupaikaksi korreloivat väittämät Opintojen ohjauksen tasokkuus, Hyvin toimiva yhteistyö opettajien kanssa, Käytettävät opetusmenetelmät, Opiskelijoiden antaman palautteen huomioiminen sekä Tieto ja tuki tavoitteiden mukaiseen opintojen etenemiseen.

Toisin sanoen, mitä korkeampi oli vastausarvo näihin väittämiin, sitä korkeampi oli arvo halukkuuteen suositella. Tyytyväisyys opintoihin kokonaisuudessaan -väittämän kanssa eniten korreloivat täysin samat väittämät kuin suositteluhalukkuuden kanssa ja niiden lisäksi väittämä Opintojen sisältöjen hyvästä ja ajankohtaisesta suunnittelusta.

Vertailu valmistuvien antamaan palautteeseen

Valmistumisvaiheessa opiskelija vastaa valtakunnalliseen Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyyn (AVOP), jossa opiskelija arvioi tutkintokoulutustaan samalla asteikolla 1—7 kuin vuosipalautekyselyssämme.

Koska vuosipalautekyselymme tavoittelee 1.—3. vuoden opiskelijoita, opintojen loppuvaiheen AVOP-kysely täydentää kokonaiskuvaa kaikkien opiskelijoiden palautteesta, minkä vuoksi kyselyjen tulokset tarkastellaankin rinnakkain.

AVOP-kyselyn väittämä Opiskelutyytyväisyys, opintoni kokonaisuudessaan on verrannollinen vuosipalautekyselyn vastaavaan väittämään. Viimeisimmässä eli vuonna 2017 AMK-tutkintokoulutuksesta valmistuneiden AVOP-kyselyssä vastausten keskiarvo kokonaistyytyväisyyteen oli 5,37 ja vuosipalautekyselyssä 5,12. Vuosipalautteen vastausten jakauma oli suurempi, mutta molempien kyselyjen mediaani oli 5.

Merja Forest 2018 kuvio 2.jpg
Kuvio 2. Vastausten jakaumat väittämälle Kokonaistyytyväisyys opintoihin viimeisimmissä palautekyselyissä

Arkikokemus tärkeää

Vuosipalautekyselyssä opiskelijoilla on mahdollisuus antaa palautetta myös omin sanoin. Kirjalliset vastaukset ovat todella arvokkaita, sillä niistä voi lukea arkikokemuksen asiantuntijoilta, mitä koulutuksissa oikeasti tapahtuu. Rakentavaa palautetta ja oivallisia kehittämisehdotuksia saatiinkin runsaasti.

Numeeriset vastaukset olivat yllättävän tasaisia: yhtä väittämää lukuun ottamatta kaikkien väittämien mediaani oli joko 5 tai 6 eli selvästi neutraalin vastauksen paremmalla puolella. Voikin pohtia, onko parempien tulosten tavoittelu mielekästä ja mitä lisäarvoa kehittämiselle numeerisilla vastauksilla saadaan.

Keskiarvojen tarkastelun tai parempien keskiarvojen tavoittelun sijaan hyödyllisempää olisi tarkastella vastausten jakaumaa niin koulutusten sisällä kuin niiden välilläkin. Lopulta jokainen opiskelija vastaa oman subjektiivisen kokemuksensa kautta, joka puolestaan karttuu jokainen päivä läpi opintopolun. Korkeakoulun toimijoilla on siten jokaisena työpäivänä mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi opiskelijan arkikokemus muodostuu.

Vaikka opiskelijan kokemus onkin subjektiivinen henkilökohtaisine taustamuuttujineen, voimme miettiä mikä aiheuttaa vastauksiin odotetusta poikkeavaa hajontaa ja miten onnistuisimme toiminnassamme ja palveluissamme tasalaatuisesti.

 

Palautteiden käsittely ja vaikuttavuus

Kevään aikana vuosipalautekyselyn tulokset käsitellään opiskelijatapaamisissa, ja palautteiden pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelma, johon tuodaan esille tärkeimmät havainnot kehittämistarpeista sekä tarvittavat toimenpiteet.

Edellisen vuosipalautekyselyn tulosten perusteella on kehitetty itsenäisen opiskelun ohjausta ja yhdenmukaistettu kehittävän arvioinnin käytäntöjä. Lisäksi on kehitetty lukukausisuunnittelua, työelämäyhteistyötä ja urasuunnitteluohjausta sekä opintoihin liittyvää tiedottamista. Edellisen vuosipalautekyselyn tuloksena lukujärjestyksiin liittyvään palveluun kiinnitettiin huomiota, minkä jatkoseurantana tällä kertaa asiasta oli erillinen teemakysymys.

Toisinaan opiskelijat saattavat kokea turhautumista muutosten hitaudesta ja siksi palautteenanto ei kiinnosta. Joitakin asioita voidaan onneksi parantaa heti! Viimeisimmässä vuosipalautekyselyssä ilmoitetun havainnon perusteella Rantavitikan kampuksen A-siivessä lattian hoitoaine vaihdettiin välittömästi kyselyn vielä ollessa auki.

Palautteiden koonnit ovat luettavissa verkosta sivuilta Lapin AMKin vuosipalaute ja AVOP-palaute.



Suurteollisuus kehittyneiden palveluiden käyttäjänä

20.3.2018



Parkkila Leena.jpg
Insinööri (YAMK) Leena Parkkila toimii projekti-insinöörinä Käynnissäpidon tutkimusryhmässä Lapin ammattikorkeakoulun Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla.

Yritysten on jatkuvasti parannettava tuottavuutta ja lisättävä kilpailukykyään niin kotimaisilla, pohjoismaisilla kuin globaaleillakin markkinoilla. Asiakkaiden tyytyväisyyttä ja markkinaosuutta pyritään parantamaan monin eri tavoin ja uusin ratkaisuin unohtamatta omaan yritykseen satsattuja resursseja ja kilpailukykyä.

Tuotteita valmistaneista pk-yrityksistä osa on siirtynyt pelkästään palvelua tuottaviksi yrityksiksi. Suuryrityksille myytävä palvelu voi liittyä moneen asiaan, muun muassa prosessin osaan tai kunnossapitoon ja -huoltoon.

Pitkälle kehittyneet palvelut ovat kokonaan palvelujen tarjoamista ja myymistä, jolloin itse tuotetta ei myydä vaan sen tuottamaa hyödykettä aikayksikössä; esimerkiksi sähkömoottorin käyttötunteja tai pumpun pumppaamaa nestekuutioita.

Yhteispohjoismaisessa Process SME -hankkeessa (1.9.2016–31.8.2019) päätavoitteena on parantaa niiden pk-yritysten kilpailukykyä, joiden asiakkaina on eri teollisuusalojen yrityksiä. Tavoitteena on auttaa heitä löytämään uusia asiakastarpeita ja liiketoimintamahdollisuuksia, kehittämään uusia liiketoimintamalleja, rakentamaan eurooppalaisia kumppanuuksia, auttaa hakemaan EU-tason rahoitusta, ja edelleen kehittää pk-yritysten tuotteita ja palveluja.

Suomen puolella hankkeessa edettiin pk-yrityshaastatteluista suuryrityshaastatteluihin. Vuoden 2017 kevään ja syksyn aikana haastateltiin 31 pk-yritystä Suomessa Interreg-alueella. Tästä aiheesta kirjoitin 25.10.2017 Pohjoisen tekijät -blogiin artikkelin: PK-yritysten avainhaasteet: osaaminen, myynti ja markkinointi sekä rahoitus.

Lisäksi syksyn 2017 aikana haastateltiin seitsemän suurteollisuuden yritystä, jotka jakautuvat kaivosteollisuuden, terästeollisuuden ja metsäteollisuuden- sekä kunnossapitopalvelu yrityksiin. Suuryrityksissä on mahdollisuuksia palvelullistamisen lisäämiseen. Haastatteluissa nousi esille kehittyneiden palveluiden mahdollisuuksia, hyötyjä ja haasteita, joita esitellään seuraavissa kappaleissa.

Kuva 1 Parkkila 2018.jpg
Kuva 1. Avolouhos, kuvaaja: Leena Parkkila, 2017

Kehittyneet palvelut

Palvelut voidaan jaotella peruspalveluihin, lisäpalveluihin ja kehittyneisiin palveluihin.

Peruspalvelut sisältävät yleensä tuotteen, asennuksen ja takuuhuollon. Lisäpalveluissa on mukana tuotetuki, huolto- ja varaosapalvelu, korjauspalvelu ja kunnostuspalvelut. Näillä pyritään vahvistamaan suhdetta asiakkaaseen, saamaan liikevaihtoa tuotteen elinkaaren ajalle ja samalla ylläpitämään asiakassuhdetta.

Kehittyneissä palveluissa asiakas ostaa kyvykkyyttä, tuloksia, ratkaisuja ja palvelutasoa. Maksu tapahtuu laitteen käytön mukaan, jolloin asiakkaalla ei ole omistajuutta laitteeseen. Maksu suoritetaan taatusta suorituskyvystä, sitoumuksesta kustannusten vähentämiseen tai suorituskyvyn nostoon.

Kehittyneet palvelut takaavat pitkän aikavälin kumppanuuden ja sopimukset. ”Kehittyneitä palveluja tarjoava yritys sitoutuu syvälliseen asiakasyhteistyöhön ja tuottaa yhteiskehittämisen kautta korkeaa tason lisäarvoa asiakkaalle.” (Muhos, 2016)

Kuva 2 Parkkila 2018.jpg
Kuva 2. Palveluiden kehittäminen, lähde: Pixabay, 2018

Kehittyneiden palveluiden mahdollisuudet suurteollisuudessa

Suurten teollisuusyritysten haastatteluissa tiedusteltiin palvelujen hankinnan syitä ja etuja. Varsinkin sitä, mitkä ovat mahdollisuudet ja hyödyt kehittyneissä palveluissa.

Suuryrityksissä nähdään, että kilpailukyvyn parantamiseksi tuotantoprosessin kustannustehokkuutta täytyy parantaa. Tässä pk-yrityksillä on annettavaa, jolloin esimerkiksi suuryrityksen omat resurssit vapautuvat ydinliiketoimintaan ja toimittajayritys voi tehdä työn kustannustehokkaammin kuin suuryrityksen oma väki.

Suuryrityksissä on myös huomattu, että palveluprosessia täytyy kehittää yhdessä toimittajayrityksen kanssa. Tämän vuoksi on huomioitava, että vaihdettaessa kehittyneempien palvelujen ostamiseen täytyy molemmilta puolilta heti alussa löytyä hetkellisesti enemmän resursseja. Asiaa helpottaa, jos toimittajayritys on tuotteistanut palveluprosessin.

Suuryritykset näkevät kehittyneiden palveluiden hankinnan hyötynä sen, että kiinteät kustannukset vaihtuvat muuttuviksi kustannuksiksi. Esimerkiksi laitetoimittajayritys ei myy laitetta suuryritykselle vaan laitteeseen liittyvää palvelua, jolloin laite pysyy toimittajayrityksen taseessa.

Ongelmaksi muodostuu pk-yrityksen rahoitusvaikeudet, koska käyttöpääomaa joudutaan puskuroimaan laitteen valmistamiseksi. Pk-yrityksen palvelujen myynnistä saatava tulo voi jakautua useammalle vuodelle. Tämä asia tulee huomioida alusta alkaen palvelun hinnoittelussa.

Ratkaisevana ostovaatimuksena suuryritykset näkevät tuotannolle asetetun käytettävyyden saavuttamisen. Mikäli määriteltyä käytettävyyttä ei saavuteta, siitä seuraa sanktio. Käytettävyyden ylityksestä voi joissakin tapauksessa saada bonuksen.

Esimerkkejä kehittyneiden palveluiden eduista ja molemminpuolisista hyödyistä toimittaja-asiakas suhteessa ovat muun muassa:

- Perustason ylittävästä tuotannon tehokkuudesta tuotto jaetaan win-win periaatteella.
- Joistakin kemikaaleista maksetaan € / tuotettu nettopaperitonni.
- Ostetaan lopputuotteen puhtaustasoa, jotta tuote sopii elintarvikekäyttöön. Maksetaan € / tuotettu kartonkitonni.
- On kokonaisuuksien toimitussopimuksia, jossa toimittajalle maksetaan tuotannon mukaan eli euroa per tuotettu tonni -käytäntö. Käytäntö on käytössä isojen toimittajayritysten kanssa.
- Ulkopuolinen pk-yritys hoitaa tavaramassojen, raaka-aineiden tai välituotteiden siirron ja saa korvauksen tonniperusteisesti.

Kaiken kaikkiaan pk-yrittäjän on tarpeen ymmärtää kokonaiskuva asiakasyrityksestä, yrityksen liiketoiminnasta ja tuotannon heilahteluista. Suuryrityksissä toivottiin, että pk-yritys muuttaa toimintatavat päämiehen mukaisiksi eikä toisinpäin.

Kehittyneiden palveluiden haasteet

Haastattelun tuloksina havaittiin useita haasteita. Suuryrityksellä haasteena voi olla toimittajan löytyminen ja siihen sitoutuminen. Myös pk-yrityksen osaaminen tai kyvykkyys isompien kokonaisuuksien haltuunottoon voi olla haasteellista. Lisäksi pk-yrityksissä on hyvä olla tietyn alan erikoisosaamista.

Haastatteluissa nousi esille myös se, että pk-yrityksillä riskitekijänä ovat usein resurssikysymykset, niiden määrä ja laatu. Kapasiteetti voi olla myyty pitkäksi aikaa, jolloin on puutetta henkilöresursseista. Vakituinen toimittaja voi joutua nopeasti rekrytoimaan henkilöitä vaadittuun työhön, jolloin osaamisen taso voi olla heikkoa. Lisäksi riskinä on avainhenkilön sairauslomat tai yrittäjän kuolema. Yrityksen pienuus voi olla myös ongelma, jolloin isä, poika ja pakettiauto eivät aina riitä.

Toimittajan on tehtävä työnsä hyvin, etteivät seisokit veny ja että yritys saa laskutettua työnsä. Joskus on tultu tilanteeseen, ettei työtä ole tehty niin kuin on sovittu. Suuryritykselle on tullut tappioita, koska töitä on jouduttu tekemään uudestaan. Myös kunnossapidon kehittyneissä palveluissa on ollut ongelmatilanteita, jolloin sopimusten osapuolten vastuut eivät ole olleet selvillä. Lisäksi on ollut tapahtuma, jolloin alihankkijalla olevan alihankkijan osaaminen ei ole ollut riittävällä tasolla. Tällaisissa tapauksissa vastuukysymykset ja osaamisen varmistaminen tulee tehdä vastuussa olevan osapuolen tai osapuolten toimesta.

Haastatteluissa havaittiin, että palvelullistaminen ja varsinkin paljon puhuttu palvelujen ulkoistaminen lähtee tarpeesta. Jos suuressa yrityksessä omat resurssit ovat tiukoilla ja työntekijät eivät ehdi tekemään kaikkia vaadittuja tehtäviä, tullaan tilanteeseen, jolloin tarvitaan lisäresursseja. Ihmisten mielikuva työn ulkoistamisesta on tällöin paljon positiivisempi, koska palvelullistaminen lähtee työntekijöiden kokemasta tarpeesta.


Yhteenveto

Kehittyneiden palveluiden hankinnan mahdollisuudet suurteollisuudelle ovat muun muassa tuotantoprosessin kustannustehokkuudessa ja käytettävyydessä. Palveluita tuotetaan kustannustehokkaasti ja suuryrityksen resurssit vapautuvat ydinliiketoimintaan. Pitkälle kehittyneissä palveluissa koneet tai laitteet eivät rasita suuryrityksen tasetta. Yrityksen kilpailukyky säilyy ja jopa paranee.

Suuryritysten täytyy saavuttaa tietyt tuotannon käytettävyysvaatimukset, jotta myös toimittajayritykset hyötyvät ja saavat bonusta hyvästä tuotannosta. Toimittajayritykset hyötyvät pääosin tonniperusteisesti eli € / valmistettu tuotetonni.

Haastatteluiden tuloksina havaittiin useita haasteita kehittyneissä palveluissa. Haasteina ovat toimittajan löytyminen ja siihen sitoutuminen, pk-yrityksen osaaminen tai kyvykkyys isompien kokonaisuuksien haltuunottoon, pk-yritysten resurssikysymykset sekä niiden määrä ja laatu. On huomattu, että palvelullistaminen ja lähinnä tiettyjen töiden ulkoistaminen lähtee työntekijöiden kokemista tarpeista. Yksinkertaisesti siitä syystä, että suuryrityksen oma väki ei ehdi tekemään kaikkia töitä.

Toimittajan on tehtävä työnsä hyvin ja siten kuin ollaan sovittu. Sopimusten osapuolten vastuukysymykset on oltava selvillä. Pk-yrityksissä tulee myös ymmärtää asiakasyrityksen liiketoiminnan kokonaiskuva sekä tuotannon heilahteluiden muutokset. Lisäksi on huomioitava asiakasyrityksen toimintatavat ja toimittava niiden mukaan.

Lainatut lähteet

Muhos, M. (2016). ProcessSME hankkeen sisältö ja toimintasuunnitelma pk-yrityksille prosessiteollisuuden pohjoismaisessa verkostoissa. Nivala. Haettu 2. 2. 2018



Green Carella lisää vaikuttavuutta omaan työhön

13.3.2018



Angeria ja Sipola.jpg
Mervi Angeria työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa lehtorina matkailupalveluiden osaamisalalla ja toimii Green Care -strategiatyöryhmässä. Reeta Sipola työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa projektisuunnittelijana teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla ja on mukana kehittämässä valtakunnallisia korkea-asteen Green Care -opintoja korkeakouluverkoston toteutettavaksi.

Green Care -toiminnan kehittäminen on yksi Lapin AMKin strateginen kärki, jonka tavoitteena on edistää luonnonvarojen älykästä käyttöä osana ammattikorkeakoulun osaamista, koulutusta ja TKI-toimintaa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja koulutukset ovat tärkeä osa strategian toimeenpanoa.

Syksyllä 2017 Lapin AMKin henkilökunnalle järjestettiin kokemuksellinen Green Care iltapäivä sekä Green Care osana omaa työtä -kurssi. Koulutusten tavoitteena oli antaa osallistujille käytännönläheinen kurkistus Green Care -toimintaan ja perehdyttää heidät Green Care -teemaan kokemuksellisen toiminnan sekä oman työn näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli tutustuttaa ja rohkaista käyttämään erilaisia luontolähtöisiä menetelmiä ja työvälineitä omassa työssä.

Koulutukset toteutettiin marras-joulukuussa. Kokemuksellisessa Green Care iltapäivässä kokeiltiin erilaisia luontolähtöisiä harjoituksia ja pohdittiin, miten voimme edistää luonnon tarjoamia mahdollisuuksia ja hyvinvointivaikutuksia omassa työssämme.

Green Care osana omaa työtä -kurssilla perehdyttiin tarkemmin Green Care käsitteeseen, toimijoihin ja luonnon vaikuttavuuteen. Kurssiin sisältyi kolme lähipäivää sekä itsenäistä työskentelyä. Osallistujien oppimistehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa käytännön kokeilu luontolähtöisiä menetelmiä ja Green Caren periaatteita hyödyntäen ja soveltaen.

Kokemukselliseen Green Care iltapäivään osallistui yhdeksän ja Green Care osana omaa työtä -kurssille kolme Lapin AMKin työntekijää eri osaamisaloilta ja kampuksilta. Näiden kokeilujen kautta haettiin kokemuksia parhaiten soveltuvista tavoista tuoda Green Care -tietoa ja osaamista jatkossa laajemminkin Lapin AMKin henkilöstön käyttöön.

Sipola ja Angeria kuva 1.jpg
Kuva 1. Ideointi ja keskustelu sujuvat hyvin raikkaassa ulkoilmassa.

Mitä etuja Green Care voi tuoda työhön?

Luontoympäristöllä on monia myönteisiä vaikutuksia ihmisen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Luonnon tarjoamien mahdollisuuksien ja hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen omassa työssä voi edistää sekä omaa, työyhteisön että opiskelijoiden hyvinvointia. Lyhytkin oleskelu ja kevyet aktiviteetit luonnossa virkistävät mielialaa ja helpottavat tutkitusti stressiä.

Luontoympäristö myös elvyttää aisteja ja tarkkaavaisuutta lisäten keskittymiskykyä, elinvoimaisuutta ja tarmokkuutta, jotka ovat tarpeen sekä työssä että oppimisessa. Luonto tarjoaa monenlaiseen tekemiseen ja kokemiseen virikkeelliset puitteet, jotka tuottavat yleensä mielihyvää ja aktivoivat. Luonnossa arkipäivän roolit jäävät taakse ja toisiin ihmisiin suhtaudutaan myönteisemmin, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta.

Luontoympäristöllä voidaan edistää hyvinvointia ja tehostaa työskentelyä ja oppimista. Green Care -toiminnan lähtökohtana on mahdollistaa valittujen tavoitteiden saavuttaminen hyödyntämällä luonnon hyvinvointivaikutuksia. Keskeistä on valita sellaiset luontoelementit ja toiminta, jotka tukevat kohderyhmän tavoitteiden saavuttamista. Näitä tavoitteita työskentelyssä voivat olla esimerkiksi ideointi, ryhmäytyminen, vuorovaikutuksen tukeminen tai stressin ja jännitteiden purkaminen.

Luonnon hyvinvointivaikutusten ja Green Caren omaksuminen osaksi omaa työtä ja Lapin AMKin toimintaa tuottaa hyötyjä monella tasolla.

Työntekijät saavat käyttöönsä uusia välineitä, ja sen myötä työn tuloksellisuus ja mielekkyys lisääntyvät. Tämä lisää työntekijöiden hyvinvointia. Opetustyössä voidaan mallintaa uusia työskentelytapoja myös opiskelijoille, jotka oppivat käytännössä, kuinka luonto edistää hyvinvointia ja voi auttaa tavoitteellisessa työskentelyssä. Näin tietoisuus Green Care -toiminnasta ja luontolähtöisten menetelmien hyödyntämisestä voi nopeasti levitä laajalle joukolle uudenlaisen työelämän tekijöitä ja asiantuntijoita.

Sipola ja Angeria kuva 2.jpg
Kuva 2. Luontolähtöisten menetelmien ja luonnonmateriaalien avulla voidaan kuvata muun muassa tavoit-teita sekä näihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita.

Miten koulutukset edistivät strategian toimeenpanoa?


Toteutettujen koulutusten aikana kerättiin tiivistä ”työkalupakkia” helpoista keinoista tuoda Green Carea osaksi omaa työtä. Näitä esimerkkejä eri tilanteisiin soveltuvista lyhyistä harjoitteista on koottu eri lähteistä, ja ne on tarkoitettu vapaasti sovellettavaksi.

Työkalupakki on kaikkien käytettävissä Lapin AMKin Green Care -internetsivuilla. Koulutuspäivät koettiin hyödyllisiksi ja erityisesti käytännön harjoitukset lähiluonnossa antoivat ideoita ja käytännön työkaluja Green Caren toteuttamiseen opetuksessa ja omassa työssä. Lisäksi ymmärrys ja tieto esimerkiksi omasta luontosuhteesta, luonnon hyvinvointivaikutuksista sekä Green Care -periaatteista laajenivat ja syvenivät. Antoisaa oli myös monialainen keskustelu paitsi Green Caresta myös yleisesti koulutuksesta ja oppimisesta.

Sipola ja Angeria kuva 3.jpg
Kuva 3. Luottamuskävely aistipolulla aktivoi aisteja sekä tukee yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta.

Koulutusten haasteena olivat niiden ajankohta ja tiivis aikataulu, mutta osallistujat saivat suunniteltua ja osin myös toteutettua hienoja käytännön kokeiluja, jotka perustuivat luonnon hyvinvointivaikutusten tavoitteelliseen hyödyntämiseen. Yhteisten lähipäivien ja keskustelun lisäksi koulutukselta toivottiin muun muassa yritysvierailuja.

Koulutuksia jatketaan myös kuluvana vuotena, ja mukaan toivotaan lisää henkilökuntaa eri osaamisaloilta. Aiheesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Green Care -strategiaryhmän edustajaan, projektipäällikkö Sanna Vinbladiin.

Lapin AMKin visio 2020 toteutuu Green Care -strategiatyössä

Olen etsijä ja haaveilija

Ennakoimme tulevaa. Näemme muutokset mahdollisuuksina. Kokeilemme rohkeasti uutta ja opimme virheistä. Etsimme luonnosta uusia ratkaisuja ja haaveilemme keinoista tehdä asioita uudella tavalla.

Olen löytäjä ja tekijä

Löydämme luonnosta toimivia ratkaisuja työ- ja opiskeluhyvinvoinnin edistämiseen. Toimimme tuloksellisesti ja vastuullisesti, tartumme toimeen ja tehemä pois! Luomme uutta tietoa työn tekemisen tavoista ja sovellamme sitä toimintaamme.

Olen salaisuus ja varjo

Näemme pintaa syvemmälle. Osaamme arvostaa luontoa ja sen vaikuttavuutta laajemmin kuin vain aineellisesti ja nykyhetkessä. Ymmärrämme, että tehokkuus mitataan työn vaikuttavuudella, ei kuormittavuudella.

Olen vastaus ja tieto

Jaamme osaamisemme myös muille, verkostoidumme ja tuemme alueemme yrittäjiä ja elinkeinojen kehittämistä. Annamme tuleville asiantuntijoille avaimia luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen ja luomme suuntaa tulevaisuudelle. Näin teemme haaveiden tulevaisuudesta totta.


Kuvat: Mervi Angeria ja Reeta Sipola

Lisää aiheesta: GreenCare@LapinAMK



Edellinen 1 2 3 ... 10 11 12Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.