Mielekkään työn löytäminen ja työmarkkinoilla pärjääminen edellyttävät itsetuntemusta ja osaamisen esille tuontia. Muuttuva työelämä, polveilevat työurat ja siirtymät koulutus- ja työuralla edellyttävät omien vahvuuksien tunnistamista ja näkyväksi tekemistä.
Korkeakoulujen tulee kasvattaa tulevaisuuden työelämätaidoilla varustettua, osaavaa työvoimaa. Ohjauksen keskeiseksi kysymykseksi nouseekin, miten tuemme yksilöä löytämään ja hyödyntämään vahvuuksiansa pärjätäkseen tulevaisuuden työelämässä.
Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuudet
Nykypäivän työmarkkinat vaativat syvempää itsetuntemusta. Työelämän lisääntyneet vaatimukset kasvattavat myös ohjauksen tarvetta työllistymisen tukemisessa. Yksi keskeinen ohjauksen osa-alue on auttaa opiskelijoita tunnistamaan ja sanoittamaan omat vahvuutensa. (Vaaraniemi 2016.)
Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on tehdä jokainen oppija yhä tietoisemmiksi omista kyvyistään ja vahvuuksistaan. Kyse on 24 luonteenvahvuudesta, joita voidaan jäsentää VIA -luokittelulla. Luokitus perustuu positiiviseen psykologiaan, jonka perusajatuksena on yksilön vahvuuksiin keskittyminen ja niiden hyödyntäminen uusien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Luonteenvahvuudet ovat henkilön luonteenpiirteitä ja psykologisia ominaisuuksia. Niiden käyttö on myönteistä ja opittavissa olevaa. Niitä voidaan harjoitella ja kehittää. Omien luonteenvahvuuksien tunnistaminen, käyttäminen ja vahvistaminen hyödyttävät arkielämää, opiskelua ja työn tekemistä. (Uusitalo-Malmivaara ja Vuorinen 2019, 32-34; Uusitalo-Malmivaara 2015.)
Positiivisen psykologian luonteenvahvuuksia on kutsuttu tulevaisuuden työelämätaidoiksi. Ne ovat usein avaintekijöitä työllistymisen, työssä viihtymisen, työssä menestymisen sekä työhyvinvoinnin kannalta (Wenström, Koukari & Guttorm 2018).
Kun ihminen toimii alueella, jossa luonteenvahvuudet, kyvyt, taidot, osaaminen, kiinnostukset, resurssit ja arvot kohtaavat, toimii hän voimavyöhykkeellään. Silloin ihminen innostuu, onnistuu ja voi hyvin. Hän kukoistaa työssään ja elämässään. (Wenström 2019.)
Vahvuusperustainen ajattelu ja positiivinen pedagogiikka alkavat olla tuttuja jo peruskoulussa. Wenström ym. (2018) pohtivat oivallisesti artikkelissaan, miten positiivista pedagogiikkaa voisi hyödyntää ja soveltaa myös ammatillisessa koulutuksessa, jossa lähtökohtina ovat vahvuuksille perustuva yksilöllinen polku sekä työelämässä tarvittavan osaamisen ja valmiuksien hankkiminen. Jatkuva oppiminen, ammatillinen ja henkilökohtainen kasvu sekä työkyvyn ylläpitäminen edellyttävät positiivista käsitystä omista vahvuuksista oppijana ja osaajana. (Wenström ym. 2018.)
Vahvuusperustainen ajattelu ja ohjaus soveltuu peruskoulun lisäksi ammatilliseen koulutukseen, miksi ei myös korkeakouluihin?
Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen Lapin korkeakouluissa
Korkeakouluopiskelijoiden urapolut muodostuvat yhä useamman työnantajan ja työtehtävän jatkumosta. Korkeakoulutettujen työelämätaidoissa korostuu kyky tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksia. Ohjauksen keskeisenä päämääränä on varmistaa, että korkeakoulujen opiskelijat saavat hyvät valmiudet löytää itselleen mielekkäitä tulevaisuuden työllistymispolkuja ja yhdistää opinnoissa muodostunut osaaminen henkilökohtaisiin vahvuuksiin.
Korkeakouluihin tarvitaan ohjauskäytäntöjä, jotka tukevat entistä enemmän opiskelijoiden orientoitumista tulevaisuuteen ja vahvuuksien tunnistamiseen. Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston ESR-rahoitteisessa Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen (VAHTO) -hankkeessa (1.8.2019–31.12.2021) on lähdetty kehittämään Lapin korkeakouluopiskelijoiden tulevaisuusohjauksen käytänteitä. (Lapin yliopisto 2019.)
Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus tarkoittaa VAHTO-hankkeessa laajaa ohjausajattelua. Ohjausosaamisen kehittämisessä hyödynnetään ja yhdistellään erilaisia menetelmiä ja uraohjaukseen liittyviä lähestymistapoja.
Vahvuusperustainen ohjaaminen perustuu ajatukselle, jonka mukaan myönteisten elämän- ja urastrategioiden valinta pohjaa kykyyn tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksia (Uusiautti 2019, 36-38).
Tulevaisuusohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia reittejä sekä näkemään tulevaisuus avoimena, useita erilaisia vaihtoehtoja sisältävänä elämänvaiheena (Turun yliopisto 2017, 11).
VAHTO-hankkeen ensiaskeleet
Hankkeen tavoitteena on kehittää korkeakouluopiskelijoiden vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen käytäntöjä ja menetelmiä sekä rakennetaan näistä koostuva, korkeaopiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän haasteisiin vastaava VAHTO-ohjausmalli yhdessä korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Toimenpiteitä ovat
1) selvittää korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä ja ohjaustarpeita
2) tutustua ura- ja tulevaisuusohjauksen käytänteisiin ja menetelmiin
3) kehittää vahvuusperusteista ohjausta korkeakouluissa osallistavissa työpajoissa
4) toteuttaa vahvuusperusteisen ohjauksen pilotteja korkeakouluissa
5) muotoilla hankkeen kokemusten ja hyvin käytäntöjen pohjalta VAHTO-ohjausmalli.
Hanke on käynnistynyt elokuussa 2019. Hankkeen alussa on perustettu verkko- ja Facebook-sivut, joiden kautta jaetaan tietoa ja markkinoidaan tulevia tapahtumia. Projektiryhmä on kokoontunut ahkerasti ja tehnyt toimintasuunnitelman toimenpiteiden eteenpäin viemiseksi. Benchmarkkaus on käynnissä.
Lapin ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta vastavalmistuneille on toteutettu lokakuussa kysely ohjauksen tilasta ja tarpeesta Lapin korkeakouluissa. Kyselyn aineiston analysointi on käynnissä ja ensimmäisiä tuloksia saadaan julkaistua lähiaikoina.
Benchmarkkauksesta ja kyselystä saatua informaatiota hyödynnetään VAHTO-työpajojen suunnittelussa. Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehitystyötä tehdään osallistavissa työpajoissa (kuva1). Osallistujat tuottavat työpajoissa ja pilottikokeiluissa kokemustietoa sekä kehittävät aktiivisesti ohjaustyökaluja ja -menetelmiä.
Kuva 1. VAHTO-työpajat
Hankkeen tuloksena syntyvä VAHTO-ohjausmalli on vahvuusperusteinen tulevaisuusohjauksen toimintamalli, joka koostuu ohjauksen menetelmistä, toimintatavoista sekä viitekehyksistä. Tavoite on, että vahvuusperusteinen tulevaisuusohjaus jää luontevaksi osaksi korkeakouluopiskelijoiden ohjaustyötä.
Hankkeessa tuotetaan tietoa, tutkimusta, osaamista ja käytänteitä vahvuusperustaisuuden ja tulevaisuusohjauksen kehittämiseksi. Tuloksia hyödynnetään Lapin korkeakoulujen opetus-, ohjaus- ja kehittämistyössä opiskelijoiden menestymisen mahdollistamiseksi.
Lopuksi
Vahvuutensa tuntevia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Valmiudet mukautua, ilo oppia ja kokeilla uutta sekä ajatella luovasti ovat tärkeitä vahvuuksia kaikille työntekijöille. Osaamisen ennakointi oman työn, tiimin ja työorganisaation näkökulmasta tulee korostumaan, koska työskentelytavat ja työympäristö muuttuvat jatkuvasti. (Elo 2017.)
Myös Uusiautti (2019) kuvaa menestyksen avaimiksi yksilön halua ottaa vastaan haasteita, oppia uutta, kehittää itseä ja kykyä arvioida omien ominaisuuksien soveltuvuutta eri asioihin ja tilanteisiin. Kun vahvuudet ovat tiedossa ja käytössä, pystymme suoriutumaan työssämme paremmin. Menestymisessä hyvän itsetunnon, kehittämishalukkuuden ja vahvuuksien avulla pystymme ponnistelemaan eteenpäin ja uusia mahdollisuuksia avautuu. (Uusiautti 2019, 137-139.)
Opiskelijoiden ohjauksen kehittäminen on yhteinen asia: kehittämistyöhön tarvitaan sekä henkilökunnan, opiskelijoiden että sidosryhmien tukea ja panosta. Tullaksemme tietoisiksi vahvuuksistamme, tarvitsemme ohjausta ja työkaluja. Vahvuuksien tunnistaminen ja niiden vahvistaminen tulisi olla olennainen osa urapolun rakentamista.
Koska emme tiedä millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan emmekä tiedä millaisia tulevaisuuden työpaikat ovat, on tärkeä rohkaista opiskelijoita miettimään, miten kasvattaa osaamista ja tulevaisuuden työelämätaitoja sekä vahvistaa kykyä menestyä.
Vastuumme ohjaajina on valjastaa hyvän ammattiosaamisen rinnalla opiskelijamme sellaisilla taidoilla, joilla heidän on mahdollista menestyä kilpailukykyisinä muuttuvilla työmarkkinoilla.
Lähteet
Elo 2017. Työntekijän vahvuudet tulevaisuuden työelämässä. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon Blogi. Luettu 2.12.2019 https://elomedia.elo.fi/artikkelit/tyontekijan-vahvuudet-tulevaisuuden-tyoelamassa .
Lapin yliopisto 2019. VAHTO-hanke. Luettu 29.11.2019 www.ulapland.fi/vahto .
Turun yliopisto 2017. Tulevaisuus -paljon mahdollista! Tulevaisuusohjauksen työkirja. Luettu 29.11.2019. https://tulevaisuusohjaus.fi/wp-content/uploads/2018/05/Tulevaisuusohjaus-2.0.pdf .
Uusiautti, S. 2019. Tunnista vahvuutesi ja menesty. Helsinki: Kirjapaja.
Uusitalo-Malmivaara, L. 2015. Hyveet ja luonnonvahvuudet. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) Positiivisen psykologian voima, 63-84. Juva: Bookwell Oy.
Uusitalo-Malmivaara, L. ja Vuorinen, K. 2019. Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Vaaraniemi, A. 2016. Vahvuudet työllistymisen ja urasuunnittelun voimavarana. Luettu 28.11.2019. https://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2016/10/20/vahvuudet-tyollistymisen-ja-urasuunnittelun-voimavarana/ .
Wenström, S., Koukkari, M. & Guttorm, T. 2018. Positiivista osaamisperusteista pedagogiikkaa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Luettu 2.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938970.
Wenström, S. 2019. Työskenteletkö sinä voimavyöhykkeelläsi? Luettu 29.11.2019. https://www.linkedin.com/pulse/ty%C3%B6skenteletk%C3%B6-sin%C3%A4-voimavy%C3%B6hykkeell%C3%A4si-sanna-wenstr%C3%B6m/