kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / TEQU tarjosi ratkaisut
Uusimmat artikkelit

TEQU tarjosi ratkaisut

Meriläinen Santeri.jpg
13.8.2019 7:00

Tradenomi (AMK) Santeri Meriläinen työskentelee projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö –osaamisryhmässä.

TEQU tarjosi ratkaisun valmistumiseen, kun opinnoista oli jäljellä ne tärkeimmät eli syventävä harjoittelu ja opinnäytetyö.

Tiedossa oli työharjoittelu täysin uudenlaisessa työympäristössä. Työtehtävät ja työskentelytavat olivat lisäksi täysin uudenlaisia. Koko opintojen ajan olin kuitenkin ollut mukana työelämässä, joten kokemusta työyhteisössä toimimisesta oli kertynyt.

Mikä on TEQU?

TEQU on Lapin ammattikorkeakoulun palvelukonsepti, jonka työryhmä on osa Älykäs rakennettu ympäristö –osaamisryhmää. TEQUn toiminta pyörii pääasiassa hankkeiden kautta julkisella EU-rahoituksella, mutta TEQU tarjoaa myös suoria nopeita palveluita lappilaisille yrityksille. Tarjottavista palveluista löytyy oma ”menu” TEQUn verkkosivustolta.

TEQUn tavoitteena on luoda Lappiin fiksu elinympäristö, jossa tutkimus- ja kehitystoiminnalla tuotetaan kilpailuetua tulevaisuuden teknologioista. TEQUssa ratkaistaan yritysasiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden teknologiaongelmia. Arvolupaus on ratkaista asiakkaan teknologiaongelma kuukaudessa.

TEQUn osaaminen on laaja-alaista. Työryhmä koostuu muotoilijoista, liiketalouden osaajista sekä ICT- ja rakennusinsinööreistä. Työtehtävät vaihtelevat projektien luonteen mukaan. Ne liittyvät pitkälti tuotesuunnitteluun ja sen tukitoimintoihin kuten tiedonhakuun, erilaisiin selvityksiin ja raportointiin.


Tequ mainoskuva.jpg
Kuva 1. TEQUn mainosgrafiikkaa. www.tequ.fi


Taustani tradenomina

Sopivaa työharjoittelupaikkaa ja opinnäytetyön aihetta olin miettinyt paljon. Tavoitteena oli löytää mielenkiintoinen työharjoittelupaikka, joka voisi mahdollisesti tarjota myös opinnäytetyölle aiheen.

Opiskelin markkinoinnin tradenomiksi ja tavoite oli muodostaa opinnäytetyön aihe opiskeltujen asioiden ympärille. Erityisesti markkinointiin liittyvä opinnäytetyö oli toiveena.

Erityisenä ehtona itselle oli, että työharjoittelun tulee olla palkallinen. Aiempien opintojen aikana suoritetut palkattomat harjoittelujaksot sekä työelämässä useamman vuoden työskennelleenä olisin suostunut vain pakon edessä tekemään palkatonta työtä. Toinen vaihtoehto on kuitenkin opiskelijoiden tuet.

Koulun sähköpostiin tuli melkein päivittäin viestejä työharjoittelupaikoista ja luin ne yleensä aina, jonka lisäksi kartoitin itse mahdollisia vaihtoehtoja. Lopulta sähköpostiin tuli viesti, jossa oli maininta TEQUsta ja sen toiminnasta, joka herätti saman tien mielenkiinnon.

Kävin tutkimassa TEQUn verkkosivustoa, jonka jälkeen otin heti yhteyttä TEQUn yhteyshenkilö Matti Vataseen. Muutaman päivän kuluessa sain sovittua työhaastattelun, joka oli vasta toinen ikinä. Haastattelu oli muutama viikko yhteydenottoni jälkeen, ja se sujui mielestäni hyvin.
Olin toiveikas työharjoittelupaikan suhteen ja toivon saavani sen. Muutamien viikkojen kuluttua sain puhelun ja työharjoittelupaikka oli sovittu.

Työharjoittelijasta osaksi osaamisryhmää

Opintoihin liittyvä työharjoittelu sujui hyvin ja henkilökohtainen tavoitteeni saada töille jatkoa onnistui. Jatkoin TEQU:lla harjoittelijasopimuksella projektityöntekijän tehtävissä. Työharjoittelun ohella tein myös opinnäytetyön liittyen digitaaliseen markkinointiviestintään ja sen hyödyntämiseen TEQUn tunnettuuden lisäämiseksi.

Työharjoittelussa pääsin opiskelemaan uusia asioita ja hyödyntämään opintojen aikana kertynyttä tietotaitoa. Projektityöntekijän tehtäväni liittyivät Rural IoT –hankkeeseen, jonka projektisuunnitelman mukaisesti tein liiketoimintaselvityksen. Liiketoimintaselvityksessä tarkastelin infra-alaa kohdistuen tiestöjen kunnossapitoon ja tiesäätietoon. Tarkastelin toimialaa analyysimenetelmän mukaisesti kilpailijoiden, ostajien, toimittajien, vaihtoehtoisten tuotteiden ja uusien tulijoiden näkökulmista. Toimialaan perehtyminen ja Porterin Five Forces –analyysimenetelmän hyödyntäminen liiketoimintaselvityksessä opettivat paljon uutta projektityöskentelystä.

Opintojen aikana kertynyt kokemus ryhmä- ja projektityöskentelystä sekä useat raportoinnit edesauttoivat paljon työtehtävien hoitamisessa. Erinäiset suunnittelutehtävät ja markkinoinnin opinnot tulevat olemaan hyödyksi tulevaisuuden työtehtävissäni TEQU:lla tapahtumienjärjestämisen muodossa.

Asiakaslähtöisen palveluliiketoiminnan opinnot ovat kaikkinensa hyödyksi työskennellessä yrityksille suunnatussa palvelukonseptissa.


Opinnäytetyöni digitaalisesta markkinointiviestinnästä

Opinnäytetyön aiheena oli digitaalinen markkinointiviestintä osana tunnettuuden lisäämistä. Tarkoituksena oli tutkia, miten digitaalista markkinointiviestintää tulisi hyödyntää TEQUn tunnettuuden lisäämiseksi lappilaisten yritysten keskuudessa.

Laadullisen opinnäytetyöni empiirisen osuuden aineistoa keräsin haastattelemalla eri toimialoilla työskenteleviä digitaalisen markkinoinnin ammattilaisia. Digitaalinen markkinointiviestintä on jatkuvasti kehittyvä aihe ja teoriaa siitä löytyy todella paljon. Aihetta tutkiessa lähdekritiikki nousi avainasemaan, koska tuoreetkin lähteet vanhenevat nopeasti digitaalisen markkinoinnin trendien muuttuessa vuosi vuodelta.

Digitaalisen markkinointiviestinnän kanavia on useita ja sosiaalinen media on isossa roolissa nykypäivänä. Opinnäytetyössäni keskityin B2B-puoleen, joka eroaa B2C-puolesta. Yritysten ostomotiivit perustuvat loogiseen ajatteluun, jolloin tuotteiden tai palveluiden täytyy tuottaa aitoa lisäarvoa. Kuluttajapuolella ostopäätöksissä on mukana tunteita, eikä niiden tarvitse tuottaa taloudellisesti. (Fonecta 2018; Lahtinen 2014.)

Digitaalinen markkinointiviestintä vaatii suunnitelmallisuutta ja sisällön tuottaminen resursseja, jolloin tavoitteiden asettaminen on tärkeää. Sisällössä tärkeintä on sen ytimekkyys ja asiakaslähtöinen ajattelu, koska viestinnän tulee olla hyödyllistä asiakkaalle.
Digitaalista markkinointiviestintää voidaan lähteä hyödyntämään monessa eri kanavassa. Tärkeintä on kuitenkin määritellä kohderyhmä tarkasti ja luoda suunnitelma, jonka pohjalta voidaan tehdä digitaalisten markkinointiviestinnän kanavien valinta. (Lahtinen 2015.)

Kohderyhmän ollessa lappilaiset yritykset tulee kuitenkin, vielä tarkemmin rajata minkälaisia yrityksiä tavoitellaan ja tavoitellaanko yrityksiä vai yritysten päätösvaltaisia henkilöitä. Rajaukset ovat avainasemassa markkinoinnin oikein kohdentamisessa. Tavoiteltavien tuloksien määrittely on lisäksi todella tärkeää, koska markkinointia tulee aina mitata ja sen onnistumista seurata.

Brändin tunnettuuden kannalta B2B-puolella sopivia sosiaalisen median kanavia ovat LinkedIn ja Facebook. LinkedIn on oikea vaihtoehto, koska yritykset ja yritysten työntekijät käyttävät alustaa. (Reinikainen 2017.) Facebook on sosiaalisen median kanavista se suurin ja markkinoinnin kohdentaminen siellä esimerkiksi Lapin alueelle onnistuu. Facebookissa käyttäjiä on todella paljon, mutta se ei välttämättä tavoita yrityksiä. Facebook tavoittaa kuitenkin yritysten henkilöt ainakin vapaa-ajan henkilöinä, joka on riittävää tunnettuuden kannalta.

Aineiston perusteella Instagram on kyseenalainen B2B-puolella, mutta tunnettuuden kannalta sitä kannattaa kuitenkin käyttää. Kaikkinensa sosiaalinen media vaatii resursseja sisällön tuottamiseen ja väkisin mihinkään ei kannata lähteä.

Sähköposti- ja mobiilimarkkinointi ovat myös hyviä keinoja kohdennettuun henkilökohtaiseen digitaaliseen markkinointiviestintään suoraan lappilaisille yrityksille, mutta ne vaativat asiakasrekisterin. Sähköpostimarkkinoinnin etuna on lisäksi sen vapaus verrattuna kuluttajapuoleen. (Suomen digimarkkinointi 2019.)

Yrityspuolella esimerkiksi uutiskirjeen saa lähettää yritykselle ilman ennakkolupaa, eikä GDPR tietosuoja-asetus rajoita markkinointia samalla tapaa kuin B2C-puolella. Markkinoitavan tuotteen tai palvelun tulee kuitenkin liittyä markkinoinnin kohteena olevan yrityksen henkilön työtehtäviin tai vastuualueisiin. B2B-puolen sähköpostimarkkinointia tai markkinointia yleensäkään ei tule kuitenkaan tehdä sokeina massalähetyksinä.

 

TEQUn toimintamalli

Tiimin tuoreena jäsenenä pidän toimintamallia toimivana. Työryhmä on nuorekas ja työntekijät ovat useilta eri koulutusaloilta, joten ratkaisut ongelmiin löytyvät tilanteesta riippumatta. Yhdessä tekeminen ja hyvä tiimihenki ovat avainasemassa onnistuneiden projektien taustalla.

TEQUn toiminta lappilaisten yritysten teknologiaongelmien ratkaisemiseksi palvelee koko Lapin aluetta ja kehitystyö mahdollistaa yritysten ideoiden viemisen käytännön tasolle.


Lopuksi

Kevään aikana sain opintoni päätökseen ja toukokuussa tutkintotodistuksen taskuun. Valmistuttuani hain avoinna olevaa projektisuunnittelijan tehtävää ja valinnan myötä jatkan TEQU:lla uusien hankkeiden ja aiemmin mainittujen työtehtävien parissa.
Työskentely TEQU:lla on mielenkiintoista ja itseä kehittävää. Mahdollisuus jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen työpaikalla on hyvä tunne.

 

Lähteet

Fonecta. 2018. B2B vs B2C. Miten yritysmarkkinointi eroaa kuluttajamarkkinoinnista? 16.5.2018. Viitatu 21.5.2019. https://www.fonecta.fi/b/b2b-vs-b2c-miten-yritysmarkkinointi-eroaa-kuluttajamarkkinoinnista
Lahtinen, N. 2014. B2B Markkinointi ja myynti muuttuu. Digitaalisen markkinoinnin merkitys kasvaa. Suomen digimarkkinoinnin blogi 21.10.2014. Viitattu 21.5.2019 https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/b2b-markkinointi-ja-myyntimuuttuu-digitaalisen-markkinoinnin-merkitys-kasvaa.
Lahtinen, N. 2015. Sosiaalisen median kanavan valitseminen. Suomen digimarkkinoinnin blogi 2.3.2015. Viitattu 21.5.2019 https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/sosiaalisen-median-kanavan-valitseminen.
Reinikainen, P. 2017. Onko LinkedInistä hyötyä ja miten siitä saa eniten irti. Yrittäjät 26.5.2017. Viitattu 21.5.2019 https://www.yrittajat.fi/uutiset/559184onko-linkedinista-hyotya-ja-miten-siita-saa-eniten-irti-ammattilainen-vastaa.
Suomen Digimarkkinointi Oy 2019. Sähköpostimarkkinointi. Viitattu 21.5.2019 https://www.digimarkkinointi.fi/sahkopostimarkkinointi.
TEQU 2019. Viitattu 21.5.2019 https://www.tequ.fi/.
HAASTATTELUT

Tequ logokokoelma.jpg