kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Yhteistyötä nuoren mielenterveyden hyväksi
Blogikirjoitukset

Yhteistyötä nuoren mielenterveyden hyväksi

Pipsa Vilen ja Sanna Viinonen.
19.1.2021 9:00

Sairaanhoitaja (YAMK) Pipsa Vilen työskentelee lehtorina ja projektityöntekijänä Tulevaisuuden terveyspalvelujen osaamisryhmässä ja YTM Sanna Viinonen lehtorina ja projektityöntekijänä Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Loppuvuodesta 2020 valtakunnan uutisotsikoissa oli pääkaupunkiseudun nuorisojoukkojen väkivaltainen käyttäytyminen. Koronasta johtuen nuorten kokoontumispaikkoja on suljettu ja nuoret viettävät aikaansa aikuisista kulkijoista tyhjentyneillä kaduilla. Nuorten ollessa aikuisten silmien edessä näkyvämmin nousee huoli heidän hyvinvoinnistaan puheenaiheeksi. Erityisesti nuorten väkivallan teot ovat nostaneet esiin myös kysymykset nuorten mielenterveydestä sekä riittävästä tuesta mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.Kuinka tunnistaa tukea tarvitseva nuori? Kuinka tukea nuoren mielenterveyttä riittävän varhain ja miten?

Lapin ammattikorkeakoulu on yhtenä toteuttajana ESR:n sekä STEA:n rahoittamassa Yhtymäpinnassa nuori -hankkeessa. Hankkeen kohderyhmänä ovat yli 15-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Hankkeen päätoteuttaja on Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys ry, osatoteuttajina Lapin ammattikorkeakoulun kanssa ovat Tornion kaupungin sosiaalitoimi ja Pohjankodit Oy. Ammattikorkeakoulun osatoteutuksessa hankkeessa on muun muassa järjestetty koulutuksia sekä luotu digitaalinen materiaalialusta nuoria työssään kohtaaville ammattilaisille, erityisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan henkilöstölle. Näiden toimien tavoitteena on muun muassa parantaa nuorten palvelutarpeen varhaisempaa tunnistamista sekä lisätä ja kehittää alojen ammattihenkilöstön osaamista.

Mielenterveyttä voidaan määritellä eri tavoin. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan mielenterveys nähdään psyykkisenä hyvinvoinnin tilana, jossa yksilö ymmärtää itsessään olevat voimavarat, joiden avulla selviytyy elämään kuuluvista stressitilanteista, pystyy toimimaan mielekkäästi osana yhteisöjään (WHO, 2014). Mielenterveys muovautuu läpi ihmisen elämän henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen myötä. Suotuisissa olosuhteissa psyykkiset voimavarat lisääntyvät ja epäsuotuissa ne ovat uhattuina. Kulloinenkin kokemus mielenterveydestä on siis sidoksissa vallitsevaan tilanteeseen ja aikaan.

 

Mielenterveyden tukeminen on vuorovaikutusta

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt ja julkaissut Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman vuosille 2020-2030 (STM 2020). Strategian pääpainopisteitä ovat muun muassa lasten ja nuorten mielenterveys sekä mielenterveys pääomana, johon kannattaa satsata. Sen lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa ja sen eri toimialoilla ja -tasoilla. Nuoren näkökulmasta tämä tarkoittaa esimerkiksi ennaltaehkäisevien matalankynnyksen palveluiden olemassa oloa ja saatavuutta, mutta myös ymmärrystä siitä, miten nuori vahvistuu arkisissa elinympäristöissään turvallisten ja pysyvien ihmissuhteiden ja arjen rakenteiden ympäröimänä. Mielenterveysstrategian ajatuksena on tunnistaa mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin merkitys nopeatempoisessa ja eriytyvässä yhteiskunnassa. Aikuisen teot nuorten mielenterveyden tukemiseksi ovat yksinkertaisimmillaan puhetta, nuoren näkemistä ja hänen kuulemistaan arjen vuorovaikutustilanteissa kotona ja koulussa, mutta myös kaduilla ja kauppakeskuksissa.

 

Mielenterveystaitoja voidaan vahvistaa

Yhtymäpinnassa nuori -hankkeessa on tavoitteiden mukaisesti pyritty lisäämään työntekijöiden valmiuksia nuorten varhaiseen tukeen ja ongelmien tunnistamiseen. Lapin ammattikorkeakoulussa on toteutettu kasvatus-, hoito- ja opetushenkilöstölle Open-Moodle -pohjainen verkkoalusta. Alustalle on tuotettu ja koottu erilaista nuorten kohtaamistyötä tukevaa materiaalia sekä Lapin AMK:n projektityöntekijöiden asiantuntijavideoita. Videoiden sisältöinä ovat lapsen ja nuoren psyykkinen kehitys, nuorten päihdeongelmat ja niiden kohtaaminen sekä mielenterveyden tukeminen.

Tutkimusten mukaan mielenterveyshäiriöistä noin puolet alkaa jo ennen 14 vuoden ikää ja noin kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää.Nuoruusikään tultaessa mielenterveyshäiriöiden yleisyys kaksinkertaistuu. (THL 2019.) Jokaisella aikuisella on mahdollisuus tukea nuoren mielenterveyttä nuoren tavallisissa kehitysympäristöissä ja omassa arjessaan. Yhtymäpinnassa nuori- hankkeen koulutuksissa tuodaan esiin ja tuetaan mielenterveysstrategiankin mukaisesti mielenterveystaitoja ja sosiaalista vahvistamista kehittäviä työtapoja Länsi-Pohjan alueella. Hankkeen seminaarien sisältöinä ovat olleet muun muassa Nuoren ammatillinen kohtaaminen sekä nuorten tukeminen. Psykologi Minttu Postila kuvasi syyskuun seminaarissa nuorten tunnetaitojen vahvistamista mielenterveystaitojen kehittymisen näkökulmasta. Marraskuun seminaarissa esiteltiin hankkeessa kehitettyjä erilaisia toiminnallisia menetelmiä nuorten mielenterveyden tukemiseen ja sosiaaliseen vahvistamiseen, kuten Kuka minä olen-materiaalipaketti sekä Mikä fiilis- menetelmä.

 

Lopuksi

Nuorten mielenhyvinvointiin on panostettava, sillä suomalaisten mielenterveydessä ei ole havaittavissa samanlaista myönteistä trendiä kuin fyysisessä terveydessä. Työikäisten joukossa mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Jotta tilanne ei jatkuisi samankaltaisena ja tulevien sukupolvien työkyky on taattu, on mielen hyvinvoinnista pidettävä huolta ja nuorten mielenterveystaitoja vahvistettava nyt.

Lähteet

Postila, M. 2020. Psykologi. Luento. Nuorten tunnetaidot. 7.9.2020. Nuorten ammatillinen kohtaaminen. Yhtymäpinnassa nuori -hankkeen seminaari, Kemi.

THL. Lasten ja nuorten mielenterveys. Viitattu 11.11.2020. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/lasten-ja-nuorten-mielenterveys

Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Koslof, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu-ja 2020:6.

WHO 2014. Mental health: Strengthening Our Response. Viitattu 1.10.2020 https://www.who.int/ news-room/fact-sheets/detail/mental-health-strengthening-our-response

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle