kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / VAHTO - Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus -hankkeen kyselyn alustavia tuloksia Lapin ammattikorkeakoulussa
Blogikirjoitukset

VAHTO - Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus -hankkeen kyselyn alustavia tuloksia Lapin ammattikorkeakoulussa

Kangastie ja Löf.jpg
28.4.2020 9:00

TtM Helena Kangastie työskentelee TKI ja O -erityisasiantuntijana ja KM Jonna Löf oppimis- ja ohjauspalvelujen erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulussa.

VAHTO- vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen -hanke käynnistyi 1.8.2019 ja kestää 31.12.2021 saakka.

Hankkeen tuloksena syntyy korkeaopiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän tulevaisuuden haasteisiin vastaava VAHTO-ohjausmalli ja korkeakouluopiskelijoita ohjaavien ura- ja tulevaisuusohjausvalmiudet kehittyvät. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden valmiudet tunnistaa erityisvahvuutensa, määrittää uratavoitteita ja onnistua opintojen ja työelämän välisissä siirtymissä paranevat.

Hankkeen yhtenä toimenpiteenä toteutettiin kysely Lapin ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta valmistuneille. Kyselyn avulla selvitettiin valmistuneiden korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä, tarpeita ja odotuksia työelämään valmistavasta ohjauksesta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään hankkeen työpajoissa ja VAHTO-mallin kehittämisessä.

Kysely lähetettiin yhteensä 5083 Lapin ammattikorkeakoulusta vuosina 2015-2019 AMK- ja YAMK- koulutuksista valmistuneille. Kysely toteutettiin 8.10.2019 - 31.20.2019 välisenä aikana. Vastauksia tuli ammattikorkeakoulusta valmistuneilta yhteensä 234. Eniten vastauksia tuli sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalta sekä tekniikan alalta. Vastaushetkellä vastaajista 85,5, % oli työelämässä.

Tässä kirjoituksessa kuvaamme VAHTO-hankkeessa tehdyn kyselyn alustavia tuloksia Lapin ammattikorkeakoulussa. Pohdimme tulosten perusteella jatkossa kehitettäviä ja huomioitavia ohjauksen kehittämistarpeita.


Vahvuuksien tunnistamisen tahot ohjauksessa

Vastaajista suurin osa koki, että vahvuuksien tunnistamisessa suurin rooli oli opiskelijakavereilla, opettajatuutorilla ja muulla opetushenkilöstöllä. Vastauksissa yllättävää oli se, että 34 % vastaajista koki, että ei ollut saanut lainkaan ohjausta muulta organisaation ohjaushenkilöstöltä vahvuuksiensa tunnistamiseen ja 49 % ei tiennyt mahdollisuudesta laisinkaan.

Löf ja Kangastie kaavio 1.JPG

Kaavio 1. Ohjaustahot vahvuuksien tunnistamisessa.

Vahvuuksiin perustuvissa opintoihin liittyvissä valinnoissa ohjausta oli saatu vastaajien mukaan opiskelukavereilta, opettajatuutoreilta tai muulta opetushenkilöstöltä. 85 % vastaajista koki, että ei ollut saanut lainkaan tai ei tiennyt mahdollisuudesta, että muu ohjaushenkilöstö voisi ohjata vahvuuksien tunnistamiseen.

Löf ja Kangastie kaavio 2.JPG

Kaavio 2. Ohjaustahot vahvuuksiin perustuvissa opintovalinnoissa.

Vahvuuksien tunnistamisessa ja vahvuuksiin perustuvissa opiskeluvalinnoissa opiskelijaterveydenhuollolla, opiskelijatuutoreilla tai muulla oppilaitoksen henkilöstöllä ei vastaajien mielestä ollut erityisen suurta roolia.


Vahvuuksien tunnistaminen opinnoissa

Vastaajat kokivat, että vahvuuksien soveltaminen opiskelussa liittyi pääosin harjoitteluun.

’’Harjoittelupaikan ohjaaja tuki, kannusti ja kertoi vahvuuksista ym. Vaati paljon, mutta myös ohjasi. Hyvät kaksi harjoittelua, joista oppi paljon.’’

Lisäksi vastauksissa tuli esille myös vahvuuksien soveltaminen opinnäytetyöhön ja keskusteluihin opettajan, opiskelijakavereiden ja harjoittelun ohjaajan kanssa.

’’Opinnäytetyötä tehdessä sain ohjaajalta palautetta ja kannustusta samoin kuin omalta opettajatuutorilta, joka kannusti jatkamaan opintoja ylempään tutkintoon.’’

’’Opiskelukavereiden kanssa keskusteltiin vahvuuksista. Minulle itselleni oli selvää jo alusta asti, mihin suuntaan haluan opintoja suunnata …”

’’Muistaakseni järkeilin itse kuinka soveltaa ja kehittää omia vahvuuksiani. Erilaisten harjoittelujen aikana ymmärsin varsin hyvin, millaisesta työstä pidän ja missä olen parempi."

Vastaajat kuvasivat vahvuuksien hyödyntämisen mahdollisuuksia harjoittelussa muun muassa asiakastyössä, itsenäisessä työssä, käytännön työtehtävissä ja ihmisten kohtaamisessa ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

’’Jokaisessa harjoittelussa koen että omat vahvuudet tulee jollakin lailla esiin."

’’Olin haastattelun tekijä eräässä tehtävässä ja olen hyvä kohtaamaan ihmisiä, jolloin pääsin hyödyntämään vahvuuksia.’’

’’Kielitaito on eräs vahvuus, jota saatoin käyttää työssä sekä töiden organisointi sekä vuorovaikutustaidot asiakaspalvelutehtävissä sekä työyhteisön sisällä.’’

Vastaajien mukaan vahvuuksien tunnistaminen opinnoissa liittyy pääosin harjoitteluun, opinnäytetyöhön ja keskusteluihin eri osapuolten kanssa. Vahvuuksia koettiin voivan hyödyntää muun muassa asiakastyössä, itsenäisessä työssä, käytännön työtehtävissä ja ihmisten kohtaamisessa ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Vahvuuksien huomioiminen työllistymisen suunnittelussa

Suurin osa vastaajista koki, että he pystyivät huomioimaan vahvuuksiaan paljon tai jonkin verran työllistymisen suunnittelussa. Vastaajista 92 % oli kyennyt huomioimaan vahvuuksiaan työtehtävien etsimisessä, 80 % työnantajan valinnassa ja 91 % työhakemusten ja ansioluettelon päivittämisessä.

Löf ja Kangastie kaavio 3.JPG

Kaavio 3. Vahvuuksien huomioiminen työllistymisen suunnittelussa

Vastaajat toivat esiin avoimissa vastauksissa vahvuuksien hyödyntämisessä tulevaisuuden ja työllistymisen suunnittelussa erityisesti hakeutumisen omien vahvuuksien mukaisiin työpaikkoihin ja -tehtäviin.

’’Pyrin etsimään töitä missä pääsen käyttämään vahvuuksiani joka päiväisessä työskentelyssä ja mahdollisesti kehittämään niitä vielä paremmiksi mitä ne nyt ovat...’’

Vastaajat kokivat, että vahvuuksien hyödyntäminen oman työllistymisen suunnittelussa toteutuu hyvin. Vahvuuksia pystyi huomioimaan työtehtävien etsimisessä, hakuasiakirjojen päivittämisessä ja työnantajan valinnassa.

 

Kehittämiskohteita

Vastaajat esittivät avoimissa vastauksissa kehittämiskohteiksi vahvuudet huomioivaan ja tulevaisuuteen suuntaavaan ohjaukseen seuraavia asioita:

• yksilöllinen huomioon ottaminen
“Enemmän henkilökohtaista ohjausta "

• kahdenkeskiset ohjauskeskustelut
“Minusta olisi pitänyt puhua enemmän opettajien ja ohjaajien kanssa kahden kesken niistä vahvuuksista ja kehittämiskohteista eikä vain siitä mikä kiinnostaa.”

• palautteen antaminen
’’Palaute. Pienillä sanoilla ja positiivisilla asioilla voi olla suurikin merkitys yksilölle sen suhteen että oppii tunnistamaan omia vahvuuksia ja luottamaan itseensä.’’

• henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen tasaisesti opintojen aikana.
“Opettajien pitäisi pystyä keskittymään ajan kanssa opiskelijoihin. Olla aidosti kiinnostuneita kiinnostus opiskelijoita ja heidän osaamistaan ja vahvuuksiaan kohtaan’’

“Voisi kehittää sitä, että olisi samantapaisia "kehityskeskusteluja" kuin nykyajan työelämässä.’’

Kyselyn avoimissa vastauksissa esille tulleet kehittämiskohteet ovat tuttuja myös aikaisempien selvitysten ja tulosten perusteella. Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden antaman vuosipalautteen perusteella palautteen antaminen on vuosi toisensa perään ilmaistu tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Yksilöllinen ja henkilökohtainen ohjaustarve konkretisoituu esimerkiksi HOPS-keskusteluissa, joita opettajatuutorit ja opinto-ohjaajat käyvät.


Pohdintaa

Kyselyn vastausprosentti jäi pieneksi, ja tästä johtuen tulokset eivät ole yleistettävissä. Kyselyn tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia ja selittävät ohjauksen ilmiötä vastaajien näkökulmasta. Kyselyn käsittely jatkuu alakohtaisten ja avoimien vastausten analysoimisella ja tulosten esittämisellä. Tuloksia hyödynnetään korkeakoulujen ohjauksen kehittämisessä, hankkeen työpajoissa ja Vahto-mallin luomisessa (Löf, 2020).

Vastausten perusteella ohjausta antavia tahoja on useita ja on tärkeää, että ohjausta saa tulevaisuudessakin useammalta taholta. Jokaisella on velvollisuus ja oikeus antaa tietoa, neuvoa ja ohjata opiskelijaa opinnoissaan ja uran ja tulevaisuuden suunnittelussa sekä ohjata oikean tiedon lähteille. Näissä edellä mainituissa tehtävissä on tärkeää hyödyntää työntekijöiden osaamista ja asiantuntijuutta.
Tärkeää on myös ymmärtää tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun eroja. On eri asia antaako tietoa, antaako neuvontaa ja antaako ohjausta. Ohjauksesta puhuttaessa on tärkeää tarkentaa käsitteiden merkitysten, määrittelyjen ja ohjaustoimijoiden työnjakoon ja tehtäviin liittyviä asioita ja työnjaon suhdetta. (Menestyjäksi Lapissa strategia vuoteen 2025)

Muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaamisessa on tärkeää kehittää vahvuuksiin perustuvaa tulevaisuusohjausta ja osaamista. Tämä tarkoittaa ohjauksessa vahvuuksien tunnistamista ja tukemista. Ohjaus on tällöin vuorovaikutteista keskustelua, jossa opiskelijalla on aktiivinen rooli ratkaisujen etsimisessä omista lähtökohdistaan käsin. Opiskelija on oman elämänsä asiantuntija.


Lähteet:

Löf, J.2020. Vahvuusperustaisella ohjauksella tulevaisuuden työelämään. Pohjoiset tekijät - Lapin ammattikorkeakoulun blogi. Viitattu 28.4.2020

Menestyjäksi Lapissa. Maakunnallinen tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen strategia vuoteen 2025. Viitattu 22.2.2020.

VAHTO-hanke: https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet ja www.ulapland.fi/Vahto sekä www.facebook.com/vahvuusperustainen

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK