Videoilla kipinää kieltenopetukseen

Monimediaisuutta opetukseen

Videot mahdollistavat monimediaisten oppimateriaalien ja tehtävien laatimisen. Opiskelijat ja oppimistyylit ovat erilaisia. Sen vuoksi monipuoliset materiaalit ja opetusmenetelmät auttavat edistämään oppimista ja eriyttämään opetusta.

Videoihin perustuvaan opetukseen on tarjolla laaja valikoima erilaisia digitaalisia työkaluja. Sopivia välineitä ovat muun muassa PowToon, Edpuzzle, Educaplay, Lumen5, Adobe Spark ja Flipgrid.

Videoita voi tehdä alusta asti itse, käyttää apuna valmiita malleja tai muokata olemassa olevia videoita lisäämällä niihin tehtäviä. Videoita voi laatia niin uuden opiskeltavan asian esittelyyn, opettamiseen, itseopiskeluun, kertaukseen tai vaikkapa ohjeiden antamiseen. Myös opiskelijat voivat esitellä osaamistaan videoiden muodossa.

Tässä kirjoituksessa keskityn videoiden hyödyntämiseen kieltenopetuksessa. Esimerkkeinä ovat englannin opetukseen laatimani opetusvideot ja videotehtävät.

Videoiden suosiosta hyötyä opetukselle

Top Tools for Learning 2018 -kyselyn mukaan videopalvelu Youtube oli vuonna 2018 suosituin digitaalinen väline. Sitä käytettiin eniten henkilökohtaisessa ja ammatillisessa oppimisessa, ja toiseksi eniten työssä oppimisessa ja koulutuksessa. Youtube on ollut jo viimeisten 12 vuoden ajan suosituimpien oppimisvälineiden joukossa.

Myös opetusvideoiden tekemiseen tarkoitetut PowToon, Edpuzzle ja Adobe Spark on mainittu suosituimpina Top Tools for Learning 2018 -listalla. Videoiden suosiosta kertovat myös videoihin perustuvat ilmiöt. SuomiTube.fi -sivusto listaa lähes 15 000 Youtube -kanavaa, joista videoita voi etsiä 14 kategoriasta. Vlogit.fi -listalla on puolestaan lähes 4000 vlogia. Suosituimmilla videoilla on satoja miljoonia näyttökertoja.

Videoiden tekemiseen motivoivat mahdollisuus ilmaista itseään, käyttää luovuuttaan, oppia uutta ja jakaa sisältöjä helposti. Videoiden avulla voi myös olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Viihdyttämisen tai opettamisen lisäksi videot välittävät tunnekokemuksia ja jäävät siten tehokkaammin mieleen kuin kirjoitettu teksti tai kuvat.

Videoiden tehokkuus on huomattu myös muun muassa sisältömarkkinoissa. Videot kiinnittävät asiakkaiden huomion ja sitouttavat heitä. (Matikainen 2015, Perus 2019.)Videoiden suosioita ja tehokkuutta kannattaa hyödyntää myös opetuksessa. Videot motivoivat oppimaan monimediaisuutta hyödyntämällä. Ne toimivat elävänä oppimateriaalina perinteisen tekstimuotoisen materiaalin rinnalla tai sen sijasta. Videon katsominen on houkuttelevampaa kuin pitkien verkkotekstien lukeminen.

Monimediaisuus tehostaa kielenoppimista

Monimediaisuus viittaa monilukutaitoisuuteen ja medialukutaitoon toimintaympäristöissä, joissa hyödynnetään teknologiaa. Tekstien tuottamiseen ja välittämiseen käytetään eri medioita. Tekstit voivat olla monimuotoisia, esimerkiksi videoita, äänitteitä tai graafisia esityksiä. (Luukka 2013, Sintonen & Kumpulainen 2019.)

Sekä opettajilta että opiskelijoilta vaaditaan monilukutaitoisuutta monimediaisissa verkkoympäristöissä, joihin opetus ja oppiminen yhä enemmän siirtyy.

Monimediainen kieltenopetus hyödyntää visuaalisuutta yhdistämällä kuvaa, ääntä ja puhetta. Monimediaisuus tuo kipinää opetukseen, sitouttaa opiskelijoita ja herättää heidän kiinnostuksena. (Salmon 2017.)

Monimediaisessa kieltenopetuksessa ei ole kuitenkaan kyse pelkästään välineistä tai menetelmistä. Kyse on kokonaisuudesta. Oppimateriaalit yhdistyvät tavoitteisiin, työskentelytapoihin, osaamisen arviointiin ja palautteenantoon. (Jalkanen & Taalas 2015).

Mahdollisuuksia videoiden käyttöön opetuksessa on monia riippuen tavoitteista, opetusmenetelmistä ja oppimisympäristöistä. Videoita käytetään muun muassa käänteisopetuksessa eli flippauksessa (Flipped Classroom), jossa niillä on keskeinen rooli. Opiskelijat perehtyvät opiskeltavaan asiaan ennen oppitunteja itsenäisesti lyhyiden videoklippien tai muun digitaalisen materiaalin avulla. (Salmon 2017, Itä-Suomen yliopisto 2019.)

Flippaus sopii hyvin myös kieltenopetukseen. Opiskelijat voivat opiskella videoiden avulla yksilöllisesti omaan tahtiinsa. Videoilla voidaan tuoda kieltenopetukseen autenttisuutta ja inhimillistää digitaalisia sisältöjä. Motivaatiota lisää se, että itseopiskellusta asiasta tulee myöhemmin pystyä puhumaan oppitunneilla. (Salmon 2017.) Oppitunneilla voidaan keskittyä kielenoppimisen kannalta olennaiseen eli suulliseen viestintään, vuorovaikutukseen ja opitun soveltamiseen käytännössä.

Esimerkkejä videoiden sovellustavoista esitellään kirjoituksessa From lecturing to engagement – with video.

Videot valtaavat kieltenopetuksen

Vuonna 2016 tehdyn kyselyn mukaan ammattikorkeakoulujen kieltenopettajat käyttivät videoita lähinnä opiskelijoiden suullisten esitysten tallentamiseen. Sen sijaan kieltenopettajat eivät itse laatineet opetusvideoita. Opettajat eivät myöskään esimerkiksi antaneet palautetta videoiden muodossa. Tämän kyselyn perusteella videoiden hyödyntäminen kieltenopetuksessa nähtiin selkeänä kehittämiskohteena. (Juurakko-Paavola & Haukijärvi 2016.)

Vuoden 2016 jälkeen videoiden käyttöön on selkeästi paneuduttu ammatillisen kieltenopetuksen kehittämishankkeissa. Digitala svensklärare -hankkeessa lisättiin ruotsin opettajien osaamista digitaalisten välineiden käytössä. Mukana oli myös videoiden käyttö kieltenopetuksessa. Hankkeessa toteutettiin opetuskokeiluita, joita esitellään hankkeen verkkosivuilla. Kokeiluihin videoiden käytöstä voi tutustua esimerkiksi käytetyn sovelluksen, aihepiirin tai ammattialan mukaan.

Korkeakoulujen ruotsin ja suomi toisena kielenä opettajien DIGIJOUJOU -hankkeessa (Aalto yliopisto 2019) on myös paneuduttu videoiden käyttöön. Hankkeessa on muun muassa kehitetty videotyöpajatyöskentelyä. Videotyöpajoissa opiskelijoilla on mahdollisuus tuottaa omaa videomateriaalia ja kehittää samalla kielitaitoaan. (Huhtala ym. 2019.) Hankkeen blogissa jaetaan kokemuksia ja ideoita digitaalisuuden hyödyntämisestä.

Lapin AMKin tekniikan ja liikenteen alalla on kehitetty kieltenopetuksen digitaalisuutta ja kielten monimuoto-opetusta parin viime vuoden aikana. Siinä yhteydessä selvitin muun muassa opetusvideoiden tekemiseen sopivia työkaluja. Seuraavaksi esittelen muutamia tekemiäni videomateriaaleja ja niiden käyttötarkoituksia.

Videot oppimisen ohjaamisessa

Oppimista voi ohjata laatimalla lyhyitä videoita opintojakson sisällön ja sen Moodle -ympäristön esittelyyn. Laadin tällaisia ohjausvideoita tekniikan alan englannin opetukseen Powtoonilla.

Powtoonilla tehdyt esitykset ja videot näyttävät animaatiolta. Powtoon tarjoaa valikoiman valmiita mallivideoita. Niitä voi muokata haluamakseen vaihtamalla ja lisäämällä erilaisia liikkuvia kuvia ja objekteja. Videon voi tehdä myös itse ilman mallipohjia. Videoihin voi lisätä taustamusiikkia Powtoonin valikoimasta tai äänittää omaa puhetta.

Kuviossa 1 näkyy Powtoon -videon tekemisen vaiheita. Tekeillä oleva video esittelee ammattikielen opintojaksoa ja sen rakennetta Moodlessa. Oikealla on objektigalleriat. Sieltä voi valita haluamansa objektit videoon ja ajoittaa niiden ilmestyminen alhaalla näkyvällä aikajanalla.



Kuvio 1. Opintojakson esittelyvideon tekeminen

Powtoon -videoon voi tuoda kuvia myös omalta laitteelta. Kuvion 1 esimerkissä on otettu mukaan kuvakaappaus Moodlesta. Muutaman minuutin pituisen videon tekemiseen kuluva aika riippuu siitä, kuinka paljon haluaa muokata valmiita mallivideoita.

Ammattialan englannin opintojaksojen sisältöihin kuuluu suullisen esityksen pitämiseen oman alan aiheesta. Esitystaitojen opettamista varten tein kolme lyhyttä opetusvideota. Videoiden aiheita ovat esityksen rakenne, kuulijoiden huomioiminen, havainnollistaminen ja englanninkieliset esitysfraasit.

Kuviossa 2 on kuvakaappaus videolta esityksen rakenteesta. Video on kokonaisuudessaan katsottavissa täällä.

Kuvio 2. Ohjevideo esityksen rakenteesta

Videot ammatillisten sisältöjen opetuksessa

Kieltenopetuksessa voi hyödyntää autenttisia ammattialan aiheita käsitteleviä videoita. Edpuzzle on työkalu, jolla näihin videoista saa vuorovaikutteisia lisäämällä niihin aktivoivia tehtäviä. Tehtävät voivat olla monivalintaa tai avoimia kysymyksiä.

Opiskelijoidensa tulokset tallentuvat, mikäli opiskelijat ovat kirjautuneet Edpuzzle -luokkaan. Kuviossa 3 näkyy tällainen luokka , johon saman opintojakson videotehtävät on koottu.


Kuvio 3. Edpuzzle -luokka

Kuviossa 4 alla on esimerkki Edpuzzlella laaditusta monivalintatehtävästä Youtube -videoon. Videon aiheena on tietotekniikan insinöörin työtehtävät.


Kuvio 4. Monivalintatehtävä videolla

Videoon lisätyt kysymykset näkyvät vihreinä merkkeinä, joiden kohdalla video pysähtyy. Opiskelijan on vastattava kysymykseen ennen kuin hän pääsee eteenpäin. Opiskelija saa välittömästi palautteen tehtävästä lähetettyään vastauksen. Hän voi myös katsoa videon useamman kerran ennen vastaamista.

Educaplay on monipuolinen työkalu, jolla voi laatia erilaisia aktiviteetteja kieltenopetukseen mukaan lukien tehtäviä videoihin. Valittu video jaetaan sopiviin osiin (segment), joihin sitten lisätään tehtävät. Kuviossa 5 alla näkyy videon osat, joihin kuhunkin liittyy tehtävä.



Kuvio 5. Tehtävien lisääminen valmiiseen videoon Educaplaylla

Videoon voi lisätä eri typpisiä tehtäviä samoin kuin Edpuzzelilla. Kuviossa 6 on esimerkki monivalintatehtävästä ammattialan videoon.



Kuvio 6. Monivalintatehtävä valmiiseen videoon

Tekstit videoiksi

Lumen5 on tekoälyyn perustuva sovellus, joka muuttaa tekstit automaattisesti videoiksi. Lopputuloksena on dioista tai sivuista koostuvia esityksiä, joihin voi myös lisätä taustamusiikkia. Videoihin voi myös äänittää omaa puhetta tai selostusta.

Lumen5 jakaa tekstin automaattisesti pienempiin osiin. Videoihin voi liittää esimerkiksi aiheeseen liittyviä kuvia tai lyhyitä videoklippejä ilmaisesta kuva- ja videopankista.

Lumen5:lla laadin videotiivistelmiä ammattialan aiheita käsittelevistä verkkoteksteistä ja artikkeleista. Videot upotettiin Moodleen opintojaksojen työtiloihin, jonne myös alkuperäiset tekstit oli linkitetty. Opiskelijoilla oli mahdollisuus lukea alkuperäinen artikkeli ja katsoa siitä tehty videotiivistelmä.

Kuviossa 7 alla näkyy vasemmalla teksti, joka muutetaan videon muotoon. Videon diojen oikealla puolella ovat muokkausvaihtoehdot. Tämän videon aiheena on kulttuurien väliseen neuvotteluun valmistautuminen englanniksi.


Kuvio 7. Videon tekemistä Lumen5:lla

Toinen esimerkki on maanmittausalan artikkelista tekemäni video (kuvio 8). Oikealla näkyvät Lumen5 -videon jakamisvaihtoehdot. Videot voi halutessaan jakaa myös sosiaalisessa mediassa Facebookissa ja Instagramissa.

Kuvio 8. Videotiivistelmä ammattialan artikkelista ja videon jakamisvaihtoehdot

Videoita itseopiskelun tueksi

Adobe Sparkilla voi luoda videotarinoita, jotka näyttävät ammattimaisilta. Videoihin voi äänittää omaa puhetta ja/tai lisätä taustamusiikkia ja kuvia valmiista valikoimasta. Tekstistä ja kuvista voidaan luoda visuaalisia esityksiä moniin eri tarkoituksiin. Helppo -ja monikäyttöisyytensä vuoksi Adobe Spark sopii myös opiskelijoiden tuotosten esittämiseen videon muodossa.

Tein Adobe Sparkilla videoita ammattialan aiheiden opiskeluun. Kuviossa 9 on tekeillä video maanmittausalan aiheesta. Alapalkissa näkyvät videon diat, oikealta voi vaihtaa tekstin ja kuvan asettelua, valita eri teemoja tai taustamusiikkia. Dian alalaidassa näkyvän mikrofonin käynnistämällä voi esitykseen äänittää puhetta.


Kuvio 9. Adobe Spark -video ammattialan aiheesta

Opiskelijat tutustuivat itsenäisesti myös ammattialan raportin kirjoittamiseen ja lähdeviitteiden käyttöön Adobe Spark -videoiden avulla. Näihin opetusvideoihin äänitin itse selostuksen. Kuviossa 10 on kuvakaappaus Moodlesta lähdeviitteiden käyttöä käsitelevältä sivulta, jonne videomateriaali on lisätty.


Kuvio 10. Lähdeviitteiden opiskelua Moodlessa Adobe Spark -videoiden avulla

Englannin valmentavalle opintojaksolle tein Adobe Spark -videoita tärkeimmistä kielioppiasioista. Äänitin videoille selostuksen ja lisäsin esimerkkejä lyhyinä teksteinä. Videot lisättiin opintojakson Moodle -ympäristöön. Opiskelijoiden tehtävänä oli kerrata kielioppiasia videon avulla itsenäisesti ennen oppitunteja. Tunneilla keskityttiin soveltaviin harjoituksiin ja opitun vahvistamiseen. Kuviossa 11 on esimerkkinä tekemäni video aikamuotojen kertaukseen.


Kuvio 11. Aikamuotojen kertaamista Adobe Spark -videon avulla

Lopuksi

Opetus digitalisoituu vauhdilla. Videoiden käyttö on yksi tehokas tapa lisätä opetuksen monimediaisuutta digitaalisissa oppimisympäristöissä. Videot monipuolistavat opetusta ja herättävät uudenlaista kiinnostusta ja kipinää opiskeltavaan asiaan.

Videot taipuvat monenlaisiin opetus- ja oppimistilanteisiin, tehtäviin ja oppisisältöihin. Videot toimivat erinomaisesti oppimisen ohjaamisessa, mutta myös ammatillisten sisältöjen opetuksessa. Kieltenopetukseen videoiden käyttö tarjoaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia yhdistää visuaalisuutta, interaktiivisuutta ja vuorovaikutusta.

Lähteet

Aalto yliopisto 2019. DIGIJOUJOU -hanke. Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Viitattu 20.8.2019. https://blogs.aalto.fi/digijoujou/.
Digitala svenskläräre 2019. Ammatillisten ruotsin opettajien koulutushankkeen satoa keväältä 2019. Viitattu 20.8.2019. https://digitalasvensklarare.wordpress.com/.
Huhtala, E., Björkberg-Suominen, M., Manner-Kivipuro, J. & Aalto-Friman, S. 2019. Videotyöpajatyöskentely kieltenopetuksessa. Kirjoitus DIGIJOUJOU -blogissa 17.4.2019. Viitattu 20.8.2019. http://digijoujou.blogspot.com/2019/04/.
Itä-Suomen yliopisto 2019. Tervetuloa flippauksen pariin. Viitattu 27.8.2019. http://www.uef.fi/web/flippaus.
Jalkanen, J. & Taalas, P. 2015. Monimediaisen kielten opetuksen tutkimus: teknologian integroinnista pedagogiseen kehittämiseen. Teoksessa: Jakonen, T., Jalkanen, J., Paakkinen, T. & Suni, M. (toim.) Kielen oppimisen virtauksia – Flows of langugage learning. AFinLAn vuosikirja. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry., 172−186. Viitattu 15.8.2019. http://journal.fi/afinlavk/article/view/49416.
Juurakko-Paavola, T. & Haukijärvi, T. 2016. Digitaalinen amk-kieltenopetus – utopiaa vai arkipäivää? HAMK Unlimited: Professional 12.12.2016. Viitattu 23.8.2019. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/digitaalinen-amk-kieltenopetus-utopiaa-vai-arkipaivaa/.
Luukka, M-R. 2013. Opetussuunnitelmat uudistuvat. Tekstien lukijasta ja kirjoittajasta monilukutaituriksi. Kielikoulutuspolitiikan verkoston verkkolehti 12/2013. Viitattu 26.8.2019. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2013/opetussuunnitelmat-uudistuvat-tekstien-lukijasta-ja-kirjoittajasta-monilukutaituriksi.
Matikainen, J. 2016. Vloggaaminen ja tubettaminen ilmiöinä. Viitattu 12.8.2019.
https://jannematikainen.wordpress.com/2016/09/13/vloggaaminen-ja-tubettaminen-ilmioina/.
Matikainen, J. 2015. Mikä motivoi sisällön tuottamiseen? Viitattu 12.8.2019.
https://jannematikainen.wordpress.com/2015/06/11/mika-motivoi-sisallon-tuottamiseen/.
Perus, J. 2019. 10 syytä ottaa video osaksi sisältömarkkinointia.
Kirjoitus Videolle – Videotuotannon ja videomarkkinoinnin blogissa. 12.6.2019.
http://blogi.videolle.fi/10-syyta-ottaa-video-osaksi-sisaltomarkkinointia.
Salmon, G. 2017. From lecturing to engagement – with video. Viitattu 13.8.2019. https://www.gillysalmon.com/blog/from-lecturing-to-engagement-with-video.
Sintonen, S. & Kumpulainen, K. 2019. Monilukutaito moninaisuutena, toimintana ja osallisuutena. AV-arkki. Viitattu 26.8.2019. http://mediataidekasvattaa.fi/oppimateriaalit/mita-tarkoittaa/artikkeli-sara-sintonen-ja-kristiina-kumpulainen-monilukutaito-moninaisuutena-toimintana-ja-osallisuutena/.
Top Tools for Learning 2018. Results of the 12th Annual Digital Learning Tools survey. Viitattu 9.8.2019. https://www.toptools4learning.com/home/.