Opiskelen kolme 10 opintopisteen kurssia UiT The Arctic University of Norwayn Harstadin kampuksella kahden muun vaihto-opiskelijan kanssa. Vaihtokollegani tulevat molemmat Ranskasta ja toinen heistä on ollut täällä jo syyslukukauden.

Lähdin Norjaan, koska olen aina ollut kiinnostunut asumaan Norjassa sekä rakastan vuoria ja merta. Vaihto-opiskelijaksi lähteminen oli oiva aasinsilta tämän haaveen toteuttamiselle! Alkuun selvitin itsenäisesti vaihtokohteita Norjasta ja koska olin jo valmiiksi Pohjois-Suomessa, tuntui Pohjois-Norja luontevalta vaihtoehdolta. Selvitin etukäteen myös koulun kurssivalikoimaa, jotta sieltä löytyisi jotain omissa opinnoissa hyväksi luettavaa ja tämän perusteella päädyin hakemaan Harstadiin.

Tästä alkoikin sitten hyvin nopeatempoinen paperisota, kun Norjaan hakuaika oli umpeutumassa ihan muutaman viikon sisään. Alkuun täytin Lapin AMKin vaatiman First Form -lomakkeen, sitten Learning Agreementin, johon tarvitsin Lapin AMKin leiman sekä allekirjoituksen ja se lähetettiin sitten suoraan kohdekoululle vaihtokoordinaattorin toimesta. Sitten odotimme. Odotus oli todella tuskaista tällaiselle impulsiiviselle kaikki-tänne-heti-nyt -luonteelle!

Norjassa erikoisuutena oli se, että minun piti hakea asuntoa opiskelijahyvinvoinnin säätiöltä jo ennen kuin edes

sain tietää, pääsinkö sisään. Joten seuraavaksi hain asuntoa ja sainkin nopeasti tarjouksen pienestä kaksiosta vuoren rinteellä, jonka hyväksyin. Lokakuun lopulla sain kuitenkin tiedon, että minut on hyväksytty vaihto-opiskelijaksi Norjaan ja sain Learning Agreementin takaisin kohdekoulun leimalla.

Seuraavaksi täytin SoleMoveen hakemuksen, jotta saisin Erasmus+ -rahoituksen sekä Lapin AMKin matkarahoituksen SoleGrantin kautta. Sitten irtisanoin asuntoni Torniossa sekä aloin pakkaamaan pikkuhiljaa. Saavuin Norjaan puolisoni kanssa heti joulun jälkeen, 25.12.2019. Saimme kyydin ystäviltämme Torniosta Luulajaan, josta otimme junan Narvikiin, Norjaan ja sieltä vuokrasimme auton ensimmäiseksi viikoksi. Narvikista ajoimme Harstadiin ja otimme hotellin pariksi ensimmäiseksi yöksi, sain avaimet asuntooni vasta 27.12.2019.

Opiskelut UiT:ssa alkoivat virallisesti 15.1.2020 ensimmäisellä luennolla, mutta koulu järjesti meille vaihto-opiskelijoille tapaamisen luennoitsijoidemme sekä opiskelijahyvinvointisäätiön toimitsijan kanssa edellisen viikon perjantaille. Tällöin tutustuimme kursseihin sekä koulun tiloihin ja saimme paikalliset opiskelijakorttimme.

Luentoja meillä on pääsääntöisesti 1-2 viikossa, luennot kestävät vaihtelevasti 3-5 tuntia lyhyine taukoineen. Opiskelu on hyvin itsenäistä täällä, kuten yliopistolle tyypillistä onkin.

Luennoitsijat odottavat opiskelijoiden lukevan paljon asiaan liittyvää kirjallisuutta sekä tutkimuksia. Kurssit, jotka täällä käyn ovat Consumer Behaviour and Active Retailing, Social Media Marketing ja Dissertation in Business Administration, joista viimeinen on kurssi, jolla kirjoitamme periaatteessa opinnäytetyöhön verrattavissa olevan tutkielman, mutta emme kuitenkaan ”valmistu”.

Alussa on aina hankalaa kaiken hämmennyksen keskellä, mutta eiköhän tämä tästä. Palaan vielä myöhemmin keväällä kertomaan Norjassa asumisesta ylipäänsä!

Minun edesottamuksiani voi seurata Instagramissa nimellä @teamaatt tällä välin. Hauskaa ja talvista helmikuun puoliväliä!

Med vennlig hilsen,
Tea

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja selvittää hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin tilaa. Lapin Kuntoutus toimi tässä työssä työelämän toimeksiantajana.

Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia osallistavilla menetelmillä työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille.

Tutkimuskysymyksinä olivat:
1. Millainen on Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi Hyvän työpaikan kriteerit -kyselyn perusteella ja
2. Millainen on osallistavin menetelmin laadittu hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Lapin Kuntoutuksessa?

Kehittämistehtävän viitekehyksenä ja työhyvinvointikyselyn pohjana toimi Sairaanhoitajaliiton terveydenhuollon organisaatioiden työkaluksi kehittämä Hyvän työpaikan kriteerit, joka on luotu arvioimaan ja kehittämään työilmapiiriä sekä henkilökunnan työhyvinvointia.

Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi oli tulosten pohjalta tyydyttävä. Työhyvinvointikyselyn ja osallistavan työpajatyöskentelyn tuloksena muodostui työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille.

Kartoituksen pohjalta Lapin Kuntoutukselle saatiin konkreettinen työkalu tätä varten. Työkaluna on kirjallinen työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma, jota hoitotiimi voi esimiehen ohjaamana täydentää tarpeen mukaan.

Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma toimii hyvänä esimiehen työkaluna ja suunnitelman toteutumista seurataan työpaikan palavereissa.

Opinnäytetyön aikana nousi esille, etteivät työhyvinvointiin liittyvät kehitettävät asiat ole aina suuria, vaan pienistä asioista on hyvä lähteä liikkeelle. Tärkeänä seikkana nousi esille työntekijöiden mukaan ottaminen kehittämissuunnitelman laatimiseen. Työhyvinvointi on laaja ja monialainen käsite, joka merkitsee eri työntekijöille eri asioita. Työntekijöiden oma vastuu työhyvinvoinnista on merkittävä, mutta ilman hyvää henkilöstöjohtamista se ei onnistu.

Opinnäytetyötä voi hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla. Kehittämistehtävä tehtiin Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille, joten siitä saatua tietoa ei voi suoranaisesti käyttää hyväksi, mutta työstä voi soveltaa aineistonkeruumenetelmät ja kehittämissuunnitelman tekemisen. Opinnäytetyötä voi hyödyntää terveydenhuoltoalan työpaikoilla. Työhyvinvoinnin tietoperustasta hyötyvät niin työntekijätasolla kuin johtotasolla olevat henkilöt.


Eevastiina Päivärinne
Minna Ravelin

Hyvinvointiosaamisen johtamisen koulutuksessa tekemäämme opinnäytetyöhön voi tutustua verkossa: Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma - osallistamalla kohti työhyvinvointia opinnäytetyöhön (Theseus)

 Ilmassa leijuu kaksi vaihtoehtoa. Onko tämä uramahdollisuus vai seuraako tästä potkut? -- Työntekijän taloudellinen tasapaino on vaarassa. Kuitenkin myös fuusiolla voi olla positiivisiakin vaikutuksia.

Teimme Lapin ammattikorkeakoululle osana tradenomiopintojamme selvityksen, miten fuusioituminen vaikuttaa työntekijöiden työolosuhteisiin matkailualan yrityksissä.

Fuusiolla tavoitellaan positiivisia asioita

Työntekijälle yrityksen fuusioituminen näkyy esimerkiksi työtahdin kiristymisenä ja suurempana työtaakkana. Eräs kyselyyn vastaajista kertoi, että yrityskaupan myötä laskutustavoitteet nousivat. Kuitenkin isossa kuvassa fuusiolla on positiivisia vaikutuksia. Sillä pyritään kasvattamaan markkinaosuutta ja laajentamaan yrityksen toimialaa.

Työilmapiiri voi tulehtua

Kyselyyn vastanneista 67 % ei ollut havainneet fuusion vaikuttaneen työilmapiiriin. Loput 33% vastanneista kokivat, että työilmapiiri on muuttunut negatiivisesti. Esimerkiksi kerrotaan, että työpaikalla syntyi kuppikuntia ja pelättiin työsuhteiden irtisanomisia. Myöskin työyhteisössä on syntynyt epäilyjä, että ostetun yrityksen työntekijöillä olisi paremmat työehdot.

Laki suojaa työntekijää

Kun siirtyy vanhana työntekijänä uuteen työnantajan alaisuuteen, käytetään usein periaatetta, että työntekijän työsuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet pysyvät entisellään. Fuusio ei ole peruste muuttaa työehtoja. Oikeudet ja velvollisuudet säilyvät niin työntekijällä kuin työnantajallakin. Uusi työnantaja on vastuussa myös kaikista edellisen työnantajan maksamatta jääneistä saatavista. Tämä tukee kyselyn tulosta. 67% kyselyn vastanneista ei ole havainnut muutosta palkassa tai muissa eduissa.

Tutkimukseen vastasi 23 henkilöä, joista kuusi oli ollut mukana yrityskaupassa. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen vastaukset eroavat joltakin osin aiemman tiedon kanssa.

Kirjallisuutta ja lähteitä

Lahtinen M. 2017.Ostimme bisnestä, mitä pitää tehdä työntekijöiden kanssa - työsuhteista yrityskaupan yhteydessä. Kauppakamari 21.11.2017. Viitattu 30.4.2019 https://kauppakamaritieto.fi/fi/s/m/artikkelit/palkka-ja-tyo/ostimme-bisnesta-mita-pitaa-tehda-tyontekijoiden-kanssa-tyosuhteista-yrityskaupan-yhteydessa/
Numminen. Onko työntekijä turvassa yrityskaupassa? Tietoa työelämästä. Erto. Viitattu 30.4.2019 https://www.erto.fi/palvelut/tyo-ja-elama/toissa/3545-onko-tyoentekijae-turvassa-yrityskaupassa
Äijö E. 2017. Yritykset yhdistyvät vauhdilla- lopputulos on työntekijöiden vastuulla. Yrityskulttuuri. Yle 25.8.2017. Viitattu 30.4.2019 https://yle.fi/uutiset/3-9780133
Äimälä M. 2014. Mitä tarkoittaa “vanhana työntekijänä” siirtyminen? Hyötytietoa yrityksille. Elinkeinoelämän keskusliitto 11.3.2014. Viitattu 29.4.2019 https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2014/03/11/mita-tarkoittaa-vanhana-tyontekijana-siirtyminen/

Kirjoittajat

Heli Katainen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu
Annika Ronkainen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu
Okko Lievonen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu
Jani Karppinen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu

Tavoitteena on tarjota ammattimaisia talous- ja rahoituspalveluita Lapin korkeakoulukonsernin toimijoiden ja sidosryhmien tarpeisiin. Tämä edellyttää osaavaa henkilöstöä ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä.

Selvitin Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) talouspalveluiden osaamisen nyky- ja tavoitetilaa YAMK-opinnäytetyössäni, jossa LUC talouspalveluille on toteutettu osaamiskartoitus ja laadittu osaamisen kehittämissuunnitelma.

Kehittämistyöhön haluttiin ottaa henkilöstö vahvasti mukaan. LUC talouspalveluiden tavoiteosaamiset määriteltiin henkilöstön yhteisessä työpajapäivässä ja osaamisen nykytila selvitettiin itsearvioinnilla. Talousosastojen esimiesten näkemykset kartoitettiin teemahaastatteluilla. Työpajapäivän ja esimiesten haastatteluiden tuloksista oli selvästi nähtävissä taloushallinnon alalle tyypilliset kehitysnäkymät.

Rutiininomaisen työn vähentymisen myötä muun muassa tulkinta- ja analysointiosaaminen tulee korostumaan.

Itsearvioinnin tulosten mukaan LUC talouspalveluissa taloushallinnon perusosaaminen on hyvällä tasolla, mutta tulevaisuudessa tarve on syvällisemmälle osaamiselle. Taloustietoa on kyettävä kokoamaan, analysoimaan, jalostamaan ja jakamaan siten, että se on hyödynnettävissä liiketoiminnan kehittämisessä.

Usein osaamisen tarkastelu rajoittuu substanssiosaamiseen, mutta tässä kehitystyössä haluttiin painottaa myös yleisten työelämäosaamisten merkitystä.

Tulevaisuuden talousasiantuntijalla pelkkä numero-orientoituneisuus ei enää riitä, vaan tarvitaan myös vuorovaikutustaitoja, innovatiivisuutta ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä.

Tämä suuntaus kävi ilmi myös LUC talouspalveluiden tavoiteosaamisissa. Erityisesti sosiaaliset taidot nousivat merkittävään rooliin. Yksi LUC talouspalveluiden arvoista on ”vastuullinen palvelu”, joka näkyi asiakaspalveluosaamisen korostumisena.

Osaamiskartoituksen myötä tunnistettiin osaamisen kehittämiskohteita, joista kehittämissuunnitelmaan valittiin kehittämis- ja muutososaaminen, tiimityöskentelytaidot, IT-ja järjestelmätaidot, palveluosaaminen, taloustiedon tulkinta- ja analysointiosaaminen sekä vero-osaaminen. Kehittämällä systemaattisesti kyseisiä osa-alueita mahdollistetaan LUC talouspalveluiden arvojen (vastuullinen palvelu, sujuvat prosessit ja mielekäs työyhteisö) mukainen toiminta.

Tässä kehittämistyössäni pyrin ensisijaisesti tunnistamaan LUC talouspalveluiden osaamisen kehittämiskohteita tiimi- ja yksikkötasolla. Tulevaisuudessa osaamisen kehittämistä voitaisiin viedä vielä yksityiskohtaisemmalle tasolle. Kehittämistoimenpiteet olisi tarpeen suunnitella tarkemmin ja kiinnittää huomiota myös henkilökohtaisiin osaamisen kehittämissuunnitelmiin.

Lisätietoja; Johanna Peltoperä, johanna.peltopera(ät)gmail.com, p. 044 5013 807

Tietotyötä tehdään yhä useammin toimiston ulkopuolella. Hajautetussa työympäristössä tulee ylläpitää avoimen vuorovaikutuksen kulttuuria ja työntekijöitä tulee ohjata itsenäiseen ongelmanratkaisuun sekä osaamisen omaehtoiseen kehittämiseen.

Etätyöskentely tuo toivottua joustoa työhön. Kuitenkin etätyöhön siirryttäessä tulee varmistaa, että työntekijät selviävät työpäivän aikana eteentulevista ongelmista itsenäisesti ja huolehtia, ettei etätyöntekijä eristäydy työyhteisöstä.

Ongelmanratkaisukyky korostuu etätöissä

Etätyöntekijän tulee osata toimia törmätessään teknisiin ongelmiin työpäivän aikana. Etätöissä apu ei ongelmatilanteissa ole välttämättä aina saatavilla ja ongelmanratkaisukyky korostuu.

Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijällä on riittävä tekninen osaaminen ennen etätyöskentelyn alkua. Tietotyö on entistä monimutkaisempaa, eikä eteentulevia tilanteita pysty aina ratkaisemaan annetuilla ohjeilla tai olemassa olevalla kokemuksella.

Muuttuvassa työympäristössä oman osaamisen ylläpito ja tehtävän hoidon kannalta oleellisen tiedon haku on yhä enemmän työntekijän itsensä vastuulla.

Teknologian hyödyntäminen vuorovaikutuksessa ja yhteisöllisyyden ylläpidossa

Vuorovaikutus kollegoiden kanssa vähenee etätöissä. Nykyteknologia mahdollistaa aika- ja paikkariippumattoman viestinnän, ja yritysten tulisikin hyödyntää monipuolisesti eri viestintäteknologioita vuorovaikutuksessa ja yhteisöllisyyden ylläpidossa. Esimiehen tulee ylläpitää henkilökohtaista vuorovaikutusta, ja varmistaa tiedonkulku myös etätyöntekijöille.

Hajautetussa työympäristössä työntekijän tulee huolehtia itse omasta näkyvyydestään organisaatiossa ja hyödyntää virtuaalisia kanavia verkostoitumiseen. Yrityksessä tulisi vallita avoin, luottamukseen perustuva vuorovaikutuksen kulttuuri.

Toimeksiannosta kehittämistehtäväksi

Opinnäytetyömme tutkimusaineisto kerättiin Telia Finlandissa kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin noin 160 etätyöntekijälle. Työntekijät työskentelevät ympäri Suomea. Kyselyssä selvitettiin etätyön mielekkyyttä tukevia toimia osaamisen, johtamisen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta.

Tämä opinnäytetyöartikkeli on osa moniammatillista artikkelikokoelmaa, joka koostetaan Lapin AMKin Digiajan palvelujohtamisen YAMK-opiskelijoiden opinnäytetyöartikkeleista.

Lisätietoja

Heidi Koivuperä
p. 040 3026161, heidi.koivupera(ät)pp.inet.fi
Antti Liekola
p. 040 3022168, antti.liekola(ät)pp1.inet.fi

OP Tornio oli työni toimeksiantaja, ja työskentelen yrityksessä asiakkuusasiantuntijana ajanvarauksella.

Op Tornio on itsenäinen asiakkaiden omistama vähittäispankkitoimintaa harjoittava suomalainen talletuspankki, joka kuuluu OP-ryhmään ja sijaitsee Torniossa.

Opinnäytetyöni rajoittui asiakkaiden palveluodotusten suhteen Suomi-yhtiöstä siirtyneiden vakuutussäästösopimusten asiakkaisiin ja sen tarkoituksena oli saada vastaus kysymykseen: Millaisia palveluodotuksia Suomi-yhtiöstä siirtyneillä vakuutussäästöasiakkailla on? Työssä ei käsitelty muita asiakkuuksia. Työhön liittyi tutkimus, joka suoritettiin kyselynä asiakkaille, joiden sijoitusvarallisuus on alle 50 000 euroa. Kyselyyn tuli vastauksia 15 kpl, vastausprosentti oli 75.

Taustaa

Osuuspankkiryhmässä teetettiin asiakaskysely vuonna 2015 ja kyselyn vastauksissa kävi ilmi, että asiakkaat odottavat pankin aktiivista yhteydenottoa. Samaa asiakkaat toivoivat myös Finanssialan keskusliiton myöhemmin teettämässä tutkimuksessa.

Myös omassa työssäni asiakaspalvelussa asiakkaat odottavat pankin säännöllisiä yhteydenottoja ja asiantuntevaa asiakaspalvelua.

Osa asiakkuuksista on vastuutettu tiettyjen kriteerien perusteella ja eri asiakasryhmiä hoidetaan tiettyjen hoitomallien mukaisesti, mutta tutkimuskohteena oleva asiakasryhmä ei kuulu mihinkään hoitomalliin. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää näiden asiakkaiden palveluodotuksia ja kehittää hoitomalli asiakkaiden palveluodotusten mukaisesti.

Tulokset ja hoitomalli

Tutkimustuloksista nousi esiin, että asiakkaat odottavat saavansa henkilökohtaista palvelua ja he arvostavat palvelutapahtuman joustavuutta ja asiakaspalvelun sujuvuutta. Asiakkaat odottavat myös pankin aktiivista yhteydenottoa.

Huolimatta digitalisaatiosta ja asioinnin muuttumisesta sähköisiin palveluihin odottavat asiakkaat enemmän konttoritapaamiselta kuin mitä asioinnilta verkkopankissa tai mobiilisovelluksessa. Huomion arvoista on myös, että toimihenkilön asiantuntemus on asiakkaan palveluodotuksiin eniten vaikuttava asia.

Kehitetty hoitomalli perustuu kahteen erilaiseen ryhmään; asiakkaat, joilla on kiinteäkorkoinen vakuutussäästö ja asiakkaat, joilla on sijoitussidonnainen vakuutussäästö. Ensimmäisen ryhmän asiakkaisiin ollaan yhteyksissä harvemmin ja toisen ryhmän asiakkaisiin vuosittain. Neuvottelu asiakkaan kanssa on syytä dokumentoida, jotta asiakas saa riittävää informaatiota. Kehitettyä hoitomallia voidaan mallintaa asiakaspalvelutyössä, jossa korostuu asiakaspalvelijan asiantuntemus.

Tiedustelut:

Tuula Olsen, olsentu(ät)gmail.com

Kehittämistyön toimeksiantajana oli Lapin Seniorikuntoutus, joka on ikäihmisten kuntoutukseen erikoistunut yksityinen fysioterapiayritys. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja kehittämisprosessissa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä sekä työpajatyöskentelyä.

Tausta-aineisto kerättiin yrityksen asiakkailta teemahaastattelun avulla. Työpajoihin osallistettiin yrityksen henkilökuntaa ja niiden tarkoituksena oli täydentää sekä selventää asiakashaastattelujen kautta saatuja aineistoja sekä koota yhteen tärkeimpiä asiakaslähtöisyyttä lisääviä tekijöitä ja elementtejä, jotka ovat laadukkaan toiminnan kannalta oleellisia. Palvelumuotoilun työpajoissa luotiin kotikuntoutuksen asiakaspolku sekä asiakasprofiilit.

Kehittämistyössä ilmeni, että kotikuntoutus on ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta tärkeää ja merkityksellistä. Kaikki haastateltavat pitivät vuorovaikutusta sekä keskustelua tärkeänä asiana asiakaslähtöisyyden kannalta.

Asiakaslähtöisesti toteutettavien palveluiden keskiössä ovat asiakkaan itsemääräämisoikeus ja sen toteutuminen, asiakkaan osallisuus, yhdenvertainen vuorovaikutussuhde sekä riittävä tiedonsaanti. Laadukkaan palvelun lähtökohtana ovat asiakkaan toiveet ja tarpeet, toimintakyvyn parantaminen sekä hyvinvoinnin lisääminen.

Asiakkaan ja fysioterapeutin välinen luottamus rakentuu riittävällä kommunikoinnilla, vuorovaikutuksella ja avoimella keskustelulla. Asiakaslähtöisen toiminnan kannalta tärkeässä roolissa ovat myös asiakkaan motivointi sekä tavoitteenasettelu, mikä on perustana asiakkaan henkilökohtaisille tuloksille.

Asiakkaiden haastatteluista esille tulleet havainnot sekä kehitetty toimintamalli antavat hyvän pohjan toiminnan parantamiseen.

Laadukkaiden palveluiden kehittäminen edellyttää hyvää johtamista sekä työyhteisön ja asiakkaiden osallistamista. Kotikuntoutuksen toteutumisessa tarvitaan myös monialaista yhteistyötä hoitohenkilökunnan sekä asiakkaan omaisten ja läheisten kanssa.

Kehittämistyöni tulosta voi hyödyntää työskentelytapojen sekä laadun kehittämisessä, päivittäisessä työnjohdossa, työntekijöiden perehdyttämisessä sekä kertomaan yrityksen toimintaperiaatteista.

Fysioterapeutti YAMK Jaakko Hyvärinen, puh. 040 516 6201, jaakko.hyva(ät)gmail.com

Kasvu matkailualalla on tulosta pitkäjänteisestä työstä, jota matkailualueet ja alan yrittäjät ovat tehneet. Alalla toimivien yritysten oman toiminnan kehittäminen ja kysyntään vastaaminen vaatii investointeja ja uudistamista sekä toiminnan tehostamista.

Strategiasta mitattaviksi tavoitteiksi

Levi Hotel Spa on yksi vahva toimija Levin alueella. Isojen investointien ja palvelutason nostamisen kautta halutaan uudistaa toimintaa kokonaisuudessaan. Strategiatyö on osa toimintaa ja sitä tehdään kaikilla tasoilla.

Työssäni laadin myyntiprosessin seurannan kehittämiseksi mittariston, joka myyntistrategiaa peilaten antaa lisää työvälineitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Liikkeelle lähdetään strategisista tavoitteista, jotka tarkennetaan ennalta määriteltyyn mitattavaan muotoon. Mittaristo laaditaan yleensä Kaplanin ja Nortonin mukaan strategiseksi johtamisvälineeksi.

Tehokas toiminta vaatii selkeät tavoitteet

Myyntiprosessin seurannan kehittäminen vaatii selkeät tavoitteet. Jossain tilanteissa voidaan myös ajatella, että tavoitteisiin pääsemisestä seuraa palkinto. Myyntiprosessin muuttuminen kokonaisvaltaisemmaksi, koko yritystä koskevaksi toiminnaksi, asettaa myös haastetta yhteiselle tavoitteelle.

Myyntiprosessi kokonaisuutena on organisaation johdon, myyntiosaston ja koko henkilökunnan yhteistyötä yritykselle tärkeiden asiakassuhteiden säilyttämiseksi.

Mittariston olemassaolo viestii yrityksen päämääristä ja arvoista henkilöstölle.

Kaikilla organisaation tasoilla tehtävät toimenpiteet vaikuttavat osaltaan siihen, että myyntiä saadaan aikaan. Toiminnan palkitsevuus antaa voimia jatkaa ja kehittää toimintaa entistä paremmaksi.

Yritystoiminnan tavoitteilla ja mittareilla on voimakas toimintaa ohjaava vaikutus. Niiden olemassaolo ja käyttö sekä palkitseminen antavat vahvan viestin työntekijöille siitä, mitä yrityksessä pidetään tärkeänä. Mittarit ovat yhdistävä tekijä strategian toteutumisen ja haluttujen tulosten välillä.

Nopeaan tahtiin muuttuvassa työelämässä etätyöyhteisöt lisääntyvät, jolloin työyhteisöjen työhyvinvoinnista huolehtiminen on yhä tärkeämpää. Etätyöhön siirtyminen merkitsee huomattavia muutoksia sekä työntekijälle että työkulttuurille.

Opinnäytetyömme tulosten mukaan etätyöyhteisön työhyvinvointia tulee kehittää luomalla organisaatioon selkeä ja yhtenäinen perehdytys, johon kuuluvat organisaation ohjeet ja tiedon jakamisen käytännöt. Perehdytys antaa työyhteisössä työntekijälle valmiudet työskennellä turvallisella, terveellisellä ja työhyvinvointia tuottavalla tavalla.

Toimeksiannosta opinnäytetyö

Lapin ammattikorkeakoulussa tehdyssä YAMK-opinnäytetyössä kuvailemme, mitkä tekijät mahdollistavat työhyvinvoinnin kokoaikaisessa etätyöyhteisössä. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Lapin sairaanhoitopiirin kehittämisen yksikölle, joka halusi selvittää, miten heidän työhyvinvointiaan kehitetään kokoaikaisessa etätyössä.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen lähestymistapaa hyödyntäen, koska haluttiin löytää tosiasioita ja nostaa esille etätyöntekijöiden omia tulkintoja heidän työhyvinvoinnistaan ja työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden kehittämisestä. Ensimmäinen aineisto kerättiin avoimilla kysymyksillä Webropol-kyselynä ja toinen aineisto kehittämisiltapäivänä Learning cafe -menetelmällä. Molemmat aineistot analysoitiin teema -analysoinnilla.

Tuotettua tietoa hyödyntämällä työhyvinvointia etätyöyhteisöön

Opinnäytetyön tulokset ovat sikäli merkittävät, että perehdytys nousi tärkeäksi työhyvinvointia lisääväksi tekijäksi etätyöyhteisössä ja sillä koetaan olevan merkitys työn onnistumisen, motivaation, resurssien ja sitoutumisen näkökulmasta. Muuttuvassa työelämässä perehdyttäminen voidaan suunnitella tapahtuvan digitaalisilla alustoilla.

Perehdytyksen tulisi sisältää organisaatiossa käytössä olevat ohjeet liittyen käytössä oleviin työvälineisiin, työaikamalliin ja tietoturvallisuuteen. Asiantuntijaorganisaatiossa tiedon jakamisen käytäntöjen tulee olla osa perehdytystä, koska etätyöt ovat usein erilaisten projektien ja hankkeiden parissa tehtävää työtä.

Yhteisöllisyyteen, luottamukseen, kannustamiseen ja osallistamiseen perustuva viestintä tukee työhyvinvointia ja parantaa koko työyhteisön välistä vuorovaikutusta. Virtuaalisen etätyöyhteisön kannalta hyvä ratkaisu on tukea sähköisesti tapahtuvaa yhteisöllisyyttä.

Yhteistyössä työntekijöiden kanssa tulee kehittää erilaisten palvelimien tai alustojen käyttöä, joiden avulla tuetaan ja edistetään etätyöyhteisön vuorovaikutusta. Kommunikointi on yksi tärkeimmistä työhyvinvointitekijöistä ja tehokkaimpia vuorovaikutuskeinoja ovat yhteiset keskustelutilaisuudet joko kasvotusten tai digitaalisesti.

Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää muutkin asiantuntijaorganisaatiot, koska perehdytys on tärkeä työhyvinvointia lisäävä tekijä missä tahansa työyhteisössä. Työhyvinvointiin panostaminen ei ole tarpeetonta, sillä hyvinvointi on yhteiskunnan yksi keskeisimmistä tavoitteista ja hyvinvointia edistävä organisaatio houkuttelee uusia työntekijöitä sekä säilyttää pätevän ja motivoituneen henkilöstön, joka on liiketoiminnan avain menestykseen muuttuvilla työmarkkinoilla.

Houkuttelisiko sinuakin lähteä vaihtoon, mutta mietityttääkö kuitenkin taloudellinen tilanne? Vai onko englannin kielessä vielä hiomisen varaa? Huolet pois ja ei kun menoksi.

Olen neljännen vuoden Lapin AMK:n kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Kemistä ja tällä hetkellä viettelen jo toista lukukautta Itävallan Wienissä. Pahasti näyttää siltä, että tälle ulkomaan reissulle ei tule loppua koskaan, mutta ilman tätä vaihtovuotta en uskaltaisi tänne kyllä jäädäkään.

Listaan tähän joitakin hyviä näkökulmia, minkä takia tätä kokemusta ei kannata pakoilla, varsinkaan jos olet yhtään harkinnut vaihtoon lähtemistä.

Voin hyvillä mielillä todeta, että en vaihtaisi päivääkään vaihtovuodestani, koska Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa meille opiskelijoille sen verran hyvät puitteet toteuttaa tämä ainutkertainen mahdollisuus.

Meillä kaikilla on täysin samanlaiset mahdollisuudet lähteä ulkomaille vaihtoon ja saada uskomattomia muistoja, kokemuksia ja ystäviä ja avartaa omaa maailmankuvaa.

Vaihtoon lähtemisessä on omat haasteensa, mutta tätä on turha sen enempää pelätä. Kaikkien asioiden eteen täytyy kuitenkin elämässä nähdä hieman vaivaa, mutta ne tuppaavat siltikin järjestymään. Tästä vastaa myös Lapin ammattikorkeakoulun erinomainen henkilökunta, jotka varta vasten toimivat meidän opiskelijoidemme eduksi vaihtoon liittyvissä asioissa Rovaniemellä, kuin myös Kemi-Tornio alueella. Kaikki auttoivat mielellään mieltä askarruttavissa kysymyksissä ja aina niihin löytyi jonkinlainen ratkaisu.

Suurimpia kysymyksiä ovat varmasti taloudellinen tilanne, josta ei sen enempää kuitenkaan kannata huolehtia. Olen vuoden aikana huomannut, että lähes kaikista Euroopan maista Suomi on yksi kalleimpia.

Jos opintotuki ja omat rahat riittävät Suomessa elämiseen, niin ei kannata ulkomaillakaan huolehtia siitä sen enempää.

Kaiken kukkuraksi on meillä opiskelijoilla ainutkertainen mahdollisuus saada myös muita avustuksia vaihto-organisaatiosta riippuen ja jopa Lapin AMK antaa hieman tukea lentolippuihin, niin ei viimeiset roposet pala heti vaihtoon lähtiessä.

Vaihtokohde kannattaa myös valita sen mukaan, mikä maa nyt sattuu kiinnostamaan eniten. Jos kuitenkin satut tuntemaan pakonomaista himoa kulttuuriin, kuumaan latinan kieleen, tekniikan ihmeelliseen saksaan tai suomen kieltä muistuttavaan unkariin, silloin vaihtokohdetta olisi hyvä myös pohtia kielen kannalta.

Kannattaa miettiä kohdetta myös opiskelujen kannalta, jotta opinnot etenevät aikataulussa ja näin ollen mitään ei jäisi rästiin. Mitä olen kuitenkin kuullut muilla aloilla opiskelevilta, niin suurin osa heistäkin voi tähän samaistua. Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa hulppean ja kattavan paketin eri vaihtokohteita koulutusalastasi riippuen, jotka kaikki löydät kätevästi koulumme internet sivuilta.
Do you speak English? Sprichst du deutsch? Talar du Svenska? Parlez-vous français? Beszélsz magyarul? Habla usted español?

Kyllä, opin ne kaikki sattumoisin ja vain siksi koska tutustuin ihmisiin ympäri maailmaa Unkarista Espanjaan, sieltä Italiaan, josta voidaankin matkustaa Portugalin kautta Atlantin toiselle puolelle Argentiinaan ja unohtamatta kuitenkaan kaikkia muita Euroopan maita tai Aasian hienoja kulttuureita.

Voin vannoa, että tunnistit ensimmäisen lauseen, joka onkin se kaikista tärkein kaikille vaihto-opiskelijoille. Turhaan jännität sen enempää omaa englannin kielitaitoasi. Se kehittyy vaihtovuoden aikana huomattavasti lähtötasostasi huolimatta, sillä kehittyi se muillakin kanssa opiskelijoilla.

Kielen oppii puhumalla, ei pakkasessa istumalla.

Englannin ja Saksan kielellä opiskelu onnistui omalla kohdalla hyvin, vaikka aina törmääkin uusin sanoihin yliopistolla. Eri kielillä opiskeluissa saattaa kuitenkin olla yliopisto kohtaisia eroja, mutta selviät varmasti, jos niin vain haluat.

Valitsemasi kieli kehittyy kuitenkin varmasti opiskelumaassa ja myös pakosti myös englannin kielitaitosi. Täytyy kuitenkin muistuttaa, että kukaan meistä ei ole seppä syntyessään. Voin hyvillä mielillä todeta, että ilman vaihtovuottani en olisi ollut valmis työskentelemään Saksaksi tai Englanniksi. Voin taata, että kielitaito avaa varmasti uusia ovia työelämään, kun opinnot lopulta ottavat päättyäkseen.

Vaihtovuosi Itävallassa oli yksi elämäni parhaimmista päätöksistä, jota ei missään nimessä voi katua.

Itävallan vuoristot valtaavat mielen kiireisenkin opiskelun lomassa.

Opinnotkaan eivät venyneet vaihtovuoteni takia, eikä insinööriksi valmistuminen jää siitä kiinni. Joten tätäkään ei kannata sen enempää murehtia ja vaikka jostain syystä opinnot venyisivätkin puolella vuodella, niin olet varmasti kokemusta rikkaampi opintopisteidesi kanssa.

Matkustelu ylipäätään on elämän suola, jota ei kannata unohtaa. Varsinkin Euroopassa se on vaivatonta ja halpaa. Vierailin vaihtovuoden aikana kymmenessä maassa, enkä vaihtaisi kokemusta mihinkään. Täysin opiskelijabudjetilla mentiin. Vaihto-opiskeluun kannattaa kuitenkin varata hieman sitä ylimääräistä taskurahaa, koska se raha mikä täällä palaa antaa enemmän kuin ottaa.

Venetsia (kuvassa) oli vain yksi sadoista nähtävyyksistä.

Itävalta on erinomainen vaihtoehto kaikille tekniikan alalla opiskeleville ja suosittelen University of Applied Sciences Technikum Wieniä kaikille kanssaopiskelijoille ehdottomasti. Korkeakoulu on moderni, puitteet ovat erinomaiset ja jokaiselle insinöörille löytyy jos jonkinlaista kurssia.

Haetpa sitten Amerikkaan, Eurooppaan tai miksei vaikka Aasiaan, niin kannattaa pohtia sitä nyt toden teolla ja toteuttaa omaa unelmaansa. Voin taata, että se on kokemus hyvällä tai huonolla tavalla ja samalla varmasti elämäsi parhaimpia kokemuksia. Tämän jälkeen tiedät varmasti mitä maailmalla on tarjottavana ja opit varmasti myös paljon itsestäsi.

Joten jos vaihtoon lähteminen kiinnostaa, niin ei muuta kuin rohkeasti osoitteeseen https://www.lapinamk.fi/fi/Opiskelijalle/Kansainvalinen-toiminta/Opiskelijaliikkuvuus.

Jos nettisivut eivät avarra riittävästi ja haluaisit kysyä hieman enemmän, niin kipin kapin paikalliselle KV-toimistolle ja he auttavat sinua varmasti mielellään. Loppujen lopuksi kannustan kaikkia lähtemään opiskelemaan ulkomaille ja toivotan tuleville seikkailijoille iloista ja kokemusrikasta vaihtovuotta.

Liebe Grüβe aus Wien, Niko