kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Taloussuhdanteiden vaikutus organisaatioihin ja johtamiseen

5.6.2020



Johtaminen alati muuttuvissa taloustilanteissa. Yritysten välinen kilpailu on kiristynyt entisestään muun muassa taloussuhdanteiden vaikutuksesta ja nykyaikaisen kvartaalitalousjohtamismallin vuoksi.

 Kiristyvissä kilpailutilanteissa tehokkuutta haetaan usein erilaisilla säästöohjelmilla, jotka voivat sisältää muun muassa hankintojen sekä toimintojen yhdistämisiä, ulkoistamistoimia ja joskus jopa suoria henkilöstövähennyksiä. Kaikkien näiden edellä mainittujen toimien jälkeen yrityksen on usein muutettava toimintatapojaan ja tehtävä jotain eri tavalla pärjätäkseen kilpailussa.

Muutoksia voi tulla nopeassa tahdissa ja muutoksen läpivieminen vaatii aina toimenpiteitä sekä resursseja toteuttaa muutos.

Käytettävissä olevista resursseista, organisaatiorakenteista ja aikaisemmista toimintamalleista riippuen muutos voidaan viedä läpi monin erilaisin keinoin ja tavoin.

Johtamista ja muutosta vaativa tilanne voi olla, esimerkiksi tätä mediatiedotetta kirjoittaessani maailmalla jylläävä koronaepidemia tilanne.

Yleisimmin johtamista vaaditaan erilaisissa muutostilanteissa, ihmissuhteiden välisissä riita- ja erimielisyystilanteissa sekä motivaation ja sitoutumisen kehitystilanteissa. Johtamistyylejä ja -menetelmiä on monenlaisia, joiden erilaiset ominaisuudet toimivat ja loistavat tietyissä tilanteissa, mutta eivät sovellu kaikkiin tilanteisiin.

Toisinaan paras tapa johtaa voi olla eri tyylien ja menetelmien yhdistelmä. Tässä opinnäytetyössä suoritettiin laadullinen toimintatutkimus, minkä tavoitteena oli selvittää, millä tavoin muutosjohtaminen ja uusien toimintamallien sekä johtamismenetelmien jalkauttaminen voitaisiin menestyksekkäästi toteuttaa. Osallistavan toimintatutkimuksen toimintasyklien jälkeen tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin seuraavaa.

Johtamistavat osallistaminen ja valmentaminen ovat tehokkaita menetelmiä tutkimuksen kohteena olevan organisaation muutosjohtamiseen ja soveltuvat siksi hyvin sekä ylimmän johdon, keskijohdon että myös esimiesten kenttätyökaluiksi.

Toimintatutkimuksen toimintavaiheeseen osallistuneissa kohteissa valmennettiin henkilöstö osallistumaan muutoksen vaiheisiin ja samalla termit osallistaminen ja valmentaminen tulivat tutuksi ja käyttöönotetuksi tutkimukseen osallistuneiden kesken. Ymmärrystä lisäämällä ja riittävät resurssit mahdollistamalla on johtamistapojen osallistaminen ja valmentaminen soveltaminen muissakin toimeksiantajan yksiköissä mahdollista.

Yleisimmät ja edelleen käytetyimmät byrokraattiset johtamismenetelmät eivät tutkimusten mukaan enää nykyisin toimi niin hyvin kaikissa tilanteissa, mikä on nähtävissä etenkin pohjoismaisten työntekijöiden käyttäytymisessä. Muun muassa edellä mainittujen seikkojen vuoksi on kannustettavaa käyttää tai ainakin kokeilla osallistavia ja valmentavia johtamistapoja ja kenttätyökaluja myös muissa vastaavissa organisaatiorakenteissa eri teollisuuden aloilla.

Muutoksien taustalla on pyrkimys parempaan tilaan ja siksi suhdannevaihteluista ja välillä rajuistakin muutoksista huolimatta, on muistettava, että aurinko nousee aina, antaen voimaa ja mahdollisuuden parempaan huomiseen ja kehitykseen.

Juusola, J. 2020. Muutosjohtaminen käsittelylinjoilla. Opinnäytetyö. Tekniikan ala, Teollisuuden verkostojohtaminen, Insinööri (YAMK). Kemi: Lapin Ammattikorkeakoulu.

Jani Juusola




Harkkakuulumisia

17.3.2020



studia.png
Moikka, Olen Jenna ja opiskelen kolmatta vuotta tradenomiksi. Opinnoissa olen suuntautunut asiakaslähtöiseen palveluliiketoimintaan eli toisin sanoen myyntiin ja markkinointiin.

Päiväopinnoissa olen opiskellut pääasiassa Rantavitikan kampuksella, mutta Lapin AMKilla on hyvät työkalut etäopiskeluun, sillä esimerkiksi luentoja voi seurata kätevästi AC:n avulla kotisohvalta käsin. Myöhemmin AC:n luentotallenteet ovat Moodlessa, jolloin niitä voi katsoa uudestaan. Tällä hetkellä opintoni ovat hyvällä mallilla ja valmistuminen olisi loppukevään aikana. Tällä hetkellä suoritan vielä opintoihin kuuluvaa harjoittelua Lapin AMKin markkinoinnissa.

Toisena opiskeluvuotena aloin pohtia harjoittelupaikkaa ja selailin paljon ilmoituksia. Harkkapaikan valintakriteerinä oli monipuoliset työtehtävät. Viime keväänä sain sähköpostiin ilmoituksen harjoittelupaikasta Lapin AMKille. Tehtäväkuvaus vaikutti mielenkiintoiselle ja päätin hakea. Harjoitteluni alkoi marraskuun alussa ja pääsin samantien tutustumaan messutyöskentelyyn Julian ja Henriikan kanssa, jotka suorittivat myös harjoitteluaan. SantaParkissa järjestettiin Sulla on Talenttii -messut, jossa oli mahdollisuus päästä tutustumaan Lapin alueen työ- ja koulutustarjontaan. Joulukuussa olimme myös mukana Studiassa ja se oli myös yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista, sillä ne ovat Suomen suurimmat koulutusmessut. Pääsin myös mukaan toteuttamaan Mätsis-rekrytointimessuja, sekä järjestelemään koulutusesittelyjä.

Parasta harjoittelussa on ollut, kun on päässyt tutustumaan muihin opiskelijoihin, sekä tekemään yhteistyötä muiden kanssa. Lisäksi monipuoliset ja kiinnostavat työtehtävät ovat lisänneet omaa osaamista, mutta silti minulla on vielä paljon opittavaa. Myöhemmin haaveissa olisi opiskella graafista suunnittelua ja kenties perehtyä enemmän taloushallintoon.

Voin lämpimästi suositella Lapin AMKia opiskelupaikan lisäksi myös harjoittelupaikaksi, koska täällä olen saanut hyviä oppeja työelämään. Lisäksi työskentely on ollut joustavaa, sillä olen voinut pitää etäpäiviä. Silloin on sovittu etukäteen työtehtävät, jotka ovat olleet esimerkiksi erilaisia kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä. Tarpeen vaatiessa on ollut mahdollisuus pitää vapaapäiviä, jolloin olen voinut perehtyä omiin opintoihin. Harjoittelu on ollut kokonaisuudessaan antoisa ja olen kovasti tykännyt työskennellä täällä.

Mukavaa kevään odotusta kaikille!

Jenna Juutinen, tradenomiopiskelija

 



Mukana Arctic Design Week -tapahtumaviikon järjestelyissä

12.3.2020



Paula Laine.jpeg
Hei! Olen Paula Laine, opiskelen Lapin Ammattikorkeakoulussa matkailua englanniksi, Degree Programme in Tourism -koulutuksessa. Opintojeni osana olen ollut mukana Arctic Desing Week -tapahtumien järjestämisessä.

Olemme opiskeluryhmän kanssa suorittaneet vuonna 2019 opintojakson, jossa Arctic Design Week toimi toimeksiantajana. Tarkoituksena oli oppia toimimaan useiden yhteistyökumppaneiden ja toimijoiden kanssa tapahtumaviikon järjestelyissä. Nyt tämä sama projekti on meitä seuraavalla opintoryhmällä. Osallistuin 2019 muotoiluviikolla Keskiviikko Karnevaalin ja muotoilufoorumeiden järjestämiseen. Kiinnostuin aiheesta ja halusin jatkaa tapahtumaviikon tekemistä ja kehittämistä.

Teen opinnäytetyötä Arctic Design Week -tapahtumaan liittyen. Opinnäytetyössäni selvitän, mikä yrityksiä motivoi tai ei motivoi osallistumaan muotoiluviikkoon. Tein toisen harjoitteluni, joka päättyi vuoden vaihteessa, myös muotoiluviikolle. Opintoni ovat opinnäytetyötä vaille valmiit ja tarkoitus on valmistua nyt keväällä 2020. Tällä hetkellä autan tuottaja Taina Torvelaa käytännön asioissa ja verkkopalveluiden tuottamisessa.

Mukavinta on se, että tässä tapahtumassa taide, kulttuurit ja matkailu yhdistyvät monipuolisesti. Olen päässyt mukaan rovaniemeläiseen työkulttuuriin ja toimimaan erilaisten paikallisten tahojen kanssa. Teen paljon asioita ensi kertaa ja opin valtavasti uutta. En ole alun perin rovaniemeläinen, joten tämä on auttanut myös sopeutumaan paikkakunnalle. Välillä työ on haasteellista minulle ensikertalaisena, mutta pystyn silti tekemään asioita myös itsenäisesti. Pääsen ilmaisemaan mielipiteitäni ja minua kuunnellaan. Täällä toimistolla en keittele vain kahvia, vaikka sitäkin voi halutessaan tehdä. Suunnittelu ja kehittäminen kiinnostaa eniten työnä ja se on osa tapahtumien järjestelyä. Tavoite on kansainvälistyä ja matkailijoiden huomioiminen on osa ammattitaitoa.

Uskon, että verkostoituminen auttaa myös tulevaisuudessa, käytännön kokemus on varmaankin se isoin juttu mitä tästä hyödyn. Voi sanoa, että olen saanut jo kokeilla tapahtuman järjestämistä. Olen nyt esimerkiksi työskennellyt ensimmäistä kertaa Wordpress-alustan ja verkkosivujen kanssa sekä saanut oppia paljon markkinoinnista, ohjelmatuotannosta, kontaktoinnista sekä budjetteihin ja ohjeistuksien luomiseen liittyen. Tapahtumien käytännön järjestelyissä on monenlaisia pieniä muistettavia asioita. Olen harjoitellut myös ihmisten motivaatioiden ja arvojen tunnistamista ja soveltamista tapahtumien luomiseen sekä käytännössä saanut toteuttaa tehtäviä, joita on harjoitellut aiemmin koulussa ja muualla.

Yritysten ja kaupungin kanssa keskusteleminen, kommunikointi ja heidän haastattelemisensa auttaa ymmärtämään erilaisia yrityskulttuureja. Business Rovaniemen toimistolla on monia eri alojen ammattilaisia ja asiantuntijoita, joiden kanssa voin tehdä töitä, samoin eri yhteistyökumppanit sekä opiskelijat tuovat väriä työpäiviin. Uskon, että kaikki kokemus on hyödyllistä, mutta tarkemmin hyödyt näkyvät jälkikäteen. Muotoiluviikon rakentamisen ohella olen tällä hetkellä töissä Arinalla ja siellä voin hyödyntää jo osaamaani ainakin kommunikoinnissa, markkinoinnissa sekä muussa arjen työskentelyssä, vaikka työtehtävät ovat hyvin erilaisia. Toivon, että voisin jatkaa myös Arctic Design Weekin sekä Arktista Vimmaa ohjelmiston parissa tulevaisuudessa; taiteen, asiakaspalvelun sekä matkailun keskellä.

Kuva on otettu viime vuoden Keskiviikko Karnevaali -tapahtumassa. Kehykset lainasimme tapahtumaan kuvausrekvisiitaksi yrityksestä Taidekehystämö Hyvärinen.



Vaihtokevät Harstadissa Norjassa 2020 – osa 1

20.2.2020



Hei! Olen Tea, 31-vuotias liiketalouden 2. vuoden tradenomiopiskelija Torniosta, ja lähdin kuluvaksi kevääksi vaihto-opiskelemaan Norjan Harstadiin.

20191226_123241.jpgOpiskelen kolme 10 opintopisteen kurssia UiT The Arctic University of Norwayn Harstadin kampuksella kahden muun vaihto-opiskelijan kanssa. Vaihtokollegani tulevat molemmat Ranskasta ja toinen heistä on ollut täällä jo syyslukukauden.

Lähdin Norjaan, koska olen aina ollut kiinnostunut asumaan Norjassa sekä rakastan vuoria ja merta. Vaihto-opiskelijaksi lähteminen oli oiva aasinsilta tämän haaveen toteuttamiselle! Alkuun selvitin itsenäisesti vaihtokohteita Norjasta ja koska olin jo valmiiksi Pohjois-Suomessa, tuntui Pohjois-Norja luontevalta vaihtoehdolta. Selvitin etukäteen myös koulun kurssivalikoimaa, jotta sieltä löytyisi jotain omissa opinnoissa hyväksi luettavaa ja tämän perusteella päädyin hakemaan Harstadiin.

Tästä alkoikin sitten hyvin nopeatempoinen paperisota, kun Norjaan hakuaika oli umpeutumassa ihan muutaman viikon sisään. Alkuun täytin Lapin AMKin vaatiman First Form -lomakkeen, sitten Learning Agreementin, johon tarvitsin Lapin AMKin leiman sekä allekirjoituksen ja se lähetettiin sitten suoraan kohdekoululle vaihtokoordinaattorin toimesta. Sitten odotimme. Odotus oli todella tuskaista tällaiselle impulsiiviselle kaikki-tänne-heti-nyt -luonteelle!

Norjassa erikoisuutena oli se, että minun piti hakea asuntoa opiskelijahyvinvoinnin säätiöltä jo ennen kuin edes

sain tietää, pääsinkö sisään. Joten seuraavaksi hain asuntoa ja sainkin nopeasti tarjouksen pienestä kaksiosta vuoren rinteellä, jonka hyväksyin. Lokakuun lopulla sain kuitenkin tiedon, että minut on hyväksytty vaihto-opiskelijaksi Norjaan ja sain Learning Agreementin takaisin kohdekoulun leimalla.

20200110_105507.jpg

Seuraavaksi täytin SoleMoveen hakemuksen, jotta saisin Erasmus+ -rahoituksen sekä Lapin AMKin matkarahoituksen SoleGrantin kautta. Sitten irtisanoin asuntoni Torniossa sekä aloin pakkaamaan pikkuhiljaa. Saavuin Norjaan puolisoni kanssa heti joulun jälkeen, 25.12.2019. Saimme kyydin ystäviltämme Torniosta Luulajaan, josta otimme junan Narvikiin, Norjaan ja sieltä vuokrasimme auton ensimmäiseksi viikoksi. Narvikista ajoimme Harstadiin ja otimme hotellin pariksi ensimmäiseksi yöksi, sain avaimet asuntooni vasta 27.12.2019.

Opiskelut UiT:ssa alkoivat virallisesti 15.1.2020 ensimmäisellä luennolla, mutta koulu järjesti meille vaihto-opiskelijoille tapaamisen luennoitsijoidemme sekä opiskelijahyvinvointisäätiön toimitsijan kanssa edellisen viikon perjantaille. Tällöin tutustuimme kursseihin sekä koulun tiloihin ja saimme paikalliset opiskelijakorttimme.

20200104_142409.jpg

Luentoja meillä on pääsääntöisesti 1-2 viikossa, luennot kestävät vaihtelevasti 3-5 tuntia lyhyine taukoineen. Opiskelu on hyvin itsenäistä täällä, kuten yliopistolle tyypillistä onkin.

Luennoitsijat odottavat opiskelijoiden lukevan paljon asiaan liittyvää kirjallisuutta sekä tutkimuksia. Kurssit, jotka täällä käyn ovat Consumer Behaviour and Active Retailing, Social Media Marketing ja Dissertation in Business Administration, joista viimeinen on kurssi, jolla kirjoitamme periaatteessa opinnäytetyöhön verrattavissa olevan tutkielman, mutta emme kuitenkaan ”valmistu”.

Alussa on aina hankalaa kaiken hämmennyksen keskellä, mutta eiköhän tämä tästä. Palaan vielä myöhemmin keväällä kertomaan Norjassa asumisesta ylipäänsä!

Minun edesottamuksiani voi seurata Instagramissa nimellä @teamaatt tällä välin. Hauskaa ja talvista helmikuun puoliväliä!

Med vennlig hilsen,
Tea

20191228_134006.jpg



Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma hoitohenkilökuntaa osallistaen

22.1.2020



Teimme YAMK-opinnäytetyönä Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman osallistavilla menetelmillä.

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja selvittää hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin tilaa. Lapin Kuntoutus toimi tässä työssä työelämän toimeksiantajana.

Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia osallistavilla menetelmillä työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille.

Tutkimuskysymyksinä olivat:
1. Millainen on Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi Hyvän työpaikan kriteerit -kyselyn perusteella ja
2. Millainen on osallistavin menetelmin laadittu hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Lapin Kuntoutuksessa?

Kehittämistehtävän viitekehyksenä ja työhyvinvointikyselyn pohjana toimi Sairaanhoitajaliiton terveydenhuollon organisaatioiden työkaluksi kehittämä Hyvän työpaikan kriteerit, joka on luotu arvioimaan ja kehittämään työilmapiiriä sekä henkilökunnan työhyvinvointia.

Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi oli tulosten pohjalta tyydyttävä. Työhyvinvointikyselyn ja osallistavan työpajatyöskentelyn tuloksena muodostui työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille.

Kartoituksen pohjalta Lapin Kuntoutukselle saatiin konkreettinen työkalu tätä varten. Työkaluna on kirjallinen työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma, jota hoitotiimi voi esimiehen ohjaamana täydentää tarpeen mukaan.

Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma toimii hyvänä esimiehen työkaluna ja suunnitelman toteutumista seurataan työpaikan palavereissa.

Opinnäytetyön aikana nousi esille, etteivät työhyvinvointiin liittyvät kehitettävät asiat ole aina suuria, vaan pienistä asioista on hyvä lähteä liikkeelle. Tärkeänä seikkana nousi esille työntekijöiden mukaan ottaminen kehittämissuunnitelman laatimiseen. Työhyvinvointi on laaja ja monialainen käsite, joka merkitsee eri työntekijöille eri asioita. Työntekijöiden oma vastuu työhyvinvoinnista on merkittävä, mutta ilman hyvää henkilöstöjohtamista se ei onnistu.

Opinnäytetyötä voi hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla. Kehittämistehtävä tehtiin Lapin Kuntoutuksen hoitotyöntekijöille, joten siitä saatua tietoa ei voi suoranaisesti käyttää hyväksi, mutta työstä voi soveltaa aineistonkeruumenetelmät ja kehittämissuunnitelman tekemisen. Opinnäytetyötä voi hyödyntää terveydenhuoltoalan työpaikoilla. Työhyvinvoinnin tietoperustasta hyötyvät niin työntekijätasolla kuin johtotasolla olevat henkilöt.


Eevastiina Päivärinne
Minna Ravelin


Hyvinvointiosaamisen johtamisen koulutuksessa tekemäämme opinnäytetyöhön voi tutustua verkossa: Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma - osallistamalla kohti työhyvinvointia opinnäytetyöhön (Theseus)



Yritysfuusio ei näy työtekijöiden työolosuhteissa

7.5.2019



Yrityksen fuusioituminen voi luoda työyhteisössä jännitteitä ja kilpailutilanteitakin. Uutinen tulevasta fuusioitumisesta ei välttämättä ole työntekijälle mieluinen.

 Ilmassa leijuu kaksi vaihtoehtoa. Onko tämä uramahdollisuus vai seuraako tästä potkut? -- Työntekijän taloudellinen tasapaino on vaarassa. Kuitenkin myös fuusiolla voi olla positiivisiakin vaikutuksia.

Teimme Lapin ammattikorkeakoululle osana tradenomiopintojamme selvityksen, miten fuusioituminen vaikuttaa työntekijöiden työolosuhteisiin matkailualan yrityksissä.

 

Fuusiolla tavoitellaan positiivisia asioita

Työntekijälle yrityksen fuusioituminen näkyy esimerkiksi työtahdin kiristymisenä ja suurempana työtaakkana. Eräs kyselyyn vastaajista kertoi, että yrityskaupan myötä laskutustavoitteet nousivat. Kuitenkin isossa kuvassa fuusiolla on positiivisia vaikutuksia. Sillä pyritään kasvattamaan markkinaosuutta ja laajentamaan yrityksen toimialaa.

 

Työilmapiiri voi tulehtua

Kyselyyn vastanneista 67 % ei ollut havainneet fuusion vaikuttaneen työilmapiiriin. Loput 33% vastanneista kokivat, että työilmapiiri on muuttunut negatiivisesti. Esimerkiksi kerrotaan, että työpaikalla syntyi kuppikuntia ja pelättiin työsuhteiden irtisanomisia. Myöskin työyhteisössä on syntynyt epäilyjä, että ostetun yrityksen työntekijöillä olisi paremmat työehdot.

 

Laki suojaa työntekijää

Kun siirtyy vanhana työntekijänä uuteen työnantajan alaisuuteen, käytetään usein periaatetta, että työntekijän työsuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet pysyvät entisellään. Fuusio ei ole peruste muuttaa työehtoja. Oikeudet ja velvollisuudet säilyvät niin työntekijällä kuin työnantajallakin. Uusi työnantaja on vastuussa myös kaikista edellisen työnantajan maksamatta jääneistä saatavista. Tämä tukee kyselyn tulosta. 67% kyselyn vastanneista ei ole havainnut muutosta palkassa tai muissa eduissa.

Tutkimukseen vastasi 23 henkilöä, joista kuusi oli ollut mukana yrityskaupassa. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen vastaukset eroavat joltakin osin aiemman tiedon kanssa.

 

Kirjallisuutta ja lähteitä

Lahtinen M. 2017.Ostimme bisnestä, mitä pitää tehdä työntekijöiden kanssa - työsuhteista yrityskaupan yhteydessä. Kauppakamari 21.11.2017. Viitattu 30.4.2019 https://kauppakamaritieto.fi/fi/s/m/artikkelit/palkka-ja-tyo/ostimme-bisnesta-mita-pitaa-tehda-tyontekijoiden-kanssa-tyosuhteista-yrityskaupan-yhteydessa/
Numminen. Onko työntekijä turvassa yrityskaupassa? Tietoa työelämästä. Erto. Viitattu 30.4.2019 https://www.erto.fi/palvelut/tyo-ja-elama/toissa/3545-onko-tyoentekijae-turvassa-yrityskaupassa
Äijö E. 2017. Yritykset yhdistyvät vauhdilla- lopputulos on työntekijöiden vastuulla. Yrityskulttuuri. Yle 25.8.2017. Viitattu 30.4.2019 https://yle.fi/uutiset/3-9780133
Äimälä M. 2014. Mitä tarkoittaa “vanhana työntekijänä” siirtyminen? Hyötytietoa yrityksille. Elinkeinoelämän keskusliitto 11.3.2014. Viitattu 29.4.2019 https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2014/03/11/mita-tarkoittaa-vanhana-tyontekijana-siirtyminen/

Kirjoittajat

Heli Katainen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu
Annika Ronkainen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu
Okko Lievonen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu
Jani Karppinen, tradenomi, Lapin ammattikorkeakoulu



Osaaminen LUC-talouspalveluiden rakennuspalikkana

5.4.2019



Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun talouspalvelut valmistautuvat taloustoimintojen yhdistämiseen ja tulevaisuuden haasteisiin kartoittamalla ja kehittämällä henkilöstönsä osaamista.

Tavoitteena on tarjota ammattimaisia talous- ja rahoituspalveluita Lapin korkeakoulukonsernin toimijoiden ja sidosryhmien tarpeisiin. Tämä edellyttää osaavaa henkilöstöä ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä.

Selvitin Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) talouspalveluiden osaamisen nyky- ja tavoitetilaa YAMK-opinnäytetyössäni, jossa LUC talouspalveluille on toteutettu osaamiskartoitus ja laadittu osaamisen kehittämissuunnitelma.

Kehittämistyöhön haluttiin ottaa henkilöstö vahvasti mukaan. LUC talouspalveluiden tavoiteosaamiset määriteltiin henkilöstön yhteisessä työpajapäivässä ja osaamisen nykytila selvitettiin itsearvioinnilla. Talousosastojen esimiesten näkemykset kartoitettiin teemahaastatteluilla. Työpajapäivän ja esimiesten haastatteluiden tuloksista oli selvästi nähtävissä taloushallinnon alalle tyypilliset kehitysnäkymät.

Rutiininomaisen työn vähentymisen myötä muun muassa tulkinta- ja analysointiosaaminen tulee korostumaan.

Itsearvioinnin tulosten mukaan LUC talouspalveluissa taloushallinnon perusosaaminen on hyvällä tasolla, mutta tulevaisuudessa tarve on syvällisemmälle osaamiselle. Taloustietoa on kyettävä kokoamaan, analysoimaan, jalostamaan ja jakamaan siten, että se on hyödynnettävissä liiketoiminnan kehittämisessä.

Usein osaamisen tarkastelu rajoittuu substanssiosaamiseen, mutta tässä kehitystyössä haluttiin painottaa myös yleisten työelämäosaamisten merkitystä.

Tulevaisuuden talousasiantuntijalla pelkkä numero-orientoituneisuus ei enää riitä, vaan tarvitaan myös vuorovaikutustaitoja, innovatiivisuutta ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä.

Tämä suuntaus kävi ilmi myös LUC talouspalveluiden tavoiteosaamisissa. Erityisesti sosiaaliset taidot nousivat merkittävään rooliin. Yksi LUC talouspalveluiden arvoista on ”vastuullinen palvelu”, joka näkyi asiakaspalveluosaamisen korostumisena.

Osaamiskartoituksen myötä tunnistettiin osaamisen kehittämiskohteita, joista kehittämissuunnitelmaan valittiin kehittämis- ja muutososaaminen, tiimityöskentelytaidot, IT-ja järjestelmätaidot, palveluosaaminen, taloustiedon tulkinta- ja analysointiosaaminen sekä vero-osaaminen. Kehittämällä systemaattisesti kyseisiä osa-alueita mahdollistetaan LUC talouspalveluiden arvojen (vastuullinen palvelu, sujuvat prosessit ja mielekäs työyhteisö) mukainen toiminta.

Tässä kehittämistyössäni pyrin ensisijaisesti tunnistamaan LUC talouspalveluiden osaamisen kehittämiskohteita tiimi- ja yksikkötasolla. Tulevaisuudessa osaamisen kehittämistä voitaisiin viedä vielä yksityiskohtaisemmalle tasolle. Kehittämistoimenpiteet olisi tarpeen suunnitella tarkemmin ja kiinnittää huomiota myös henkilökohtaisiin osaamisen kehittämissuunnitelmiin.

Lisätietoja; Johanna Peltoperä, johanna.peltopera(ät)gmail.com, p. 044 5013 807



Avoimen vuorovaikutuksen kulttuuri ja itseohjautuvuus etätyön onnistumisen keskiössä

11.3.2019



Lapin ammattikorkeakoululle tehdyn YAMK-opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää etätyön mielekkyyttä tukevia toimia ja tukea työn paikkariippumattomuutta. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Telia Finland, jossa etätyötä tekee yhä useampi työntekijä. Opinnäytetyön tulokset ovat sovellettavissa kaikille tietotyötä tekeville aloille.

Tietotyötä tehdään yhä useammin toimiston ulkopuolella. Hajautetussa työympäristössä tulee ylläpitää avoimen vuorovaikutuksen kulttuuria ja työntekijöitä tulee ohjata itsenäiseen ongelmanratkaisuun sekä osaamisen omaehtoiseen kehittämiseen.

Etätyöskentely tuo toivottua joustoa työhön. Kuitenkin etätyöhön siirryttäessä tulee varmistaa, että työntekijät selviävät työpäivän aikana eteentulevista ongelmista itsenäisesti ja huolehtia, ettei etätyöntekijä eristäydy työyhteisöstä.

 

Ongelmanratkaisukyky korostuu etätöissä

Etätyöntekijän tulee osata toimia törmätessään teknisiin ongelmiin työpäivän aikana. Etätöissä apu ei ongelmatilanteissa ole välttämättä aina saatavilla ja ongelmanratkaisukyky korostuu.

Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijällä on riittävä tekninen osaaminen ennen etätyöskentelyn alkua. Tietotyö on entistä monimutkaisempaa, eikä eteentulevia tilanteita pysty aina ratkaisemaan annetuilla ohjeilla tai olemassa olevalla kokemuksella.

Muuttuvassa työympäristössä oman osaamisen ylläpito ja tehtävän hoidon kannalta oleellisen tiedon haku on yhä enemmän työntekijän itsensä vastuulla.

Teknologian hyödyntäminen vuorovaikutuksessa ja yhteisöllisyyden ylläpidossa

Vuorovaikutus kollegoiden kanssa vähenee etätöissä. Nykyteknologia mahdollistaa aika- ja paikkariippumattoman viestinnän, ja yritysten tulisikin hyödyntää monipuolisesti eri viestintäteknologioita vuorovaikutuksessa ja yhteisöllisyyden ylläpidossa. Esimiehen tulee ylläpitää henkilökohtaista vuorovaikutusta, ja varmistaa tiedonkulku myös etätyöntekijöille.

Hajautetussa työympäristössä työntekijän tulee huolehtia itse omasta näkyvyydestään organisaatiossa ja hyödyntää virtuaalisia kanavia verkostoitumiseen. Yrityksessä tulisi vallita avoin, luottamukseen perustuva vuorovaikutuksen kulttuuri.

Toimeksiannosta kehittämistehtäväksi

Opinnäytetyömme tutkimusaineisto kerättiin Telia Finlandissa kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin noin 160 etätyöntekijälle. Työntekijät työskentelevät ympäri Suomea. Kyselyssä selvitettiin etätyön mielekkyyttä tukevia toimia osaamisen, johtamisen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta.

Tämä opinnäytetyöartikkeli on osa moniammatillista artikkelikokoelmaa, joka koostetaan Lapin AMKin Digiajan palvelujohtamisen YAMK-opiskelijoiden opinnäytetyöartikkeleista.

Lisätietoja

Heidi Koivuperä
p. 040 3026161, heidi.koivupera(ät)pp.inet.fi
Antti Liekola
p. 040 3022168, antti.liekola(ät)pp1.inet.fi

 



Tornion Osuuspankin vakuutussäästöasiakkaan palveluodotus

21.12.2018



Vakuutussäästöasiakkaan palveluodotuksia käsittelevän YAMK-opinnäytetyöni tavoitteena oli löytää hoitomalli vakuutussäästöasiakkaiden hoitamiseksi asiakkaiden palveluodotusten mukaisesti.

OP Tornio oli työni toimeksiantaja, ja työskentelen yrityksessä asiakkuusasiantuntijana ajanvarauksella.

Op Tornio on itsenäinen asiakkaiden omistama vähittäispankkitoimintaa harjoittava suomalainen talletuspankki, joka kuuluu OP-ryhmään ja sijaitsee Torniossa.

Opinnäytetyöni rajoittui asiakkaiden palveluodotusten suhteen Suomi-yhtiöstä siirtyneiden vakuutussäästösopimusten asiakkaisiin ja sen tarkoituksena oli saada vastaus kysymykseen: Millaisia palveluodotuksia Suomi-yhtiöstä siirtyneillä vakuutussäästöasiakkailla on? Työssä ei käsitelty muita asiakkuuksia. Työhön liittyi tutkimus, joka suoritettiin kyselynä asiakkaille, joiden sijoitusvarallisuus on alle 50 000 euroa. Kyselyyn tuli vastauksia 15 kpl, vastausprosentti oli 75.

 

Taustaa

Osuuspankkiryhmässä teetettiin asiakaskysely vuonna 2015 ja kyselyn vastauksissa kävi ilmi, että asiakkaat odottavat pankin aktiivista yhteydenottoa. Samaa asiakkaat toivoivat myös Finanssialan keskusliiton myöhemmin teettämässä tutkimuksessa.

Myös omassa työssäni asiakaspalvelussa asiakkaat odottavat pankin säännöllisiä yhteydenottoja ja asiantuntevaa asiakaspalvelua.

Osa asiakkuuksista on vastuutettu tiettyjen kriteerien perusteella ja eri asiakasryhmiä hoidetaan tiettyjen hoitomallien mukaisesti, mutta tutkimuskohteena oleva asiakasryhmä ei kuulu mihinkään hoitomalliin. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää näiden asiakkaiden palveluodotuksia ja kehittää hoitomalli asiakkaiden palveluodotusten mukaisesti.

 

Tulokset ja hoitomalli

Tutkimustuloksista nousi esiin, että asiakkaat odottavat saavansa henkilökohtaista palvelua ja he arvostavat palvelutapahtuman joustavuutta ja asiakaspalvelun sujuvuutta. Asiakkaat odottavat myös pankin aktiivista yhteydenottoa.

Huolimatta digitalisaatiosta ja asioinnin muuttumisesta sähköisiin palveluihin odottavat asiakkaat enemmän konttoritapaamiselta kuin mitä asioinnilta verkkopankissa tai mobiilisovelluksessa. Huomion arvoista on myös, että toimihenkilön asiantuntemus on asiakkaan palveluodotuksiin eniten vaikuttava asia.

Kehitetty hoitomalli perustuu kahteen erilaiseen ryhmään; asiakkaat, joilla on kiinteäkorkoinen vakuutussäästö ja asiakkaat, joilla on sijoitussidonnainen vakuutussäästö. Ensimmäisen ryhmän asiakkaisiin ollaan yhteyksissä harvemmin ja toisen ryhmän asiakkaisiin vuosittain. Neuvottelu asiakkaan kanssa on syytä dokumentoida, jotta asiakas saa riittävää informaatiota. Kehitettyä hoitomallia voidaan mallintaa asiakaspalvelutyössä, jossa korostuu asiakaspalvelijan asiantuntemus.

 

Tiedustelut:

Tuula Olsen, olsentu(ät)gmail.com



Virtuaalisen tiimin etäjohtaminen

21.12.2018



Virtuaalisen tiimin johtaminen vaatii esimieheltä erilaisia toimintatapoja kuin ennen. Kasvokkain tapaamiset ovat harvinaisia ja viestintä sekä vuorovaikutus vaativat erityistä tarkkuutta. Esimies toimii etäjohtajana ja tiennäyttäjänä.

Opinnäytetyöni "Etäjohtaminen – esimiehen kokemus ja odotukset muutoksessa" kohdistuu yksikköön, jonka kaikki viisi tiimiä ovat virtuaalisia. Tiimin jäsenet sijaitsevat usealla paikkakunnalla ja useammassa tiimissä tiimipäällikkö ei ole samalla paikkakunnalla kenenkään tiiminsä jäsenen kanssa.

Etäjohtamisen suurimmat haasteet liittyivät kasvokkain tapaamisten vähäisyyteen, vuorovaikutukseen ja etäisyyksiin. Opinnäytetyöni on toteutettu kvalitatiivisella menetelmällä tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka tutkimusstrategiaksi valikoitui tapaustutkimus (case study). Siksi tutkimuksen tulokset sellaisenaan pätevät ainoastaan tutkimaani yksikköön. Itse tutkimuksen toteutin haastattelemalla jokaista tiimipäällikköä avoimin kysymyksin.

Virtuaalinen työympäristö on toimistotyössä yhä useammin todellisuutta. Se mahdollistaa tiimit, joiden jäsenet ovat eri paikkakunnilla ja se mahdollistaa myös etätyön. Onnistunut virtuaalinen työskentely edellyttää monenlaisia asioita. Tekniikan ja yhteyksien on toimittava riittävällä teholla, ettei työnteko keskeydy. Toimivan tekniikan lisäksi tarvitaan luottamusta; ilman sitä ei rakennu hyvää työilmapiiriä ja tekemisen tahtotilaa. On sovittava pelisäännöt tiimin jäsenten kesken ja toimittava niiden mukaisesti.

Monet sähköiset viestintävälineet mahdollistavat kuvan ja äänen välittymisen, jolloin ne voivat korvata fyysisen läsnäolon tarvetta. Sähköiset välineet eivät kuitenkaan tutkimustulosten mukaan kokonaan poista tarvetta kasvokkain tapaamisiin, vaan niitä halutaan edelleen muutaman kerran vuodessa.

Virtuaalisessa työskentelyssä viestimisen tarkkuus ja viestintävälineen valinta korostuvat ja aistihavainnoinnit jäävät vähemmälle. Virtuaalisessa ympäristössä muuttuu myös esimiehen rooli ja toimintatapa, kun lähiesimiehestä on tullut etäesimies.

Etäesimiehelle olisikin hyvä laatia käsikirjatyyppinen valmennusopas virtuaalisen työtehtävän haltuun saamiseksi. Työelämän virtuaalisuus liittyy olennaisesti tiimin jäsenten itsensä johtamiseen ja itseohjautuvuuteen, jolloin esimiehen tehtäväkenttä siirtyy enemmän hallinnolliselle puolelle ja esimies on enemmän suurten linjojen vetäjä kuin suorien vastausten antaja yksittäisiin pieniin kysymyksiin.

Elämmekö murroksessa matkaten lähes täysin virtuaaliseen maailmaan, jolloin ei enää edes kaivata fyysistä tapaamista? Tarvitseeko etäesimiestyön ollakaan lähiesimiestyön kaltaista? Tämä jää nähtäväksi tekniikan kehittyessä ja ihmisten sopeutuessa virtuaalisuuteen.


Kuva Katja Välimaa.jpg
Etäisyys voi olla myös mahdollisuus. Kuva: Katja Välimaa


Lisätietoja:

Päivi Mylläri
Puh. 040 746 5442
paivikmyllari(ät)gmail.com



Edellinen 1 2Seuraava
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK