Insinööri Marko Mehtälä toimii opetus- ja oppimispalveluiden palvelupäällikkönä LUC-palveluissa.
Tekoäly on ilmiönä nuori (Aalto-yliopisto, taidetta ja tekoälyä). Vuonna 2022 tekoäly breikkasi. Ei siis hajonnut, vaan löi itsensä läpi useiden ihmisten tietoisuuteen. Moni meistä on saanut lukea, kuinka tekoäly on luonut taidetta muutamien asiasanojen avulla tai kuinka tekoäly ohjelmoi pyydettyjä asioita ja osaa muuttaa ohjelmakoodia ohjaavien kysymysten avulla (Iltalehti) (Yle).
Loppuvuotta 2022 kohden myös LUC-palveluiden eOppimispalveluihin alkoi kantautua opettajien huolestuneita yhteydenottoja, kuinka tekoäly voitaisiin ”paljastaa” opiskelijan kirjoittamasta esseestä? Oliko syntynyt oppimisen kannalta uusi uhka, joka muuttaisi opetusmenetelmiä perinpohjaisesti? Pitäisikö valvomattomat esseet nyt muuttaa valvotuiksi?
Näitä kysymyksiä pohditaan varmasti monissa oppilaitoksissa ja siksi päätin kysyä aiheesta suoraan keskustelun kohteelta, ChatGPT tekoälyltä. Tein siis haastattelun, jossa tekoäly pääsi vastaamaan näihin päivänpolttaviin kysymyksiin. Haastattelu on alla, MM olen minä ja CGPT on tekoäly. Tekoälyn vastaukset olen kopioinut suoraan, niitä mitenkään muokkaamatta.
Uhkaako tekoäly oppimista ja miten opettaja voi tunnistaa mahdollisen huijauksen?
MM: Voiko tekoäly olla uhka oppimiselle?
CGPT: Tekoäly voi olla uhka oppimiselle, jos se korvaa ihmisten tekemän oppimisen tai jos se käyttää vääriä tai harhaanjohtavia tietoja oppimisen perustana. Tekoäly voi myös luoda liiallisen riippuvuuden oppijasta, mikä saattaa heikentää hänen kykyään itsenäisesti ajatella ja ratkaista ongelmia. On tärkeää varmistaa, että tekoäly käyttää luotettavia ja oikeita tietoja oppimisen perustana ja että ihmiset saavat tarpeeksi tukea ja ohjausta tekoälyn avulla tapahtuvaan oppimiseen.
MM: Onko olemassa plagioinnintunnistusohjelmia, jotka tunnistavat tekoälyllä tuotettua tekstiä?
CGPT: On olemassa plagioinnintunnistusohjelmia, jotka pystyvät tunnistamaan tekoälyllä tuotettua tekstiä, jos se on kopioitu verkosta tai jos se on lähes identtistä jo olemassa olevan tekstin kanssa. Plagioinnintunnistusohjelmat etsivät samankaltaisuuksia tekstien välillä ja ilmoittavat mahdollisista plagioinneista. Ne eivät kuitenkaan välttämättä pysty havaitsemaan tekoälyn tuottamaa tekstiä, jos se on muokattu huolellisesti ja siinä on tehty riittävästi muutoksia, jotta se eroaa alkuperäisestä tekstistä. Plagioinnintunnistusohjelmat ovat parhaimmillaan apuna tekstin lähteiden ja viitteiden tarkistamisessa, mutta ne eivät välttämättä pysty havaitsemaan kaikkia tekoälyn tuottamia plagiointeja.
Tässä vaiheessa olin varsin tyytyväinen tekoälyn antamiin vastauksiin, vaikkakin jälkimmäiseen kysymykseen se vastasikin hieman ympäripyöreästi. Jatkoin haastattelua ja laitoin tekoälyä hieman ahtaammalle. Osaisiko se antaa joitakin konkreettisia esimerkkejäkin? Vaikkapa ne esseet, miten opettaja voi olla varma, että opiskelija on itse kirjoittanut tekstin?
MM: Kuinka opettaja voi tarkastaa, ettei opiskelija ole käyttänyt tekoälyä esseen kirjoittamiseen?
CGPT: On useita tapoja, joilla opettaja voi tarkistaa, ettei opiskelija ole käyttänyt tekoälyä esseen kirjoittamiseen:
1. Voit pyytää opiskelijaa selittämään esseensä ideat ja perustelut omilla sanoillaan ja kysyä häneltä kysymyksiä esseen sisällöstä. Tämä auttaa sinua hahmottamaan, onko opiskelija ymmärtänyt esseen aiheen ja pystyykö hän perustelemaan sen omia ajatuksiaan käyttäen.
2. Voit verrata esseetä muihin saman aiheen esseisiin ja tarkistaa, etteivät ne näytä samanlaisilta tai että ne sisältävät samoja ilmaisuja tai fraaseja. Tämä voi olla merkki siitä, että opiskelijat ovat kopioineet tai plagioineet toisiltaan tai käyttäneet tekoälyä apuna.
3. Voit käyttää tekstinplagioinnin havaitsemiseen tarkoitettuja ohjelmia, jotka verrtaisivat esseitä verkossa oleviin teksteihin ja ilmoittaisivat mahdollisista plagioinneista.
4. Voit pyytää opiskelijoita toimittamaan esseensä Word-tiedostona, jotta voit tarkistaa tekstin muokkaushistorian ja nähdä, onko esseessä tehty merkittäviä muutoksia tai lisäyksiä sen jälkeen, kun opiskelija on sen aloittanut.
5. Voit pyytää opiskelijoita esittämään esseensä suullisesti ja kysyä heiltä kysymyksiä esseen sisällöstä. Tämä auttaa sinua hahmottamaan, onko opiskelijalla todellinen ymmärrys esseen aiheesta.
Tekoäly antoi ratkaisuiksi jopa pedagogisia menetelmiä, mikä on hienoa. Olisin toki voinut jo kysymyksessäni pyytää vaikkapa kymmenen ratkaisua, mutta tyydyn kyllä noihin viiteenkin. Tässä vaiheessa olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, että tekoäly saattaa tuottaa ihan hyvääkin suomenkilistä tekstiä, vaikka kielialueena olemme marginaaliryhmää.
Jatkan haastattelua. Pohdin, että miten voisin kehittää tehtäviäni, jotta tekoäly ei ratkaisisi niitä niin helposti. Kysytäänpä sitä sitten.
MM: Millaiset tehtävät ovat oppimisen kannalta hyviä, joihin ei saa suoraa vastausta tekoälyltä?
CGPT: Oppimisen kannalta hyviä tehtäviä ovat ne, jotka edistävät ajattelua, ongelmanratkaisua, luovuutta ja itsenäistä ajattelua. Nämä tehtävät voivat olla esimerkiksi seuraavia:
1. Onko sinulla omaa ajattelua edistäviä tehtäviä, jotka vaativat oppijoilta omaa ajattelua ja loogista päättelykykyä?
2. Onko sinulla tehtäviä, jotka edistävät luovuutta ja kykyä luoda uusia ideoita?
3. Onko sinulla tehtäviä, jotka edistävät ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä ratkaista monimutkaisia ongelmia?
4. Onko sinulla tehtäviä, jotka vaativat oppijoilta itsenäistä ajattelua ja kykyä tehdä päätöksiä omista lähtökohdistaan?
Nämä tehtävät ovat hyviä oppimisen kannalta, sillä ne edistävät ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja, joita tarvitaan elämässä ja työelämässä. Ne eivät myöskään anna suoraa vastausta tekoälyltä, vaan ne vaativat oppijoilta omaa ajattelua ja ratkaisutaitoja.
Taas tuli ihan hyviä ideoita, mutta minusta hieman ”ylätasolla” kerrottuna, joten pyydän tarkennusta.
MM: Kerro lisää.
CGPT: Tekoäly voi tarjota monia hyödyllisiä työkaluja oppimiseen, mutta se ei kuitenkaan voi korvata ihmisten tekemää oppimista tai ajattelua. On tärkeää, että oppijat saavat tarpeeksi tukea ja ohjausta tekoälyn avulla tapahtuvaan oppimiseen, mutta heidän tulee myös saada harjoitella ajattelua, ongelmanratkaisua ja luovuutta itse. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tehtävien avulla, jotka edistävät ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Nämä tehtävät voivat olla esimerkiksi keskusteluja, debatteja, projekteja tai case-tehtäviä, jotka vaativat oppijoilta omaa ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Nämä tehtävät voivat olla erittäin hyödyllisiä oppimisen kannalta, sillä ne edistävät ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja, joita tarvitaan elämässä ja työelämässä.
Hieman pitkä ja ympäripyöreä vastaus. Siitä löytyy kuitenkin hyviä tehtäväesimerkkejä, joita voi hyödyntää sekä lähi- että etäoppimisessa.
Mitä mahdollisuuksia tekoäly voi tuoda opetukseen?
Asiaa oli nyt käsitelty hyvin pitkälti siltä näkökulmalta, että tekoäly olisi uhka oppimiselle. Mitä neuvoja tekoälyllä olisi antaa oppimisen mahdollistajana?
MM: Miten opettaja voi hyödyntää tekoälyä opetuksessaan?
CGPT: Opettaja voi hyödyntää tekoälyä opetuksessaan monin tavoin, esimerkiksi seuraavasti:
1. Tekoäly voi tarjota lisämateriaaleja ja tehtäviä oppimisen tueksi. Tämä voi tehdä oppimisesta tehokkaampaa ja mielekkäämpää.
2. Tekoäly voi tarjota ajantasaista ja laajaa tietopohjaa oppimisen perustana. Tämä voi auttaa oppijoita saamaan lisää tietoa aiheista, jotka kiinnostavat heitä, ja lisätä heidän mielenkiintoaan oppimiseen.
3. Tekoäly voi tarjota pikaopastusta ja apua ongelmatilanteissa, mikä voi parantaa oppimisen etenemistä ja tehdä oppimisesta vähemmän stressaavaa.
4. Tekoäly voi tarjota kieltenopetuksessa ääni- ja puhesynteesiteknologiaa, jonka avulla oppijat voivat harjoitella puhumista ja kuulla oikeanlaisen ääntämisen.
5. Tekoäly voi tarjota opettajalle apua arvioinnissa ja palautteen antamisessa. Tekoäly voi esimerkiksi auttaa opettajaa tarkastelemaan oppijoiden tekemiä tehtäviä nopeammin ja tarjota nopeaa palautetta oppijoille.
On tärkeää muistaa, että tekoäly ei kuitenkaan voi korvata opettajaa eikä sen avulla voi korvata lähiopetusta. Tekoäly voi tarjota apua opetuksessa, mutta opettajan on aina tarjottava opetusta ja tukea oppijoilleen.
Osa yllä olevista ehdotuksista on meillä Lapin korkeakouluissa jo käytössä, vaikka emme ole sitä tekoälyksi itse sisäistäneetkään. Moodlen automaattiset arvioinnit tai tuloksen perusteella annettu automaattinen palaute ovat esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä. Tai vaikkapa oppimisanalytiikkaa hyödyntävä opiskelijan ohjaus, jossa opettaja osaa kohdentaa ohjausresurssinsa oikein.
Poimin tähän videon, jonka Matti Seise on tuottanut Youtubeen, ja jolla hän pohtii ChatGPT:n hyödyllisyyttä opettajan työssä.
Videoupotus osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=nAdNtyl9WcM
Palataan vielä kuitenkin haastatteluun ja asian ytimeen. Esitetään tekoälylle se tärkein kysymys.
MM: Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus oppimisen kannalta?
CGPT: Tekoäly voi olla sekä uhka että mahdollisuus oppimisen kannalta riippuen siitä, miten sitä käytetään. On tärkeää käyttää tekoälyä oppimisen tukena ja apuna, mutta se ei kuitenkaan voi korvata ihmisten tekemää oppimista tai ajattelua.
Jos tekoälyä käytetään oppimisen tukena ja apuna, se voi tarjota monia hyödyllisiä työkaluja, kuten lisämateriaaleja, ajantasaista tietopohjaa, pikaopastusta ja apua ongelmatilanteissa. Tekoäly voi myös tarjota opettajille apua arvioinnissa ja palautteen antamisessa.
Toisaalta, jos tekoälyä käytetään väärin tai jos se korvataan ihmisten tekemän oppimisen ja ajattelun, se voi olla uhka oppimiselle. Esimerkiksi jos oppijat kopioivat tekoälyn tuottamia tekstejä tai jos tekoäly korvaa lähiopetuksen, se voi heikentää oppijoiden ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä heidän kykyään tehdä päätöksiä omista lähtökohdistaan.
On selvää, että tekoäly tulee olemaan hyvinkin pikaisesti osana arkeamme, myös opiskelussa. Ennen joulua pohdin, että tekoäly syrjäyttää hakukoneet aika nopeasti. Oikeastaan olin väärässä ja oikeassa. Vuoden vaihteessa Microsoft ilmoitti, että se on ottamassa ChatGPT-tekoälyn osaksi sen Bing-hakukonetta. Artikkelin voit lukea esim. The Guardianin uutisesta.
Kuinka suhtaudumme ja valmistaudumme muutokseen?
Omasta mielestäni tekoäly tulee valjastaa oikealla tavalla hyväksi työkaluksi sekä opettajalle että opiskelijoille. Oppiminen pysyy edelleen keskiössä, oppimisen tavat ja sen arviointi voivat kuitenkin olla muutoksen edessä. Elämme ajankohtaa, jota voidaan verrata Internetin hakukoneiden tuloon. Myös silloin asiaan reagoitiin uhkaavana, ainakin oppimisen arvioinnin näkökulmasta.
Tekoäly voi olla myös väärässä tai sen tieto voi olla vanhentunutta. Myös tämän haastattelun vastauksia kannattaa epäillä. Ironista on esimerkiksi se, että tekoälynä se unohti mainita etäopetuksen. Ei tekoälyllä voi korvata opettajan roolia myöskään etäopetuksessa. Kuinka kauan tulee kestämään, ennen kuin tekoälyn antama tieto on samalla uskottavuustasolla kuin esimerkiksi Wikipedian? Siihen saakka voimme todistaa olevamme tekoälyä parempia. Vai onko se edes meidän roolimme?
Voit myös itse käydä kokeilemassa ChatGPT -tekoälyä vaikka omilla Google-tunnuksillasi osoitteessa https://openai.com/blog/chatgpt/ .
Lähteet
Aalto-yliopisto, Taidetta ja tekoälyä, https://www.aalto.fi/fi/uutiset/taidetta-ja-tekoalya
Iltalehti, Taidekilpailun voittaja paljastui tekoälyksi – taiteilijat raivostuivat, https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/8537965d-c3da-48f4-b897-d24a4b821b5f
Yle, Lensa AI villitsee somessa, mutta varastaako tekoäly taiteilijoilta? Graafikko, kuvataiteilija ja valokuvaaja kertovat, mitä ajattelevat https://yle.fi/a/74-20009842
Youtube, Matti Seise, Opetusmateriaalin tekeminen Chat GPT:llä, https://www.youtube.com/watch?v=nAdNtyl9WcM
The Guardian, Microsoft reportedly to add ChatGPT to Bing search engine, https://www.theguardian.com/technology/2023/jan/05/microsoft-chatgpt-bing-search- engine
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle