kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Etäisesti läsnä

22.4.2020



Etäopiskelu.jpg
Kun maaliskuun puolivälissä sähköposteihin alkoi tupsahdella tietoa siitä, ettei seuraavasta arkipäivästä lähtien enää järjestetä kontaktiluentoja vallitsevan poikkeustilanteen takia, vaan koko opetus siirtyy etäopetukseen, uskallan väittää, etten varmasti ollut ainoa, joka ajatteli: mitäs nyt sitten?

Lopettelen näillä näppäimillä toisen vuoden liiketalousopintoja Lapin ammattikorkeakoulussa Rovaniemellä. Yhden välivuoden jälkeen päädyin tradenomiopiskelijaksi, koska sillä nimikkeellä voi työllistyä periaatteessa melkeinpä mihin vain. Se sopi minulle, joka ei vielä ollut satavarma, miksi haluaisi isona ryhtyä.

Mitä etäopiskeluun tulee, onnekseni voin todeta sen olevan jo entuudestaan tuttua. Ennen kuin opinnot varsinaisesti alkoivat, meille kuului orientoiviin opintoihin tutustua juuri kyseisiin etäopiskelutyökaluihin. Aikaisemmin opinnoissamme olemme pitäneet muutamia luentoja verkon välityksellä esimerkiksi Skypessä tai Adobe Connectissa. Ja nyt toisen vuoden syksynä kävimme yhden opintojakson melkein kokonaan verkossa. Verkkoluentovälineet ovat tuttuja, mutta siitä huolimatta tämän poikkeustilanteen aiheuttamat olosuhteet ovat kuitenkin täysin erilaisia kuin se, että lukujärjestykseen olisi merkitty muutama etäluento pääsääntöisten kontaktiluentojen väliin. Nyt kun etäopiskelua on takana noin kuukauden päivät, on se muovautunut jo rutiininomaiseksi osaksi arkirytmiä. Avaan läppärin ja menen meille varattuun AC-luokkatilaan hetki ennen luennon alkua, ihan kuin saapuisin konkreettiseen luokkaankin. Pari eroa mainitakseni aiempaan, tavalliseen koulupäivään, sanon, että saa nukkua piirun verran pidempään ja taukokahvin saa juoda mustavalkoisen pahvimukin sijaan juuri siitä lempparimuumimukista. Kuitenkin alitajuntaisesti rytmitän päivän periaatteessa samalla tavalla kuin olisin kampuksella: jos luentoja on useampi peräkkäin, pidän lounastauon samoihin aikoihin kuin se on lukujärjestykseenkin merkitty. Vaatiihan verkko-opinnot huomattavasti enemmän skarppausta, koska näissä olosuhteissa on suuri todennäköisyys, että jokin muu aktiviteetti vetää puoleensa paremmin kuin menossa oleva luento. Tunnustan, että olen samaan aikaan luennon kanssa pessyt pyykkiä tai järjestellyt tavaroita.

Tässä tilanteessa on vahvistunut huomattavasti WhatsAppin merkitys yhteydenpidossa kurssikavereihin. Ennen poikkeusolosuhteita meillä ei ollut pelkästään taloushallinnon opiskelijoille tehtyä ryhmää siellä, mutta nyt sellainenkin on tehty, jossa on mukana opettajatkin, joilta voi kysyä tarvittaessa apua ja neuvoja. Meillä on nyt menossa muutamia ryhmätöitä, joten on melkoinen sumpliminen aina, että saadaan miitingit suhteutettua kaikkien aikatauluihin. Uutena välineenä etäopiskeluun on tullut Microsoft Teams, jossa pystyy näppärästi kokoontumaan ilman opettajaakin. Järjestimme esimerkiksi viikonloppuna yli neljän tunnin puhelun tilintarkastustoimeksiannostamme, jotta saimme hommia eteenpäin.

En kiellä, ettenkö välillä kaipaisi lähiluentoja ja luokkakavereita, joille näyttää vaikka se tyhmin ja hauskin meemi kesken luennon. Nyt täytyy tyytyä jakamaan se etänä tai tirskumaan itsekseen. Olen kuitenkin tiiviisti yhteydessä luokkakavereihini, varsinkin niihin, joiden kanssa on menossa jokin ryhmätehtävä. Lisäksi soittelemme kavereiden kanssa esimerkiksi videopuheluita ihan ilman mitään koulujuttuakin, eli yhteyttä tulee pidettyä ja kuulumisia vaihdettua tästä tilanteesta huolimattakin. Välillä olo tuntuu hieman mökkihöperöltä, koska saattaa mennä useampiakin päiviä, kun seurana on vain Spotify tai Netflix, mutta samalla salaa nauttii siitä, ettei aina tarvitse olla sosiaalinen ja jutella jollekin. Lisäksi saa huoletta olla kotivaatteissa, eli liian suuressa hupparissa ja verkkareissa.

Opiskelijakunta Rotko on myös hienosti ottanut kopin kaikista etämahdollisuuksista, koska he ovat järjestäneet muun muassa erilaisia tietovisoja ynnä muita aktiviteetteja verkossa. Myös tiedotus toimii aktiivisesti näistä tapahtumista ja mahdollisuuksista, joten välistä jättämisen syynä tuskin voi kenelläkään olla se, ettei ole huomannut kyseisen tapahtuman olemassaoloa. Itse en vielä ole ottanut osaa mihinkään näihin, koska loppukevään viimeiset koulurutistukset vievät sen verran paljon aikaa. Laitan sen kuitenkin kaiken muun lisäksi omalle To Do -listalleni ennen kuin olemme saaneet tämän lukukauden pakettiin ja saa siirtyä niin sanotusti kesälaitumille.

Vielä tämän loppukevään agendaan meillä kuuluu pari tenttiä, jotka on tietenkin tarkoitus toteuttaa etänä. Onnekseni voin todeta myös verkkotenttien olevan tuttuja, koska jo ennen poikkeusoloja meille on järjestetty niitä Moodlessa. Osa valvottuina luokkatilassa, osa omalla ajalla kotona. Aion valmistautua näihin tentteihin täysin samalla tavalla kuin silloin, jos ne järjestettäisiin ihan konkreettisina paperitentteinä. Vähän huolestuneisuutta aiheuttaa se, että mitä jos laitteisto ei kotona toimikaan, niin luulevatko opettajat sitten, että on jäänyt vaan lusmuilemaan tentistä? Koulussa ollessa asian olisi pystynyt todistamaan, mutta etäältä ei. Niin kuin kolikolla, myös etäopiskelulla on kaksi puolta, hyvät ja huonot.

Kuten jo ylempänä mainitsin, verkko-opiskelu vaatii huomattavasti enemmän motivaatiota, koska ainakin itse aluksi ajattelin helposti, että onpa ihana herätä aamulla vapaapäivään. Ja niinhän ei todellisuudessa ollut, vaan lukujärjestykseen merkitty luento. Nyt kuitenkin siihen on jo sen verran hyvin orientoitunut, ettei enää kuvittele jokaisen päivän olevan vapaapäivä. Hyviä puolia mainitakseni totean, että on tullut liikuttua ja ulkoiltua huomattavasi enemmän, koska tuijottaa läppäriä niin paljon, ettei ole suurikaan kynnys lähteä ulos luentojen jälkeen. Kaiken kaikkiaan tämä tilanne on meille jokaiselle vieras ja uusi. Haluan tähän loppuun toivottaa kaikille kanssaopiskelijoilleni tsempit loppukevään rupiamaan. Kohta helpottaa, kun pääsee viettelemään kesälomaa. Lisäksi kiitän Lapin ammattikorkeakoulun henkilökuntaa ja erityisesti opettajia nopeasta reagoinnista esimerkiksi muutoksilla opintosuunnitelmiin, ei varmasti ole ollut helppoa muuttaa kaikki yhtäkkiä lennosta etämuotoon. Pitäkää itsestä ja toisista huolta ja ennen kaikkea, pysykää terveenä!

Hyvää loppukevättä ja kesänodotusta!

Keväisin terveisin, Hanna, liiketalouden opiskelija

 



Millaista on olla markkinointituutori

20.4.2020



kuva.JPG
Heippa, Olen Elisa ja opiskelen tradenomiksi toista vuotta. Suuntauduin opinnoissani liiketoiminnan talousosaamiseen, eli taloushallintoon.

Toimin koulussa tuutorina ja olen suuntautunut tuutoroinnissa markkinointiin. Markkinointituutorina toimiminen vaikutti mielenkiintoiselta, koska siinä pääsee tapaamaan ihmisiä ja kehittämään omia taitojaan. Markkinointituutorin tehtävänä on luoda kuvaa siitä, millainen Lapin ammattikorkeakoulu on ja millaista siellä on opiskella. Sen lisäksi olla auttaa rekrytoimaan uusia opiskelijoita Lapin ammattikorkeakouluun.

Markkinointituutorointiin kuuluu käydä siihen liittyvä koulutus, joka opetti meitä toiminaan markkinointituutorin tavoin. Koulutuksessa käytiin läpi, mitä tulee osata kertoa messuilla ja miten neuvoa hakijoita oikean henkilön luo, jos itse ei osaa kertoa siinä tilanteessa oikeaa vastausta. Koulutuksesta oli paljon hyötyä, koska pääsi kuulemaan muiden opiskelijoiden kokemuksia, joita osasi sitten kertoa messuilla hakijoille. Erilaisten messujen lisäksi markkinointituutori käy oppilaitosvierailuilla ympäri Suomea, osallistuu erilaisiin tapahtumiin/tempauksiin sekä esittelee omaa koulutusta vierailijoille ja toisen asteen opiskelijoille.

Markkinointituutoriksi kannattaa alkaa, vaikket tulisikaan työskentelemään markkinointialan tehtävissä. Koska opit varmasti kehittämään omia vuorovaikutustaitoja (ainakin itse kehityin tässä), joita tarvitaan varmasti jokaisessa työtehtävässä. Työpaikkaa hakiessasi sinun tulee osata markkinoida oma osaamistasi työnantajalle ja mitä tulet oppimaan markkinointituutorina. Tämän lisäksi tulet verkostoitumaan uusiin ihmisiin, joista voit saada uusia kavereita.

Kun messuilla ja tapahtumissa tulee käytyä, niin oma esiintymistaito pääsee kehittymään. Ennen jännitin hirveästi esiintymistä, mutta tässä tehtävässä pääsin esiintymään useasti, joten jännittäminen jäi vähemmälle. Esiintymistä helpotti se, että oli tutustunut tarkasti, mitä koulutusvaihtoehtoja on tarjolla ja osasi kertoa niistä jonkin verran. Eniten sitä osasi kertoa omasta koulutuksesta. Markkinointituutorointi on monipuolista ja mukavaa hommaa. Tuutorina sekä markkinointituutorina saat valmistumisen jälkeen hyvän merkinnän ansioluetteloon, jolla on positiivista vaikutusta työtä hakiessa. Tämä antaa työnantajalle kuvan siitä, että pystyt toimimaan vastuullisissa tehtävissä, sekä työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa. Suosittelen lämpimästi ryhtymään markkinointituutoriksi.

Aurinkoista kevätpäivää!

Elisa, tradenomiopiskelija.    



Harkkakuulumisia

17.3.2020



studia.png
Moikka, Olen Jenna ja opiskelen kolmatta vuotta tradenomiksi. Opinnoissa olen suuntautunut asiakaslähtöiseen palveluliiketoimintaan eli toisin sanoen myyntiin ja markkinointiin.

Päiväopinnoissa olen opiskellut pääasiassa Rantavitikan kampuksella, mutta Lapin AMKilla on hyvät työkalut etäopiskeluun, sillä esimerkiksi luentoja voi seurata kätevästi AC:n avulla kotisohvalta käsin. Myöhemmin AC:n luentotallenteet ovat Moodlessa, jolloin niitä voi katsoa uudestaan. Tällä hetkellä opintoni ovat hyvällä mallilla ja valmistuminen olisi loppukevään aikana. Tällä hetkellä suoritan vielä opintoihin kuuluvaa harjoittelua Lapin AMKin markkinoinnissa.

Toisena opiskeluvuotena aloin pohtia harjoittelupaikkaa ja selailin paljon ilmoituksia. Harkkapaikan valintakriteerinä oli monipuoliset työtehtävät. Viime keväänä sain sähköpostiin ilmoituksen harjoittelupaikasta Lapin AMKille. Tehtäväkuvaus vaikutti mielenkiintoiselle ja päätin hakea. Harjoitteluni alkoi marraskuun alussa ja pääsin samantien tutustumaan messutyöskentelyyn Julian ja Henriikan kanssa, jotka suorittivat myös harjoitteluaan. SantaParkissa järjestettiin Sulla on Talenttii -messut, jossa oli mahdollisuus päästä tutustumaan Lapin alueen työ- ja koulutustarjontaan. Joulukuussa olimme myös mukana Studiassa ja se oli myös yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista, sillä ne ovat Suomen suurimmat koulutusmessut. Pääsin myös mukaan toteuttamaan Mätsis-rekrytointimessuja, sekä järjestelemään koulutusesittelyjä.

Parasta harjoittelussa on ollut, kun on päässyt tutustumaan muihin opiskelijoihin, sekä tekemään yhteistyötä muiden kanssa. Lisäksi monipuoliset ja kiinnostavat työtehtävät ovat lisänneet omaa osaamista, mutta silti minulla on vielä paljon opittavaa. Myöhemmin haaveissa olisi opiskella graafista suunnittelua ja kenties perehtyä enemmän taloushallintoon.

Voin lämpimästi suositella Lapin AMKia opiskelupaikan lisäksi myös harjoittelupaikaksi, koska täällä olen saanut hyviä oppeja työelämään. Lisäksi työskentely on ollut joustavaa, sillä olen voinut pitää etäpäiviä. Silloin on sovittu etukäteen työtehtävät, jotka ovat olleet esimerkiksi erilaisia kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä. Tarpeen vaatiessa on ollut mahdollisuus pitää vapaapäiviä, jolloin olen voinut perehtyä omiin opintoihin. Harjoittelu on ollut kokonaisuudessaan antoisa ja olen kovasti tykännyt työskennellä täällä.

Mukavaa kevään odotusta kaikille!

Jenna Juutinen, tradenomiopiskelija

 



Mukana Arctic Design Week -tapahtumaviikon järjestelyissä

12.3.2020



Paula Laine.jpeg
Hei! Olen Paula Laine, opiskelen Lapin Ammattikorkeakoulussa matkailua englanniksi, Degree Programme in Tourism -koulutuksessa. Opintojeni osana olen ollut mukana Arctic Desing Week -tapahtumien järjestämisessä.

Olemme opiskeluryhmän kanssa suorittaneet vuonna 2019 opintojakson, jossa Arctic Design Week toimi toimeksiantajana. Tarkoituksena oli oppia toimimaan useiden yhteistyökumppaneiden ja toimijoiden kanssa tapahtumaviikon järjestelyissä. Nyt tämä sama projekti on meitä seuraavalla opintoryhmällä. Osallistuin 2019 muotoiluviikolla Keskiviikko Karnevaalin ja muotoilufoorumeiden järjestämiseen. Kiinnostuin aiheesta ja halusin jatkaa tapahtumaviikon tekemistä ja kehittämistä.

Teen opinnäytetyötä Arctic Design Week -tapahtumaan liittyen. Opinnäytetyössäni selvitän, mikä yrityksiä motivoi tai ei motivoi osallistumaan muotoiluviikkoon. Tein toisen harjoitteluni, joka päättyi vuoden vaihteessa, myös muotoiluviikolle. Opintoni ovat opinnäytetyötä vaille valmiit ja tarkoitus on valmistua nyt keväällä 2020. Tällä hetkellä autan tuottaja Taina Torvelaa käytännön asioissa ja verkkopalveluiden tuottamisessa.

Mukavinta on se, että tässä tapahtumassa taide, kulttuurit ja matkailu yhdistyvät monipuolisesti. Olen päässyt mukaan rovaniemeläiseen työkulttuuriin ja toimimaan erilaisten paikallisten tahojen kanssa. Teen paljon asioita ensi kertaa ja opin valtavasti uutta. En ole alun perin rovaniemeläinen, joten tämä on auttanut myös sopeutumaan paikkakunnalle. Välillä työ on haasteellista minulle ensikertalaisena, mutta pystyn silti tekemään asioita myös itsenäisesti. Pääsen ilmaisemaan mielipiteitäni ja minua kuunnellaan. Täällä toimistolla en keittele vain kahvia, vaikka sitäkin voi halutessaan tehdä. Suunnittelu ja kehittäminen kiinnostaa eniten työnä ja se on osa tapahtumien järjestelyä. Tavoite on kansainvälistyä ja matkailijoiden huomioiminen on osa ammattitaitoa.

Uskon, että verkostoituminen auttaa myös tulevaisuudessa, käytännön kokemus on varmaankin se isoin juttu mitä tästä hyödyn. Voi sanoa, että olen saanut jo kokeilla tapahtuman järjestämistä. Olen nyt esimerkiksi työskennellyt ensimmäistä kertaa Wordpress-alustan ja verkkosivujen kanssa sekä saanut oppia paljon markkinoinnista, ohjelmatuotannosta, kontaktoinnista sekä budjetteihin ja ohjeistuksien luomiseen liittyen. Tapahtumien käytännön järjestelyissä on monenlaisia pieniä muistettavia asioita. Olen harjoitellut myös ihmisten motivaatioiden ja arvojen tunnistamista ja soveltamista tapahtumien luomiseen sekä käytännössä saanut toteuttaa tehtäviä, joita on harjoitellut aiemmin koulussa ja muualla.

Yritysten ja kaupungin kanssa keskusteleminen, kommunikointi ja heidän haastattelemisensa auttaa ymmärtämään erilaisia yrityskulttuureja. Business Rovaniemen toimistolla on monia eri alojen ammattilaisia ja asiantuntijoita, joiden kanssa voin tehdä töitä, samoin eri yhteistyökumppanit sekä opiskelijat tuovat väriä työpäiviin. Uskon, että kaikki kokemus on hyödyllistä, mutta tarkemmin hyödyt näkyvät jälkikäteen. Muotoiluviikon rakentamisen ohella olen tällä hetkellä töissä Arinalla ja siellä voin hyödyntää jo osaamaani ainakin kommunikoinnissa, markkinoinnissa sekä muussa arjen työskentelyssä, vaikka työtehtävät ovat hyvin erilaisia. Toivon, että voisin jatkaa myös Arctic Design Weekin sekä Arktista Vimmaa ohjelmiston parissa tulevaisuudessa; taiteen, asiakaspalvelun sekä matkailun keskellä.

Kuva on otettu viime vuoden Keskiviikko Karnevaali -tapahtumassa. Kehykset lainasimme tapahtumaan kuvausrekvisiitaksi yrityksestä Taidekehystämö Hyvärinen.



Vaihtokevät Harstadissa Norjassa 2020 – osa 1

20.2.2020



Hei! Olen Tea, 31-vuotias liiketalouden 2. vuoden tradenomiopiskelija Torniosta, ja lähdin kuluvaksi kevääksi vaihto-opiskelemaan Norjan Harstadiin.

20191226_123241.jpgOpiskelen kolme 10 opintopisteen kurssia UiT The Arctic University of Norwayn Harstadin kampuksella kahden muun vaihto-opiskelijan kanssa. Vaihtokollegani tulevat molemmat Ranskasta ja toinen heistä on ollut täällä jo syyslukukauden.

Lähdin Norjaan, koska olen aina ollut kiinnostunut asumaan Norjassa sekä rakastan vuoria ja merta. Vaihto-opiskelijaksi lähteminen oli oiva aasinsilta tämän haaveen toteuttamiselle! Alkuun selvitin itsenäisesti vaihtokohteita Norjasta ja koska olin jo valmiiksi Pohjois-Suomessa, tuntui Pohjois-Norja luontevalta vaihtoehdolta. Selvitin etukäteen myös koulun kurssivalikoimaa, jotta sieltä löytyisi jotain omissa opinnoissa hyväksi luettavaa ja tämän perusteella päädyin hakemaan Harstadiin.

Tästä alkoikin sitten hyvin nopeatempoinen paperisota, kun Norjaan hakuaika oli umpeutumassa ihan muutaman viikon sisään. Alkuun täytin Lapin AMKin vaatiman First Form -lomakkeen, sitten Learning Agreementin, johon tarvitsin Lapin AMKin leiman sekä allekirjoituksen ja se lähetettiin sitten suoraan kohdekoululle vaihtokoordinaattorin toimesta. Sitten odotimme. Odotus oli todella tuskaista tällaiselle impulsiiviselle kaikki-tänne-heti-nyt -luonteelle!

Norjassa erikoisuutena oli se, että minun piti hakea asuntoa opiskelijahyvinvoinnin säätiöltä jo ennen kuin edes

sain tietää, pääsinkö sisään. Joten seuraavaksi hain asuntoa ja sainkin nopeasti tarjouksen pienestä kaksiosta vuoren rinteellä, jonka hyväksyin. Lokakuun lopulla sain kuitenkin tiedon, että minut on hyväksytty vaihto-opiskelijaksi Norjaan ja sain Learning Agreementin takaisin kohdekoulun leimalla.

20200110_105507.jpg

Seuraavaksi täytin SoleMoveen hakemuksen, jotta saisin Erasmus+ -rahoituksen sekä Lapin AMKin matkarahoituksen SoleGrantin kautta. Sitten irtisanoin asuntoni Torniossa sekä aloin pakkaamaan pikkuhiljaa. Saavuin Norjaan puolisoni kanssa heti joulun jälkeen, 25.12.2019. Saimme kyydin ystäviltämme Torniosta Luulajaan, josta otimme junan Narvikiin, Norjaan ja sieltä vuokrasimme auton ensimmäiseksi viikoksi. Narvikista ajoimme Harstadiin ja otimme hotellin pariksi ensimmäiseksi yöksi, sain avaimet asuntooni vasta 27.12.2019.

Opiskelut UiT:ssa alkoivat virallisesti 15.1.2020 ensimmäisellä luennolla, mutta koulu järjesti meille vaihto-opiskelijoille tapaamisen luennoitsijoidemme sekä opiskelijahyvinvointisäätiön toimitsijan kanssa edellisen viikon perjantaille. Tällöin tutustuimme kursseihin sekä koulun tiloihin ja saimme paikalliset opiskelijakorttimme.

20200104_142409.jpg

Luentoja meillä on pääsääntöisesti 1-2 viikossa, luennot kestävät vaihtelevasti 3-5 tuntia lyhyine taukoineen. Opiskelu on hyvin itsenäistä täällä, kuten yliopistolle tyypillistä onkin.

Luennoitsijat odottavat opiskelijoiden lukevan paljon asiaan liittyvää kirjallisuutta sekä tutkimuksia. Kurssit, jotka täällä käyn ovat Consumer Behaviour and Active Retailing, Social Media Marketing ja Dissertation in Business Administration, joista viimeinen on kurssi, jolla kirjoitamme periaatteessa opinnäytetyöhön verrattavissa olevan tutkielman, mutta emme kuitenkaan ”valmistu”.

Alussa on aina hankalaa kaiken hämmennyksen keskellä, mutta eiköhän tämä tästä. Palaan vielä myöhemmin keväällä kertomaan Norjassa asumisesta ylipäänsä!

Minun edesottamuksiani voi seurata Instagramissa nimellä @teamaatt tällä välin. Hauskaa ja talvista helmikuun puoliväliä!

Med vennlig hilsen,
Tea

20191228_134006.jpg



Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma hoitohenkilökuntaa osallistaen

22.1.2020



Teimme YAMK-opinnäytetyönä Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman osallistavilla menetelmillä.

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja selvittää hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin tilaa. Lapin Kuntoutus toimi tässä työssä työelämän toimeksiantajana.

Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia osallistavilla menetelmillä työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille.

Tutkimuskysymyksinä olivat:
1. Millainen on Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi Hyvän työpaikan kriteerit -kyselyn perusteella ja
2. Millainen on osallistavin menetelmin laadittu hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Lapin Kuntoutuksessa?

Kehittämistehtävän viitekehyksenä ja työhyvinvointikyselyn pohjana toimi Sairaanhoitajaliiton terveydenhuollon organisaatioiden työkaluksi kehittämä Hyvän työpaikan kriteerit, joka on luotu arvioimaan ja kehittämään työilmapiiriä sekä henkilökunnan työhyvinvointia.

Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi oli tulosten pohjalta tyydyttävä. Työhyvinvointikyselyn ja osallistavan työpajatyöskentelyn tuloksena muodostui työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille.

Kartoituksen pohjalta Lapin Kuntoutukselle saatiin konkreettinen työkalu tätä varten. Työkaluna on kirjallinen työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma, jota hoitotiimi voi esimiehen ohjaamana täydentää tarpeen mukaan.

Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma toimii hyvänä esimiehen työkaluna ja suunnitelman toteutumista seurataan työpaikan palavereissa.

Opinnäytetyön aikana nousi esille, etteivät työhyvinvointiin liittyvät kehitettävät asiat ole aina suuria, vaan pienistä asioista on hyvä lähteä liikkeelle. Tärkeänä seikkana nousi esille työntekijöiden mukaan ottaminen kehittämissuunnitelman laatimiseen. Työhyvinvointi on laaja ja monialainen käsite, joka merkitsee eri työntekijöille eri asioita. Työntekijöiden oma vastuu työhyvinvoinnista on merkittävä, mutta ilman hyvää henkilöstöjohtamista se ei onnistu.

Opinnäytetyötä voi hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla. Kehittämistehtävä tehtiin Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille, joten siitä saatua tietoa ei voi suoranaisesti käyttää hyväksi, mutta työstä voi soveltaa aineistonkeruumenetelmät ja kehittämissuunnitelman tekemisen. Opinnäytetyötä voi hyödyntää terveydenhuoltoalan työpaikoilla. Työhyvinvoinnin tietoperustasta hyötyvät niin työntekijätasolla kuin johtotasolla olevat henkilöt.


Eevastiina Päivärinne
Minna Ravelin


Hyvinvointiosaamisen johtamisen koulutuksessa tekemäämme opinnäytetyöhön voi tutustua verkossa: Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma - osallistamalla kohti työhyvinvointia opinnäytetyöhön (Theseus)



Yritysfuusio ei näy työtekijöiden työolosuhteissa

7.5.2019



Yrityksen fuusioituminen voi luoda työyhteisössä jännitteitä ja kilpailutilanteitakin. Uutinen tulevasta fuusioitumisesta ei välttämättä ole työntekijälle mieluinen.

 Ilmassa leijuu kaksi vaihtoehtoa. Onko tämä uramahdollisuus vai seuraako tästä potkut? -- Työntekijän taloudellinen tasapaino on vaarassa. Kuitenkin myös fuusiolla voi olla positiivisiakin vaikutuksia.

Teimme Lapin ammattikorkeakoululle osana tradenomiopintojamme selvityksen, miten fuusioituminen vaikuttaa työntekijöiden työolosuhteisiin matkailualan yrityksissä.

 

Fuusiolla tavoitellaan positiivisia asioita

Työntekijälle yrityksen fuusioituminen näkyy esimerkiksi työtahdin kiristymisenä ja suurempana työtaakkana. Eräs kyselyyn vastaajista kertoi, että yrityskaupan myötä laskutustavoitteet nousivat. Kuitenkin isossa kuvassa fuusiolla on positiivisia vaikutuksia. Sillä pyritään kasvattamaan markkinaosuutta ja laajentamaan yrityksen toimialaa.

 

Työilmapiiri voi tulehtua

Kyselyyn vastanneista 67 % ei ollut havainneet fuusion vaikuttaneen työilmapiiriin. Loput 33% vastanneista kokivat, että työilmapiiri on muuttunut negatiivisesti. Esimerkiksi kerrotaan, että työpaikalla syntyi kuppikuntia ja pelättiin työsuhteiden irtisanomisia. Myöskin työyhteisössä on syntynyt epäilyjä, että ostetun yrityksen työntekijöillä olisi paremmat työehdot.

 

Laki suojaa työntekijää

Kun siirtyy vanhana työntekijänä uuteen työnantajan alaisuuteen, käytetään usein periaatetta, että työntekijän työsuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet pysyvät entisellään. Fuusio ei ole peruste muuttaa työehtoja. Oikeudet ja velvollisuudet säilyvät niin työntekijällä kuin työnantajallakin. Uusi työnantaja on vastuussa myös kaikista edellisen työnantajan maksamatta jääneistä saatavista. Tämä tukee kyselyn tulosta. 67% kyselyn vastanneista ei ole havainnut muutosta palkassa tai muissa eduissa.

Tutkimukseen vastasi 23 henkilöä, joista kuusi oli ollut mukana yrityskaupassa. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen vastaukset eroavat joltakin osin aiemman tiedon kanssa.

 

Kirjallisuutta ja lähteitä

Lahtinen M. 2017.Ostimme bisnestä, mitä pitää tehdä työntekijöiden kanssa - työsuhteista yrityskaupan yhteydessä. Kauppakamari 21.11.2017. Viitattu 30.4.2019 https://kauppakamaritieto.fi/fi/s/m/artikkelit/palkka-ja-tyo/ostimme-bisnesta-mita-pitaa-tehda-tyontekijoiden-kanssa-tyosuhteista-yrityskaupan-yhteydessa/
Numminen. Onko työntekijä turvassa yrityskaupassa? Tietoa työelämästä. Erto. Viitattu 30.4.2019 https://www.erto.fi/palvelut/tyo-ja-elama/toissa/3545-onko-tyoentekijae-turvassa-yrityskaupassa
Äijö E. 2017. Yritykset yhdistyvät vauhdilla- lopputulos on työntekijöiden vastuulla. Yrityskulttuuri. Yle 25.8.2017. Viitattu 30.4.2019 https://yle.fi/uutiset/3-9780133
Äimälä M. 2014. Mitä tarkoittaa “vanhana työntekijänä” siirtyminen? Hyötytietoa yrityksille. Elinkeinoelämän keskusliitto 11.3.2014. Viitattu 29.4.2019 https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2014/03/11/mita-tarkoittaa-vanhana-tyontekijana-siirtyminen/

Kirjoittajat

Heli Katainen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu
Annika Ronkainen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu
Okko Lievonen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu
Jani Karppinen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu



Osaaminen LUC-talouspalveluiden rakennuspalikkana

5.4.2019



Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun talouspalvelut valmistautuvat taloustoimintojen yhdistämiseen ja tulevaisuuden haasteisiin kartoittamalla ja kehittämällä henkilöstönsä osaamista.

Tavoitteena on tarjota ammattimaisia talous- ja rahoituspalveluita Lapin korkeakoulukonsernin toimijoiden ja sidosryhmien tarpeisiin. Tämä edellyttää osaavaa henkilöstöä ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä.

Selvitin Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) talouspalveluiden osaamisen nyky- ja tavoitetilaa YAMK-opinnäytetyössäni, jossa LUC talouspalveluille on toteutettu osaamiskartoitus ja laadittu osaamisen kehittämissuunnitelma.

Kehittämistyöhön haluttiin ottaa henkilöstö vahvasti mukaan. LUC talouspalveluiden tavoiteosaamiset määriteltiin henkilöstön yhteisessä työpajapäivässä ja osaamisen nykytila selvitettiin itsearvioinnilla. Talousosastojen esimiesten näkemykset kartoitettiin teemahaastatteluilla. Työpajapäivän ja esimiesten haastatteluiden tuloksista oli selvästi nähtävissä taloushallinnon alalle tyypilliset kehitysnäkymät.

Rutiininomaisen työn vähentymisen myötä muun muassa tulkinta- ja analysointiosaaminen tulee korostumaan.

Itsearvioinnin tulosten mukaan LUC talouspalveluissa taloushallinnon perusosaaminen on hyvällä tasolla, mutta tulevaisuudessa tarve on syvällisemmälle osaamiselle. Taloustietoa on kyettävä kokoamaan, analysoimaan, jalostamaan ja jakamaan siten, että se on hyödynnettävissä liiketoiminnan kehittämisessä.

Usein osaamisen tarkastelu rajoittuu substanssiosaamiseen, mutta tässä kehitystyössä haluttiin painottaa myös yleisten työelämäosaamisten merkitystä.

Tulevaisuuden talousasiantuntijalla pelkkä numero-orientoituneisuus ei enää riitä, vaan tarvitaan myös vuorovaikutustaitoja, innovatiivisuutta ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä.

Tämä suuntaus kävi ilmi myös LUC talouspalveluiden tavoiteosaamisissa. Erityisesti sosiaaliset taidot nousivat merkittävään rooliin. Yksi LUC talouspalveluiden arvoista on ”vastuullinen palvelu”, joka näkyi asiakaspalveluosaamisen korostumisena.

Osaamiskartoituksen myötä tunnistettiin osaamisen kehittämiskohteita, joista kehittämissuunnitelmaan valittiin kehittämis- ja muutososaaminen, tiimityöskentelytaidot, IT-ja järjestelmätaidot, palveluosaaminen, taloustiedon tulkinta- ja analysointiosaaminen sekä vero-osaaminen. Kehittämällä systemaattisesti kyseisiä osa-alueita mahdollistetaan LUC talouspalveluiden arvojen (vastuullinen palvelu, sujuvat prosessit ja mielekäs työyhteisö) mukainen toiminta.

Tässä kehittämistyössäni pyrin ensisijaisesti tunnistamaan LUC talouspalveluiden osaamisen kehittämiskohteita tiimi- ja yksikkötasolla. Tulevaisuudessa osaamisen kehittämistä voitaisiin viedä vielä yksityiskohtaisemmalle tasolle. Kehittämistoimenpiteet olisi tarpeen suunnitella tarkemmin ja kiinnittää huomiota myös henkilökohtaisiin osaamisen kehittämissuunnitelmiin.

Lisätietoja; Johanna Peltoperä, johanna.peltopera(ät)gmail.com, p. 044 5013 807



Avoimen vuorovaikutuksen kulttuuri ja itseohjautuvuus etätyön onnistumisen keskiössä

11.3.2019



Lapin ammattikorkeakoululle tehdyn YAMK-opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää etätyön mielekkyyttä tukevia toimia ja tukea työn paikkariippumattomuutta. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Telia Finland, jossa etätyötä tekee yhä useampi työntekijä. Opinnäytetyön tulokset ovat sovellettavissa kaikille tietotyötä tekeville aloille.

Tietotyötä tehdään yhä useammin toimiston ulkopuolella. Hajautetussa työympäristössä tulee ylläpitää avoimen vuorovaikutuksen kulttuuria ja työntekijöitä tulee ohjata itsenäiseen ongelmanratkaisuun sekä osaamisen omaehtoiseen kehittämiseen.

Etätyöskentely tuo toivottua joustoa työhön. Kuitenkin etätyöhön siirryttäessä tulee varmistaa, että työntekijät selviävät työpäivän aikana eteentulevista ongelmista itsenäisesti ja huolehtia, ettei etätyöntekijä eristäydy työyhteisöstä.

 

Ongelmanratkaisukyky korostuu etätöissä

Etätyöntekijän tulee osata toimia törmätessään teknisiin ongelmiin työpäivän aikana. Etätöissä apu ei ongelmatilanteissa ole välttämättä aina saatavilla ja ongelmanratkaisukyky korostuu.

Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijällä on riittävä tekninen osaaminen ennen etätyöskentelyn alkua. Tietotyö on entistä monimutkaisempaa, eikä eteentulevia tilanteita pysty aina ratkaisemaan annetuilla ohjeilla tai olemassa olevalla kokemuksella.

Muuttuvassa työympäristössä oman osaamisen ylläpito ja tehtävän hoidon kannalta oleellisen tiedon haku on yhä enemmän työntekijän itsensä vastuulla.

Teknologian hyödyntäminen vuorovaikutuksessa ja yhteisöllisyyden ylläpidossa

Vuorovaikutus kollegoiden kanssa vähenee etätöissä. Nykyteknologia mahdollistaa aika- ja paikkariippumattoman viestinnän, ja yritysten tulisikin hyödyntää monipuolisesti eri viestintäteknologioita vuorovaikutuksessa ja yhteisöllisyyden ylläpidossa. Esimiehen tulee ylläpitää henkilökohtaista vuorovaikutusta, ja varmistaa tiedonkulku myös etätyöntekijöille.

Hajautetussa työympäristössä työntekijän tulee huolehtia itse omasta näkyvyydestään organisaatiossa ja hyödyntää virtuaalisia kanavia verkostoitumiseen. Yrityksessä tulisi vallita avoin, luottamukseen perustuva vuorovaikutuksen kulttuuri.

Toimeksiannosta kehittämistehtäväksi

Opinnäytetyömme tutkimusaineisto kerättiin Telia Finlandissa kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin noin 160 etätyöntekijälle. Työntekijät työskentelevät ympäri Suomea. Kyselyssä selvitettiin etätyön mielekkyyttä tukevia toimia osaamisen, johtamisen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta.

Tämä opinnäytetyöartikkeli on osa moniammatillista artikkelikokoelmaa, joka koostetaan Lapin AMKin Digiajan palvelujohtamisen YAMK-opiskelijoiden opinnäytetyöartikkeleista.

Lisätietoja

Heidi Koivuperä
p. 040 3026161, heidi.koivupera(ät)pp.inet.fi
Antti Liekola
p. 040 3022168, antti.liekola(ät)pp1.inet.fi

 



Tornion Osuuspankin vakuutussäästöasiakkaan palveluodotus

21.12.2018



Vakuutussäästöasiakkaan palveluodotuksia käsittelevän YAMK-opinnäytetyöni tavoitteena oli löytää hoitomalli vakuutussäästöasiakkaiden hoitamiseksi asiakkaiden palveluodotusten mukaisesti.

OP Tornio oli työni toimeksiantaja, ja työskentelen yrityksessä asiakkuusasiantuntijana ajanvarauksella.

Op Tornio on itsenäinen asiakkaiden omistama vähittäispankkitoimintaa harjoittava suomalainen talletuspankki, joka kuuluu OP-ryhmään ja sijaitsee Torniossa.

Opinnäytetyöni rajoittui asiakkaiden palveluodotusten suhteen Suomi-yhtiöstä siirtyneiden vakuutussäästösopimusten asiakkaisiin ja sen tarkoituksena oli saada vastaus kysymykseen: Millaisia palveluodotuksia Suomi-yhtiöstä siirtyneillä vakuutussäästöasiakkailla on? Työssä ei käsitelty muita asiakkuuksia. Työhön liittyi tutkimus, joka suoritettiin kyselynä asiakkaille, joiden sijoitusvarallisuus on alle 50 000 euroa. Kyselyyn tuli vastauksia 15 kpl, vastausprosentti oli 75.

 

Taustaa

Osuuspankkiryhmässä teetettiin asiakaskysely vuonna 2015 ja kyselyn vastauksissa kävi ilmi, että asiakkaat odottavat pankin aktiivista yhteydenottoa. Samaa asiakkaat toivoivat myös Finanssialan keskusliiton myöhemmin teettämässä tutkimuksessa.

Myös omassa työssäni asiakaspalvelussa asiakkaat odottavat pankin säännöllisiä yhteydenottoja ja asiantuntevaa asiakaspalvelua.

Osa asiakkuuksista on vastuutettu tiettyjen kriteerien perusteella ja eri asiakasryhmiä hoidetaan tiettyjen hoitomallien mukaisesti, mutta tutkimuskohteena oleva asiakasryhmä ei kuulu mihinkään hoitomalliin. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää näiden asiakkaiden palveluodotuksia ja kehittää hoitomalli asiakkaiden palveluodotusten mukaisesti.

 

Tulokset ja hoitomalli

Tutkimustuloksista nousi esiin, että asiakkaat odottavat saavansa henkilökohtaista palvelua ja he arvostavat palvelutapahtuman joustavuutta ja asiakaspalvelun sujuvuutta. Asiakkaat odottavat myös pankin aktiivista yhteydenottoa.

Huolimatta digitalisaatiosta ja asioinnin muuttumisesta sähköisiin palveluihin odottavat asiakkaat enemmän konttoritapaamiselta kuin mitä asioinnilta verkkopankissa tai mobiilisovelluksessa. Huomion arvoista on myös, että toimihenkilön asiantuntemus on asiakkaan palveluodotuksiin eniten vaikuttava asia.

Kehitetty hoitomalli perustuu kahteen erilaiseen ryhmään; asiakkaat, joilla on kiinteäkorkoinen vakuutussäästö ja asiakkaat, joilla on sijoitussidonnainen vakuutussäästö. Ensimmäisen ryhmän asiakkaisiin ollaan yhteyksissä harvemmin ja toisen ryhmän asiakkaisiin vuosittain. Neuvottelu asiakkaan kanssa on syytä dokumentoida, jotta asiakas saa riittävää informaatiota. Kehitettyä hoitomallia voidaan mallintaa asiakaspalvelutyössä, jossa korostuu asiakaspalvelijan asiantuntemus.

 

Tiedustelut:

Tuula Olsen, olsentu(ät)gmail.com



Edellinen 1 2 3 4Seuraava

Elämää ja opintoja Lapin AMKissa

Haluatko jakaa tarinan?

Lähetä se meille:
viestintaLapin AMK sähköposti