kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Yhteisöllistä asumista mahdollistamassa
Blogikirjoitukset

Yhteisöllistä asumista mahdollistamassa

Annu Kuivaksen kasvokuva.Kuva: Jussi Pohjavirta
23.3.2021 8:29

Teollisen muotoilun (LAY) opiskelija Annu Kuivas työskenteli projektityöntekijänä Lapin ammattikorkeakoulun Dwell -Älykäs taloyhteisö -hankkeessa. "Kelomyyränä" hän asuu Domus Arctica -säätiön Kelo-talossa ja teki käyttäjätutkimusta opiskelijoiden yhteisöllisestä asumisesta.

logoja

 

 

Kolmannen kandivuoden opiskelijana olin enemmän kuin ilahtunut, kun minua kysyttiin harjoitteluun Dwell -hankkeeseen. Vaikka sivuaineena opiskelenkin valokuvausta ja Creative technologies -tuotemuotoilun kokonaisuutta, käyttäjäkokemus ja sen vaikutus moderniin muotoiluun kiinnostaa minua.

Projektissa olin osallisena jo ennen kuin pääsin edes palkkalistoille: talvella 2019 - 2020 esittelin DAS Keloa projektin käyttäjätutkimuksesta vastaaville Maileena Tuokolle ja Iida Kalliokoski Silvestrelle. Näytin Kelon yhteisöllisiä tiloja kuten pyykkitupaa, saunatiloja ja alakerran “olohuonetta” sekä asuntoani opiskelijan näkökulmasta.

Myöhemmin pohdimme vielä mahdollisia yhteisöllisiä tekijöitä, joita projektissa voitaisiin kehittää, sekä käyttöliittymää sovellukselle, joka mahdollisesti tulisi käyttöön dassilaisille. Vuotta myöhemmin Maileena kysyi minua myyräilemään Keloon projektityöntekijänä.

Mikä Kelo, mikä asukasyhteisö?

Dwell - Älykäs taloyhteisö -hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää älykkäiden järjestelmien hyödynnettävyyttä rakennus- ja kiinteistöalalla sekä edistää uutta yhteisöllisyyttä asumisessa. Dwell-hankkeeseen valikoitunut rakennus, DAS Kelon, päätarkoitus on palvella käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla, toimien samalla resurssi- ja energiatehokkaana osana rakennettua ympäristöä. Kelossa palveluita ja toimintoja tullaan testaamaan ja jatkokehittämään käyttäjätutkimuksen kautta ja testaamisen keinoin.

DAS Kelo on Domus Arctica -säätiön rakennuttama 8-kerroksinen opiskelija-asuinrakennus Rovaniemellä. DAS mainostaa Keloa yhteisöllisenä ja pienen ekologisen jalanjäljen kerrostalona, ja lähtökohtina talon suunnittelussa ja rakentamisessa ovatkin olleet Rovaniemen kaupungin kiertotalousstrategia, kestävän kehityksen periaatteet ja vaihtoehtoiset energiantuottamislähteet.

Kesällä 2019 valmistuneessa talossa yhteisöllisyys sekä kierto- ja jakamistalous on mahdollistettu muun muassa yhteisillä oleskelutiloilla, yhteiskäyttöisillä kulkuvälineillä (pyörät, auto) sekä näiden käyttöä palvelevilla varausjärjestelmillä, viiden pesukoneen ja kuivausrummun pyykkituvalla. Kelon ylimmässä kerroksessa sijaitsee hulppea saunatila, jonka yhteydessä on erikseen vuokrattava kokoontumis-/kerhotila sekä parveke. Pohjakerroksesta löytyy varaston lisäksi tila pyörien huoltamiseen.

Mutta kuinka yhteisöllisyys on käytännössä onnistunut DAS Kelossa? Sitä varten minut on palkattu tutkimaan sekä edustamaan opiskelija- ja asukasnäkökulmaa Dwell – Älykäs taloyhteisö -hankkeessa. Olen ollut Kelon asukas talon valmistumisesta saakka, ja hautonut monia kehitysideoita koskien erityisesti yhteisöllisyyttä, sekä kysymyksiä talon ekologisuuteen sekä energiansäästömetodeihin liittyen.

Minun osuuteni projektissa on siis ollut käyttäjätutkimus ja tietyntyyppinen vakoilu/myyräily DAS Kelossa: miten yhteisöllisyys asukkaiden mielestä ilmenee, mitkä asiat mahdollistavat yhteisöllisyyden tällä hetkellä ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Käyttäjätutkimusta olen suorittanut laajamittaisesti haastattelemalla opiskelukavereitani jotka asuvat kelossa, tuntemattomia asukkaita yleisissä saunavuoroissa ja jopa anonyymisti Jodel-appissä.

Yhteisöllisyyden benchmarkkausta

Tutkimusta on tehty myös muista olemassa olevista asukasyhteisöistä: Dwell-kehitystiimimme kävi nuuskimassa ilmapiiriä Oulun Lipporannassa Kotikatu365 -palveluntarjoajan tiloissa. Benchmarkkaus Lipporannassa antoi paljon informaatiota siitä, mikä taloyhtiössä on toiminut ja mikä ei, sekä miten asukkaat ovat suhtautuneet yhteisöllisiin asumisratkaisuihin: joskus “yhteisöllisyys” -sanana voi olla monille jopa kirosana.

Palveluntarjoaja Lipporannassa on kuitenkin luonut erinomaisen pohjan yhteisölliseen elämiseen taloyhtiössä: paljon erilaisia tiloja työntekoon, opiskeluun tai vaikka kokoustamiseen, rentoja oleskelutiloja ja yhteinen keittiö, suuri hotellimainen aula, erittäin hyvin varusteltu kuntosali, yhteiset saunatilat sekä varasto yhteiskäyttötavaroille ja -varusteille.

Kotikatu365:sen kruununjalokivenä toimii vuokrattava vierashuone, joka maksaa tietyn summan yöltä tai viikonlopulta. Vierashuone siis mahdollistaa sukulaisen tai vaikka kaverin kyläilyn paikkakunnalla, vaikka vuokra-asunnossa ei olisikaan ylimääräistä nukkumapaikkaa. Vierashuone on varattavissa Kotikatu365-portaalissa muiden yhteiskäyttötavaroiden ja -tilojen ohella varauskalenterin kautta. Asukkaat pääsevät kirjautumaan portaaliin, ja tekemään omia postauksia. Portaali toimii webissä, mutta on optimoitu myös mobiiliin ilman erillistä appiä.

Asukkaiden on helpompi aktivoitua, kun platformi on yhteisölle saatavilla. Asukkaat ovat jo jonkin verran aktivoituneet järjestämällä Tanssii Tähtien Kanssa -iltamia, neulontapiiriä, sekä yhdessä talossa oli asukkaiden oma WhatsApp-ryhmä jota kautta sopivat yhteistä tekemistä. Avainsanoina voisi jopa käyttää arjen helppoutta.

Toisin kuin DAS Kelossa, myyntivalttina ei toimi kestävä/ekologinen eläminen, eikä huoneistoihin ole integroitu älyä joka mahdollistaa esimerkiksi kulutustottumuksien tarkastelun. Sen sijaan vihreät arvot näkyvät kuitenkin jakamistalouden muodossa. Lipporannan imagoa on uuden palveluntarjoajan myötä lähdetty kehittämään siihen ajatukseen, että taloyhtiö sopii vauvasta vaariin. Erityisesti asukkaiksi tahdotaan nuoria pareja, vaikka asumiskonseptissa asunnon omistajuus on edelleen vahvasti läsnä.

Kaksi ihmishahmoa hämärässä tilassa jossa viherää valoa taustalla.
Kuva 1. Benchmark matkalla Lipporanta Kotikatu 365

Myyräilyä saunan lauteilta käsin

Aikaisempi kokemukseni käyttäjätutkimuksesta painottuu vahvasti pääaineeni kurssitehtäviin: millaiset tuotteet ihmisille tuntuvat luontevilta ja ergonomisilta, onko jonkin tuotteen/palvelun toiminnallisuus epäkäytännöllistä tai voisiko vaikkapa jonkun palvelun kuvaannollinen palvelupolku olla tehokkaampi.

Siksipä asumisen tutkimus oli minulle uusi asia, jonka ansiosta löysinkin itselleni luovimman tavan kerätä tietoa aktiivisesti: saunomalla kelolaisten kanssa. Ihmisillä tapaa luontaisesti tulla keskustelua jonkin arkisen tekemisen lomassa, ja tällöin informaatio on yleensä myös suodattamatonta.

Oman elämäni yhteisöllisyys pyöriikin lähtökohtaisesti paljon saunan ympärillä, ja syksyllä 2019 perustin DAS Kelon Sekasaunojat -ryhmän itselleni sekä ystävilleni, jotka Kelossa asuvat. Facebook -ryhmä eskaloitui Akateemiset Sekasaunojat -whatsapp-ryhmäksi, jossa on jäseniä niin kelosta kuin muistakin DASin asunnoista, sekä muita opiskelijoita. Koronan takia jäsenien osallistumisprosentti on ottanut hieman osumaa, mutta edelleen löytyy saunojia joiden kanssa viettää iltaa, pohtia maailman menoa ja pelailla yhteistiloissa saunavuoron jälkeen.

Tästä lähti ajatukseni yhteisöllisyyden tutkimukseen saunan lauteilta käsin; suomalaisessa kulttuurissa sauna on kuitenkin tärkeimpiä yhteisöllisyyden elementtejä! Saunassa on aikoinaan synnytty, saunottu, ja kuoltua ruumis puhdistettu. Saunassa ovat yhdessä niin perheenjäsenet, ystävät kuin tuiki tuntemattomat ihmiset, mikä tekee saunakulttuuristamme uniikin muuhun maailmaan verrattuna.

Projektin ansiosta minäkin pääsin oikeasti astumaan ulos mukavuusalueeltani ja lähdin käyttäjätutkimus mielessä kokeilemaan DAS Kelon yleisiä saunavuoroja. Naisille ja miehille on suunnattu erilliset vuorot maanantaisin ja tiistaisin, ja vuorot kestävät kolme tuntia. Vuorot eivät DASin suorittamien kyselyjen mukaan ole kovinkaan tiheässä käytössä mutta onnekkaasti omalle kokeilukerralleni kuitenkin sattui kolme tuntematonta henkilöä lisäkseni, joita pääsin haastattelemaan projektin tienoilta.

Kokemuksia Kelosta

Ajatuksia, kokemuksia ja kehitysehdotuksia olen harjoitteluni aikana kerännyt suunnasta jos toisestakin. Tutkimuksen kohteena ovat pääasiassa olleet henkilöt, joiden kanssa vietän kelossa huomattavasti aikaa, mutta hain myös itselleni tuntemattomien kelolaisten kokemuksia. Näitä sainkin kerättyä - etenkin saunoessa, kuten edellisessä kappaleessa kerroin.

Asukkaiden yleinen kuva DAS Kelon yhteisöllisyydestä on positiivinen, mutta kehitettävää silti löytyy. Yleiset tilat, etenkin sauna ja alakerran olohuone, saivat kehuja kaikilta haastateltavilta. Keskustelua syntyi laajasti niin yhteisistä välineistä ja tiloista; yleisissä saunavuoroissa kävijät eivät ole tavanneet kovinkaan paljoa muita asukkaita, ja toiveissa olisi esimerkiksi yhteiset sekasaunavuorot niin, etteivät mahdolliset kaveriporukat joutuisi saunomaan aina hajanaisesti. Sekasauna mahdollistaisi myös muunsukupuolisille ongelmattomamman tilanteen, mikäli tahtoo asukkaana käyttää yleisiä saunavuoroja.

Kehitysideoita yhteisöllisyyteen haastateltavilla oli enemmän kuin tarpeeksi.

- Kesäksi Kelon pihalle tarvitsisi keinutuolin tai edes pöytäryhmän, että ulkonakin pystyisi viettämään aikaa ja pitämään piknikkejä.

-Käytävään tai yhteistilaan olisi mukava saada kelolaisten oma kirjojen vaihto/lainauspiste kiertotaloudellisuuden edistämiseksi.

- Olisi mukavaa järjestää koko talon tupaantuliaiset avoimet ovet -tyylillä niin, että asukkaat saisivat käydä halukkaiden asunnoissa rupattelemassa ja juomassa kupposen teetä.

- Tarve ilmoitustaululle. DASin tiedotteita on liimattu oviin ja ikkunoihin joten jo pelkästään sen kannalta joko perinteiselle tai digitaaliselle ilmoitustaululle olisi käyttöä. Tähän myös opiskelijat saisivat ilmaistua itseään talon sisällä.

Toiveissa kelolaisilla kuitenkin on, että asukkaat olisivat aktiivisempia, ja haastateltavat totesivat myös että yhteisöllisyyteen tarvittaisiin jonkinlaisia platformeja jotka mahdollistaisivat vaivattoman kommunikoimisen kaikkien asukkaiden kesken. Netin välityksellä olisi helppo jutella muiden asukkaiden kanssa, kutsua ihmisiä pelailemaan alakerran olohuoneeseen, kysellä lenkkiseuraa tai vaikkapa pyytää sokeria lainaan naapurilta.

Tällä hetkellä DAS Kelossa majailevat opiskelijat tarvitsevat vain ponnahduslaudan, joka antaisi motivaatiota tutustua uusiin ihmisiin ja aktiivisesti rakentaa talon yhteisöllisyyttä - oma-aloitteisesti. Onneksi Dwell -hankkeessa kehitetty Kuluma-sovellus on nimenomaan olemassa tätä tarkoitusta varten.

Keväällä 2021 ilmestyvä sovellus on projektin näkyvimpiä lopputuloksia Dwell - Älykäs asumisyhteisö -hankkeessa. Sovelluksen kautta asukkaat saavat mahdollisuuden yhteisöllisyyden rakentamiseen DAS Kelon sisällä, ja tulevaisuudessa ehkä myös muiden Domus Arctican opiskelija-asuntojen välillä.

Sovelluksen kautta kelolaiset saavat myös mahdollisuuden seurata omaa veden- ja sähkönkulutusta, mikä ei muuten onnistuisi asukkaiden maksaessa kiinteää käyttömaksua mainituista mukavuuksista. Kulutuksen seuranta voi motivoida pelillisyydellään asukkaista aktiivisesti seuraamaan ja jopa muuttamaan kulutustottumuksiaan: sovelluksesta näkee oman kulutuksen lisäksi koko talon kulutuskeskiarvon, ja tunteehan sitä itsensä paremmaksi ihmiseksi, jos oma kulutus on alle yhteiskulutuksen keskiarvon.


Kuvanäkymiä Kuluma-sovelluksesta.
Kuva 2. Dwell hankkeessa kehitetty Kuluma mobiilisovellus

Lopuksi

Työni päättyy tammikuussa, ja voin rehellisesti todeta nauttineeni projektityönteosta ja tiedon tuottamisesta enemmän kuin kuvittelin. Ensimmäiseksi oman alani työkokemukseksi harjoittelu Dwell-hankkeessa oli onnenpotku; harvoin tulee vastaan työkavereita ja projektipäällikköä jotka saavat aikaan vain hyvää mieltä ja motivoitumista jokaisen viikkopalaverin jälkeen. Työskentely oli mielenkiintoista ja opin itse paljon niin tutkimuksen teosta kuin omista mielenkiinnonkohteistani sekä osaamisestani.

Kuluman julkaisua odotellessa!

Lähteet

https://www.das.fi/fi/Asunnot/Alueet/Rantavitikka-Kelo/DAS-Kelo/77369c44-5fc5-4fd0-9571-b873ade35759

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle