Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Pohjoisen tekijät - Lapin AMKin blogi

Uusia tuulia hoitotyön koulutukseen

26.6.2018



Tohmola Anniina.jpg
TtM Anniina Tohmola työskentelee tuntiopettajana Hyvinvointipalvelujen osaamisalalla Lapin AMKissa.

Kanadan kauniilla luonnonsuojelualueella Kalliovuorten sylissä Banff’ssa (kuva 1.), pidettiin toukokuun alussa 7. Kansainvälinen hoitotyön koulutuksen konferenssi NETNEP.

Tohmola kuva 1.jpg

Kuva 1. Eräs Banff’n lukuisista vuorista

Konferenssin järjestää joka toinen vuosi hoitotyön koulutuksen arvostetut julkaisut Nurse education today (IF 2.533) ja Nurse education in practice (IF 1.314) ja järjestelytoimikunnassa on Australian, Brittien, Yhdysvaltojen ja Kanadan menestyksekkäimpiä tutkijoita. Suomesta konferenssissa oli mukana Oulun, Itä-Suomen ja Turun yliopiston edustajia, post-doc-tutkijoita ja jatko-opiskelijoita Lapin AMK:n, Savonia AMK:n ja DIAK:n opettajista.

Konferenssin aiheet oli jaettu viiteen teemaan

  • Opettaminen, oppiminen ja arviointi
  • Oppiminen käytännössä
  • Uusi teknologia, simulaatiot ja sosiaalinen media opetuksessa ja käytännössä
  • Ammatillinen kehitys ja johtaminen
  • Tutkimus, apuraha ja arviointi


Yli 150 mielenkiintoisesta luennosta oli vaikea valita itselleen sopivimmat ja hyödyllisimmät, joihin olisi aikataulun puitteissa mahdollisuus mennä. Päädyin keskittymään uusien ideoiden hankkimiseen ja olemassa olevien käytäntöjen vahvistamiseen opetuksen, osaamisen ja arvioinnin aihepiireistä.

Esittelen seuraavassa muutamia mielenkiintoisimpia luentoja.

Australialaisen tutkijan Tracy Levett-Jonesin moniammatillisen vuorovaikutuksen luennolla kuvattiin hoitotyön-, farmasian- ja lääketieteen opiskelijoiden tietoisuutta toistensa ammateista. Selvisi, että he eivät tienneet toistensa tehtäviä, mutta arvostivat silti toistensa ammattitaitoa ja työtä.

Tästä johtui mieleeni, että olisi hienoa edelleen vahvistaa eri alojen yhteistyötä Lapin AMK:ssa erilaisten tapahtumien ja yhteistyön merkeissä. Ja kampusten yhdistymisten myötä tätä varmasti voidaankin kehittää.

Tänä päivänä meillä niin ajankohtainen digitalisaatio ja pelillistäminen ovat ajankohtaisia myös maailmalla. Eräs mieleenpainuvin luento oli kanadalaisten Brenda Queryn ja Kristen Gulbransenin tutkimusmenetelmien opettamisesta pelin avulla. ”Kaikkihan me pelaamme” –lausahduksella alkoi pelien puolesta puhuva luento – pasianssia, lautapelejä, lottoa, arpoja, konsolipelejä tms.

Peliä puolustettiin haasteiden antajana, uteliaisuuden herättäjänä ja kollektiivisen älykkyyden kasvattajana. 3D Gamelabin avulla oli laadittu online-peli, joka vei tutkimusmenetelmien oppimisen tasolta tasolle edeten perusasioita vaikeampiin, osittain opiskelijoiden oman ideoinnin avulla, ja näin tutkimusmenetelmällinen osaaminen kehittyi siinä sivussa. Tästä tuli vahvasti mieleeni nuori konsolipelien natiivi -sukupolvi, joka varmasti viihtyisi tällaisen opetuksen parissa.

Voin hyvin kuvitella nuorisoa tavoittelemaan yhä laajempia tutkimuksen pelikenttiä ja parempia ominaisuuksia (esimerkiksi artikkelin kirjoittamisen taitoja ja suurta julkisuutta) hahmolleen… Mutta onko meillä opettajilla osaamista tehdä pelistä hyvin etenevä ja looginen kokonaisuus? Tässäkin tarvittaisiin eri alojen taitajien voimien yhdistämistä!

Nykyään opiskelusta halutaan tehdä hauskaa, jännittävää ja uudenlaista; VJ Gibbins Kanadasta kertoi tutkimuksestaan, jossa oli kehitellyt murhamysteeri-simulaation sisätauti-kirurgiselle kurssille.

Mysteeri lähti liikkeelle nimensä mukaisesti murhasta; potilas oli kuollut (kuva 2.). Tapausta lähdettiin selvittämään pala palalta peruuttaen, mitkä kaikki toimet olivat menneet pieleen, kun potilas oli kuollut – eli mitä valintoja olisi pitänyt tehdä oikein potilaan hengen pelastamiseksi. Sairaanhoitajan työhän on usein kuin salapoliisin työtä, joten mikseipä tällainen mysteeri-simulaatio toimisi meillä Skandinaviassakin.

Tohmola kuva 2.jpg

Kuva 2. VJ Gibbinsin murhamysteeri

 

Sitten osaamisen kehittymisen arviointiin: suomalainen Satu Kajander-Unkuri, post-doc-tutkija Turun yliopistosta ja opettaja Savonia AMK:sta (kuva 3.), tekee tutkimusta osaamisen kehittymisestä opiskelijoiden itsearvioinnin perusteella.

Tohmola kuva 3.jpg

Kuva 3. Satu Kajander-Unkuri Suomesta

Osaamista tutkittiin 73-osaisella sairaanhoitajan osaamisen mittarilla (R. Meretoja) 1., 2., 3. ja 4. vuoden opiskelujen jälkeen. Neljännen lukuvuoden opiskelijat arvioivat osaamistaan merkittävästi paremmaksi, kun ensimmäisen lukuvuoden opiskelijat. Heille osaamista oli eniten kehittynyt auttamisen roolissa ja vähiten terapeuttisissa interventioissa, ja osaaminen oli parempaa sellaisilla opiskelijoilla, joille oli kertynyt hoitotyön työkokemusta ennen sairaanhoitajan koulutusta.

Tästä tutkimuksesta saadaan hyödyllistä tietoa siitä, miten osaaminen kehittyy ja mihin osa-alueisiin olisi tärkeää kiinnittää huomiota koulutusta suunniteltaessa.

Osaamista voi kehittää myös luovasti. Irlantilaiset Katherine Rogers ja Maggie Bennet aloittivat luentonsa jakamalla kuulijoille lampaanvillaa.

Ensimmäinen ajatukseni oli, että he olivat käyttäneet lampaanvillan hypistelyä opiskelijoiden stressin poistoon, mutta seuraava kuva kertoikin aivan muuta. Irlantilais-pedagogit olivat kehitelleet luovan ja epätyypillisen tavan opiskella lääkehoitoa.

Heillä kipulääkkeiden, vatsansuojalääkkeiden, sydänlääkkeiden ym. vaikutuksiin keskityttiin tekemällä villasta kuva lääkkeen vaikutusmekanismista (kuva 4.). Teoria kulki käsi kädessä luovan toiminnan kanssa ja lopputuloksina opiskelijoilla oli ryhmätyö, joka esitteli huovutetun taulun lääkkeestä. Tässä käytettiin hoitotyön opettajan ja käsityön taitajan yhteistyötä.

Tohmola kuva 4.jpg

Kuva 4. Aspirin lampaanvillasta

Eräs näkökulma opiskelijan osaamisen arvioinnista oli uusiseelantilaisen Sally Dobbsin tutkimus hylätyn arvosanan antamisen vaikeudesta kliinisessä harjoittelussa. Hän toi esille sen näkökulman, että ”hylkääminen on välittämistä”. 14 hoitotyön opettajan haastattelun perusteella ei ollut helppoa hylätä opiskelijaa harjoittelusta, kun taas esseen hylkäämistä pidettiin paljon helpompana.

Miksi hylkääminen sitten on välittämistä?

Opettajan on tärkeää välittää opiskelijan osaamisen kehittymisestä ja tulevien ammattilaisten ammatillisen osaamisen varmistamisesta. Opiskelijalle voi Dobbsin mukaan olla vaikeaa kohdata alaston potilas, soveltaa aiemmat kokemukset uusiin tilanteisiin ja sosiaalistua hoitotyön ammattilaisten kenttään. Nämä tilanteet voivat aiheuttaa sellaista, mikä johtaa opiskelijan puolelta epäsuotuisaan käyttäytymiseen ja ohjaajalta harkintaan harjoittelun hylkäämisestä.

Tämä muistuttaakin meitä opettajia siitä, että opiskelijat ovat kaikki yksilöitä ja ottavat uudet, hoitotyössä vastaan tulevat tilanteet eri lailla. Mielestäni on tärkeää huomioida opiskelijat yksilöinä ja kuunnella heidän kokemuksiaan harjoittelusta, sillä Sally Dobbsin kuvailemat seikat voivat hätkähdyttää yhtä lailla meidän Lapin AMK:n opiskelijoita.

Tätä kirjoitusta kirjoittaessani palaan mielikuvissani upeiden luentojen lisäksi henkeä salpaavien, liki neljän kilometrin korkeuteen ulottuvien Kanadan Kalliovuorten maisemiin. Olen enemmän kuin kiitollinen mahdollisuudesta päästä tähän hienoon konferenssiin kuulemaan hoitotyön opetuksen uusia tuulia ison kansainvälisen tutkijakunnan esittelemänä.

Konferenssissa kuultiin myös ensimmäisiä tuloksia (kuva 5.) omasta väitöstutkimuksestani Valmistumisvaiheessa olevien hoitotyön opiskelijoiden gerontologisen hoitotyön osaaminen. Tästä on hyvä jatkaa tutkimusta ja opetuksen kehittämistä.

 

Tohmola kuva 5.jpg

Kuva 5. Posterini äärellä




Matkailukohteiden turvallisuus Floridassa: näkökulmia ja havaintoja

12.6.2018



Niemisalo ja Satokangas.jpg
YTM Niko Niemisalo toimii projektipäällikkönä ja YTM Pasi Satokangas projektisuunnittelijana matkailupalvelujen osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa.



Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI)/ Lapin ammattikorkeakoulun matkailupalvelujen henkilöstöä vieraili syyskuussa Floridan yliopiston Tourism Crisis Management Institutessa (TCMI) tutustuen samalla myös Orlandon alueen matkailukohteisiin.

Matkailu on Floridan osavaltion tärkein elinkeino. Vuonna 2016 Floridassa vieraili 112 miljoonaa matkailijaa. Osavaltion omaan väkilukuun verrattuna (21 miljoonaa ihmistä) tilapäisten kävijöiden osuus on merkittävä. Turvallisuus on matkailussa tärkeä osatekijä sekä matkailijan että elinkeinon kannalta.

Matkailija haluaa lomaltaan uusia elämyksiä ja sopivassa määrin jännitystä, mutta turhat riskit eivät kuulu toivelistalle. Elinkeinoelämällä puolestaan on pelissä asiakkaiden turvallisuuden lisäksi oma liiketoiminta. Florida tarjoaa vilkkaana matkailualueena rikkaan ikkunan kohdeturvallisuuden maailmaan. MTI:n ryhmä vieraili matkallaan useissa kohteissa, joissa tehtiin turvallisuuteen liittyviä havaintoja.

Satokangas 1 kesä 2018.jpg

Kuva 1. Poliisiauto Disney Springs -huvipuiston pysäköintialueella Orlandossa, kuva: Pasi Satokangas


Matkailun turvallisuus on laaja-alainen käsite kattaen yhteiskunnan eri toiminnot. Matkailun turvallisuus voidaan yleisellä tasolla määrittää matkailuprosessin häiriöttömyydeksi. Tässä on myös ennakoivan turvallisuustyön haaste: koska onnettomuuksia ei tapahdu, kuinka varautumisen hyöty voidaan luotettavasti osoittaa. (Iivari 2017.) Hyötyjen osoittamiseen tarvitaan skenaarioita ja ennakointitutkimusta, mikä kytkee monet näkökulmat matkailun turvallisuuteen.

Vaara piilee pinnan alla

Florida tarjoaa suomalaiselle poikkeavan luontokokemuksen. Ilmasto on lämmin, pääosin trooppinen tai subtrooppinen. Okeechobee-järvi ja Evergladesin suoalue ovat osavaltion tunnetuimpia luontokohteita. Paikallinen luonto tarjoaa runsaasti elämyksiä. Suoalue tarjoaa kodin eksoottisille eläimille ja kasvisto on vehreän elinvoimainen.

Riskinäkökulmasta tyypillisen luonnon aiheuttaman haasteen muodostavat myrskyjen ohella alligaattorit, joihin suhtaudutaan varsin rennosti. Alligaattoreista varoitetaan kyltein ja tietoiskuin, mutta muuten niitä ei pidetä järin vaarallisina. On kuitenkin huomattava, että jokaisessa urbaanissakin lammessa tai kosteikossa voi lymyillä näitä liskomaisia suurpetoja.

Viimeisen 10 vuoden aikana Floridassa on tilastoitu vuosittain useita tapauksia, joissa alligaattori on purrut ihmistä. Alligaattorit ovat aiheuttaneet samalla aikavälillä yhden kuolemantapauksen, tosin esimerkiksi 2000-luvun alkuvuosina uhreja on ollut useina vuosina muutamia (Florida Fish and Wildlife Conservation Comission 2018).


Satokangas 2 kesä 2018.JPG
Kuva 2. Varoituskylttejä Gainesvillen puistoalueilla Kuvat: matkaryhmä ja Pasi Satokangas

Paikalliseen turvallisuuskulttuuriin kuuluu, että asioista tiedotetaan esimerkiksi varoituskyltein, mutta suuri matkailijamäärä ei ole kuitenkaan tuonut mukanaan kattavaa ennaltaehkäisyn näkökulmaa.

Pienillä teoilla saataisiin aikaan suuri riskienhallintavaikutus, jolla esimerkiksi alueen uniikkeihin piirteisiin, kuten alligaattoreihin liittyviä vaaroja voitaisiin välttää. Tällöin myös Floridassa käymään tullut satunnainen matkailija välttäisi alueen riskit.

Samassa teemassa myös Lapilla on oppimisen paikka – heikot jäät, liukkaus ja kylmä ilmanala voitaisiin kommunikoida matkailijoille vielä nykyistäkin paremmin. Paikalliset asukkaat tuntevat riskit, kuten alligaattorit tai heikot jäät ja osaavat suhteuttaa toimintansa sen mukaan. Matkailijat taas voivat tietämättään altistua riskeille – tai toisaalta käyttäytyä ylivarovaisesti, joka tietysti on parempi kuin onnettomuuden uhriksi joutuminen.

Satokangas 3 kesä 2018.JPG
Kuva 3. Alligaattoripatsas urheilustadion edessä Gainesvillessä Kuva: matkaryhmä

 

Älä kävele yksin yöllä!

Floridassa, kuten muissakin matkakohteissa, on tietysti myös ihmisen aiheuttamia riskejä. Alueen pohjoisosissa sijaitseva Gainesville on kulttuurin, hallinnon, kaupankäynnin ja koulutuksen keskus. Kaupungissa toimii Floridan yliopisto, joka on merkittävin paikallisista työllistäjistä. Suuri opiskelijajoukko kiinnittää valitettavasti myös pahoissa aikeissa liikkuvien huomion. Opiskelijoita varoitetaan kulkemasta yksin yöaikaan. Yliopistolla on oma poliisi ja tarvittaessa apua voi hälyttää kuvan mukaisilla hätäpuhelimilla.

Satokangas 4 kesä 2018.jpg
Kuva 4. Varoituskyltti Floridan yliopiston kampusalueella Gainesvillessä ja hätäkutsupiste puistoalueella Gainesvillessä, Kuvat: Pasi Satokangas ja Niko Niemisalo

Opiskelijat liikkuvat usein myöhään, ovat nuoria ja ehkä jossain määrin vieraassa ympäristössä. Nämä tekijät voivat altistaa opiskelijat rikosten kohteiksi. Vastaavia tekijöitä voidaan liittää myös matkailijoihin, he liikkuvat vieraassa ympäristössä ja voivat käyttäytyä epävarmasti. Epävarmuus voidaan rinnastaa heikkouteen, mikä kiinnittää rikollisten huomion.

Suomalaisesta näkökulmasta tämä turvattomuus kampusalueilla oudoksutti. Vaikka ryhmämme ei törmännyt vaaratilanteisiin, tuli selväksi, että alueella liikkumisessa tulee huomioida riskit erityisesti myöhäiseen aikaan.

Satokangas 5 kesä 2018.jpg

Kuva 5. Ohjekyltti Disney Springs -huvipuistossa Orlandossa, kuva: Pasi Satokangas

Orlandossa sijaitsee lukuisia suuria huvipuistoja, jotka ovat jakautuneet laajalle alueelle. Huvipuistoissa ennaltaehkäistiin vaaroja esimerkiksi ohjetaulujen avulla. Kansalliset erityispiirteet näkyivät esimerkiksi siinä, että rooliasujen käyttäminen on kiellettyä 14 vuotta täyttäneiltä ja sitä vanhemmilta, ja leikkiaseiden sekä selfie-keppien käyttäminen on kiellettyä.

Florida on Lappiin nähden täysin erilainen matkakohde – erilainen myös turvallisuusympäristöltään ja -käytännöiltään.

Satokangas 6 kesä 2018.jpg
Kuva 6. Niko Niemisalo ja poliisit Disney Springs -huvipuistossa Orlandossa Kuva: Pasi Satokangas

Näkyvästi esillä olevat poliisit ja tarkat ohjeet luovat toisaalta turvallisuutta, mutta samalla ne ehkä viestivät siitä, että tyynen pinnan alla piilee vaaroja. Riskejä on olemassa aina, mutta paras tilanne tietysti olisi, että ne ovat niin epätodennäköisiä, että näkyvää varautumista ei tarvita.

Havainnot Floridassa tukivat Lapin mainetta turvallisena matkakohteena. Täällä sekä luonnon että ihmisten aiheuttamat riskit ovat vähäisempiä ainakin mielikuvissa ja todennäköisesti myös käytännössä. Toki esimerkiksi pakkasta voi pitää potentiaalisesti suurenakin riskitekijänä. Lapissa riskit liittyvät ehkä kuitenkin enemmän matkailijan omaan käyttäytymiseen kuin ulkoisiin tekijöihin.

Satokangas 7 kesä 2018.jpg
Kuva 7. Turvallisuuspiste Disney Springs -huvipuiston pysäköintihallissa Orlandossa, kuva: Pasi Satokangas

Lapissa saadaan nauttia toistaiseksi turvallisuuden etumatkasta, koska täkäläisiä riskejä pidetään yleisesti pienempinä kuin monissa muissa kohteissa. Riskien ennaltaehkäisy voidaan keskittää matkailijoiden omaan toimintaan ja itse palveluun ja näitä voidaan yleensä hallita paremmin, kuin ulkoisia riskejä. Turvallisuuskäytäntöjen vertailu alueiden välillä tuo silti hyödyllistä tietoa molemmille osapuolille.

 


Tämä on kolmiosaisen blogikirjoituksen toinen osa. Ensimmäinen osa on ilmestynyt 12.12.2017. Viimeinen osa ilmestyy loppuvuodesta 2018. Kolmannessa osassa kerrotaan Floridan yliopiston matkailun turvallisuuden tutkimuksesta ja yhteistyöstä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin kanssa.

Lähteet

Florida Fish and Wildlife Conservation Comission (2018). Luettu 15.5.2018 osoitteesta: http://myfwc.com/media/310203/Alligator-GatorBites.pdf
Iivari P. (2017) Matkailun turvallisuus. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.) Matkailututkimuksen avainkäsitteet.




Varainkeruu yhteisellä asialla

5.6.2018



Alalääkkölä Leena.jpg
KTL Leena Alalääkkölä johtaa Lapin ammattikorkeakoulun varainkeruuta.

Suomi nähdään maailmalla monella tavalla esimerkkimaana. Olemme maailman vakain, vapain, turvallisin ja onnellisin maa. Olemme inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa maailman ykkösiä.

Suomen peruskoulutus on maailman parasta ja suomalaisen korkeakoulutuksen laatu on maailman kolmanneksi parasta.

Vertailtaessa maakuntia tilanne muuttuu. Lappi kiinnostaa sekä matkailijoita että investoijia, mutta kärsii samanaikaisesti muuttotappioista. Myös osaaminen on muun maan keskimääräisen tason alapuolella. Syrjäytyminen lisääntyy.

Kaikkialla tulevaisuus rakentuu uusien sukupolvien varaan eikä millään alueella ole varaa menettää nuorisoaan. Asia on yhteinen. Osaammeko tehdä sellaisia valintoja, että nuoret näkevät tulevaisuutensa Lapissa? Osaammeko ennakoida ja asettaa panoksemme oikein?

Tulevaisuus Lapissa

Lapin ammattikorkeakoulussa kampanjoidaan tämä ja ensi vuosi teemalla ”ELÄVÄ LAPPI – osaamispääomaa tulevaisuuteen”.
Kampanjalla kerätään yhteen maakunnan yrittäjiä ja muita toimijoita kiinnittämään huomiota ja panostamaan tulevaisuuteen Lapissa. Vetoamme myös yrityksiin, jotka ovat investoimassa Lappiin tai joilla on yhteistyökumppaneita Lapissa. Myös yksityishenkilöitä kutsutaan osallistumaan kampanjaan.

Lapin ammattikorkeakoulu on sitoutunut Lapin kehittämiseen ja lappilaiseen toimintaympäristöön.

Tämän kevään opiskelijoiden yhteishaussa 44 prosenttia meille ensisijaisesti opiskelemaan hakeneista on lappilaisia nuoria. Myös valmistuvien työmarkkinatilanne on hyvä: viime vuonna valmistuneista 83 prosenttia sai työpaikan heti valmistuttuaan ja 78 prosentilla tämä työpaikka on pohjoisessa Suomessa.

Olemme suunnanneet strategiset painotuksemme niin, että osaamme elää, toimia, työskennellä ja yrittää arktisen alueen olosuhteissa herkässä luonnon ja talouden ekosysteemissä.

Vahvistamme nuorten asennetta ja osaamista viestittäen koulutusalasta riippumatta yrittäjyyden merkitystä, pitkienkin etäisyyksien hallintaa digitalisoituvassa yhteiskunnassa, luonnonvarojen älykästä ja yhteiskuntavastuullista käyttämistä, turvallisuuden varmistamista tekemisissä ja toimintaympäristöissä sekä luontevaa yhteistyötä pohjoisten rajanaapurien kanssa. Nämä kaikki edellyttävät ongelmanratkaisutaitoja ja kyvykkyyttä luoda uutta.

Investoidaan osaamiseen

Investointibuumi kasvaa ja virkistää taloutta ja työllisyyttä. Osaaminen on Suomen valttikortteja globaaleilla kilpailumarkkinoilla, mutta niin myös kansallisilla markkinoilla. Yksilön, työnantajan ja yhteiskunnan kannalta se on hyvä sijoitus.

Aivan liian usein vieläkin kohtaa sellaista ajattelua, että koulutus on kustannus, kuluerä. Kuitenkin elinkeino- ja työelämän haasteet edellyttävät jatkuvaa kykyä uusiutua, kykyä osata kysyä erilaisia kysymyksiä ja löytää uusia ratkaisuja, toimintamalleja ja havaita uusia mahdollisuuksia. Voidaan perustellusti nähdä niin, että osaaminen generoi uutta liiketoimintaa, uudenlaisia palvelumalleja, uusia työpaikkoja ja hyvinvointia yhteiskuntaan.

Ammattikorkeakoulussa osaaminen merkitsee asioiden hallintaa ja osaamista myös käytännössä, valmiuksia työelämän tehtäviin. Työelämän tarpeet muuttuvat ja muuttavat työnkuvia. Osaamisessa korostetaan monialaista osaamista, geneerisiä kompetensseja ja teknologiaorientaatiota.

Oppilaitoksessa muutosvauhti voi myös olla kovaa. Tarvitaan ennakointiosaamista, yhteistyötä yritysten ja palveluorganisaatioiden kanssa, luovuutta, joustavuutta, reagointinopeutta.

Opintojen elinkaari suunnittelusta työmarkkinoille astuvaan nuoreen on helposti viisi vuotta. Se on haaste opintojen sisällöille. Myös oppimisympäristöt tarvitsevat uusiutumista, samoin opetuksen rajapinnassa olevat opettajat.

Haluamme tuottaa tarvittavaa osaamista työelämään oikea-aikaisesti ja välttää hukkainvestointeja. Siis osaamispääomaa tulevaisuuteen.

Vaikuttavuus ja näkyvyys edellä

Koulutuksen rahoituksesta Suomessa on keskusteltu paljon. On tosiasia, että valtion rahoitus on pienentynyt myös ammattikorkeakouluissa. Siten on luontevaa, että aluetta kehittämään rakennetut oppilaitokset voivat hakea tukea toimintaansa toimialueeltaan.

Vaikka varainhankinta on vastikkeetonta tämän vuoden loppuun (jotta siihen saadaan valtiolta lisärahoitus), odottavat erityisesti yritykset ammattikorkeakoululta jonkinlaista vastaantuloa. On kyse siitä, koetaanko toimintamme aluetta hyödyttävänä, vaikuttavana.

Erityisen hyvän vastaanoton ovat saaneet vierailut ja keskustelut yrityksissä. Osaamisalat ovat osallistuneet vaihtelevasti tapaamisiin. Niissä yrityksen johdolle on avautunut kokonaiskuva siitä, mitä kaikkea olemme tehneet yhdessä. Usein ovat tulleet esille työharjoittelijat, meiltä valmistuneet työntekijät, opinnäytetyöt ja hankkeet, mutta myös henkilökunnan koulutukset, asiantuntijaseminaarit ja innovointitapahtumat.

Olen kuitenkin havainnut, että yhteistyötä tehdään edelleen melko kapea-alaisesti yhden osaamis- tai koulutusalan kanssa ja myös usein yhden yhteyshenkilön kautta, mikä tekee toiminnan haavoittuvaiseksi. Esimerkiksi alumniverkostomme kasvaessa voimme saada paljon lisää yhteyshenkilöitä yrityksiin avaamaan ovia ja kertomaan meistä.

Välillä olen voinut ylpeänä kuulla hyvää viestiä toiminnastamme, mutta välillä olen posket punoittaen kuunnellut palautetta siitä, miten yrittäjää ei ole kuultu. Valitettavasti toisinaan jälkimmäisessä tilanteessa en ole päässyt puhelinkeskustelua pidemmälle. Myös aiemmat kokemukset varainhankinnasta ovat saattaneet tuottaa sellaisen kokemuksen, ettei tehtäväni ole helppo.

Tunnettuutta parannettava edelleen

Keskustelujen ja lahjoitusmyönteisyyden kautta mitataan myös sitä, miten meidät nähdään ja koetaan. Vaikuttavuuden ohella on kyse myös viestinnästä. Enää melko harvoin meidät sekoitetaan toiseen organisaatioon, joskaan toimintaamme ei edelleenkään riittävästi tunneta. Väitän, että teemme merkittävästi vaikuttavampaa työtä kuin mikä on tiedossa.

Olen ilahtunut siitä, miten joissakin kohtaamisissa on löydetty aivan uutta yhdessä tekemistä. Päänvaivaa ovat tuoneet kommentit siitä, miten yritys kokee jo lahjoittaneensa osallistumalla omarahoitusosuuksilla hanketoimintaan.

Yllättävintä kuitenkin on ollut päätösprosessien hitaus ja päätösketjujen pituus ja se, että yrityskoko ei signaloi lahjoituksen suuruutta. Suurin merkitys on sillä, onko hyviä kokemuksia ja keskinäistä luottamusta yhdessä tehtävään tulevaisuuteen. Näiden tekojen tekeminen ja niistä viestiminen on meidän kaikkien tehtävä. Niin myös huolehtiminen tulevaisuudesta Lapissa.

Miten sinä ja minä olemme valmiita osallistumaan kampanjaan?

Katso myös Varainkeruu Lapin ammattikorkeakoulussa.



Koko päiväkodin kiva kuvauspäivä

29.5.2018



paivi_muranen.jpg
KM Päivi Muranen työskentelee lehtorina sosiaalialan koulutuksessa Lapin ammattikorkeakoulussa.

Kuvatyöskentelyllä osallistaminen

Osallistava valokuvaus (Participatory Photography) on yhteisöllinen tapa tarkastella omaa arkea, työtä, elämää tai mitä tahansa yhteisön valitsemaa teemaa.

Osallistavan valokuvauksen käytön tavoiteltavana tuloksena pidetään yleensä sosiaalista muutosta, terapeuttisia vaikutuksia ja odottamattomia myönteisiä muutoksia. Tavoitteena eivät ole täydelliset kuvat, vaan oma tarina.

Valokuvaus on tässä merkityksessä ensisijaisesti vuorovaikutusta, ei itsetarkoitus tai taidetta, eikä kuvaamista tarvitse osata sinällään.

Kuvaamisen käyttöä yhteisöllisenä menetelmänä ja vuorovaikutuksen tapana puoltaa se, että kuvaaminen on
• Demokraattista
• Saavutettavissa ja omaksuttavissa, ei tarvita erityistaitoja tai esiintymistaitoja
• Kuvissa on voimaa
• Toimii jaettuna kielenä
• Subjektiivinen heijastus todellisuuden hetkestä, ei objektiivista eikä vaadita objektiivisuutta
• Nopeaa, helppo jakaa
• Hauskaa, helposti yhteisöllistä (Participant Training Handbook 2016,69)

Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Lapissa (LAPE)-hankkeen Lapin ammattikorkeakoulun osio on Kulttuurinen inkluusio päiväkodin arjessa ja Varhaiskasvatuksen liikunta ja monikulttuurisuustyö. Yhtenä osana Lapin amk:n osuutta toteutettiin osallistavan valokuvauksen työskentelyprosessi Tervolan Lapinniemen päiväkodissa.

Muranen kuva 1.jpg


Lapinniemen työskentelyprosessi

Marraskuussa 2017 tapasimme päiväkodin henkilökunnan kanssa. Esittelin osallistavan valokuvauksen ideaa. Pohdimme yhdessä teemoja, joita päiväkodin aikuiset ajattelisivat tärkeiksi käsitellä kuvatyöskentelyn kautta. Näiksi hahmoteltiin kaikki erilaisia – kaikki samanlaisia –teeman alla tunnetaitojen ja yhteistyötaitojen tarkastelua.

Sovimme työpajojen aikataulut tammi-huhtikuulle 2018. Tässä vaiheessa suunnitelma oli, että työntekijöille pidetään oma valokuvatyöskentelyn työpaja ja lasten työpaja toteutuu tämän jälkeen. Kolmas ja viimeinen tapahtuma on vanhempainilta.

Influenssaepidemian ja muiden arjen muuttujien vuoksi työntekijöiden oma työpajatyöskentely jouduttiin ensin siirtämään ja lopulta perumaan. Työskentelyssä toteutuivat koko päiväkodin kuvatyöskentelypäivä 7.2. ja vanhempainilta 5.4.

Koko päiväkodin kivan kuvauspäivän toteuttivat päiväkodissa tuolloin paikalla olleet 1-5 vuotiaat lapset, päiväkodin aikuiset ja 22 ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijaa. Opiskelijoilla oli meneillään taidelähtöiset menetelmät sosiaalialalla- opintojakso, jonka yhteydessä pystyimme käymään läpi osallistavan valokuvauksen ideaa ja lasten kanssa työskentelyä.

Kiva kuvauspäivä rakentui arjen moninaisuuden tarkastelun ympärille. Oleellista oli lasten näkökulman ja toimijuuden näkyminen työskentelyssä. Työskentely rakentui näin:

Aloittelimme toimintaa klo 9. Sekä opiskelijoita että lapsia jännitti uusien eri-ikäisten ihmisten tapaaminen. Työskentelyä varten jakauduttiin 2-3 opiskelijan ja 4 lapsen ryhmiin. Päiväkodin aikuiset olivat erityisesti pienempien lasten turvana uusiin aikuisiin totutellessa. Johdattelemme erilaisuus-tematiikkaan ja tunteiden tunnistamiseen ja kuvittamiseen soveltamalla tarinaa Punakorvan kaksi kotia. Tarinan lyhennetty versio luettiin isompien puolella kahden työryhmän yhdistelmille. Pienten puolella katseltiin tarinasta kuvia.

Opiskelijat kuvasivat lasten kanssa noin kello 10.30 saakka. Työskentelyssä oli oleellista antaa lasten kuvata heille tärkeitä ja mieluisia asioita päiväkodissa sekä tulla kuvatuksi itselle merkityksellisessä roolissa ja paikassa. Lapset kuvasivat itse aktiivisesti valitsemiaan asioita ja toisiaan. Opiskelijat kuvasivat lapsia heidän haluamallaan tavalla. Kuvia katseltiin kameroiden näytöltä ja lapset saivat valita oman kuvansa yhteiseen kuvasarjaan. Opiskelijat kirjasivat muistiin lasten kertomukset siitä, mitä oma valittu kuva esittää. Kuvien sanoittaminen, otsikoiminen tai omista kuvista kertominen on oleellinen osa osallistavaa valokuvatyöskentelyä.

Muranen kuva 2.jpg

Päivälevon aikana opiskelijat työstivät runsaasta kuvasaaliista noin 50 kuvan tekstitetyn diasarjan, jonka koko päiväkoti katseli yhdessä opiskelijoiden kanssa välipalan jälkeen. Koko porukka ja erityisesti lapset ihastelivat aidosti omia aikaansaannoksiaan. Jo ensimmäisen kuvan ilmestyessä näkyviin kajahti: ”kato meidän päiväkoti!”.

Päiväkodin aikuiset osallistuivat kivaan kuvauspäivään mahdollistamalla lasten osallistumisen monin tavoin, erityisesti rohkaisemalla ja luomalla turvallista ilmapiiriä. Yhdessä tuotettu kuvasarja tuo näkyväksi kaikkien yhteisen päiväkodin ja arjen moninaisuuden siellä. Siinä tulee esille lasten näkökulma hoitopaikkaansa ja heille itselleen tärkeisiin asioihin. Kuvasarja toimii arvokkaana informaation lähteenä päiväkotiyhteisöstä lasten silmin katsottuna.

Vanhempainillassa huhtikuun alussa kerroin tehdystä prosessista ja katselimme yhdessä kuvasarjan. Kuvasarja on esillä myös päiväkodin vanhempien suljetussa Facebook-ryhmässä. Vanhempainillan yhteydessä keräsin vanhempien suostumuksia lasten kuvien käyttöön Lape-hankkeessa. Vanhempainillasta huolimatta ohuimmaksi yhteistyö jäi lasten vanhempien kanssa. Alustavista suunnitelmista ottaa vanhemmat mukaan kuvausprosessin täytyi tällä toiminta-aikataululla luopua.

Muranen kuva 3.jpg

Muranen kuva 4.jpg

Muranen kuva 5.jpg


Toimii!

Työskentelyprosessi päiväkodin kanssa vahvisti käsitystä osallistavan valokuvauksen toimivuudesta vuorovaikutuksen välineenä ja yhteisön näkyväksi tulemisen tapana. Opiskelijat ja lapset löysivät toimivan ja luontevan yhteistyön tavan päiväkodin aikuisten turvatessa selustan. Kuvatyöskentely sujui jopa yllättävän hyvin pientenkin lasten kanssa.

Ensimmäisen vuoden sosiaalialan opiskelijat toimivat rohkeasti, ennakkoluulottomasti ja luovasti tilanteessa, joka voisi olla haastava kokeneemmallekin. Päiväkodin aikuisille tuntui sopivan havainnoijan ja mahdollistajan rooli kuvatyöskentelyssä. Osallistavia menetelmiä käytettäessä on tärkeää taata vapaus vaikuttaa omaan osallistumisen tapaan ja intensiteettiin.

Lasten näkemys omasta päiväkodistaan tuli näkyväksi heille itselleen, päiväkodin aikuisille ja vanhemmille. Ennakkoluulottomat kuvaajat käsittelivät välineistöä vastuullisesti ja innokkaasti. Koko prosessi kaikkine muutoksineen ja käänteineen kannatti ehdottomasti toteuttaa.

Muranen kuva 6.jpg

Oppaana käytetty:
Participant Training Handbook. A Comprehensive Introduction to Participatory Photography. 2016. PhotoVoice

Kuvissa esiintyvien lasten kuvien julkaisemiseen on huoltajien suostumus.



Kiinteistöjen energia- ja kierrätysratkaisut Saksassa

22.5.2018



Poikajärvi ja Sirkka.jpg
Projekti-insinööri Miika Poikajärvi (Ins. AMK) ja projektipäällikkö Antti Sirkka (Ins. AMK) toimivat Arctic Civil Engineering (ACE) –tutkimusryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Älykkään Elinympäristön Teknologia -hankekokonaisuuden yhtenä tavoitteena on ennakoida laajasti alan kehittymistä ja verkostoitua potentiaalisten yritysten ja tutkimuskumppaneiden kanssa. Alkukeväästä 2018 tarjoutui sopivasti mahdollisuus näiden tavoitteiden täyttämiseen.

Saimme Oulun suunnalta tietoa mahdollisuudesta osallistua ”Kiinteistöjen energia ja kierrättämisratkaisut” -opintomatkalle Saksaan. Opintomatkalla oli mukana mm. Oulun AMK:n, Iin Micropoliksen, VTT:n sekä Oulun seudun ammattiopiston toimijoita yhteensä 20 henkilöä.

Matkan järjestäjänä ja tulkkina toimi Martin Brandt FinDera Consulting Oy:stä, jonka toimialana ovat opintomatkat ja yritysten kansainvälistymispalvelut erityisesti Keski-Eurooppaan.

Opintomatkalla oli yhteensä kuusi opastettua kohdekäyntiä, jotka oli tarkoitus käydä läpi kolmessa päivässä. Kohteista kolme käsitteli uusiutuvaa energiaa sekä kiinteistöjen älykästä energianhallintaa korttelitasolla ja kolme rakentamisvaiheen kierrätystä sekä rakennetun ympäristön kiertotaloutta.

Opintomatkan tarkoituksena oli tutustua Saksassa toteutettuihin ratkaisuihin sekä erityisesti verkostoitua matkakumppaneiden kanssa. Yhteiset illalliset ja liikenneruuhkassa odottaminen avasivatkin hyviä mahdollisuuksia keskusteluille.

Kohde I
Mineraalisten rakennusjätteiden kierrätyslaitos - ENREBA Neuss GmbH

Kierrätyslaitoksen palvelukonseptien joukosta löytyy vaihtoehdot niin yksityishenkilöille kuin suurille rakennusyrityksille. Kierrätyslaitos valmistaa aiemmin maankaatopaikalle ja täyttömaaksi käytetystä mineraalisesta rakennusjätteestä uudelleen käytettäviä tuotteita.

Prosessin läpi kulkeva materiaali puhdistetaan, pestään ja seulotaan useaan otteeseen. Seulonnan ja puhdistamisen jälkeen lopputuotteena on erilaisia maarakentamiseen käytettäviä maalajeja kuten hiekkaa ja soraa.

Kierrätysbetoni oli yksi yrityksen myyntivalteista. Hyvänä esimerkkinä nähtiin siitä valmistetut legopalikat, joita voidaan käyttää mm. tukimuureina. Kuvassa 1 näkyvien legopalikoiden paino on noin 2300 kg/kpl.


Poikajärvi touko 2018 kuva 1.jpg
Kuva 1. Kierrätysbetonista valmistetuista legopalikoista kasattu tukimuuri läjitysalueella.

Kohde II
Ekokortteli SmartCity Cologne – Low Energy District Köln-Mülheim

Ekokorttelin kehittämisen taustalla on GrowSmarter - EU-hanke, jossa Colognen alueen lisäksi mukana ovat Barcelona ja Tukholma. Parhaillaan uudistumassa olevalla Mülheimin alueella toteutetaan 12 älykästä ratkaisua. Korttelin 16 kiinteistössä tehdään laajasti erilaisia korjaustoimenpiteitä.

Julkisivukorjauksissa uusitaan ikkunat, lisäeristetään ulkoseinät, katot ja kellarit. Energian tuotanto, varastointi ja käyttö uudistetaan koko alueella.

Kiinteistöihin asennetaan yhteensä 875 kWp aurinkosähköä, jota voidaan varastoida erillisissä rakennuksissa sijaitseviin sähkövarastoihin, joiden kapasiteetti on 655 kWh. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää hallitusti lämmitykseen, koska kiinteistöihin asennetaan lisäksi 41 kpl ilmavesilämpöpumppuja, joiden yhteisteho on 492 kW.

Ekokorttelin alueella kannustetaan vahvasti sähköautoiluun tarjoamalla latauspisteitä ja yhteiskäyttösähköautoja asukkaille. Koko alueen energiajärjestelmää optimoidaan BigDataan perustustuvalla ohjaus- ja ennakointijärjestelmällä.

Poikajärvi touko 2018 kuva 2.jpg
Kuva 2. Ekokorttelin energiantuotanto ja –varastointi


Kohde III
Alueellinen rakennusmateriaalien kierrätys ja resurssitehokas rakentaminen -
Faktor X Agentur / Neue Höfe Dürwiß (Eschweiler, Jülich)

Resurssitehokas Neue Höfe Dürwiß kortteli asettaa uudet tavoitteet kestävälle rakentamiselle Saksassa. Vanhan urheilukentän 3,7 hehtaarin alueelle on suunniteltu uusi asuinalue, jolle tulee yhteensä 60 tonttia pientaloille.

Uudisrakennuksen energiakulutus on rajoitettu jo vuonna 2014 nykyiselle tasolle. Tästä johtuen nykyään jatkuvan parantamisen näkökulmasta painopiste on siirtynyt energiankulutuksesta koko rakennuksen elinkaaren optimointiin.

Toimintamallissa asuinalueelle luodaan kestävän rakentamisen mallin mukainen koko elinkaaren kattava suunnitelma, jonka keskiössä on yhteisöllisyys, yhteinen energiajärjestelmä sekä muuntojoustavat ja ekotehokkaat rakennukset.

Seuraava iso kohde oli myös jo suunnitteilla, kun vuonna 2030 suljettava ruskohiiltä tuottava avolouhos suljetaan ja siitä muodostuu hehtaarien kokoinen järvi ympärilleen asutettavaksi. Alueella on myös lisäksi kaksi muutakin avolouhosta, jotka tullaan muuntamaan järviksi tulevaisuudessa.

Poikajärvi touko 2018 kuva 3.jpg
Kuva 3. Tulevaisuuden järvi

Kohde IV
Keräys, lajittelu ja kierrätys uudisrakentamiskohteessa - SiteLog GmbH

Erilaisten rakennusten sertifiointijärjestelmien käytön yleistyessä – kuten LEED, BREEAM – kasvaa myös kysyntä erilaisille rakennusmateriaalien kierrätysratkaisuille.

SiteLog tarjoaa rakennusyrityksille usean tason palvelua, jossa täyden palvelun paketissa SiteLog huolehtii työmaan siivouksesta, materiaalien kierrättämisestä ja poiskuljettamisesta. Asiakas voi kuitenkin halutessaan valita ainoastaan SiteLogin toimittamaan kierrätysastiat työmaalle ja huolehtimaan jätteiden poiskuljettamisesta.

Kävimme vierailulla isolla toimistokorttelityömaalla Düsseldorfissa, joka koostui viidestä toimistorakennuksesta. Kohteelle ollaan hakemassa LEED Gold-tason sertifikaattia.

Kyseiseen kohteeseen tilaaja oli valinnut SiteLogin toimittamaan keräysastiat työmaalle ja huolehtimaan työmaan logistiikasta. Suomalaisesta näkökulmasta rakennusjätteiden lajittelussa eri jäteastioihin ei ollut mitään innovatiivista, suomessa kun ollaan jo pitkän aikaa kerätty rakennusjätteet jätelajeittain omiin kierrätysastioihinsa.


Poikajärvi touko 2018 kuva 4.jpg
Kuva 4. Työn alla oleva toimistokortteli


Kohde V
Kokonaisvaltaiset asuinalueiden kehityshankkeet – InnovationCity Bottrop

Usean eri toimijan yhteistyön tavoitteena on muuttaa 20 kaupungin osaa ”innovaatiokaupungeiksi”. Hanke on EU-rahoitteinen ja sen tavoitteena on puolittaa olemassa olevan rakennuskannan hiilidioksidipäästöt näillä alueilla ja tällä tavoin parantaa elämänlaatua.

Säästötavoitteisiin pyritään lisäeristämällä rakennuksia, ikkunoita vaihtamalla, panostamalla uusiutuvaan energiaan sekä perustamalla paikallisia kaukolämpökeskuksia.

Osana kyseistä innovaatio hanketta on myös rakennettu Saksan ensimmäinen tuetun asumisen plus-energia vuokrakerrostalo.

Plus-energiatalo tarkoittaa siis sitä, että se tuottaa enemmän energiaa kuin mitä se kuluttaa. Sen mahdollistaa maalämmön ja aurinkoenergian hyödyntäminen, jäteveden lämmöntalteenotto sekä tehokas poistoilman lämmöntalteenotto. Talossa on kuusi asuntoa neljässä kerroksessa ja yhteensä 433m2 asuintilaa.

Talon vuokralaiset eivät maksa vuokrassaan asuntonsa lämmityksestä, käyttämästään kuumasta käyttövedestä eivätkä sähköstä. Tämä johtuu siitä, että Suomessa saatavaa asumistukea ei Saksassa makseta vuokralaiselle, vaan sillä tuetaan julkista asumista mm. kyseisten investointien rahoittamisella.

Poikajärvi touko 2018 kuva 5.jpg
Kuva 5. Saksan ensimmäinen tuetun asumisen plus-energiatalo

Kohde VI
Energiaomavarainen ekokortteli – Herne-Sodingen

Paikallinen energiayhtiö Stadtwerke rakentaa energiaomavaraisen, ilmastoystävällisen ja autottoman asuinalueen Sodingeniin innovatiivisella energiakonseptilla. Syksyllä 2018 rakennettavalla alueella seitsemän kaksikerroksista kellarillista omakotitaloa tuottavat lähes kaiken tarvitsemansa sähkö- ja lämpöenergian itse. Kaikkien talojen katolla on suuri aurinkosähköjärjestelmä, jonka rinnalla toimivat tehokkaat lämmöntalteenottojärjestelmät sekä maalämpöpumppu tai ilmavesilämpöpumppu.

Projektin ydin on uudenlainen sähkönvarastointimenetelmä, ns. ”Redox-virtaus-akku”. Akkujärjestelmässä on erittäin pienet energiahäviöt ja sitä voidaan ladata lähes loputtomiin. Tämä edistysaskel on ainutlaatuinen Saksassa ja onnistuessaan tuote toisi uudenlaista kilpailua markkinoille.

Talojen ympäristö on autoton, mutta sähköautoille on varattu parkkipaikat ja aurinkosähköllä toimivat latauspisteet hieman kauempaa.

Poikajärvi touko 2018 kuva 6.jpg
Kuva 6. Arkkitehdin visualisointi ekotaloista,

Opintomatkan myötä kävi ilmi se, että vaikka Saksasta puhutaan monilta osin hyvin edistyksellisenä maana, ei meidän Suomessa kuitenkaan tarvitse tuntea alemmuuden tunnetta – päinvastoin. Monet opintomatkalla meille esitellyt ”innovaatiot” ovat monin paikoin hyvin yleisiä Suomessa, esimerkkinä maalämpöputkien asennus pintamaahan.

Rakennustyömaiden kierrätysratkaisut ja työmaiden siisteys myös yllättivät negatiivisesti, sillä työmaat joissa vierailimme olisi jo pitkän aikaa sitten suljettu Suomessa työturvallisuusrikkomusten vuoksi.

Toisaalta rakennusjätteiden kierrätyskeskus ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden prosessointi kaikessa yksinkertaisuudessaan oli kuuluisaa ”saksalaista tehokkuutta”. Opintomatka oli kaikin puolin onnistunut kiinnostavien kohde-esittelyjen, toimijoiden verkostoitumisen ja ennen kaikkea sujuvien järjestelyiden ansiosta.



Green Carea kesäopintoina

15.5.2018



Jääskeläinen_Arja.jpg
KT Arja Jääskeläinen on Hyvinvointipalveluiden osaamisalan lehtori Lapin ammattikorkeakoulussa.

Green Care Lapin ammattikorkeakoulun strategiassa

Green Care eli luontoperustainen hyvinvointitoiminta on osa Lapin ammattikorkeakoulun strategian Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen -painoalaa. Olemme sitoutuneet kehittämään Green Care -toimintaa monin tavoin. Monialainen opetus- ja TKI-henkilöstöstä koostuva Green Care -työryhmä koordinoi kehittämistoimintaa kaikilla osaamisaloilla. Henkilökunnalla on mahdollisuus lisätä teemaan liittyvää osaamistaan koulutuksilla ja työryhmän järjestämissä kokemuksellisissa tapahtumissa.

Olemme aktiivisia valtakunnallisessa kehittämistoiminnassa ja haemme kansainvälisiä kumppaneita ja rahoituksia erityisesti pohjoismaiseen Green Care -kehittämiseen. Opiskelijoillamme on jo useiden vuosien ajan ollut mahdollisuus valita kesäopinnokseen luontoperustaiseen hyvinvointitoimintaa kehittävän opintojakson Green Care –hankkeiden tuella.


Kesäopintojakso kesällä 2018

Kesällä 2018 toteutetaan viiden opintopisteen opintojakso Green Care -strategiarahoituksen turvin luonnonvara-alan ja hyvinvointipalveluiden osaamisalan yhteistyönä, mutta koko Lapin korkeakoulukonsernin opiskelijoille mahdollisena vapaasti valittavana opintona.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelijat omaksuvat luontoon tukeutuvien menetelmien ja yksilökeskeisen suunnittelun periaatteet ja työtavat. Opiskelija soveltaa oppimaansa käytäntöön, hankkii uutta tietoa sekä ideoi ja kehittää yhdessä toisten osallistujien kanssa menetelmien ja niihin liittyvien työtapojen soveltamista.

Opintojakson toteutuksessa korostuu toiminnallisuus. Lähituntien aikana opiskelijat työskentelevät yhdessä ja harjoittelevat opiskeltavia työtapoja käytännössä.

Opiskelijat perehtyvät teoriatietoon Green Caresta ja Yksilökeskeisestä suunnittelusta ennakkoon Moodle- työtilassa olevien materiaalien avulla, jolloin alkukesän kolmen lähipäivän aikana on mahdollista soveltaa tietoa jo käytäntöön.

Opintojakson suoritukseen kuuluu lähipäiville osallistuminen, välitehtävän ja kehittämistehtävän tekeminen. Välitehtävänä on pohtia omaa luontosuhdettaan ja kuvata se jollain tavalla toisille esitettävässä muodossa.

Kesän aikana opiskelijat tekevät kehittämistehtävän, jossa he käyttävät oppimiaan menetelmiä valitsemassaan työyhteisössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa, järjestöissä, matkailupalveluissa, omassa lähipiirissään tai muussa toimintaympäristössä. (Kuva 1).

Jääskeläinen blogiteksti 1.jpg
Kuva 1. Opintojakson eteneminen

Kehittämistehtävän sisältönä voi esimerkiksi olla luontoympäristössä toteutettavan tapahtuman suunnittelu, toteutus ja arviointi. Opiskelija voi myös kehittää tuotteen, esittelymateriaalin tai muun tuotoksen, joka tukee Green Care -toiminnan kehittämistä työelämässä. Opiskelijat etsivät itse työelämän yhteistyökumppanin, jonka kanssa tai jolle he tekevät kehittämistehtävän. Tehtävät ja niiden toteutus käsitellään ryhmän kesken elokuussa lähipäivän aikana. Vertaisarvioijat antavat palautetta kehittämistehtävän tekijöille ja yhdessä arvioidaan niiden hyödyllisyyttä ja onnistumista.

Opiskelijoiden palautetta aiemmista kesäopinnoista

Aiempien kolmena kesänä toteutettujen opintojaksojen opiskelijoilta kerättiin palautetta opinnosta.

Opiskelijoiden mielestä he saivat opintojaksolta hyviä eväitä työelämään ja perusteluja Green Care –toiminnan hyödyllisyydelle ihmisen hyvinvoinnin tukena. Oppimista tapahtui henkilökohtaisella tasolla eli yksilökeskeisen suunnittelun menetelmien kokeilu sovellettuna omaan elämään mahdollisti omien elämänkokemusten ja luontosuhteen pohdinnan ja niistä oppimisen. Lisäksi he oppivat soveltamaan kokemuksen kautta oppimiansa menetelmiä ja asioita omassa tulevassa ammatissaan. Ohjaustaidot vahvistuivat kehittämistehtävää toteuttaessa.

Opintojakson hyvinä käytäntöinä opiskelijat pitivät yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työvälineiden konkreettista harjoittelua ja oppimista (kuva 2). Opetusmenetelmät olivat vaihtelevia ja kiinnostuksen herättäviä.

Moniammatillisia näkökulmia oli mahdollista saada esille, koska ryhmässä oli opiskelijoita viidestä eri koulutuksesta hyvinvointipalvelujen osaamisalalta. Välitehtävä luontosuhteesta oli motivoiva ja sen purku tuotti antoisia keskusteluja ja oppimista.

Opintojakson toteutuksessa huomioitiin opiskelijoiden toiveita niin paljon kuin oli mahdollista. Osalla lähitunneista tehtiin harjoituksia ulkona ja vierailtiin Green Care –tyyppisiä palveluja tuottavalla hevostallilla, mikä oli opiskelijoille hyvin mieliinpainuva kokemus.

Jääskeläinen blogiteksti 2.jpg
Kuva 2. Yksilökeskeisen suunnittelun työvälineiden opiskelua

Vaikka lähitunneilla oltiinkin ulkona ja poissa luokkatilasta, opiskelijat toivoivat luontoympäristössä olemisen mahdollisuuksia ja tutustumiskäyntejä vielä enemmän. Kehittämistehtävän tekeminen kesäaikana on sikäli haasteellinen, että loma-aikana monissa paikoissa, erityisesti järjestöissä toiminta keskeytyy, eikä tällaista aktiivista toimintaa ole mahdollista tehdä. Opiskelijoille onkin suositeltu, että he ottaisivat yhteyttä työpaikkoihin heti kesäkuussa, jotta ehtivät sopia yhteistyöstä kehittämistehtävän tekemisessä.

Mahdollisuus opiskella monialaisessa ryhmässä, kokeilla opiskeltavia menetelmiä ensin ryhmässä ja soveltaa niitä aidoissa työelämän tilanteissa heti opintojakson aikana tuottaa opiskelijoille onnistumisen kokemuksia ja näkökulmien avartumista.

Luonto toimintaympäristönä innostaa uudenlaiseen ajatteluun ja oppimiseen (kuva 3). Oman toiminnan reflektointi opintojakson päätteeksi antaa mahdollisuuden kokemukselliseen oppimiseen.

Jääskeläinen blogiteksti 3.jpg
Kuva 3. Pohdintoja luonnon helmassa



Älyrakennukset, nyt vai tulevaisuudessa?

8.5.2018



Pirttinen ja Pernu.jpg
Insinööri (AMK) Valtteri Pirttinen sekä insinööri (AMK) Niko Pernu toimivat projekti-insinööreinä Lapin AMKin Arctic Civil Engineering-tutkimusryhmässä.

IoT & IoB
Digitaalinen kaksonen
3D-kaupunkimallit
Monikäyttäjäkampukset
Big data
Virtuaalitodellisuus
Innovaatiot

Nämä sanat kaikuivat Crowne Plazan tiloissa, kun Professio kokosi Suomen älykkäimmät kiinteistöt -tapahtumassa yli 150 kiinteistö- ja rakennussektorilla toimivaa henkilöä 18.4. - 19.4.2018 Helsinkiin tutustumaan rakennusalan digitalisaation tuoreimpiin innovaatioihin, edelläkäyviin esimerkkikohteisiin ja piirtämään suuntaviivoja rakennusalan tulevaisuudelle.

Digitalisaatio on noussut viime vuosina yhdeksi suurimmaksi megatrendiksi. Digitaalisuuden hyödyntäminen tulee jokaiselle toimialalle, ja sen hyödyntäminen tulee olemaan tulevaisuudessa elinehto toimialasta riippumatta. Tietotekniikan hyödyntäminen rakennusalallakin on aloitettu jo kymmeniä vuosia sitten, mutta viime aikaisen huiman kehityksen myötä tietotekniikan ja erilaisen mitatun tiedon hyödyntäminen on yleistynyt reippaasti.

Älypuhelimet ja –kellot ovat arkipäivää meille jokaiselle nykyaikana. Älypuhelimet kertovat meille esimerkiksi missä olen, millä linja-autolla pääsen paikasta A paikkaan B ja mihin aikaan jne. Miltä kuulostaisi, jos esimerkiksi kotisi tietäisi montako ihmistä tilassa on ja säätäisi lämmityksen sekä ilmanvaihdon reaaliaikaisesti sen perusteella tai laittaisi pyykinpesukoneen päälle, kun sähkön hinta on halvinta?

Kyseisiin tehtäviin ratkaisut ovat jo olemassa eikä niiden muuttuminen tavallisiksi ominaisuuksiksi lie kovin kaukana. Siinä oli vain muutama esimerkki älykkyyden hyödyntämisestä rakennuksissa, seuraavaksi avataan asiaa hieman lisää.

Pirttinen ja Pernu kuva 1.jpg
Kuva 1. Älyrakennukset [1]

Maarten De Groote Euroopan Buildings Performance Instituutista avasi esityksellä "How ready is Europe for smart building (R)evolution?".

Esityksessä Maarten kävi läpi mitä on äly rakennuksessa ja mitä sen avulla on saavutettavissa. (kuva 1.) Suomalaisin silmin ilahduttavaa oli huomata, että Suomen ”älyykkyysvalmius” on Euroopan unionion alueella top 3 luokkaa. Harmillista asiassa on vain se, että rakas naapurimme Ruotsi on meitä vielä edellä (kuva 2.).

Pirttinen ja Pernu kuva 2.jpg

Kuva 2. Euroopan Unionin maiden rakennetun ympäristön ”älykkyysvalmius” Top 3 [1]

Rakennusten älyn tavoite on sama kuin muissakin älylaitteissa: palvella ja helpottaa päivittäisiä toimintoja. Pelkkä teknologia tai runsaat datamäärät eivät riitä tekemään talosta älykästä, vaan teknologialle ja tiedolle täytyy löytyä jokin saavutettava hyöty. Datan automaattinen prosessointi ja analytiikka ovatkin elinehtoja sensoritekniikalla kerättävän tiedon hyödynnettävyydelle, sillä tuhansien arvojen analysointi käsin on älykkyyden vastakohta.

Älyratkaisuin rakennuksissa on mahdollista saavuttaa parempia, yksilöllisiä käyttäjäkokemuksia esimerkiksi personoiduilla valaistus- ja sisäolosuhdeasetuksilla. Laajemmissa rakennuksissa sisäpaikannusjärjestelmä mahdollistaa käyttäjän oikeaan tilaan ohjaamisen lisäksi tilojen käytön seurannan. Järjestelmä voi myös kertoa mahdollisesta vaaratilanteesta tiloissa, ja näyttää turvallisimman reitin rakennuksesta poistumiselle.

Lisäksi osa rakennukseen ja sen ylläpitoon liittyvistä toimenpiteistä voidaan robotisoida resursseja säästäen sekä mahdolliset turvallisuusriskit minimoiden. Hyvänä esimerkkinä tästä käy korkeiden julkisivujen ikkunoiden pesu.

Uudet teknologiat ovat mahdollistaneet paremman ja älykkäämmän energianhallinnan. Kehitys uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisessä on aiheuttanut painetta energian varastoinnin kehittämiselle. Toisin kuin perinteissä tarvekohtaisessa energiantuotannossa (öljy yms.), uusiutuvaa energiaa tuotetaan silloin kun sitä on saatavilla.

Esimerkiksi meillä täällä Lapissa aurinko paistaa kesäaikana yötä päivää. Tuohon vuodenaikaan myös energiankulutus on pienintä, joten energian varastoinnin ja siirron merkitys korostuu huomattavasti. Ratkaisuja kyseiseen ”ongelmaan” on esimerkiksi akkutekniikoiden hyödyntäminen sekä älykkäät sähköverkot.

Pirttinen ja Pernu kuva 3.jpg
Kuva 3. Kiinteistöissä piilevä lisäarvo

Suomalaisissa kiinteistöissä piilevä, digitalisaation avulla vapautettavissa olevan lisäarvo ja potentiaali on huomattava. Tällä hetkellä teknologiaa hyödynnetään vaihtelevissa määrin kiinteistön suunnittelu- ja käyttövaiheessa sekä hyvin maltillisesti ylläpidollisissa tehtävissä. Teknologian tuomat mahdollisuudet ovat kuitenkin käytännössä rajattomat.

Sähköisiä käyttöliittymiä on aluksi otettu käyttöön hyvin spesifeihin käyttötarkoituksiin, jonka vuoksi tieto on usein sirpaleina useissa eri käyttöliittymissä elinkaaren eri vaiheilta. Yhtenäisellä käyttöliittymällä voitaisiin saavuttaa kootusti kaikki kiinteistön eri vaiheisiin ja toimintoihin osallistuvat tahot, ja käyttää rakennusta tehokkaammin.

Digitaalinen kaksonen on virtuaalinen tietomalli olemassa olevasta rakennuksesta. Digitaalinen kaksonen kerää tietoa olemassa olevalta sisareltaan ja kokoaa ne käyttöliittymäänsä kiinteistöä käyttävien, huoltavien ja hallinnoivien osapuolten hyödynnettäväksi. Kerätyt tiedot voivat koostua palvelupyynnöistä, olosuhdedatasta, kiinteistönhoidollisista tehtävistä, käyttöastemittauksista tai käyttäjästä kerätystä datasta.

Digitaalisen kaksosen kokoaman datan avulla voidaan varmistaa esimerkiksi käyttäjien kokemia, aistinvaraisia havaintoja. Tietomallien tulisikin toimia rakentamisen ja rakennuksen tukena aina suunnittelusta käyttövaiheeseen, kooten kaiken datan yhteen paikkaan. Tietomallit voivat parhaimmillaan viedä huomattavasti suuremmallekin mittakaavalle, kuten Helsingissä on tehty: koko kaupungista on koostettu tietomalli, Helsinki 3D, jota muut toimijat voivat avoimesti hyödyntää omissa käyttötarkoituksissaan.

Digitalisaation kannalta on oleellista hypätä kokeilukulttuurin pyörteisiin ja implementoida uusia teknologioita ja järjestelmiä, jotta rakennusten piilevän hyödyn tehokkaimmin vapauttavat ratkaisut löydetään. Ilman kokeiluja rakennusalan ja rakennusten älyllistyminen tulee olemaan hidasta.

Mikäli tiedonjanosi heräsi tai digitaalisuus alkoi pelottamaan, ole rohkeasti yhteydessä Lapin AMKin TKI-palveluihin, niin keksimme yhdessä ratkaisut digitaaliseen tulevaisuuteen.

Lähteet

[1] Maarten De Groote, 2018. How ready is Europe for the Smart Building (R)evolution? Esitys Suomen älykkäimmät kiinteistöt 2018. Helsinki.



Yhteistyöllä luodaan tulevaisuutta yli koulutusalojen ja -tasojen

2.5.2018



Kokkonen ja Löf.jpg
KM Jonna Löf toimii suunnittelijana ja projektipäällikkönä LUC-palveluissa ja tradenomi Sirpa Kokkonen opintopalveluiden suunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulussa.

EKKU – Ennakoinnista koulutukseen ja kumppanuuteen -hankkeeseen (1.3.2015–31.4.2018) kuuluvien koulutusorganisaatioiden yhteistyön tavoitteena on vahvistaa oppilaitosten työelämäyhteyksiä sekä parantaa niiden kykyä vastata oikea-aikaisesti työelämän osaamistarpeisiin.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa yhteistyöhankkeessa, jossa ovat mukana Ammattiopisto Lappia, Lapin koulutuskeskus REDU (entinen Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) ja Lapin ammattikorkeakoulu, on haluttu kehittää koko Lapin työelämää ja yritystoimintaa, nostaa Lapin alueen osaamista, hyödyntää ennakointitietoa maakunnallisissa koulutusratkaisuissa sekä pitää huolta kilpailukyvyn ylläpitämisestä pohjoisessa.

Ennakointi- ja kehittämistyön kohderyhminä ovat työ- ja elinkeinoelämän toimijat, niiden henkilöstö sekä hankkeessa toimivien oppilaitosten opetushenkilöstö ja tutkimus-, kehitys - ja innovaatio (TKI)-henkilöstö.

Kuvio 1 EKKU.jpg

Kuvio 1. EKKU-hankkeen tavoitteet

Yhteiset suuntaviivat

Hankkeen aikana toimenpiteitä tehtäessä yhteistyö on tiivistynyt, hyviä käytäntöjä syntynyt ja yhteisiä suuntaviivoja hahmottunut. Mukana olevien koulutusorganisaatioiden yhteisissä työpajoissa on jaettu ideoita ja hyviä toimintatapoja sekä opittu toinen toisilta paljon uutta.

Hankkeessa mukana olevat koulutusorganisaatiot ovat kehittäneet kukin omassa organisaatiossaan kumppanuus (HRD)- ja asiakkuuksien hallinnan (CRM) -mallien lisäksi yhteistä koulutustasojen ja -alojen välistä verkostomaista yhteistyö- ja ennakointimallia, jolla tuetaan maakunnallisesti työelämän kehittymistä ja menestymistä sekä vahvistetaan kilpailukykyä. Hankkeessa on luotu myös koulutustasojen välistä koulutustarjontaa sekä opetushenkilöstölle suunnattua kummi- ja sparraustoimintaa, jossa kummiopettajat tai tiimivastaavat sparraavat muita opettajia suunnittelussa, koulutuksissa ja tutkinnoissa työelämän kehittymistä tukevaksi toiminnaksi.

Lapin AMKin näkökulmasta ennakointimallia lähdettiin lähestymään huomioiden ennakoivat koulutusorganisaatiot, jotka toimivat vahvassa yhteistyössä keskenään (Lapin AMK, REDU, Lappia ja jatkossa myös Lapin yliopisto). Lapin AMKin ennakointityön pohjana ovat strategiat ja painopistealueet, joihin on sitouduttu. Ne luovat pohjan vuosittaiselle toimintasuunnitelmalle, työnjaolle sekä toiminnan vuosikellolle. Lapin AMKin mallin pohjana on ajatus, että sparraavat tulevaisuuskummit organisoivat ennakointitiedon keräämisen ja analysoinnin. Oleellista on, että tietoa tuotetaan näkyväksi kaikille toimijoille.

Ennakoinnin kautta saatu tieto palvelee Lapin AMKin ja muiden koulutusorganisaatioiden strategista suunnittelua. Se luo pohjaa organisaatioiden henkilöstön kehittämiseen ja opetussuunnitelmatyöhön. Se auttaa myös reagoimaan tuleviin muutoksiin ajoissa sekä toimimaan ketteränä kehittäjänä alueella. Tuotettu ja analysoitu tieto on tärkeä saada kaikille alueen toimijoille hyödynnettäväksi. Vuoropuhelu on tärkeää eri koulutusorganisaatioiden välillä sekä eri sidosryhmien, foorumien ja yhteistyöverkostojen kanssa.


Kuvio 2 JEKKU.jpg

Kuvio 2. Ennakoivat koulutusorganisaatiot ja sparraavat tulevaisuuskummit -malli

Koulutusorganisaatioiden ja työelämän välinen yhteistyö

Koulutusorganisaatioiden ja työelämän välisen yhteistyön edistäminen ilmentyi ansiokkaasti järjestettyjen yhteisten työelämä- ja rekrytointitapahtumien kautta. Tapahtumissa jaettiin käytännönläheistä tietoa yritysten työvoiman tarpeesta: millaista osaamista edellytetään nykypäivänä ja millaisin koulutuksin osaamista voidaan hankkia ja vahvistaa.

Hankkeessa toteutettiin Aktivoi ajatuksesi, kasvata katetta -seminaari keväällä 2015 teollisuuspalveluyrityksiin tehtyjen osaamistarvekartoitusten pohjalta. Seminaarissa oli kävijöitä noin 90 henkilöä. Tapahtumalla pyrittiin vastaamaan osaamiskartoituksissa esiin tulleisiin kehitys-, koulutus- ja kumppanuustarpeisiin.

Idea rekrytointitapahtumien järjestämisestä alkoi itää Rovaniemellä, Torniossa, Simossa ja Ylitorniolla järjestettyjen yrittäjien ilta- ja aamukahvitilaisuuksien pohjalta. Näissä tapahtumissa esiteltiin hankkeen ja koulutusorganisaatioiden tarjontaa sekä yrittäjät saivat kysellä rennossa ilmapiirissä kouluttautumismahdollisuuksista sekä vaihtaa kuulumisia.

Ensimmäinen lähinnä teollisuuden aloille suunnattu tapahtuma Rekry-paja pidettiin Rovaniemellä lokakuussa 2017 Lapin ammattiopiston raskaskonehallissa. Osallistujia, muun muassa työttömiä työnhakijoita, oli yli neljäsataa ympäri Lappia. Toinen tapahtuma “Mätsätään ja räätälöidään” oli monialaisempi ja se järjestettiin Kemissä Lapin ammattikorkeakoulun kampuksella tammikuussa 2018. Kävijöitä oli peräti yli 800. Tapahtumat saivat hyvää palautetta sekä yrityksiltä, verkostoilta, yhteistyökumppaneilta että opiskelijoilta.

Tapahtumissa yritysten edustajat pääsivät esittäytymään ja esittelemään omaa toimintaansa sekä verkostoitumaan keskenään. Yritysten edustajat haastattelivat kävijöitä ja rekrytoivat yrityksiinsä työvoimaa sekä kesätyöntekijöitä. Tapahtumissa oli mukana koulutusorganisaatioiden henkilöstön lisäksi TE-toimisto, paljon yrityksiä ja useita työelämää ja työllistymistä tukevia hankkeita sekä kuntien ja säätiöiden edustajia.

Tapahtumissa jaettiin myös tietoa koulutusten räätälöinneistä ja muista opiskelumahdollisuuksista. Ne koettiin mainioina työelämäyhteistyön kehittämisen paikkoina yli koulutustasojen ja -alojen kooten yhteen yrityksiä ja organisaatioita yhtä aikaa samaan paikkaan.

Ennakoinnilla eteenpäin

EKKU-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut ennakointitiedon hakeminen ja hyödyntäminen. Hankkeen aikana on käyty yrityksissä, yhdistyksissä ja organisaatioissa kartoittamassa mitä osaamista niissä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa sekä mitä osaamista niistä haastatteluhetkellä löytyy.

Yrityshaastattelut eli osaamiskartoitukset on tallennettu Suomessa kehitettyyn C&Q-ohjelmaan. Ohjelmasta löytyy tuhansia erilaisissa ammateissa tarvittavia osaamisia sekä niiden painotuksia: kuinka tärkeitä osaamiset ovat yritykselle tai organisaatiolle tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.

Samalla kun yrityksissä on käyty, ovat koulutusorganisaatioiden edustajat päässeet tutustumaan aitoihin työelämäympäristöihin ja yritysten tietoisuus koulutusten tarjoajista ja koulutuksista on lisääntynyt. Yrityksistä osan kanssa on tehty myös kumppanuussopimus, josta kumpikin osapuoli hyötyy.

Kerätyn ennakointitiedon pohjalta yrityksille voidaan tuottaa koulutussuunnitelmia ja räätälöidä koulutuksia yritys- ja yhteisöasiakkaiden henkilöstölle sekä tehdä kehittämis- ja innovaatio-ohjelmia, joissa tavoitteena voi olla uuden menetelmän käyttöönotto, uuden tuotteen kehittäminen tai kehittämisprojekti joltain yrityksen toiminta-alueelta. Yrityshaastatteluita voidaan käyttää myös koulutusten suunnitteluun: saatavilla olevaa ennakointitietoa hyödynnetään tutkinto-opetuksen ja täydennyskoulutusten suunnittelussa sekä opetushenkilöstön koulutussuunnittelussa.

Hanketoimijat ovat käyneet ennakointiasioita käsittelevissä tilaisuuksissa, kuten Matkailuparlamentti-tapahtumissa, ja olleet mukana myös järjestämässä aiheeseen liittyviä tilaisuuksia kuten Tulevaisuus Lapissa -seminaaria. Ennakointitietoa on haettu myös muun muassa Lapin luotsin Ennakointiportaalista, toimialaklustereiden tiedoista ja esimerkiksi valtion tulevaisuusraporteista.

Mitä seuraavaksi?

Lapin ammattikorkeakoulun hanketoiminnalla on merkittävä – lainkin säätelemä – rooli Lapin alueen kehittämisessä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla luodaan tärkeitä yhteyksiä ja luottamusta elinkeinoelämän ja koulutuksentarjoajien välillä sekä pidetään huolta pohjoisen kilpailukyvyn säilymisestä.

Toivomme, että EKKU-hankkeesta saatujen kokemusten ja tulosten myötä osaamiskartoitusten merkitys kasvaa Lapin elinkeinoelämässä ja osaamisen kartuttaminen esimerkiksi tutkinto- ja täydennyskoulutuksin tulee yhä tärkeämmäksi osaksi yritysten normaalia toimintaa.

Hankkeessa saatuja kokemuksia ja tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossakin sekä koulutusorganisaatioiden ja koulutusten kehittämisessä että yritysten ja organisaatioiden osaamisen nostossa.



Seniorikansalaiset arkailevat kyseenalaistaa lääkemääräysten tarpeellisuutta

26.4.2018



Mikkola Anja.jpg
ESH, ThM Anja Mikkola toimii lehtorina Hyvinvointipalveluiden osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa.

Lääkehoidon päivä – valtakunnallinen tapahtuma

Lääkehoidon päivä on vuosittainen kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen valtakunnallinen teemapäivä, jossa tänä vuonna teemana oli järkevä lääkehoito. Fimea (Finnish Medication Agency) koordinoi päivän valtakunnallista suunnittelua yhdessä suunnitteluryhmän kanssa. (FIMEA, 2018 a)

Teemapäivän yhtenä tarkoituksena oli tutustua ajantasaisen lääkitystiedon merkitykseen ja järkevään lääkehoitoon liittyviin näkökulmiin. Näihin kuuluvat mm. lääkehoidon turvallisuus, lääkkeiden oikea käyttö ja järkevän lääkehoidon elementit. (FIMEA, 2018 b)

Dimitrow & Toivo (2018) kirjoittavat, että iäkkäiden lääkehoidossa on monia turvallisuusriskejä. Iäkkäillä ihmisillä lääkkeet ovat tärkeä osa jokapäiväistä elämää ja hoitoa. Kirjoittajien mielestä lääkehoidosta saadaan tarkoituksenmukainen hyöty, kun se suunnitellaan potilaskohtaisesti ja sen toteutusta seurataan säännöllisesti.

Osana Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmaa suunniteltu Sopiva lääke -yleisökampanja käynnistyi Lääkehoidon päivänä tukemaan paikallisesti toteutettuja tapahtumia. Kampanjasta vastaavat STM ja Fimea. (FIMEA, 2018 a)

Kemin senioriopettajat ja Keminmaan Martat kiinnostuneita lääkehoidon ajankohtaisista asioista

Kemin senioriopettajat ja Keminmaan Martat järjestivät Lääkehoidon päivän tapahtuman yhteistyössä Lapin AMK:n kanssa Hyvinvointipalvelujen osaamisalalla, Kemin kampuksella 22.3.2018.

Tapahtuman organisoi senioriopettaja Sisko Korrensalo, joka on aikaisemmin työskennellyt Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa.

Tilaisuuteen osallistui 21 osanottajaa, jotka ensin tutustuivat Lapin AMK:n koulutustarjontaan lehtori Anja Mikkolan johdolla. Sen jälkeen pieni alustus lääkehoidon teemapäivään liittyvillä aiheilla, joista nostettiin esille mm. ajantasaisen lääkityslistan ylläpidon merkitys rationaalisen, järkevän lääkehoidon toteuttamisessa, luotettavien lääketietolähteiden käyttö ja erilaisten lääkkeiden oikeaan käyttöön liittyvät seikat. Pohjatietoja asiaan liittyen antoi mm. FIMEA:n julkaisema Lääkebarometri (2017) sekä kokemusasiantuntija Satu Tahkokallion (2018) puheenvuoro luotettavista lääketiedon lähteistä ja FIMEA:n lääkehoidon päivään liittyvät nettisivut.

Osallistujat nostivat esiin lääkehoidon jokapäiväiseen toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä ja etsivät järkeviä ratkaisuvaihtoehtoja erilaisiin haasteellisiin lääkehoidon tilanteisiin.

Lääkehoidon päivän teemaan liittyen mietittiin ajantasaisen lääkelistan tärkeyttä lääkehoidon turvallisuuden varmistamisessa. Osallistujat korostivat omaa osuuttaan lääkehoidon toteutuksessa, mutta esille nostettiin myös ajatus siitä, että lääkärin määräyksen tarpeellisuutta ei aina tohdi kyseenalaistaa potilaana ollessaan. Tilaisuudessa keskusteltiin siitä, että lääkkeet määrätään yleensä yhteisymmärryksessä asiakkaan/potilaan kanssa kuten STM:n ohjeissa suositellaan.

Keskusteluissa osanottajat miettivät lääkkeiden yhteisvaikutuksia ja lääkehoidon yhteensovittamista luontaistuotteisiin ja ravintolisien käyttämiseen. Mietittiin riskilääkkeitä ja keskusteluissa nousi esille maininnat mm. unilääkkeistä, mielialalääkkeistä, sydänsairauksiin määrätyistä lääkkeistä, diabeteslääkkeistä sekä lääkehoidon sovittamisesta ateria-aikoihin. Sisko Korrensalo kiteytti aiheen siten, että lääkehoito ei korvaa ihmisen oman sairauden muuta hoitoa, kuten ravinnon, liikunnan ja levon nivomista terveelliseen elämäntapaan.

Tapahtuman aikana osanottajat keskustelivat apteekissa tapahtuvasta reseptissä olevan lääkkeen vaihtamisesta toiseen halvempaan samaa vaikuttavaa ainetta sisältävään lääkkeeseen.

Eila Venäläinen muistutti, että lääkärillä on mahdollisuus reseptiä kirjoittaessaan ilmoittaa, että lääkettä ei voi muuttaa. Perusteluna on mm. se, että jokin halvemman lääkkeen sisältämä ainesosa, esim. se voi sisältää laktoosia, ja potilas ei ehkä voi käyttää tuotteita, jotka sisältävät ko. maitosokeria. Tietysti muutkin säilyvyyteen ja lääkkeen koostumukseen vaikuttavat aineet voivat olla erilaisia kuin alkuperäisessä tuotteessa. Kuitenkin kansantaloudellisesti asia on merkittävä ja laskee lääkekorvauksista aiheutuvia kuluja.

Tapahtuma päättyi osallistujien siirtyessä koulussa toimivan Hyvinvointipysäkin tiloihin, jossa oli mahdollisuus oppilastyönä suoritettaviin mittauksiin. Osallistujia oli vastassa neljä opiskelijaa, joista vain yksi sattui tällä kertaa puhumaan suomea äidinkielenään. Näin syntyi kokemus ja oivallus suomalaisen koulutuksen ja myös sairaanhoitajakoulutuksen kansainvälistymisestä.

Lääkehoidon päivä Mikkola.jpg

Kuvassa: mm. Jaakko Rytisalo, Ulla Korhonen, Kerttu Knuutila, Eila Venäläinen, Mirja Kukka, Raija Juntti, Raija Kontio, Marketta Korrensalo, Sisko Korrensalo (keskellä, punainen kaulahuivi), Päivi Koskenranta, R. Ekorre, Marjatta Heikkinen, Kaino Ojamaa, Alli Kursula, Anneli Mykkälä, Anja Mikkola (vas. laidassa), Veikko Kumpumäki, Kerttu Stålberg, Taina Ocklind.

Lähteet

Dimitrow, Maarit & Toivo, Terhi 2018. Lähi- ja perushoitajat sekä avoapteekit mukaan lääkitysturvallisuustyöhön 26.3. http://www.laakehoidonpaiva.fi/-/iakkaiden-laakitysturvallisuustyo

FIMEA 2018a Lääkehoidon päivän 2018 näkökulmat avaa ministeri Pirkko Mattila http://www.fimea.fi/-/laakehoidon-paivan-2018-nakokulmat-avaa-ministeri-pirkko-mattila

FIMEA 2018b NÄKÖKULMIA, http://www.laakehoidonpaiva.fi/nakokulmia/nakokulmia-2018

Lääkebarometri 2017. Kumppanuuden edellytykset lääkehoidossa, FIMEA:n julkaisusarja 7/2018. http://www.fimea.fi/documents/160140/1156020/Fimea+KAI+7+2018+L%C3%A4%C3%A4kebarometri+2017.pdf/25da929e-bcd3-2a9f-4b1a-73ff7c044ef9

Tahkokallio, Satu 2018. Kokemusasiantuntijan puheenvuoro luotettavista lääkehoidon tietolähteistä - YouTube, https://www.youtube.com/watch?v=SE_U2g7Oa0Q



Lapin rakennusyritykset ja puurakentamisen trendi

17.4.2018



Poikajärvi Miika net.jpg
Insinööri (AMK) Miika Poikajärvi toimii projekti-insinöörinä Lapin ammattikorkeakoulun Arctic Civil Engineering (ACE) -tutkimusryhmässä.

Elämme tällä hetkellä kestävän rakentamisen buumia ja sen johdosta varsinkin puurakentaminen on kovassa nosteessa.

Eri uutislähteistä saa lukea kuinka ympäri Suomea kaavaillaan erilaisia massiivipuisia päivä- ja hoivakoteja sekä kouluja. Joissain kunnissa on tehty linjaus, että kaikissa uusissa julkisissa rakennushankkeissa tullaan kartoittamaan hankkeen toteutus puurakenteisena.

Massiivipuurakentaminen tarjoaakin uusia kasvumahdollisuuksia rakennusalan yrityksille, jotka ovat hyvin perillä rakennussektoria hämmentävistä uusista suuntauksista. Ei siis ihme, että rakennusalalla toimijoilla on tarve päästä perehtymään massiivipuurakentamiseen.

AMKin rakennustekniikan ACE-tutkimusryhmä vastasi tähän tarpeeseen. Päätimme tarjota Lapin alueen yrityksille mahdollisuuden tutustua massiivipuurakentamiseen CLT (cross laminated timber) -levyn muodossa.

Työpajat yritysten tarpeisiin

Aiemmin Future possibilities for CLT-hankkeessa (alkuperäisellä nimellään Nya möjligheter för CLT) suoritettujen yrityshaastatteluiden pohjalta esille nousseiden tarpeiden mukaan järjestimme kaksi työpajaa Lapin alueen yrityksille.

Työpajoista ensimmäinen käsitteli CLT-rakenteiden suunnittelun perusteita ja se järjestettiin 20.10.2017. Toinen työpaja järjestettiin 10.11.2017, ja silloin käsiteltiin CLT-rakentamisen työmaatoimintoja. Työpajojen vetäjänä toimi A-Insinöörien suunnittelupäällikkö, insinööri (YAMK) Toni Kekki , jolla on kattava kokemus massiivipuisten rakennusten suunnittelusta ja niiden parissa toimimisesta.

Osallistuneita yrityksiä oli kymmenkunta, jotka jakautuivat rakenne- ja arkkitehtisuunnittelijoihin sekä rakennusurakoitsijoihin. Yritysten lisäksi työpajoihin osallistui Lapin AMKin ja Centria AMK:n TKI–henkilöstä. Myös Kemin Digipolis Oy:stä oli edustusta paikalla.

Betoni vai puu? Keskustelu rakennusmateriaaleista kuumenee herkästi

Toni Kekin valmistelema materiaali pohjautui käynnissä oleviin tai jo toteutettuihin rakennushankkeisiin, joissa oli käytetty runkomateriaalina CLT:tä. Esitysmateriaali teki CLT-rakentamisen helposti lähestyttäväksi myös niille, joille aihe oli entuudestaan vieraampi.

Päivien aikana saatiin aikaan paljon mielenkiintoista ja tunteitakin herättävää keskustelua. Työpajojen aikana tuli selväksi se, että keskustelu eri rakennusmateriaalien välillä polarisoituu herkästi. Tässä tapauksessa on kyseessä kilpailu betonin ja puun välillä.

Työpajoissa nostettiin myös esille, että yhden rakennusmateriaalin suosimista ja jalustalle nostamista pitäisi pyrkiä välttämään mm. rakennusmääräysten helpotusten muodossa puun kohdalla. Tämä asettaa rakennusmateriaalit eri arvoiseen asemaan ja voi mm. vääristää kilpailua. Pitäisi ottaa huomioon se, että jokaisella materiaalilla on omat sille materiaalityypille tyypilliset ominaisuutensa ja näitä ominaisuuksia tulee pyrkiä hyödyntämään juuri siellä, missä se onnistuu parhaiten.

Mietittiin myös sitä, miksi massiivipuurakentaminen on Suomessa paljon harvinaisempaa kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Syyksi esitettiin Keski-Euroopan vahvaa rakennuspuuseppien kulttuuria. Rakennuspuusepät työskentelevät rakennuksilla suomalaisten kirvesmiesten tapaan, kantaen mm. puutalttoja työkaluvyössään ja esimerkiksi erilaisten peitelistojen (jalka, katto yms.) käyttäminen on merkki ammattitaidon puutteesta. Keski-Euroopassa ollaan siten totuttu huomattavasti suurempaan tarkkuuteen kuin meillä Suomessa. CLT-rakentaminen mahdollistaa hyvin mittatarkan rakentamisen millimetrien tarkkuudella.

Mielenkiintoisena asiana tuli esille myös se, että puurakenteiden suunnitteluun suuntautuneiden insinöörien koulutus on lakkautettu Suomesta aikanaan kannattamattomana, mutta nykyään tarve on suuri teollisen puurakentamisen saralla. Asiansa osaaville puurakenteiden suunnittelijoille olisi paljon kysyntää.


Äärimmäinen mittatarkkuus asettaa lisävaatimuksia suunnittelijoille

Yhdeksi tärkeäksi asiaksi nostettiin talotekniikan istuttaminen CLT-rakenteisiin. Tämä vaatii todella tarkkaa ja perusteellista suunnittelua. Kun talotekniikan vaatimat läpiviennit ja varaukset toteutetaan jo CLT-tehtaalla, tulisi huomioida myös tarvittavat asennusvarat, että asennustyö voidaan toteuttaa ongelmitta.

Tietomallien hyödyntäminen CLT-rakentamisessa vaatii tarkkuutta ja ammattitaitoa tietomallin tekijältä, eikä ainoastaan tietomallityökalun käytön osaamista vaan myös kokemusta ja tietoa käytännön töiden suorittamisesta. Edellä mainitut asennusvarat saattavat helposti jäädä huomioimatta kokemattomalta suunnittelijalta: osat loksahtelevat kovin näppärästi paikalleen digitaalisessa muodossa. Todellisuus työmaalla voi olla aivan toisenlainen.

Myös äänitekniikka herätti kysymyksiä, kuten yleensä puukerrostaloista puhuttaessa. Toni Kekki vakuutti, että äänitekniikka on ratkaistavissa, mutta se vaatii erityissuunnittelua. Käyttämällä erityisiä ääneneristyskumeja ehkäisemässä äänen siirtymistä rakenteiden välillä, pystytään puurakennuksissa saavuttamaan hyvin harmoninen äänimaailma, jossa edes naapurin yöllinen pyykinpesu ei ole häiriöksi.

Kaiken kaikkiaan molemmat työpajapäivät onnistuivat hyvin. Päivät mahdollistivat verkostoitumisen rakennussektorin eri toimijoiden välillä ja kaikki osallistuneet saivat varmasti hyvän pohjan CLT-rakentamisen parissa toimimiseen tulevaisuudessa.



Edellinen 1 2 3 ... 10 11 12Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK