TaM Anitra Arkko-Saukkonen työskentelee kuvataiteen lehtorina ja TaM Marjo Jussila projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Digitaalisten ratkaisujen osaamisryhmässä.
Johdanto
Kuvataiteen koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut muodostavat yhteisen verkoston, mikä mahdollistaa yhteistyön niin kuvataiteen koulutuksen, tutkimuksen kuin kehittämistoiminnan alueilla.
Vuonna 2019 käynnistynyt Yli vaaran vuosien -hanke on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama ESR-hanke, jossa kehitetään kuvataiteen uuden työn koulutusmallia Lapin AMKin, Satakunnan AMKin, LAB-ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian toimesta.
Tavoitteena on kuvataiteen koulutuksen kehittäminen työelämälähtöisesti ja sitä kautta edistää kuvataiteilijoiden sujuvampaa siirtymistä koulutuksesta työelämään. Nimensä mukaisesti hankkeessa pyritään luomaan uusia käytäntöjä ja ratkaisuja kuvataiteilijoiden työllistymisen edistämiseen ja sitä kautta ehkäistä valmistumisen jälkeiset “vaaran vuodet” siirtyä toiselle alalle.
Lumen-lehdessä 4/2020 julkaistiin artikkeli liittyen alumnien tuomaan hiljaiseen tietoon kuvataiteilijan ammatista ja työstä. Tämä artikkeli on jatkoa edelliseen ja nyt tuomme esille, mitä ensimmäisen vuoden kuvataiteen opiskelijat taiteilijavierailusta saivat irti.
Opiskelijoita pyydettiin kuuntelemaan ja kirjaamaan millaisia ajatuksia taiteilijatarinat heissä herättivät, ja millaisen kuvan ne maalasivat kuvataiteilijan työkentästä opiskelijoille.
Kuvataiteen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kuulivat neljä erilaista taiteilijatarinaa verkkovierailulle kutsuttujen kuvataiteen alumnien johdattamana. Vieraina olivat:
• Valotaiteeseen erikoistunut Hannu Huhtamon hybridimäinen työnkuva muodostuu yhteisesti eri taiteilijoiden kanssa toteutettavista sisällöistä, työpajoista, näyttelyistä, kansainvälisistä tilaustöistä markkinoinnin saralla sekä omista projekteista ja teoksista.
• Juho Könkkölä rakentaa taiteilijauraansa origamitaiteen saralla tuottamalla omia teoksia ja näyttelyitä. Hän kehittää taiteenlajia oman työskentelynsä ja tyylinsä kautta jakaen myös osaamistaan muille.
• Monimuotoisesti kuvitusta ja graafista ilmaisua vaativien tilaustöiden arkisessa maailmassa toimii Maria Makkonen kehittäen samalla omaa kuvallista osaamista ja ilmaisua.
• Hanna Kenakkala tekee kuvituksia eri projektien kautta sekä työskentelee opetustehtävissä. Hänen käsistään on tullut mm. lastenkirjojen kuvituksia, ja hänen kuvantekemisen maailmaansa viitoittaakin erityisesti tarinallisuus.
Opiskelijat seurasivat vierailijoiden taiteilijatarinoita tarkoituksena ymmärtää kuvataiteen kentällä toimimisen luonnetta ja kuvataiteilijan työn vaatimuksia sekä uutta muotoa ja sitä, miten se näkyy tämän hetken työelämässä kuvataiteen ammatinharjoittajien kertomuksista.
Älä jää helppoon makaamaan! - Kuvataiteen ammatin vaativuus ja ihanuus
Kuva 1: Näyttelyiden pitäminen tuo taiteilijan työn yleisön saataville ja erilaiset yhteisnäyttelyt ja muut yhteistyöprojektit tarjoavat vielä laajemmat mahdollisuudet. (kuva: Heikki Ahvenainen)
Monipuolisuus
Kuvataiteilijan työelämän monipuolisuus selvisi hyvin nopeasti opiskelijoille ja he havaitsivat monipuolisuuden toimivan myös voimavarana. Sen ansiosta taiteilija voi tarttua hyvinkin erilaisiin projekteihin ja haasteisiin, jotka eivät alleviivaa suoraan taiteen tekemistä, mutta joissa visuaalista osaamista, luovuutta ja taitoja voi monipuolisesti hyödyntää. Taiteilijavieraiden näkökulmista kuultiin, että taiteilijuus ei määrity pelkästään tekemisen kautta vaan se kiinnittyy hyvin vahvasti omaan taiteilijaidentiteettiin.
Yhdestä puheenvuorosta heijastui ajatus, että itseään täytyy kehittää ja jopa etsiä, jotta tietää oman osaamisensa ja pystyy viemään tekemistään sen kautta eteenpäin. Sitran (2017: 6) selvityksissä itsetuntemus työelämän muuttuvissa oloissa on tärkeä taito, jolla voi osaltaan ohjata omaa sijoittumistaan työelämässä ja löytää uusia mahdollisuuksia ammatin harjoittamiseen. Tulevaisuuden yleisten työelämätaitojen näkökulmasta verkosto- ja tiimityöskentelyn osalta itsetuntemukseen liittyy “kyky valjastaa oma osaaminen yhteiseen käyttöön ja toimia yhdessä muiden kanssa” (Arola 2017, 6).
Projektien kirjo
Opiskelijat huomasivat, että työnkuvat ja projektit, joissa kuvataiteilija on mukana eivät välttämättä aina ole suoraan taiteen tekemistä vaan projektien kirjo voi olla laaja kuvataiteilijalle.
Taiteilijavieraamme kokivat vahvasti olevansa kuvataiteilijoita, jotka käyttävät omaa osaamistaan hyödyksi erilaisissa tehtävissä. Tästä heijastuu kuvataiteen asiantuntijuuden rooli osana muuttuvaa työelämää. Tehtävät vaihtelevat ja olemassa olevaa osaamista kuvataiteen ja visuaalisuuden puolelta käytetään monimuotoisissakin tehtävissä hyödyksi, jonka myötä kuvataiteen substanssiosaaminen on tekijänsä vahvuus.
Verkostot ja viestintä
Verkostoitumisen tärkeys nousi yhdeksi keskeiseksi asiaksi ja taiteilijat pitivät sen merkitystä tärkeällä sijalla. Palautteiden perusteella tämä jäi opiskelijoille vahvasti mieleen, ja he ymmärsivät, kuinka verkostot sekä suhteiden luominen ja viestiminen kuuluu kuvataiteilijan työhön.
Oman osaamisen näyttäminen kiinnittyy omien teosten näkyville saattamisen lisäksi työn tekemisen prosessien näkyväksi tekemiseen. Tämä on taiteilijalle tärkeä tapa viestiä omasta taiteen tekemisestään muille, jonka kautta voi luoda verkostoja ja avata uusia mahdollisuuksia. Valokuvaus toimii tässä yhtenä tärkeänä osaamisen alueena.
Opiskelijat ymmärsivät, että teosten kuvaaminen ammattimaisesti antaa vakuuttavuutta taiteilijalle ja edesauttaa viestimistä isommalle yleisölle. Kaikkien taiteilijavieraiden kohdalla sosiaalinen media on mukana työn tekemisen viestimisessä ja taiteilijabrändin rakentamisessa.
Some ja digikanavat
Verkostoihin ja viestintään liittyy keskeisesti digitaaliset kanavat, jotka avaavat ovet maailmanlaajuiseen näkymiseen. Taiteilijatarinoista opiskelijat kuulivatkin, kuinka oman valotaiteen tekemisen kautta taiteilijalle on avautunut mielenkiintoisia mahdollisuuksia, jopa isojen globaalien firmojen yhteistyökuvioihin. Tämän osalta taiteilija on hyödyntänyt osaamistaan markkinointiin liittyvissä tilaustöissä.
Vaikka kilpailu on kovaa, voi taiteilija kehittää taitojaan, löytää omanlaisensa tyylin ja suunnata tekemisensä jopa uniikkiin taiteen muotoon, kuten origamitaiteen kohdalla tuli esimerkkinä esille. Oman työn tekemisen näyttäminen verkon välityksellä herätti viraalin ilmiön ja loi mahdollisuuden myös kansainvälisen työpajan pitämiseen etäyhteyksin.
Sosiaalisen median ja digikanavien tehokas hyödyntäminen vie taiteilijan lähelle yleisöä. Se auttaa yleisöä löytämään taiteilijoita, näkemään heidän teoksiaan, tekemisprosessia ja olemaan jopa osallisena taiteilijan jakamasta osaamisesta esimerkiksi taiteilijan tarjoaman koulutuksen kautta.
Kuva 2. Sosiaalisen median alustat ovat kuvataiteilijalle tärkeä yleisön tavoittamisen väylä, jossa voi valmiiden töiden lisäksi työprosesseja tuoda esille (kuva: Hanna Kenakkala).
Päällimmäisenä opiskelijoilla jäi mieleen, että sosiaalisen median merkitys on nykypäivänä suuri. Sen avulla taiteilijan pitää osata tuoda esille omaa työtään, hyödyntää somekanavia ja digitaalisuutta, jotta voi olla näkyvillä ja tavoittaa omaa katsojakuntaa.
Työn ja vapaa-ajan rytmittäminen
Opiskelijat ymmärsivät taiteilijavieraiden kertomuksista, kuinka ansainta vaatii kovaa työtä. Arjen rutiinit on saatava kuntoon, työn tekemisen malli on löydettävä, suhteita pitää pystyä luomaan ja paineensietokykyä on kasvatettava. Mieleen jäi muistutus, että helppoon ei saa jäädä makaamaan, sillä työtä vaaditaan, jotta mahdollisuuksia voidaan löytää.
Opiskelijoita kannustettiin rohkeasti kokeilemaan opintojen aikana eri asioita, hakemaan omaa tekemisen tapaansa, etsimään tyyliään ja nauttimaan opiskelusta. Lisäksi taiteilijat muistuttivat, että taide on yksi osa elämää, ja on oltava muutakin elämää kuin taiteen tekeminen.
Tämä oli opiskelijoille samalla lohdullista ja jopa armollista kuultavaa. Taiteilija on usein antautunut omaan työhönsä, siksi tekemisen ja vapaa-ajan rajat on osattava asettaa itse.
Jatkuva oppiminen
Kehittyminen itsenäiseksi taiteilijaksi, jolla on tunnistettava kuvan tekemisen tyyli, luo helposti paineita kuvataiteen opiskelijalle, joka vasta ottaa haltuun uutta osaamista ja ammattikenttää.
Puheenvuoroista opiskelijoille jäikin mieleen, ettei haittaa, vaikka oman taiteen löytäminen saattaa viedä aikaa, ja sille on hyvä antaa myös aikaa. Sen itselleen omimman taiteenlajin löytäminen vaatii usein kokeiluja ja oma tunnistettava visuaalinen tyyli syntyy ajan kanssa. Lisäksi, taiteilija kehittää osaamistaan ja kehittyy koko elämänsä ajan ja näin ollen myös se oma taiteen tekeminen on jatkuvasti murroksessa.
Myös oppimaan oppiminen nousi esille. Kuvataiteilijan itsetuntemuksen lisäksi opiskelijat poimivat, että taiteilija ylläpitää ja kehittää taitojaan jatkuvasti ja itse asiassa yksi tärkeimpiä taitoja on osata oppia ja innostua uudesta. Mikään ei tipahda syliin itsestään vaan on aktiivisesti tehtävä töitä uusien tilaisuuksien etsimistä varten. Tietenkin joskus voi onnellisesti tulla eteen mahdollisuuksia, joihin on vain uskallettava tarttua, mutta tavoitteellinen oman osaamisen kehittäminen vaatii aina suunnitelmallisuutta.
Tärkeä varoitus tuli opiskelijoille myös siitä, että omaa ihmisarvoa ei saisi kiinnittää liian tiukasti taiteeseen, sillä taiteilijan ura on kuin ”maratoni”. Aikaa pitää antaa tekemisensä kehittämiselle ja kehittymiselle myös opiskelujen jälkeen. Myös epäonnistumisella voidaan nähdä kehittävä vaikutus, sen takia ei kannata antaa periksi.
Kuva 3. Kuvataiteilijalla ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen tapahtuu monessa eri muodossa sekä perinteisin tekniikoin kuin myös digitaalisin välinein, erityisesti digitaalisuus vaatii ajan seuraamista. (Kuva vas. Pirita Laru, yllä oik. virtuaaligalleria Tiina Rahm ja alla oik. 3D-tulostus Jari Penttinen)
Jatkuva oppiminen kiinni muuttuvan työelämän vaatimuksissa
Sitran (Arola 2017, 6) selvityksen mukaan omaa asiantuntijuutta on tärkeä pitää ajan tasalla, sillä työelämä on muutostilassa ja vaatii myös taitoa luovia ammatillisella kentällä. Koulutusta kehitetään jatkuvan oppimisen suuntaan, jotta vastataan ihmisten tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamistaan elämän ja työuran eri vaiheissa. Visiona on, että meillä kaikilla on muuttuvan työn edellyttämät taidot ja osaaminen, mikä näkyy eri aloilla ja ammateissa eri tavoin (Opetus ja kulttuuriministeriö 2020).
Kehittämällä omaa osaamistaan voi varautua tulevaisuuden muutoksiin, mutta osallistumalla koko kuvataiteen ilmaisumuodon ja taiteenlajin kehittämiseen, voi olla mukana rakentamassa yhteistä tulevaisuutta ja viemässä alaa eteenpäin (Arola 2017, 5).
Taiteilijavieraiden mukaan etänä työskentely ja digitaalisuus tuovat uusia ulottuvuuksia kuvataiteen kenttään. Yhteiskunnan muutokset ja erityisesti digitaalisuus voivat näyttäytyä digitaalisten työkalujen ja ympäristöjen kasvavassa käytössä osana työtä.
Sosiaalisen median kanavat valjastetaan väyläksi välittää teoksia yleisön saataville, tavoittaa mahdolliset yhteistyötahot ja potentiaaliset ostajat, mikä tulikin esille taiteilijoiden puheessa. Lisäksi digitaalisia työvälineitä ja ympäristöjä hyödyntävä taiteilija on kiinni teknologisessa kehityksessä, siksi ohjelmistojen osaamista ja uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia otetaan haltuun ammatissa toimimisen yhteydessä.
Korkeakoulutus kuvataiteilijan oppimispolulla
Suomessa kuvataiteen koulutusta tarjoaa ammattikorkeakoulutasolla viisi oppilaitosta, joista Lapin AMKin koulutuksen painopisteeksi on valittu digitaalisten työkalujen ja ympäristöjen hyödyntäminen ja soveltaminen kuvataiteilijan työskentelyssä. Ammattikorkeakoulu mahdollistaa ammatillisen osaamisen ja taiteilijaksi kehittymisen tutkintoon johtavan koulutuksen kautta.
Opintoihin hakeuduttaessa koulutuksesta kiinnostuneet henkilöt ovat usein jo lähteneet kehittämään osaamistaan itsenäisesti ennen koulutusta, vaikka se ei ole vaatimuksena.
Opinnoista valmistumisen jälkeen kuvataiteilijat jatkavat taitojen ylläpitämistä ja edelleen kehittämistä jatkuvan oppimisen muodossa, mikä ilmeni myös taiteilijavieraiden puheesta. Se voi tapahtua omatoimisesti taitoja ylläpitäen tai osa kuvataiteilijoista laajentaa osaamistaan erillisten kurssien tai lisäkoulutuksen avulla opintojensa jälkeen jopa maisteri- ja tohtoriopintoihin asti.
Arvokkaita taitoja haltuun
Kuvataiteilijalle on annettu käytännön vinkkejä työelämässä toimimiseen julkaisussa Opas vastavalmistuneelle kuvataiteilijalle liittyen mm. apurahan hakemiseen, näyttelyn pitämiseen tai yrittäjänä toimimiseen (Vainio 2007). Teos on tietopaketti, jonka tarkoitus on madaltaa kuilua turvallisen koulumaailman ja taloudellisesti epävarman elämän välillä.
Tällä hetkellä työelämässä olevien kuvataiteilijavieraiden puheissa nousi esille osin samoja teemoja ja haasteita kuin tuossa oppaassa, mutta viimeisten vuosien aikana yhteiskunnan muutosvauhti on kiihtynyt.
Kuvataiteilijan työkenttään kuuluvat tänä päivänä kommunikaation taidot sekä erityisesti nyky-yhteiskunnassa digitaalisuuden haltuun ottaminen ja hyödyntäminen. Siinä missä ne ovat keskeisiä työelämän muillakin haaroilla, myös kuvataiteilijan on viestittävä, verkostoiduttava, näytettävä omaa osaamistaan ja tuotettava sisältöjä digitaalisesti.
Työelämän muillakin aloilla olevat normaalit vaatimukset ovat läsnä myös kuvataiteilijan ammatinharjoittamisessa; monimuotoisuus, rutiinien luominen työn tekemiselle, itsekuri, tavoitteellisuus ja sen rinnalla verkostojen merkitys nousivat esille taiteilijavieraiden puheissa. Jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen edellyttää toisinaan itsensä haastamista ja mukavuusalueelta poistumista.
Tärkeänä seikkana nousee esille, kuinka taiteilijan on suunniteltava ja organisoitava oman taiteellisen toiminnan muoto. Jotta hän voisi toimia kuvataiteen ammatissa kannattavalla tavalla, taiteilija joutuu rakentamaan toimintansa suomalaisen yhteiskunnan verotuksen, sosiaalietuuksien ja vakuutusten ristiaallokossa.
Kuvataiteilijan työn tekemiseen käytännön apuja tarjoaa myös taiteilijaseurat, joista Suomen taiteilijaseura on koonnut kattavan tietopaketin työkalupaletiksi kuvataiteilijalle siitä miten elää kuvataiteella.
Kuva 4. Kuvataiteen opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti erilaisia kuvan tekemisen taitoja ja perinteisestä tekemisestä siirrytään hyvin nopeasti digitaalisiin työvälineisiin ja tekniikoihin. (kuvat Anitra Arkko-Saukkonen)
Kuvataiteilijoiden vinkit opiskelijoille
Kuvataiteen alumnien tärkeimmät eväät opiskelijoille on kiteytetty oheiseen vinkkilistaan, josta myös nämä eri teemat nousevat esille.
HANNU:
“Monipuolisuus on kuvataiteilijalle valttia ja voimavara, tee kaikkea monimuotoisesti äläkä rajaa itseäsi, että vain tämä on minun juttu. Keskity opintoihin täysillä. Perehdy kaikkeen, mutta ota haltuun ne, mitkä sua kiinnostaa. Ei kannata hätiköidä oman jutun löytämisessä, kokeile.”
HANNA:
“Monesti kuvataiteilija on niin kiinni työssään, että kiinnittää lähes itsensä ja identiteettinsä omaan työhönsä. Muistakaa kuitenkin, että se on vain yksi osa elämää. Voi tehdä muuta työtä ja tienata elantonsa muualla, jotta voi tehdä taiteen puolella itsenäisesti sitä mitä haluaa.”
JUHO:
“Täytyy saada oma prosessinsa toimimaan, jotta voi kehittyä. Ei vain muutama tunti viikossa vaan enemmän aikaa, jotta kehittyy tarpeeksi ja riittävän nopeasti. Koulun jälkeen on paljon opittavaa työelämästä, joten on tärkeää osata oppia. Ala vaatii mukautumista, ala ja ympäristö muuttuu nopeasti, ja siellä pitää pystyä toimimaan. Kontaktien ja verkostoitumisen tärkeyttä ei voi vähätellä, varsinkaan uran alussa, kun suurin osa uraa eteenpäin vievästä tiedosta ja mahdollisista työtarjouksista tulee niitä kautta.”
MARIA:
“Opintojen aikaiseen harjoitteluun täytyy panostaa! Älä mene sieltä missä aita on helpoin ja matalin. Rutiinien ja tavoitteiden kautta voi kehittää itseään. Opetella tapoja jotka tukevat jaksamista vastoinkäymisten edessä. Hae moniin paikkoihin, etsi sellaista, missä saat tehdä omaa juttua. Kannattaa mennä harjoitteluun ulkopuoliselle, sieltä saa oppeja ja verkostoja, joita voi kyllä sitten omassa työssäkin hyödyntää vaikka alkaisi yrittäjäksi. Suhteet ovat tärkeä osa työllistymistä aloilla. Brändin kautta voi myös löytää uusia suhteita, joita hyödyntää työmarkkinoilla sekä projekteissa.”
Lähteet
Arkko-Saukkonen, A. & Jussila, M. (2020) Hiljaista tietoa kuvataiteilijan työstä. Lumen 3/2020. Lapin ammattikorkeakoulu. Rovaniemi.
https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=2652196e-9d5c-4833-8772-210c68ae5326
Arola, M. (toim.) (2017). Eväitä työelämään : Kuusi tapaa lisätä korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksia. Sitran selvityksiä 123. Helsinki. Viitattu 10.10.2020. https://media.sitra.fi/2017/06/05104025/Selvityksia123.pdf
Lapin AMK (2020) Kuvataiteilija (AMK), kuvataide. Viitattu 11.10.2020 https://www.lapinamk.fi/fi/Hakijalle/AMK-tutkinnot/Kuvataiteilija,-kuvataide.
Opetus ja kulttuuriministeriö (2020) Jatkuva oppiminen. Viitattu 11.10.2020 https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen
Suomen taiteilijaseura (2020). Kuinka elää kuvataiteella. Viitattu 16.10.2020 https://artists.fi/kategoria/kuinka-elaa-kuvataiteella/tyon-organisointi/
Vainio, T. (2007) Opas vastavalmistuneelle kuvataiteilijalle. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 32. Turku.
Yli vaaran vuosien (2020) Kuvataiteilijan uusi työ. Viitattu 11.10.2020. https://www.ylivaaranvuosien.fi/uusityo/
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle