Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Tulevaisuuden visio, eläkeikä?

22.11.2017



Katri Hendriksson ja Maarit Juottonen selvittivät YAMK-opinnäytetyössään Stora Enson Kemin tehtaalle ja Attendolle, miten työterveyshuollon toimintaa tulisi kehittää tulevaisuudessa.

Työ on muuttunut vaativammaksi ja monimuotoisemmaksi ja työntekijöiltä vaaditaan paljon. Nämä vaatimukset saattavat vaikuttaa terveyteen ja työkykyyn negatiivisella tavalla, joten nykyisin myös työterveyhteistyöltä vaaditaan aikaisempaa enemmän ja sen tulee olla kohdistettua kustannustehokasta toimintaa.

Avain työkyvyn kehittämiseen ja parantamiseen on yhteistyö.

Yhdessä työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto muiden tukevien toimijoiden kanssa voivat rakentaa parempaa tulevaisuutta työssä jaksamiseen tueksi.

Stora Enson pohjoisimmalla paperitehtaalla tehtaalla sekä työterveyshuollon yhteistyökumppanilla Attendolla huolenaiheena oli työntekijöiden työssäjaksaminen työuran loppuun saakka. Työterveysyhteistyötä oli tehty jo usean vuoden ajan, mutta nyt oli tarpeen saada yksityiskohtaista tietoa henkilöstön kertomana, miten tulevaisuudessa toimintaa tulisi kehittää.

Tulevaisuudessa työhyvinvoinnin kehittämiseksi toivottiin enemmän työterveyshuollon näkyvyyttä yhdessä työpaikan kanssa varhaisen reagoinnin tueksi.

Työkaluja tähän olisivat säännölliset terveystarkastukset ja ehkäisevän työn resurssien lisääminen. Tärkeää on myös seurata työssä selviytymistä sekä antaa tukea työkyvyn uhkan varhaisessa vaiheessa. Esimiesten tuen tulisi olla merkityksellistä tekemällä työjärjestelyitä oikealla tavalla ja oikeaan aikaan.

Kun on tiedossa, mitä työkaluja on käytössä, voidaan yhdessä laatia suunnitelma, jonka avulla voidaan parantaa työterveysyhteistyötä. Pääpaino tulevaisuudessa pitää olla yhteisessä tekemisessä ja ennakoinnissa työkyvyn tueksi.

Tavoitteellisen tuen tulee olla varhaisessa työkyvyn uhkan vaiheessa suunnitelmallisempaa.

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää jo olemassa olevan käytännön kokemuksen lisäksi kyselyn avulla työntekijöiltä ja esimiehiltä, mitä he ymmärtävät työterveysyhteistyöhön kuuluvan? Miten he näkevät työterveysyhteistyön hyödyt tällä hetkellä? Miten sitä voisi kehittää ja miten sen avulla voidaan lisätä kohdennetusti työhyvinvointia heidän paperitehtaallaan. Opinnäytetyömme tavoitteena on tutkitun tiedon pohjalta kehittää yhdessä toimeksiantajan kanssa konstruktio eli tässä tapauksessa ”materiaalipankki”.

Materiaalipankki on hyvä työkalu silloin, kun halutaan varmistaa tiedon kulku ja ymmärrys yhteisestä käsitekielestä. Kun on tiedossa mitä työkaluja on käytössä, voidaan yhdessä laatia suunnitelma, jonka avulla voidaan parantaa työterveysyhteistyötä ja työhyvinvointia.

Materiaalipankin avulla työntekijän on helpompi saada työkaluja itsenäiseen työkyvyn parantamiseen ja esimiesten työ paranee, kun heillä on työkalu, jolla perehtyä työkyvyn tukeen paremmin. Yrityksen hyöty on jatkuvan ajantasaisen tiedon tuominen henkilöstön käyttöön, sekä parantaa selvillä olon periaatetta. Materiaalipankki sopii myös Lean -ajattelumalliin sekä tuo pitkällä tähtäimellä kustannustehokkuutta. Tärkein tavoite on kuitenkin lisätä työhyvinvointia pohjoisella paperitehtaalla.

Tiedustelut

Katri Hendriksson, 050-3502502 katri.hendriksson(ät)gmail.com
Maarit Juottonen, 044-4943092 maarit.juottonen(ät)attendo.fi



Merkityksellinen johtaminen – Johtamisen muutos 2040

17.11.2017



Ville-Pekka Sarén ja Laura Telkkälä laativat tämän blogikirjoituksen osana YAMK-tutkintoon liittyvää opinnäytetyötä.

Tulevaisuuden asiantuntijaorganisaation merkityksellisessä johtamisessa korostuvat seuraavat viisi elementtiä:

  • itsensä johtaminen,
  • muutoksen johtaminen,
  • valmentava johtajuus,
  • verkostojen johtaminen sekä
  • työn mahdollistaminen.

 

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää eri asiantuntijaorganisaatioiden johtotehtävissä olevilta henkilöiltä, minkälaisena he kokevat johtamisen olevan vuonna 2040, ja mitkä asiat siinä korostuvat. Tavoitteena oli muodostaa haastattelutuloksiin ja taustateoriaan pohjautuva käsitys merkityksellisestä johtamisesta vuonna 2040.

Itsensä johtaja etsii työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä yksilötasolla.

Jokaisen oma merkityksellisyyden tunne lähtee kannustavasta ilmapiiristä niin kotona kuin työpaikallakin. Ryhmän motivaatio on jokaisesta yksilöstä riippuvainen. Itsensä johtajuus on myös oman ajan ja mielen hallintaa.

Muutos on jatkuvaa ja kiihtyvää eikä sitä voi estää. Menestyvä organisaatio kehittyy ja ennakoi tulevia trendejä ja reagoi riittävän ajoissa. Myös tulevien sukupolvien siirtyminen työmarkkinoille tuo mukanaan oman muutospaineensa. Tulevaisuuden johtaja on muutosorientoitunut ja muutokseen avoimesti suhtautuva.

Valmentava johtajuus etsii työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä organisaatiotasolla. Valmentava johtaja on avoin ja kykenee jakamaan vastuuta sekä luottamaan työntekijöihinsä. Valmentaja myös kannustaa ja motivoi aktiivisesti ja auttaa luovuuden etsimisessä. Työntekijä tulee saada sitoutettua organisaation tavoitteisiin ilman erityisiä ponnisteluja. Tässä korostuu johtajan luottamus työntekijään ja työntekijän kyky ansaita se.

Mutta luottamus rakennetaan myös toisin päin, eli johtajan on kyettävä laskeutumaan työntekijän tasolle ja herättämään luottamus toiminnallaan. Hierarkkisten tasojen madaltuessa yhteistyön merkitys korostuu.

Johtajan on kyettävä osallistamaan työntekijät osaksi päätöksentekoa, jolloin yhteisten tavoitteiden noudattaminen on yksinkertaisempaa.

Verkostomaisella toiminnalla saavutetaan laajempi vaikutus alueelliseen elinvoimaisuuteen yhteisten tavoitteiden kautta. Verkoston laaja hyväksi käyttäminen tiedon keräämisessä, jalostamisessa ja jakamisessa luo ketteryyttä ja innovaatioiden jalostuminen mahdollistuu.

Työn mahdollistamiseen kuuluu työn tekemisen yhteensovittaminen perheen ja harrastusten kanssa ajasta ja paikasta riippumatta. Välineet on oltava kunnossa ja yhteyksien toimivia. Joustavalla työskentelytavalla voidaan ottaa huomioon eri elämäntilanteet. Joustamalla työntekijän elämäntilanteen mukaan, saavutetaan huomattavasti parempaa tehokkuutta ja työntekijän sitoutumista organisaatioonsa tai verkostoonsa.

Opinnäytetyömme vahvistaa yleisesti vallalla olevan käsityksen johtamisen arvojen pehmenemisestä. Hierarkkisesta sotilasjohtajuudesta ja entisajan tehdastyön käskyttävästä johtamisesta on jo nyt ajauduttu kauas.

”Jos käskytysjohtamisesta ajaudutaan riittävän kauas, niin koko nykytyyppinen esimiestyö voi kadota. Luovan asiantuntijaorganisaation rakenne on itseohjautuva, ettei esimiestä tarvita. Toisaalta esimiestason työnkuva voi muuttua vuorovaikutustaitojen oppimiseksi.”
Jukka Lokka, Sodankylän kunnan kehittämisjohtaja

Tulevaisuuden sukupolvien johtaminen tulee haastattelujen perusteella olemaan hyvin erilaista verrattuna aikaisempiin sukupolviin. Nuorilla työn merkitys osana elämää ei ole ylikorostunut, kuten se vanhemmilla sukupolvilla on usein ollut. Nuoret haluavat elämäänsä muutakin sisältöä ja työn merkitys on pienentynyt.

Omistamisen kulttuurin muuttuminen, ympäristötietoisuus, yleinen koulutustason nousu ja kulutustottumukset tulevat muokkaamaan omalta osaltaan myös työnteon kulttuuria. Raha ei tulevaisuudessa ole suurin kannuste työelämässä, vaan työn ja oman elämän merkityksellisyyttä etsitään laajasti. Motivoinnin ja innostamisen merkitys korostuu pyrkiessä yhteisiin tavoitteisiin.

Digitalisaation raju kehitys voi tulevaisuudessa vaikuttaa myös asiantuntijatyöhön.

Yleisesti globalisaation on koettu vaikuttavan teollisuuden valmistavaan työhön, mutta tulevaisuuden virtuaaliglobalisaatio tulee muokkaamaan yhteiskuntarakenteita rajusti ja vaikuttamaan myös asiantuntijatyöhön.

Tämä blogikirjoitus on laadittu opinnäytetyön tueksi. Opinnäytetyömme Merkityksellinen johtaminen – Johtamisen muutos 2040 käsittelee asiantuntijaorganisaation esimiestyön muuttumista kohti vuotta 2040. Haastattelujen rakenne suunniteltiin perehtymällä johtamisen teoriaan, työnteon kulttuurin muuttumiseen, digitalisaation vaikutuksiin, johtamisen vaikutukseen alueelliseen elinvoimaisuuteen ja tulevien sukupolvien johtamiseen. Tästä muodostui haastattelun runko. Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa laajasti kehitettäessä johtajuutta nykyaikaiseen ja pitkäjänteiseen suuntaan.

Sovellettavuudella ei ole varsinaisesti toimialakohtaista rajausta, vaan jokainen johtaja tai johtajaksi pyrkivä voi sisäistää nämä tulevaisuuden johtajuuden elementtiä ja soveltaa niitä omalla alallaan vapaasti.




AVIA17 –harjoitusmediasta päivää!

17.11.2017



Mia Lukkarila, restonomiopiskelija monimuotokoulutuksessa

Restonomiopintojen aikana olen päässyt tutustumaan matkailutoimijoihin laajasti, mutta harvemmin on päivä vierähtänyt paloasemalla. Olin yksi viidestä restonomiopiskelijasta, joka sai osallistua AVIA17-kriisitoiminta-harjoitukseen Kemissä ja Keminmaassa.

Opettajamme Kati Koivunen lähestyi meitä sähköpostitse ja tiedusteli halukkuuttamme osallistua suureen harjoitukseen median edustajina. Kieltämättä aika vieraalle kentälle osittain astuimme, vaikka itselläni onkin taustaa viestinnän parissa.

Itse innostuin ajatuksesta heti. Harvoinhan tällaista tilaisuutta tulee kohdalle. Kun vielä selvisi, että osallistumalla kurssille saisin sisällytettyä projektin opintoihini, vastaukseni oli tietenkin kyllä.

Kokoonnuimme joitakin kertoja verkossa Katin johdolla. Opiskelimme toimittajan työhön liittyviä perusperiaatteita, analysoimme tiedotustilaisuuden kulkua ja pohdimme etukäteen kysymyspatteristoja.

Harjoituspäivänä olimme kaikki hieman hermostuneita. Pian harjoituspeli imaisi meidät mukanaan ja hektinen toimittajan työ alkoi sujua. Haastattelimme, kirjoitimme uutisia ja soittelimme pelastusviranomaisille niin paljon, että osa heistä kieltäytyi antamasta enempää puhelinhaastatteluita.

Rooliin eläytyminen onnistui kaikilta hienosti. Pääsimme kahteen tiedotustilaisuuteen, joissa roolissani ruotsalaisena toimittajana haastattelin viranomaisia englanniksi. Osa meistä oli maltillisempia median edustajia, kun taas osa ns. keltaista lehdistöä hankaline kysymyksineen. Myös kuvataiteen opiskelijat osallistuivat harjoitukseen, ja napsivat kuvia juttujemme tueksi.

Päivä hujahti nopeaa ja oli huikea kokemus meille kaikille. Saimme myös paljon pohdittavaa tuleviin restonomin työtehtäviin. Joskus voimme itse olla vastaamassa toimittajien tiukkoihin kysymyksiin ja miten ne turvallisuussuunnitelmat siellä työpaikalla taas olikaan hoidettu...

mediaryhma418.jpg

Restonomi- ja kuvataideopiskelijat hiillostivat Kemi-Tornion alueen viranomaisia AVIA17-harjoituksen tiedotustilaisuudessa.





Edellinen 1 2Seuraava
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK