kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Millaista on olla markkinointituutori

20.4.2020



kuva.JPG
Heippa, Olen Elisa ja opiskelen tradenomiksi toista vuotta. Suuntauduin opinnoissani liiketoiminnan talousosaamiseen, eli taloushallintoon.

Toimin koulussa tuutorina ja olen suuntautunut tuutoroinnissa markkinointiin. Markkinointituutorina toimiminen vaikutti mielenkiintoiselta, koska siinä pääsee tapaamaan ihmisiä ja kehittämään omia taitojaan. Markkinointituutorin tehtävänä on luoda kuvaa siitä, millainen Lapin ammattikorkeakoulu on ja millaista siellä on opiskella. Sen lisäksi olla auttaa rekrytoimaan uusia opiskelijoita Lapin ammattikorkeakouluun.

Markkinointituutorointiin kuuluu käydä siihen liittyvä koulutus, joka opetti meitä toiminaan markkinointituutorin tavoin. Koulutuksessa käytiin läpi, mitä tulee osata kertoa messuilla ja miten neuvoa hakijoita oikean henkilön luo, jos itse ei osaa kertoa siinä tilanteessa oikeaa vastausta. Koulutuksesta oli paljon hyötyä, koska pääsi kuulemaan muiden opiskelijoiden kokemuksia, joita osasi sitten kertoa messuilla hakijoille. Erilaisten messujen lisäksi markkinointituutori käy oppilaitosvierailuilla ympäri Suomea, osallistuu erilaisiin tapahtumiin/tempauksiin sekä esittelee omaa koulutusta vierailijoille ja toisen asteen opiskelijoille.

Markkinointituutoriksi kannattaa alkaa, vaikket tulisikaan työskentelemään markkinointialan tehtävissä. Koska opit varmasti kehittämään omia vuorovaikutustaitoja (ainakin itse kehityin tässä), joita tarvitaan varmasti jokaisessa työtehtävässä. Työpaikkaa hakiessasi sinun tulee osata markkinoida oma osaamistasi työnantajalle ja mitä tulet oppimaan markkinointituutorina. Tämän lisäksi tulet verkostoitumaan uusiin ihmisiin, joista voit saada uusia kavereita.

Kun messuilla ja tapahtumissa tulee käytyä, niin oma esiintymistaito pääsee kehittymään. Ennen jännitin hirveästi esiintymistä, mutta tässä tehtävässä pääsin esiintymään useasti, joten jännittäminen jäi vähemmälle. Esiintymistä helpotti se, että oli tutustunut tarkasti, mitä koulutusvaihtoehtoja on tarjolla ja osasi kertoa niistä jonkin verran. Eniten sitä osasi kertoa omasta koulutuksesta. Markkinointituutorointi on monipuolista ja mukavaa hommaa. Tuutorina sekä markkinointituutorina saat valmistumisen jälkeen hyvän merkinnän ansioluetteloon, jolla on positiivista vaikutusta työtä hakiessa. Tämä antaa työnantajalle kuvan siitä, että pystyt toimimaan vastuullisissa tehtävissä, sekä työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa. Suosittelen lämpimästi ryhtymään markkinointituutoriksi.

Aurinkoista kevätpäivää!

Elisa, tradenomiopiskelija.    



Harkkakuulumisia

17.3.2020



studia.png
Moikka, Olen Jenna ja opiskelen kolmatta vuotta tradenomiksi. Opinnoissa olen suuntautunut asiakaslähtöiseen palveluliiketoimintaan eli toisin sanoen myyntiin ja markkinointiin.

Päiväopinnoissa olen opiskellut pääasiassa Rantavitikan kampuksella, mutta Lapin AMKilla on hyvät työkalut etäopiskeluun, sillä esimerkiksi luentoja voi seurata kätevästi AC:n avulla kotisohvalta käsin. Myöhemmin AC:n luentotallenteet ovat Moodlessa, jolloin niitä voi katsoa uudestaan. Tällä hetkellä opintoni ovat hyvällä mallilla ja valmistuminen olisi loppukevään aikana. Tällä hetkellä suoritan vielä opintoihin kuuluvaa harjoittelua Lapin AMKin markkinoinnissa.

Toisena opiskeluvuotena aloin pohtia harjoittelupaikkaa ja selailin paljon ilmoituksia. Harkkapaikan valintakriteerinä oli monipuoliset työtehtävät. Viime keväänä sain sähköpostiin ilmoituksen harjoittelupaikasta Lapin AMKille. Tehtäväkuvaus vaikutti mielenkiintoiselle ja päätin hakea. Harjoitteluni alkoi marraskuun alussa ja pääsin samantien tutustumaan messutyöskentelyyn Julian ja Henriikan kanssa, jotka suorittivat myös harjoitteluaan. SantaParkissa järjestettiin Sulla on Talenttii -messut, jossa oli mahdollisuus päästä tutustumaan Lapin alueen työ- ja koulutustarjontaan. Joulukuussa olimme myös mukana Studiassa ja se oli myös yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista, sillä ne ovat Suomen suurimmat koulutusmessut. Pääsin myös mukaan toteuttamaan Mätsis-rekrytointimessuja, sekä järjestelemään koulutusesittelyjä.

Parasta harjoittelussa on ollut, kun on päässyt tutustumaan muihin opiskelijoihin, sekä tekemään yhteistyötä muiden kanssa. Lisäksi monipuoliset ja kiinnostavat työtehtävät ovat lisänneet omaa osaamista, mutta silti minulla on vielä paljon opittavaa. Myöhemmin haaveissa olisi opiskella graafista suunnittelua ja kenties perehtyä enemmän taloushallintoon.

Voin lämpimästi suositella Lapin AMKia opiskelupaikan lisäksi myös harjoittelupaikaksi, koska täällä olen saanut hyviä oppeja työelämään. Lisäksi työskentely on ollut joustavaa, sillä olen voinut pitää etäpäiviä. Silloin on sovittu etukäteen työtehtävät, jotka ovat olleet esimerkiksi erilaisia kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä. Tarpeen vaatiessa on ollut mahdollisuus pitää vapaapäiviä, jolloin olen voinut perehtyä omiin opintoihin. Harjoittelu on ollut kokonaisuudessaan antoisa ja olen kovasti tykännyt työskennellä täällä.

Mukavaa kevään odotusta kaikille!

Jenna Juutinen, tradenomiopiskelija

 



Mukana Arctic Design Week -tapahtumaviikon järjestelyissä

12.3.2020



Paula Laine.jpeg
Hei! Olen Paula Laine, opiskelen Lapin Ammattikorkeakoulussa matkailua englanniksi, Degree Programme in Tourism -koulutuksessa. Opintojeni osana olen ollut mukana Arctic Desing Week -tapahtumien järjestämisessä.

Olemme opiskeluryhmän kanssa suorittaneet vuonna 2019 opintojakson, jossa Arctic Design Week toimi toimeksiantajana. Tarkoituksena oli oppia toimimaan useiden yhteistyökumppaneiden ja toimijoiden kanssa tapahtumaviikon järjestelyissä. Nyt tämä sama projekti on meitä seuraavalla opintoryhmällä. Osallistuin 2019 muotoiluviikolla Keskiviikko Karnevaalin ja muotoilufoorumeiden järjestämiseen. Kiinnostuin aiheesta ja halusin jatkaa tapahtumaviikon tekemistä ja kehittämistä.

Teen opinnäytetyötä Arctic Design Week -tapahtumaan liittyen. Opinnäytetyössäni selvitän, mikä yrityksiä motivoi tai ei motivoi osallistumaan muotoiluviikkoon. Tein toisen harjoitteluni, joka päättyi vuoden vaihteessa, myös muotoiluviikolle. Opintoni ovat opinnäytetyötä vaille valmiit ja tarkoitus on valmistua nyt keväällä 2020. Tällä hetkellä autan tuottaja Taina Torvelaa käytännön asioissa ja verkkopalveluiden tuottamisessa.

Mukavinta on se, että tässä tapahtumassa taide, kulttuurit ja matkailu yhdistyvät monipuolisesti. Olen päässyt mukaan rovaniemeläiseen työkulttuuriin ja toimimaan erilaisten paikallisten tahojen kanssa. Teen paljon asioita ensi kertaa ja opin valtavasti uutta. En ole alun perin rovaniemeläinen, joten tämä on auttanut myös sopeutumaan paikkakunnalle. Välillä työ on haasteellista minulle ensikertalaisena, mutta pystyn silti tekemään asioita myös itsenäisesti. Pääsen ilmaisemaan mielipiteitäni ja minua kuunnellaan. Täällä toimistolla en keittele vain kahvia, vaikka sitäkin voi halutessaan tehdä. Suunnittelu ja kehittäminen kiinnostaa eniten työnä ja se on osa tapahtumien järjestelyä. Tavoite on kansainvälistyä ja matkailijoiden huomioiminen on osa ammattitaitoa.

Uskon, että verkostoituminen auttaa myös tulevaisuudessa, käytännön kokemus on varmaankin se isoin juttu mitä tästä hyödyn. Voi sanoa, että olen saanut jo kokeilla tapahtuman järjestämistä. Olen nyt esimerkiksi työskennellyt ensimmäistä kertaa Wordpress-alustan ja verkkosivujen kanssa sekä saanut oppia paljon markkinoinnista, ohjelmatuotannosta, kontaktoinnista sekä budjetteihin ja ohjeistuksien luomiseen liittyen. Tapahtumien käytännön järjestelyissä on monenlaisia pieniä muistettavia asioita. Olen harjoitellut myös ihmisten motivaatioiden ja arvojen tunnistamista ja soveltamista tapahtumien luomiseen sekä käytännössä saanut toteuttaa tehtäviä, joita on harjoitellut aiemmin koulussa ja muualla.

Yritysten ja kaupungin kanssa keskusteleminen, kommunikointi ja heidän haastattelemisensa auttaa ymmärtämään erilaisia yrityskulttuureja. Business Rovaniemen toimistolla on monia eri alojen ammattilaisia ja asiantuntijoita, joiden kanssa voin tehdä töitä, samoin eri yhteistyökumppanit sekä opiskelijat tuovat väriä työpäiviin. Uskon, että kaikki kokemus on hyödyllistä, mutta tarkemmin hyödyt näkyvät jälkikäteen. Muotoiluviikon rakentamisen ohella olen tällä hetkellä töissä Arinalla ja siellä voin hyödyntää jo osaamaani ainakin kommunikoinnissa, markkinoinnissa sekä muussa arjen työskentelyssä, vaikka työtehtävät ovat hyvin erilaisia. Toivon, että voisin jatkaa myös Arctic Design Weekin sekä Arktista Vimmaa ohjelmiston parissa tulevaisuudessa; taiteen, asiakaspalvelun sekä matkailun keskellä.

Kuva on otettu viime vuoden Keskiviikko Karnevaali -tapahtumassa. Kehykset lainasimme tapahtumaan kuvausrekvisiitaksi yrityksestä Taidekehystämö Hyvärinen.



Vaihtokevät Harstadissa Norjassa 2020 – osa 1

20.2.2020



Hei! Olen Tea, 31-vuotias liiketalouden 2. vuoden tradenomiopiskelija Torniosta, ja lähdin kuluvaksi kevääksi vaihto-opiskelemaan Norjan Harstadiin.

20191226_123241.jpgOpiskelen kolme 10 opintopisteen kurssia UiT The Arctic University of Norwayn Harstadin kampuksella kahden muun vaihto-opiskelijan kanssa. Vaihtokollegani tulevat molemmat Ranskasta ja toinen heistä on ollut täällä jo syyslukukauden.

Lähdin Norjaan, koska olen aina ollut kiinnostunut asumaan Norjassa sekä rakastan vuoria ja merta. Vaihto-opiskelijaksi lähteminen oli oiva aasinsilta tämän haaveen toteuttamiselle! Alkuun selvitin itsenäisesti vaihtokohteita Norjasta ja koska olin jo valmiiksi Pohjois-Suomessa, tuntui Pohjois-Norja luontevalta vaihtoehdolta. Selvitin etukäteen myös koulun kurssivalikoimaa, jotta sieltä löytyisi jotain omissa opinnoissa hyväksi luettavaa ja tämän perusteella päädyin hakemaan Harstadiin.

Tästä alkoikin sitten hyvin nopeatempoinen paperisota, kun Norjaan hakuaika oli umpeutumassa ihan muutaman viikon sisään. Alkuun täytin Lapin AMKin vaatiman First Form -lomakkeen, sitten Learning Agreementin, johon tarvitsin Lapin AMKin leiman sekä allekirjoituksen ja se lähetettiin sitten suoraan kohdekoululle vaihtokoordinaattorin toimesta. Sitten odotimme. Odotus oli todella tuskaista tällaiselle impulsiiviselle kaikki-tänne-heti-nyt -luonteelle!

Norjassa erikoisuutena oli se, että minun piti hakea asuntoa opiskelijahyvinvoinnin säätiöltä jo ennen kuin edes

sain tietää, pääsinkö sisään. Joten seuraavaksi hain asuntoa ja sainkin nopeasti tarjouksen pienestä kaksiosta vuoren rinteellä, jonka hyväksyin. Lokakuun lopulla sain kuitenkin tiedon, että minut on hyväksytty vaihto-opiskelijaksi Norjaan ja sain Learning Agreementin takaisin kohdekoulun leimalla.

20200110_105507.jpg

Seuraavaksi täytin SoleMoveen hakemuksen, jotta saisin Erasmus+ -rahoituksen sekä Lapin AMKin matkarahoituksen SoleGrantin kautta. Sitten irtisanoin asuntoni Torniossa sekä aloin pakkaamaan pikkuhiljaa. Saavuin Norjaan puolisoni kanssa heti joulun jälkeen, 25.12.2019. Saimme kyydin ystäviltämme Torniosta Luulajaan, josta otimme junan Narvikiin, Norjaan ja sieltä vuokrasimme auton ensimmäiseksi viikoksi. Narvikista ajoimme Harstadiin ja otimme hotellin pariksi ensimmäiseksi yöksi, sain avaimet asuntooni vasta 27.12.2019.

Opiskelut UiT:ssa alkoivat virallisesti 15.1.2020 ensimmäisellä luennolla, mutta koulu järjesti meille vaihto-opiskelijoille tapaamisen luennoitsijoidemme sekä opiskelijahyvinvointisäätiön toimitsijan kanssa edellisen viikon perjantaille. Tällöin tutustuimme kursseihin sekä koulun tiloihin ja saimme paikalliset opiskelijakorttimme.

20200104_142409.jpg

Luentoja meillä on pääsääntöisesti 1-2 viikossa, luennot kestävät vaihtelevasti 3-5 tuntia lyhyine taukoineen. Opiskelu on hyvin itsenäistä täällä, kuten yliopistolle tyypillistä onkin.

Luennoitsijat odottavat opiskelijoiden lukevan paljon asiaan liittyvää kirjallisuutta sekä tutkimuksia. Kurssit, jotka täällä käyn ovat Consumer Behaviour and Active Retailing, Social Media Marketing ja Dissertation in Business Administration, joista viimeinen on kurssi, jolla kirjoitamme periaatteessa opinnäytetyöhön verrattavissa olevan tutkielman, mutta emme kuitenkaan ”valmistu”.

Alussa on aina hankalaa kaiken hämmennyksen keskellä, mutta eiköhän tämä tästä. Palaan vielä myöhemmin keväällä kertomaan Norjassa asumisesta ylipäänsä!

Minun edesottamuksiani voi seurata Instagramissa nimellä @teamaatt tällä välin. Hauskaa ja talvista helmikuun puoliväliä!

Med vennlig hilsen,
Tea

20191228_134006.jpg



Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma hoitohenkilökuntaa osallistaen

22.1.2020



Teimme YAMK-opinnäytetyönä Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman osallistavilla menetelmillä.

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja selvittää hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin tilaa. Lapin Kuntoutus toimi tässä työssä työelämän toimeksiantajana.

Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia osallistavilla menetelmillä työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille.

Tutkimuskysymyksinä olivat:
1. Millainen on Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi Hyvän työpaikan kriteerit -kyselyn perusteella ja
2. Millainen on osallistavin menetelmin laadittu hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Lapin Kuntoutuksessa?

Kehittämistehtävän viitekehyksenä ja työhyvinvointikyselyn pohjana toimi Sairaanhoitajaliiton terveydenhuollon organisaatioiden työkaluksi kehittämä Hyvän työpaikan kriteerit, joka on luotu arvioimaan ja kehittämään työilmapiiriä sekä henkilökunnan työhyvinvointia.

Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi oli tulosten pohjalta tyydyttävä. Työhyvinvointikyselyn ja osallistavan työpajatyöskentelyn tuloksena muodostui työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille.

Kartoituksen pohjalta Lapin Kuntoutukselle saatiin konkreettinen työkalu tätä varten. Työkaluna on kirjallinen työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma, jota hoitotiimi voi esimiehen ohjaamana täydentää tarpeen mukaan.

Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma toimii hyvänä esimiehen työkaluna ja suunnitelman toteutumista seurataan työpaikan palavereissa.

Opinnäytetyön aikana nousi esille, etteivät työhyvinvointiin liittyvät kehitettävät asiat ole aina suuria, vaan pienistä asioista on hyvä lähteä liikkeelle. Tärkeänä seikkana nousi esille työntekijöiden mukaan ottaminen kehittämissuunnitelman laatimiseen. Työhyvinvointi on laaja ja monialainen käsite, joka merkitsee eri työntekijöille eri asioita. Työntekijöiden oma vastuu työhyvinvoinnista on merkittävä, mutta ilman hyvää henkilöstöjohtamista se ei onnistu.

Opinnäytetyötä voi hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla. Kehittämistehtävä tehtiin Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille, joten siitä saatua tietoa ei voi suoranaisesti käyttää hyväksi, mutta työstä voi soveltaa aineistonkeruumenetelmät ja kehittämissuunnitelman tekemisen. Opinnäytetyötä voi hyödyntää terveydenhuoltoalan työpaikoilla. Työhyvinvoinnin tietoperustasta hyötyvät niin työntekijätasolla kuin johtotasolla olevat henkilöt.


Eevastiina Päivärinne
Minna Ravelin


Hyvinvointiosaamisen johtamisen koulutuksessa tekemäämme opinnäytetyöhön voi tutustua verkossa: Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma - osallistamalla kohti työhyvinvointia opinnäytetyöhön (Theseus)



Yritysfuusio ei näy työtekijöiden työolosuhteissa

7.5.2019



Yrityksen fuusioituminen voi luoda työyhteisössä jännitteitä ja kilpailutilanteitakin. Uutinen tulevasta fuusioitumisesta ei välttämättä ole työntekijälle mieluinen.

 Ilmassa leijuu kaksi vaihtoehtoa. Onko tämä uramahdollisuus vai seuraako tästä potkut? -- Työntekijän taloudellinen tasapaino on vaarassa. Kuitenkin myös fuusiolla voi olla positiivisiakin vaikutuksia.

Teimme Lapin ammattikorkeakoululle osana tradenomiopintojamme selvityksen, miten fuusioituminen vaikuttaa työntekijöiden työolosuhteisiin matkailualan yrityksissä.

 

Fuusiolla tavoitellaan positiivisia asioita

Työntekijälle yrityksen fuusioituminen näkyy esimerkiksi työtahdin kiristymisenä ja suurempana työtaakkana. Eräs kyselyyn vastaajista kertoi, että yrityskaupan myötä laskutustavoitteet nousivat. Kuitenkin isossa kuvassa fuusiolla on positiivisia vaikutuksia. Sillä pyritään kasvattamaan markkinaosuutta ja laajentamaan yrityksen toimialaa.

 

Työilmapiiri voi tulehtua

Kyselyyn vastanneista 67 % ei ollut havainneet fuusion vaikuttaneen työilmapiiriin. Loput 33% vastanneista kokivat, että työilmapiiri on muuttunut negatiivisesti. Esimerkiksi kerrotaan, että työpaikalla syntyi kuppikuntia ja pelättiin työsuhteiden irtisanomisia. Myöskin työyhteisössä on syntynyt epäilyjä, että ostetun yrityksen työntekijöillä olisi paremmat työehdot.

 

Laki suojaa työntekijää

Kun siirtyy vanhana työntekijänä uuteen työnantajan alaisuuteen, käytetään usein periaatetta, että työntekijän työsuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet pysyvät entisellään. Fuusio ei ole peruste muuttaa työehtoja. Oikeudet ja velvollisuudet säilyvät niin työntekijällä kuin työnantajallakin. Uusi työnantaja on vastuussa myös kaikista edellisen työnantajan maksamatta jääneistä saatavista. Tämä tukee kyselyn tulosta. 67% kyselyn vastanneista ei ole havainnut muutosta palkassa tai muissa eduissa.

Tutkimukseen vastasi 23 henkilöä, joista kuusi oli ollut mukana yrityskaupassa. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen vastaukset eroavat joltakin osin aiemman tiedon kanssa.

 

Kirjallisuutta ja lähteitä

Lahtinen M. 2017.Ostimme bisnestä, mitä pitää tehdä työntekijöiden kanssa - työsuhteista yrityskaupan yhteydessä. Kauppakamari 21.11.2017. Viitattu 30.4.2019 https://kauppakamaritieto.fi/fi/s/m/artikkelit/palkka-ja-tyo/ostimme-bisnesta-mita-pitaa-tehda-tyontekijoiden-kanssa-tyosuhteista-yrityskaupan-yhteydessa/
Numminen. Onko työntekijä turvassa yrityskaupassa? Tietoa työelämästä. Erto. Viitattu 30.4.2019 https://www.erto.fi/palvelut/tyo-ja-elama/toissa/3545-onko-tyoentekijae-turvassa-yrityskaupassa
Äijö E. 2017. Yritykset yhdistyvät vauhdilla- lopputulos on työntekijöiden vastuulla. Yrityskulttuuri. Yle 25.8.2017. Viitattu 30.4.2019 https://yle.fi/uutiset/3-9780133
Äimälä M. 2014. Mitä tarkoittaa “vanhana työntekijänä” siirtyminen? Hyötytietoa yrityksille. Elinkeinoelämän keskusliitto 11.3.2014. Viitattu 29.4.2019 https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2014/03/11/mita-tarkoittaa-vanhana-tyontekijana-siirtyminen/

Kirjoittajat

Heli Katainen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu
Annika Ronkainen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu
Okko Lievonen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu
Jani Karppinen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu



Edellinen 1 2 3 4Seuraava