kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Lapin keskussairaalassa selvitettiin polikliiniseen kirurgiaan tarvittavaa sairaanhoitajaosaamista

4.11.2021



Tein opinnäytetyöni Lapin sairaanhoitopiirin käyttöön vastaamaan organisaatiomuutoksen aiheuttamiin sairaanhoitajaosaamisen muutoksiin polikliinisen kirurgian osalta.

Organisaatiomuutoksen yhteydessä keskitetään kirurgian poliklinikalle aiemmin leikkaus- ja anestesiayksikössä sekä toimenpidepoliklinikalla tehty polikliininen kirurgia. Opinnäytetyö sai nimekseen Sairaanhoitajaosaamisen muutos polikliinisen kirurgian toiminnan muutoksen yhteydessä.

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää Lapin sairaanhoitopiirin kirurgian poliklinikalla tarvittavaa sairaanhoitajaosaamisen määrää ja laatua pienkirurgisen potilaan hoidossa ennen toiminnan muutosta, jotta organisaatiossa oleva sairaanhoitajaosaaminen saadaan siirrettyä joustavasti toiminnan mukana kirurgian poliklinikalle. Tavoitteena oli luoda pienkirurgisen potilaan hoitoon tarvittavasta sairaanhoitajaosaamisesta tarkistuslista sekä luoda suunnitelma työtä nyt tekevien sairaanhoitajien näkemyksen pohjalta siitä, miten sairaanhoitajaosaaminen saadaan siirtymään toiminnan mukana organisaatiomuutoksessa.

Tulosten mukaan pienkirurgisen potilaan hoitoon vaadittava sairaanhoitajaosaaminen voitiin jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen, potilaslähtöinen hoitotyö polikliinisessä kirurgiassa, sisältää potilaslähtöisen hoidonsuunnittelun, hyvänhoidon toteutuksen sekä onnistuneen jatkohoidon. Toinen osio Lapin keskussairaala polikliinisen kirurgian tuottajaorganisaationa sisältää organisaation tarpeesta lähteviä sairaanhoitajan osaamisalueita, organisaation mahdollistama toimintaympäristö sekä sairaanhoitajan organisaatio osaaminen.

Selvitin myös, miten sairaanhoitajaosaamisen siirtyminen organisaatiomuutoksessa varmistetaan parhaiten ja tuloksista nousi vastaukseksi yhteinen sitoutuminen perehdytyksen toteuttamiseen. Tämä sisältää onnistuneen perehdytyksen toteuttamisen sekä laajan perehdytyksen tuomien haasteiden huomioimisen.

Tutkimuksen tulosten pohjalta laadittiin tarkistuslista, jonka avulla voidaan huomioida, että työtä tulevaisuudessa tekevä sairaanhoitaja on saanut perehdytyksen kaikista pienkirurgisen potilaan hoitoon vaadittavista osa-alueista. Se sisältää konkreettisia osaamisalueita, joita sairaanhoitajan on hallittava pienkirurgisen potilaan turvallisen hoidon toteuttamiseksi.
Lisäksi luotiin suositus sairaanhoitajien perehdytyksen toteuttamisen mallista, sekä suositus säännöllisen mentorointi käytännön aloittamisesta osana sairaanhoitajan perehdytystä pienkirurgisen potilaan hoitotyöhön.

Tutkimukseni tuloksia voidaan käyttää hyväksi Lapin keskussairaalaan kirurgian poliklinikan uusien sairaanhoitajien perehdytyksessä sekä laajemmin läpi Suomen huomiolistana sairaanhoitajaosaamisen näkökulmasta, kun suunnitellaan polikliinisen kirurgian laajentamista.

Taru Rattola
sairaanhoitaja (YAMK)



Opiskelijoiden hyvinvointi tapahtuma Pidä huolta!

28.10.2021



blogi1.png
Opiskelijoiden hyvinvointitapahtumaa Pidä huolta! vietettiin 22.9.2021 niin Rovaniemen, Kemin kuin Tornionkin kampuksilla.

Lisäksi tapahtumaan oli mahdollisuus osallistua etänä striimin välityksellä, sillä tapahtuma päätettiin toteuttaa hybridimuotona. Sain tilaisuuden hypätä mukaan projektin johtoon ja pääsin viemään käytäntöön liikunnanohjaaja (AMK) opinnoissani kertynyttä osaamista tapahtuman järjestämiseen.

Mitä voimme tarjota sinulle hyvinvointisi tueksi?

Opiskelijoiden hyvinvointitapahtuman tarkoituksena oli johdattaa jokainen korkeakouluyhteisömme jäsen oman hyvinvointinsa äärelle. Tapahtumassa kuultiin inspiroivia puheita sekä saatiin arvokasta tutkittua tietoa luontoympäristön vaikutuksesta aivoihimme. Näiden saattelemana koettiin työpajojen kautta malleja siitä, kuinka omaa hyvinvointia voisi tukea ihan jo omassa lähiympäristössä hyödyntäen ainutlaatuista Lapin luontoamme. Halusimme tapahtumassa tuoda myös esille, kuinka koko henkilöstömme on valmiina tukemaan  arjenristipaineiden kanssa selviämiseen.Halusimme rohkaista opiskelijoita ottamaan yhteyttä henkilökuntaamme, oli asia sitten iso tai pieni.

Tapahtumassa oli mahdollista saada tietoa matalalla kynnyksellä ja päästä tutustumaan erilaisiin palveluihin ja toimijoihin hyvinvoinnin tukena. Projektin edetessä vakuutuin niin Lapin ammattikorkeakoulun työntekijänä kuin opiskelijana siitä, että koko työryhmä pitää asiaa todella tärkeänä ja on valmis tuomaan oman panoksensa kaikilla käytettävillä resursseillaan, jotta opiskelijoilla olisi hyvä olla niin tapahtumassa kuin arjessaankin.

Ensimmäisenä tapahtumassa meitä inspiroi hyvinvoinnin äärelle löytöretkeilijä Patrick ”Pata” Degerman. Pata vei meidät puheessaan mukanaan hyvin kylmiin olosuhteisiin, jossa tarvittiin syvää yhteistyötä, innovatiivisuutta ja suomalaista sisua. Pata linkitti sanomansa opiskelijoiden arkeen huiman tarinankerrontansa kautta. Hänen kertomuksensa inspiroi selviytymään haastavista vaiheista myös ammattilaiseksi kouluttautumisen polulla ja sai minut jo heti samalla viikolla suuntaamaan itselleni uuden vuoren valloitusta kohti. Harmikseni ehdin itse tapahtumassa kuunnella vain osan Patan kertomuksesta, ja moni jälkeen päin kuuntelemani neuvo olisi ollut tarpeen lähtiessäni valloittamaan Barrasta minulle entuudestaan tuntemattomamman reissukaverin kanssa. Pata puhuikin luottamuksesta itseen ja toisiin, rohkeudesta ja Power hour:sta sekä sinnikkyydestä.

pidä huolta 1.jpg

Kuvateksti: Ensimmäinen yritys Barras vuorelle lähti Kilpisjärveltä ja päättyi ennen vuorta kohdatessamme äkkiä muuttuneet liian haastavat sääolosuhteet varusteisiimme nähden. Todella tarpeen olisi ollut jälkikäteen kuulemani Patan kehotus keksiä itselleen mantra eli lyhyt lause, jota tulisi toistaa itselleen etukäteen jatkuvalla syötöllä, jolloin se toimisi myöhemmin ikään kuin koodina lähteä toimimaan mahdottomalta tuntuvassa tilanteessa. Sen sijaan selvisin tilanteesta luottamalla reissukaveriini ja kuvittelemalla itseni tapahtuman työpajan mukaiseen Hotspottiin.

Tapahtumassa seuraavana esiintynyt liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksen lehtori Tommi Haapakangas kertoikin seikkailijoilla olevan normi keskivertoa paremmat tavoitteen asettelutaidot ja joustavat ongelmanratkaisutaidot. Hänen pääsanomansa kuitenkin oli se, kuinka me jokainen voimme vaikuttaa omaan hyvinvointiimme hyödyntämällä jo lähiluontoamme. Tommi toi puheessaan esille tutkittua tietoa siitä, mitä me tällä hetkellä oikeasti tiedämme luonnon vaikutuksista aivoihimme. Hänen esityksensä voi katsoa vielä näin jälkikäteenkin striiminauhoitteena YouTubesta

Erityisen mielenkiintoisen Tommin esityksestä teki mielestäni sen merkitys, millaista ympäristöä havainnoimme aisteillamme ja miten se vaikuttaa hyvinvointiimme. Aistien käyttöön käytännön harjoituksissa pääsimmekin seuraavaksi syventymään erilaisissa työpajoissa. Kampuksilla yhtä aikaa järjestetty Aistikävely tarjosi mahdollisuuden tutkia luonnon elementtejä kaikilla aisteilla havainnoiden.

Mitä me näemme, kuulemme, haistamme ja tunnemme luonnossa?

Tapahtuman viimeisessä työpajassa saatiin tapahtuman ja ajan henkeen liittyen kuulla, kuinka jokainen meistä voisi toteuttaa aistiystävällisen työtilan itse ja miten tällainen tila vaikuttaa työskentelyymme. Projektin johtamisen edetessä myös minä löysin oman aistiystävällisen työtilani siirtymällä sisältä tietokoneella istumisesta ulos parvekkeelleni raittiiseen ilmaan sohvalle loikoilemaan. Koin projektin tuomaa aikapainetta olevan helpompi käsitellä, kun tekee olostaan mahdollisemman rentouttavan niin ympäristöllä kuin työskentely asennolla. Ajatukseni tuntuivat myös juoksevan nopeammin ja luovemmin, jolloin pystyin ennakoimaan projektin tuomat haasteet ja löytämään yhdessä niihin ratkaisuja.

blogi2.png

Kuvateksti: Aistikävelyssä kuljettiin Rovaniemellä Lapin ammattikorkeakoulun läheisen Kemijoen rantaan.

Kampuksilla pääsi lisäksi matalalla kynnyksellä tutustumaan erilaisiin palveluihin ja toimijoihin hyvinvointinsa tueksi. Paikan päällä toimintansa esittelyä ja tapahtumaa järjestivät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Rovaniemen kaupungin etsivä nuorisotyö, Rovaniemen ja Tornion seurakunta, Vamos Rovaniemi, Nyyti ry ja Lapin ammattikorkeakoulun VAHTO- hanke. Pääsinkin jo tapahtumaa järjestäessä tutustumaan monipuolisesti eri sidosryhmiin ja kehittämään työelämässäkin tärkeäksi kokemaani taitoa verkostoitua eri toimijoiden välillä.

pidä huolta 3.png

Kuvateksti: Kemin YTHS ständillä tapahtumaan osallistuvat kirjoittivat ovat vinkkinsä keskittymisen parantamiseen.

Niin itse tapahtumassa kuin projektin johtamisessa koinkin jokaisella toimijalla ja työntekijällä olleen oma roolinsa tapahtuman onnistumiseen. Mielestäni saamani työtehtäväni oli mahtava tilaisuus päästä näkemään ja hyödyntämään jokaisen yksilön omaa osaamista osana isompaa yhteistä tavoitetta. Sillä osaamista hyvinvoinnista meiltä ja sidosryhmiltämme kyllä löytyy. Miten saisimme opiskelijamme vielä hyödyntämään tätä osaamista laajemmin arjessaan? Tapahtumasta opiskelijoilta saamani palautteen mukaan näitä tapahtumia kaivattaisiin jatkossakin.

Haluan kannustaa opiskelijoitamme jatkossakin ottamaan rohkeasti yhteyttä ja aikaa oman hyvinvointinsa tueksi. Patan esiin tuoma rohkeuden kerääminen yhdeksi Power hour:ksi toimi itselläni, kun ääni väristen jännityksestä aloitin projektin johtamisen. Pian kuitenkin pystyi huomaamaan, että kun on ottanut ensimmäisen askeleen ja keskittyy itse asiaan sekä kohtaa samalla muut empaattisesti, voi niin itseään kuin muita johtamalla päästä asiassa merkittävästi eteenpäin kohti yhteistä tavoitetta. Liittyi asia sitten työtehtävään tai omaan hyvinvointiinsa arjessaan.

Heidi Törmänen, liikunnanohjaajaopiskelija (AMK)



Opiskelijayhdistystoiminta valmistelee työelämää varten

19.4.2021



Tourism 161120 PKuha 58 (1).jpg
Miksi opiskelijat lähtevät mukaan yhdistystoimintaan? Mitä luottamustehtävissä mukana oleminen tarkoittaa?

Onko yhdistyskokemuksesta hyötyä työelämän kannalta?

Itse sain vastauksia näihin kysymyksiin, kun lähdin mukaan oman alani opiskelijayhdistyksen RetRon hallitukseen. Olen ollut mukana vuodesta 2020 lähtien, ja tämä on toinen kauteni hallituksessa. Lähdin toimintaan mukaan samasta syystä kuin moni muukin, tarkoituksena tutustua uusiin ihmisiin ja hankkia uusia kokemuksia. Pian huomasin, että yhdistystoiminnassa on kyse paljon muustakin, kuin opiskelijatapahtumien järjestämisestä ja haalarien myymisestä. Hallituksen kesken olemme kuin työtiimi, jossa jokaisella on oma vastuualue, ja tiimin kesken kommunikoimme ja sovimme toteutettavista asioista. Ihan niin kuin työelämässäkin on tapana.

Yhdessä hallituksen kesken ajamme restonomiopiskelijoiden etuja. Pidämme huolen opiskelijoiden edunvalvonnasta, jotta opiskeluaika olisi mukavaa ja eteen tulevat ongelmatilanteet selvitettäisiin. Tahdomme luoda yhteisöllisyyttä opiskelijoidemme välille.

Vuorovaikutustaidot ovat yksi tärkeimmistä tulevaisuuden työelämän osaamistarpeista, ja yhdistystoiminnassa ne ovat kehittyneet monella tapaa. Kokouksissa neuvottelemme yhdessä sovittavista asioista, ja työelämän edustajien kanssa erilaisista eduista opiskelijoillemme. Omia mielipiteitä esille tuodessa ja opiskelijoille puhuessa harjaantuvat esiintymistaidot. Kokoustekniikan ja yhdistyslain tuntemus ovat myös todella hyödyllisiä taitoja tulevaisuutta ajatellen. Paras osuus on kuitenkin verkostoituminen! Verkostoitumista ei tapahdu pelkästään oman alan ja ammattikorkeakoulun sisällä, sillä yhteistyötä tehdään myös muiden sidosryhmien kanssa. Minä pääsin esimerkiksi viime keväänä kattojärjestömme SUREO:n järjestämään Meet & Greet -tapahtumaan, jossa tutustuin myös muihin Suomen restonomiyhdistysten toimijoihin. Opiskelijayhdistystoiminta on hauska tapa verkostoitua samanhenkisten opiskelijoiden kanssa, ja hankkia työelämässä tarvittavia taitoja jo opiskeluiden aikana. Suosittelen lähtemään mukaan oman yhdistyksen toimintaan, mikäli olet yhtään kiinnostunut.

Hanna Hautajärvi, restonomiopiskelija



Opari on mahdollisuus oppia ja syventää omaa osaamista

18.3.2021



Opari-igfeed.jpg
Opinnäytetyö on opintojen loppupuolella häämöttävä loppupuristus. Siihen kiteytyy kaikki aikaisemmin kerrytetyt opit ja osaaminen, ja sen prosessin aikana pystyy vielä kehittämään omaa työskentelyä.

Itselleni, ja monille muillekin, opariprosessi oli kuin mörkö, joka odottaa uhkaavana opintojen lopussa. Sitä pelkää, että opari on tämä ylitsepääsemätön työläs urakka, vaikka todellisuus ei ole aivan niin. Oparin ympärille on jostain tullut kauhun mielikuvia, vaikka oikeasti oparia ei tarvitsisi pelätä. Siitä voi tehdä itsensä näköisen, aihealueita on runsaasti ja toimeksiantajien löytäminen ei ole haasteellista.

Opinnäytetyöprosessi on lisäksi suunniteltu niin, että opiskelija pystyy ohjaajien tukien ja neuvojen avulla ottamaan itse vastuun työnsä edistymisestä. Työskentely on itsenäistä, mikä on myös palkitsevaa. Silloin pääsee keskittymään itse valitsemansa aihealueen tutkimiseen. Täysin yksin opiskelija ei opariprosessinsa kanssa kuitenkaan ole, sillä ohjaajat auttavat ratkomaan eteen tulevat solmut.

Minun työstäessä parini kanssa opariamme, maailmaa vallitseva Covid-19 pandemia laittoi omat esteensä projektin tielle. Tämä oli sekä haaste, mutta myös mahdollisuus. Sopeuduimme sen tuomiin erikoisjärjestelyihin, ja väittäisin että nämä kokemukset vahvistivat meidän ongelmanratkaisu-, sekä sopeutumistaitoja.Vaikka koko maailma oli kiinni ja kaikki etänä, oparin työstö jatkui. Vaikka kirjastot olivat kiinni, lähdeteokset piti hankkia. Näissä avuksi tuli verkkokirjat, blogipostaukset, podcastit, ja muu informatiivinen verkkomedia. Ajanhallinta on tärkeässä osassa oparin työstöä, ja vaikka itse koin että en ole kovin hyvä ajanhallinnassa, oli opariprosessi oiva mahdollisuus työstää tätä ja tulla paremmaksi. Sama oli myös lähdekriittisyyden kannalta. Molempia taitoja kuitenkin tarvitsee omassa työelämässä.

Oma oparini aihe liittyi markkinointiin. Selvitimme toimeksiantajamme kohdeyleisön mielikuvia toimeksiantajan brändistä, ja pohdimme miten näihin reagoida saamiemme tulosten perusteella. Käytimme erilaisia menetelmiä sekä tiedon keruuseen että sen käsittelyyn. Olennaisessa osassa oli myös ajantasainen informaatio eri markkinointimenetelmistä, ja kaikista sen kikoista. Näihin aiheisiin oli mielenkiintoista perehtyä, varsinkin kun itsekin suunnittelee uraa markkinointialalta. Huomasin myös itsestäni tämän projektin aikana, että nautin informatiivisten podcastien kuuntelusta, ja saatoin uppoutua pitkiksikin ajoiksi kuuntelemaan esimerkiksi sosiaalisen median kikoista kertovia podcasteja. Kun oparin aihe on itselleen kiinnostava, on sen työstäminenkin helpompaa. Siksi aihe kannattaakin miettiä huolella, tuleehan sen kanssa vietettyä monen monta työtuntia. Myös lopputulos on itselleen palkitsevampi. Kaiken kaikkiaan, tämän aiheen työstäminen oli itselleni palkitsevaa, ja uskon että tulen hyötymään prosessin aikana kertyneitä oppeja myöhemmässä työelämässänikin.Olen kuullut samaa myös muilta oparin tehneiltä opiskelijoilta. Moni on myös sanonut sitä, että ei opari olekaan niin hankala ja pelottava tehdäkään, kuin he aluksi pelkäsivät. Oparia ei kannatakaan ajatella uhkaavana, vaan mahdollisuutena itselle oppia ja syventää omaa osaamistaan.

Julia Autio, restonomiopiskelija

 



LUKUKAUSI JAPANISSA

20.1.2021



IMG_20201220_223935_439.jpg


Ensimmäisenä opiskeluvuonna (2017) heräsi ensimmäisen kerran ajatus ulkomaille vaihtoon lähdöstä.

Japani on aina kiinnostanut minua matkakohteena sekä kulttuurillisesti. Sain houkuteltua luokkatoverini mukaan ja perehtyminen hakuprosessiin alkoi. Tässä kohtaa täytyy sanoa, että koskaan ei ole liian aikaista alkaa suunnitella vaihtoon lähtöä, sillä vaikka aloitimme haku prosessin jo 2018, pääsimme vaihto-opiskelemaan vasta 2019. Emme nimittäin olleet ainoita Japaniin Lapin AMKista suuntaavia. Itse hakuprosessi oli todella työläs kaikkine paperitöineen, mutta todellakin sen arvoinen!


Opiskelen liiketaloutta ja ainoa vaihtoyliopisto, joka hyväksyi alamme opiskelijoita, oli Akita University Pohjois-Japanissa. Alkuun hieman harmitti päätyä suurkaupunkien ulkopuolelle, mutta paikan päällä sai huomata, että nähtävää ja koettavaa löytyi ihan mielettömästi joka puolelta. Yliopisto järjesti myös paljon retkiä eri puolille Akita prefektuuria ja valtaosa reissuista oli myös maksuttomia.


Opiskelimme pääasiassa japanin kieltä ja kulttuuria ollessamme vaihdossa. Kurssivalikoimasta löytyi myös muutama markkinointiin liittyvä kurssi, mikä oli meille alan opiskelijoina oikein mukava yllätys. Toinen kursseista vei meidät myös opintoretkelle paikalliseen Geisha taloon, jolle suunnittelimme kurssilla esitteitä. Japanilaiseen kulttuuriin kuuluvat myös monenlaiset festivaalit, joihin pääsi osallistumaan monesti koulun kautta. Itse opiskelu Japanissa on hyvin erilaista, kuin mihin meillä on totuttu. Vaikka kansainvälisille opiskelijoille oltiin varmasti hieman helläkätisempiä, niin töitä joutui kyllä tekemään opintojen eteen rutkasti. Oli kuitenkin hienoa nähdä miten kielitaito voi oikeassa ympäristössä kehittyä jopa todella nopeastikin, kun sitä pääsee käyttämään. Myös englannin kielen taitoni kehittyi valtavasti. Englannin kieli ei ole ollut koskaan vahvuuteni, mutta ympäristössä, jossa se oli vain muutamalle vaihto-opiskelijalle äidinkieli, oli paljon helpompi uskaltaa puhua ja käyttää sitä.


Englanninkieltä olisi kuitenkin kaivannut matkaillessa. Akitan kaupunki on niin sanotusti maaseudulla ja englanninkielisiä opasteita ei juuri löytynyt, joten joka päivä oli uusi seikkailu ja jokainen uusi opittu japaninkielen sana auttoi kommunikoinnissa paikallisten kanssa. Haastavaksi ja toisaalta jännittäväksi tutkimusmatkamme teki se, ettei meillä ollut ensimmäiseen 4 kuukauteen mukana kulkevaa internettiä. Internet-yhteys oli nimittäin erittäin kallista Japanissa ja Wifi yhteydet yleensä rajalliset.


Vietimme talviloman Tokiossa, jossa matkailu oli huomattavasti helpompaa ilman japanin kielen taitoa. Nähtävää niin suuressa kaupungissa on kuitenkin niin paljon, että suosittelen erittäin lämpimästi matkasuunnitelman tekoa ja henkistä valmistautumista siihen, että kaikkea ei vain yksinkertaisesti ehdi näkemään ja kokemaan. Puoleen vuoteen mahtui paljon kokemuksia ja olisin voinut jäädä Japaniin pidemmäksikin aikaa. Akita yliopisto hoiti ensiluokkaisen hyvin kaikki ja apu löytyi aina kun sitä tarvitsi. Opiskeluympäristö ja kaikki ihmiset, joihin pääsimme tutustumaan, tekivät reissusta unohtumattoman.


Vaikka lähtö niin kauas hirvitti yhtä paljon kuin innosti, olen todella onnellinen, että uskalsin lähteä.
Äärimmäisen iloinen olen siitä, että luokkakaverini Maria lähti mukaani, sillä koen että saimme yhdessä lukuvuodesta paljon enemmän irti. Mikäli haluat kuulla lisää vaihto-opinnoistani Japanissa, yhteystietoni saa kv-toimiston kautta. Lisää reissukuviani ja tarinoita löytyy myös instagramista @anne_j_j ja sitäkin kautta saa olla yhteydessä.


Anne Jokelainen – liiketalouden opiskelija



Tästä tulee varmasti unohtumaton harjoittelu!

13.1.2021



VH henkilökuva kuvaaja Minna Malinen.JPG


Olen Vilma, kolmannen vuoden restonomiopiskelija.

Olin jo ennen opintojen alkua ollut kiinnostunut tapahtumien järjestämisestä. Jossain vaiheessa ajatus ehkä hieman hiipui, mutta syventävän harjoittelun tullessa ajankohtaiseksi kiinnostus heräili uudestaan, aloin miettiä, mitä tapahtumia Rovaniemellä ja lähialueilla järjestetään ja kiinnostaisiko jokin niistä minua.

Tammikuussa 2020, kun tulevaa harjoittelua täytyi alkaa miettiä tarkemmin, pohdin ääneen kotona mahdollisia tapahtumavaihtoehtoja. Poikaystäväni muisti kesällä 2020 järjestettävän Napapiiri-Jukolan ja tartuinkin ideaan saman tien. Otin yhteyttä tapahtuman pääsihteeriin, Sami Leinoseen, kysyäkseni mahdollisuuksistani suorittaa syventävää harjoittelua kyseisessä tapahtumassa ja sainkin myöntävän vastauksen. Sovimme helmikuun alkuun tapaamisen, jossa keskustelimme molempien ajatuksista ja toiveista harjoittelun suhteen. Pääsimme yhteisymmärrykseen ja jäin innolla odottamaan, mitä kevät ja kesä tuovat tullessaan.

Ne toivat koronaviruksen.

Harjoittelun aloittaminen alkoi tulla ajankohtaiseksi huhtikuun 2020 lähestyessä, mutta vallitsevan koronatilanteen vuoksi Napapiiri-Jukolaa päädyttiin siirtämään vuodella eteenpäin, kesään 2021. Tämän vuoksi luonnollisesti myös harjoitteluni siirtyi vuodella eteenpäin. Sovimme olevamme uudestaan yhteyksissä harjoittelun tiimoilta Napapiiri-Jukolan 2021 lähestyessä.

Syyskuussa 2020 sain kuitenkin mielenkiintoisen sähköpostin Samilta. Hän tiedusteli, haluaisinko ryhtyä Napapiiri-Jukolan talkoopäälliköksi ja empimättä tartuin tähän tarjoukseen.

Mitä talkoopäällikkö sitten tekee?

Minun vastuullani on Napapiiri-Jukolan talkootoiminnan kokonaisvaltainen koordinointi. Yksi tärkeimmistä tehtävistäni on pitää talkoolaiset ajan tasalla siitä, mitä Napapiiri-Jukolan järjestelyissä tapahtuu. Tämä hoituu esimerkiksi kuukausittaisten talkoolaiskirjeiden muodossa. Lisäksi viestin talkoolaisille kaikista tulevista talkootöistä, joissa talkoolaisten apua tarvitaan. Näitä talkoita on järjestetty jo syksystä asti ja tahti vain kiihtyy kesää kohti. Lisäksi olen keväällä järjestämässä talkoolaisten koulutusiltoja, joissa talkoolaiset koulutetaan sekä yleisiin toimintaohjeisiin että omien valiokuntien sisäisiin tehtäviin. Listaan varmasti tulee vielä lisäystä, kunhan päästään kevääseen.

Harjoittelu Napapiiri-Jukolassa tietysti vie opintojani eteenpäin harjoittelusta saatavien opintopisteiden muodossa mutta ennen kaikkea tämä harjoittelu auttaa minua verkostoitumaan ihan uudella tavalla. Saan melko poikkeuksellisesti harjoitella jo omalla tavallaan esimiestyötä. Ympärillä on turvallinen yhteisö, jossa on helppo kysyä apua ja ohjausta pulmatilanteissa. Pääsen myös toden teolla kehittämään organisointi- ja viestintätaitojani, koska ne ovat keskeisimpiä taitoja, joita tarvitaan talkoopäällikön tehtävissä.

Odotan innolla, mitä hienoja mahdollisuuksia kevät ja kesä tuovat tullessaan. Ja ennen kaikkea toivon, että pääsemme järjestämään Napapiiri-Jukolan suunnitelmien mukaan. Tästä tulee varmasti unohtumaton harjoittelu!

Napapiiri-Jukolassa on tarjolla erilaisia hommia laidasta laitaan eikä suurimpaan osaan tarvitse minkäänlaista suunnistuskokemusta (oma kokemuksenikin koostuu ainoastaan yläkoulun liikuntatunneista). Eikö olisikin mahtavaa olla mukana mahdollistamassa maailman arvostetuinta suunnistusviestiä? Jos vastasit kyllä, käy ilmoittautumassa talkoolaiseksi! Toivottavasti nähdään Napapiiri-Jukolassa 2021!

Vilma Hirvinen



Markkinointia oppii tekemällä

8.12.2020



Moikka! Olen Riika, 20-vuotias toisen vuoden myynnin ja markkinoinnin tradenomiopiskelija.

Riika Saastamoinen seisoo koivikossa ja katsoo kameraan.

Kun syksy 2020 alkoi markkinoinnin opiskelujen osalta, olin todella innoissani, vaikka tiesin että tämä syksy tulisi olemaan monilla tavoilla erilainen mitä olin ajatellut sen olevan. Täytyy kuitenkin myöntää, että olen sopeutunut etäopetukseen hyvin, vaikka aluksi tuntui oudolta olla vain kotona.

Etäopetus vaatii hieman erilaista aikataulutusta ja paljon motivaatiota. Tällä hetkellä toiveena olisi käydä koululla edes muutama viikko jossain vaiheessa, ennen kuin valmistun vuonna 2022.

Ensimmäinen tärkeä asia mitä tämä syksy on minulle opettanut, on ollut itseohjautuvuus. Kun opiskellaan etänä, opettajat eivät voi mitenkään nähdä sitä, jos jokin asia mietityttää tai jos tarvitsee jossain asiassa apua. Siispä on tärkeää kysyä esimerkiksi luennoilla tai sähköpostilla heti, jos jokin asia mietityttää.

Mutta sitten siihen itse asiaan; millaisia taitoja olen oppinut tämän syksyn aikana?

Tämä syksy 2020 on ollut mielestäni todella kattava ja se on sisältänyt mielenkiintoisia kursseja. Päällimmäisenä minulle on jäänyt mieleen ”oman asiantuntijabrändin kehittäminen” sekä ”markkinointitutkimus” kurssit.

Olen opiskellut paljon ryhmissä ja sen ansiosta ryhmätyötaidot ovat kehittyneet.

Osaan kuunnella nyt paremmin muita, ja jakaa myös töitä muille, etten itse ota niin paljon vastuuta ja tee yksin.

Toisena asiana haluan nostaa esille esiintymistaitojen paranemisen. Nykypäivänä, melkein kuka tahansa tarvitsee esiintymistaitoja työelämässä, joten koen niiden kehittämisen erittäin tärkeänä. Esiinnyn mielelläni ja pyrin saamaan kaiken irti esiintymistilanteista.

Tilanteet, joita ennen stressasin, ovat nykyään paremmin hallinnassa, sillä olen kehittänyt tietoisesti stressisietokykyäni käyttämällä enemmän aikaa esimerkiksi esiintymistilanteisiin valmistautumiseen.

Oman asiantuntijabrändin kehittäminen -kurssilla tavoitteena oli nimensä mukaisesti luoda itsestä brändi ja verkostoitua sosiaalisessa mediassa oman alan vaikuttajiin. Kurssin luennoitsijana toimi Kati Koivunen, jonka opetustyylistä olen pitänyt alusta asti ja luennot ovat olleet todella mielenkiintoisia. Tällä kurssilla loin omat kotisivut, joihin sisällytin blogin.

Blogin kirjoittaminen on ollut minulle salainen haave jo useiden vuosien takaa ja nyt pääsin sitä toteuttamaan ja testaamaan. Kurssilla pääsin tutustumaan myös LinkedInin ihmeelliseen maailmaan ja täytyy myöntää, että sen käytössä minulla on vielä paljon harjoittelemista. Koen, että nykypäivänä erilaisten ohjelmien/sovellusten käyttäminen on myös vahvuutta tulevaisuuteen.

Markkinointitutkimuskurssilla tehtiin yhteistyötä Rovaniemen kaupunkikeskustan kehittäminen -hankkeen kanssa. Tällä kurssilla luennoitsijana toimi Marko Korkeakoski, jonka opetustyylistä oli hyvin mukaansa tempaava ja innostava. Hankkeessa tavoitteena on Rovaniemen kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden parantaminen sekä Rovaniemen kaupungin ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen.

Kurssilla opin käytännössä, kuinka hyvä markkinointitutkimus tehdään ja mitä esimerkiksi hyvään kyselyyn kuuluu.Koen, että digitaaliset taidot ovat kehittyneet hyvin paljon. Osaan käyttää paljon oman alani erilaisia sovelluksia ja ohjelmistoa, mistä on varmasti hyötyä minulle tulevaisuudessa.

Digitaalisen markkinoinnin opintojaksolla suoritin myös erilaisia digitaalisten markkinointiympäristöjen käyttöön liittyviä sertifikaatteja, joista koen olevan hyötyä tulevaisuudessa, sillä ne olivat hyvin opettavaisia.

Lopuksi haluan vielä kertoa yhden piirteen itsessäni, missä olen huomannut muutoksia tämän syksyn aikana. Minusta on tullut rohkea.

Olen aina ollut hieman ujo, mutta näiden opintojen ansiosta olen rohkaistunut ja paljon.

En enää pelkää epäonnistumista ja sen takia uskallan kokeilla nyt paljon enemmän uusia asioita.

Tiedän jo nyt, että tulevaisuudessa rohkeudesta tulee olemaan hyötyä.

Riika Saastamoinen


Opiskelijablogin etusivulle

Opiskelusta, identiteetistä ja teollisuusmatkailusta

3.12.2020



Teollisuusmatkailulla tarkoitetaan kulttuurimatkailua, jossa vieraillaan asiakasta syystä tai toisesta kiinnostavissa teollisuuskohteissa tai tutustutaan teolliseen kulttuuriperintöön esimerkiksi museoissa.

Lapin ammattikorkeakoulun toisen vuoden restonomiopiskelijoiden tehtäväksi matkailuliiketoimintakonseptien johtamisen monimuotokurssille saatiin tänä syksynä toimeksianto Meri-Lapin alueella tehtävästä Teollisuusmatkailukonseptien kehittämishankkeesta.

Pienryhmällemme tarkentui näkökulmaksi kulttuuriperintö ja aiheeksi Kemin satamateollisuus.

 

Tiimityötä

Ryhmätyöskentely on parhaanankin päivänä haastavaa. On uusia ja vanhoja tuttuja, erilaisia taustoja ja ikäeroja useita vuosikymmeniä. Kun yhden flunssa loppuu toisen mahatauti alkaa, kolmannen lapsi lähetetään koulusta kotiin koronakaranteeniin ja neljännen pomo heittää ylitöihin. Samaan aikaan ryhmän tehtävänantoon tulee tarkennusta ja kaikki pitää pyöräyttää ympäri.

Muistilappuja ja kyniä pöydällä.

Kun ensimmäisen kerran kuulimme, että matkailuliiketoimintakonseptien johtamisen kurssilla tulisimme tekemään oppimisprojektia teollisuusmatkailun konseptointihankkeeseen, tunnelmat olivat vähintäänkin hämmentyneet. Mieleen putkahteli lähinnä lapsuuden sellunhajuisia traumoja. Onneksi tuosta ensijärkytyksestä päästiin ja työ alkoi hahmottua. Kuva: Iina Miettunen

Ryhmän jäsenistä jollain on jo useampi korkeakoulututkinto taskussa ja toiset vasta opettelevat opiskelemista ja yhteistä työkieltä. On ADHD:ta, työuupumusta ja muuttuvia perhetilanteita kriiseineen. Niin ja tietysti tämä maailmalaajuinen pandemia.

Mutta kaikesta tästä selvitään, viestit kulkevat tiuhaan eri alustoilla ja välillä puretaan turhautumista puhelimitse. Lopputulokseen ollaan tyytyväisiä ja maaliin lopulta päästään.

 

Teollisuusmatkailusta

Nyt päättyvällä lukukaudella eteemme tuli matkailuliiketoimintakonseptien johtamisen kurssilla toimeksianto Lapin korkeakoulukonsernin ja Lapin liiton Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeesta. Sen tavoitteena on muun muassa kehittää Meri-Lapin ympärivuotista matkailua ja hakea teollisuusmatkailun puitteissa uusia innovaatioita, verkostoja ja asiakassegmenttejä matkailutoimijoille alueella.

Teollisuusmatkailulla tarkoitetaan kulttuurimatkailua, jossa vieraillaan asiakasta syystä tai toisesta kiinnostavissa teollisuuskohteissa tai tutustutaan teolliseen kulttuuriperintöön esimerkiksi museoissa. Sen puitteissa voidaan tarjota alueen matkailijoille tietoa paikallisesta kulttuurista ja arjesta, historiasta, teollisuudesta arktisissa oloissa ja myöskin tulevaisuuden innovaatioista.

Mikä se identiteettiprisma sitten on?

Se on muun muassa brändiin ja markkinointiin erikoistuneen professori Jean-Noel Kapfererin luoma brändinhallinnan työkalu.

Identiteettiprismassa kuvataan brändättävän kohteen, meidän tapauksessamme Kemin satamateollisuuden ominaisuuksia, jotka erottavat sen muista samalla kentällä kilpailevista toimijoista. Se jakautuu kahteen toisiaan peilaavaan puoleen, joista yhdellä kerrotaan siitä, millainen kuva kohteella on itsestään ja toisella siitä, millaista asiakasmielikuvaa yritys tavoittelee.

Kohteen omasta kuvasta kertovia ovat persoonallisuus, fyysiset ominaisuudet ja toiminnan kulttuuri. Asiakasmielikuvasta puolestaan kertovat asiakkaan omakuva, asiakkaan kuva palvelusta ja sen käyttäjistä sekä suhde asiakkaaseen.

Infograafi teollisuusmatkailusta.

Identiteettiprismamme posterimuodossa. Yläosan jäälohkareet kuvaavat mahdollisia yhteistyökumppaneita ja alaosan isommilla lautoilla seilaavat näkemyksemme Kemin ja sen satama-alueen identiteetistä. Kuva: Ekaterina Niattieva

Kemin kohdalla esiin nousivat ennen kaikkea työläisaate, meri, satamakuttuuri, arktinen luonto sekä rouheus, rohkeus ja rehtiys.

Rouheutta, rohkeutta ja rehtiyttä tarvittiin myös tänä syksynä, että oppimisprojekti saatiin kunnialla loppuun. Vaikka kaikki ei ihan mennytkään niin kuin siellä toisessa läntisessä rannikkokohteessa, niin satamaan lopulta päästiin onnellisesti ilman suurempia karilleajoja.

Tekijät: Collan Saara, Koivumaa Katja, Miettunen Iina, Niattieva Ekaterina, Palo Maria, Valjakka Taru

#kotimaanmatkailu #teollisuusmatkailu #lapinamk #restonomit #teollisuusmatkailukonseptointi #MTILapland #restonomikoulutus #merilapinmatkailu #Merilappi #identiteetti #lkeminsatamateollisuus #EAKR #Lapinliitto #euroakehiin



Opiskelun antia

27.8.2020



Blogi Restokisat.jpg
Kirjoittelen tätä postausta oman työpisteen ääreltä Lapin ammattikorkeakoulussa ja tuntuupa hienolta sanoa noin! Elokuussa 2020 alkoi markkinoinnin harjoittelu Lapin AMKissa ja toimi jatkuu joulukuuhun asti. Odottavaisin ja toiveikkain mielin lähden tähän syksyyn, vaikka moni asia etsii uomaansa tämän erikoisen kaikille tutun pandemiatilanteen takia.

Harjoittelu käynnistää kolmannen syksyni, eli restonomiopintoni alkavat lupaavasti olla voiton puolella. Tarkoitukseni olisi valmistua keväällä 2021.

Opiskeluelämääni on mahtunut monenlaista rikasta kokemusta. Kerronpa siis lyhykäisyydessään nyt, mitä tähtihetkiä ja mietteitä restonomiopintoihini on sisältynyt.

Fuksivuosi 2018- 2019

Kaikki alkoi syksyllä 2018, jolloin suuri ryhmä restonomitutkintoa havittelevia opiskelunnälkäisiä ihmisiä kokoontui Viirinkankaan auditorioon. Alku oli orientaatiota, tutustumista ja ryhmäytymistä ja sitten PADAM opiskelu alkoi täydellä teholla yhteistyössä Lapland Hotels -ketjun kanssa. Muutaman vuoden työssäolon jälkeen, opiskelu ja koulun penkki tuntuivat unohtuneen kokonaan, mutta alkukankeuden jälkeen pääsi kyllä vauhtiin. Opiskelun avainsanoja ovat alusta alkaen olleet työelämälähtöisyys, ryhmätyöskentely ja itsenäisyys. Opiskeluun on sisällytetty projekteja, joita tehdään lähtökohtaisesti aina yhdessä lapin matkailualan yrittäjien kanssa ja ryhmätyönä. Opettajat antavat raamit projekteille, mutta vastuu on opiskelijoilla itsellään.

Keväällä 2019 sähköposti täyttyi erilaisista tapahtumista, joihin osallistumalla oli mahdollisuus kerryttää opintopisteitä. Minulla oli vahva halu kokeilla ja olla kaikessa mukana ja, joten haalin tutkintoon kuuluvien perusopintojeni lisäksi vapaasti valittavia-opintoja -projekteja itselleni. AMKissa opiskelu on vaativampaa ja vie huomattavasti enemmän aikaa ja puhtia, kuin mitä lukujärjestykseen merkatut tunnit näyttävät. Priorisointi ja oman jaksamisen miettiminen on tärkeää. Kevään 2019 mainittavia projekteja olivat Porocup 2019 Rovaniemellä ja Pohjois-Suomen Erämessut Oulussa. Tapahtumatyötä riitti myös kesällä, sillä suoritin tutkintoni projektiopinnot osallistuen Tankavaaran SM- ja MM kullanhuuhdontakilpailuihin Sodankylässä. Tapahtumat ovat olleet erityisen rikastuttavia kokemuksia opintopolullani.

Opiskeluvuosi 2019-2020

Syksyn opinnoista mieleenpainuvin oli ”Elämysten tuottaminen ja elämänhallintataitojen kehittäminen”, joka tehtiin yhdessä liikunnan ohjaajaksi opiskelevien opiskelijoiden kanssa. Tämä oli yksi vapaasti valittavista opintojakoista, joka sisällöllään korvasi yhden perusopinnoistani. Teimme yhteistyötä majoitus- ja elämyspalveluita tuottavan District Rovaniemi Oy:n kanssa ja vietimme seikkailuviikon Pyhätunturin maisemissa marraskuun tarjoamassa keliolosuhteissa. Yövyimme puolijoukkueteltassa ja teimme erilaisia tehtäviä maastossa opintojaksoon liittyen. Tämä on ollut yksi suosikkiopintojaksoistani.

Syksyyn sisältyi perusopintojen lisäksi oleellisena osana perusharjoittelu, jonka suoritin työsopimuksessa työpaikallani. Hain mukaan myös kevään 2020 RESTO-kilpailuihin, johon tulin valituksi osana kolmen hengen joukkuetta. Kevät 2020 käynnistyi ja mieleenpainuvin osuus oli RESTO-kilpailut, eli restonomien SM-kilpailut, jotka järjestettiin tuolloin Helsingissä. Maalikuun 10. matkasimme Helsinkiin mittelemään Suomen parhaan restojoukkueen tittelistä ja 12.3. lunastimme sen! Onnenkyyneleet vierivät poskilla, kun saimme joukkueen kanssa hypätä lavalle pokaalia hakemaan. RESTO-kisat olivat hieno, opettava ja antoisa kokemus.

Kevät 2020 muuttui yhtäkkiä, kun etäopiskelu tuli kuvioihin ja kaikki ihmiskontaktit ja liikkuminen minimoitiin. Etäopiskelu ja -työskentely on tuonut omat haasteensa motivaation ylläpitämisessä, mutta olen kiitollinen, kuinka nopeasti ja hyvin Lapin AMKin opettajat ja muu henkilökunta reagoi tilanteeseen ja sai opinnot pyörimään etänä. Työtä on ollut varmasti paljon. Kevät on ollut hyvä opetus ja herätys, että kaikkea voi tulla työ- ja opiskeluelämässä vastaan ja elämä jatkuu silti.

Vuosi 2020-2021

Takaisin tähän hetkeen. Syventävä harjoitteluni on siis juuri alkanut ja Lapin AMK on nyt, sekä työnantajani, että kouluni tämän syksyn. Markkinoinnin ja viestinnän tehtävät ovat minulle uutta valtausta, joten oppimista riittää! Syksy ja tuleva vuosi tuo tullessaan viimeisiä perusopintoja mm. matkailun johtamiseen ja kehittämiseen liittyen. Tasapainoilen opintojeni ja harjoitteluni kanssa ja mietin opinnäytetyön aihetta, sillä se on ensi kevään projekti.

Haluaisin toivottaa kaikki uudet aloittavat opiskelijat tervetulleiksi! Tehkää opintopolustanne omanäköisenne. Mahdollisuuksia siihen on tarjolla. Otetaan tämä syksy vastaan, etäisesti, tai läsnä, avoimin mielin, toisiamme kannustaen ja pysytään terveenä!

Terveisin Susanna Restonomiopiskelija, markkinoinnin harjoittelija



Taloussuhdanteiden vaikutus organisaatioihin ja johtamiseen

5.6.2020



Johtaminen alati muuttuvissa taloustilanteissa. Yritysten välinen kilpailu on kiristynyt entisestään muun muassa taloussuhdanteiden vaikutuksesta ja nykyaikaisen kvartaalitalousjohtamismallin vuoksi.

 Kiristyvissä kilpailutilanteissa tehokkuutta haetaan usein erilaisilla säästöohjelmilla, jotka voivat sisältää muun muassa hankintojen sekä toimintojen yhdistämisiä, ulkoistamistoimia ja joskus jopa suoria henkilöstövähennyksiä. Kaikkien näiden edellä mainittujen toimien jälkeen yrityksen on usein muutettava toimintatapojaan ja tehtävä jotain eri tavalla pärjätäkseen kilpailussa.

Muutoksia voi tulla nopeassa tahdissa ja muutoksen läpivieminen vaatii aina toimenpiteitä sekä resursseja toteuttaa muutos.

Käytettävissä olevista resursseista, organisaatiorakenteista ja aikaisemmista toimintamalleista riippuen muutos voidaan viedä läpi monin erilaisin keinoin ja tavoin.

Johtamista ja muutosta vaativa tilanne voi olla, esimerkiksi tätä mediatiedotetta kirjoittaessani maailmalla jylläävä koronaepidemia tilanne.

Yleisimmin johtamista vaaditaan erilaisissa muutostilanteissa, ihmissuhteiden välisissä riita- ja erimielisyystilanteissa sekä motivaation ja sitoutumisen kehitystilanteissa. Johtamistyylejä ja -menetelmiä on monenlaisia, joiden erilaiset ominaisuudet toimivat ja loistavat tietyissä tilanteissa, mutta eivät sovellu kaikkiin tilanteisiin.

Toisinaan paras tapa johtaa voi olla eri tyylien ja menetelmien yhdistelmä. Tässä opinnäytetyössä suoritettiin laadullinen toimintatutkimus, minkä tavoitteena oli selvittää, millä tavoin muutosjohtaminen ja uusien toimintamallien sekä johtamismenetelmien jalkauttaminen voitaisiin menestyksekkäästi toteuttaa. Osallistavan toimintatutkimuksen toimintasyklien jälkeen tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin seuraavaa.

Johtamistavat osallistaminen ja valmentaminen ovat tehokkaita menetelmiä tutkimuksen kohteena olevan organisaation muutosjohtamiseen ja soveltuvat siksi hyvin sekä ylimmän johdon, keskijohdon että myös esimiesten kenttätyökaluiksi.

Toimintatutkimuksen toimintavaiheeseen osallistuneissa kohteissa valmennettiin henkilöstö osallistumaan muutoksen vaiheisiin ja samalla termit osallistaminen ja valmentaminen tulivat tutuksi ja käyttöönotetuksi tutkimukseen osallistuneiden kesken. Ymmärrystä lisäämällä ja riittävät resurssit mahdollistamalla on johtamistapojen osallistaminen ja valmentaminen soveltaminen muissakin toimeksiantajan yksiköissä mahdollista.

Yleisimmät ja edelleen käytetyimmät byrokraattiset johtamismenetelmät eivät tutkimusten mukaan enää nykyisin toimi niin hyvin kaikissa tilanteissa, mikä on nähtävissä etenkin pohjoismaisten työntekijöiden käyttäytymisessä. Muun muassa edellä mainittujen seikkojen vuoksi on kannustettavaa käyttää tai ainakin kokeilla osallistavia ja valmentavia johtamistapoja ja kenttätyökaluja myös muissa vastaavissa organisaatiorakenteissa eri teollisuuden aloilla.

Muutoksien taustalla on pyrkimys parempaan tilaan ja siksi suhdannevaihteluista ja välillä rajuistakin muutoksista huolimatta, on muistettava, että aurinko nousee aina, antaen voimaa ja mahdollisuuden parempaan huomiseen ja kehitykseen.

Juusola, J. 2020. Muutosjohtaminen käsittelylinjoilla. Opinnäytetyö. Tekniikan ala, Teollisuuden verkostojohtaminen, Insinööri (YAMK). Kemi: Lapin Ammattikorkeakoulu.

Jani Juusola




Edellinen 1 2 3 4Seuraava