kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Rautatiet ovat Meri-Lapin teollisuusmatkailun hyödyntämätön voimavara
Blogikirjoitukset

Rautatiet ovat Meri-Lapin teollisuusmatkailun hyödyntämätön voimavara

3.11.2020 8:00

Janne Posio ja Sonja Hänninen tekevät osan matkailualan AMK-opinnoistaan Teollisuusmatkailun konseptointi-hankkeessa.


Matkustajajuna ylittää Isohaaran patosillan Kemissä

Juna ja Isohaaran voimalaitos Kemissä. Kuvaaja: Mika T. Polamo.

Kaltaisiamme matkailualan opiskelijoita on jo kuukausien ajan kylmännyt käynnissä olevan koronakriisin vaikutukset Lapin matkailuelinkeinonharjoittajiin sekä alueen asemaan matkailukohteena.

Otsa kurtussa olemme lukeneet Lapin matkailuelinkeinon liiton kyselyä koskevaa uutisointia, jonka mukaan erityisesti pienet ja keskisuuret ohjelmapalveluyritykset ennakoivat, etteivät selviä tulevasta talvesta ilman ulkomaalaisia matkailijoita.

Merkittävä osa Lapin matkailupalveluiden kirjoa ja sen myötä valinnanvapautta arvostavista matkailijoista on vaarassa kadota Lapin kartalta.Matkailu-uralle tähtäävinä olemme pakostakin pyörineet rauhattomina sängyssä pohtien, kuinka Lappi voisi säilyttää asemansa yöpymisennätyksiä vuosi toisensa jälkeen rikkovana kasvualana ja vielä lisätä houkuttelevuuttaan muuttuen yhä enemmän ympärivuotiseksi matkakohteeksi.

Purkautumisväylän levottomuudelle on onneksi tarjonnut samaa tavoitteleva, Lapin ammattikorkeakoulun toteuttama Meri-Lapin teollisuusmatkailuhanke. Hankkeeseen osallistuva opiskelijaryhmämme on päättänyt osaltaan selättää laskusuhdanteen tuomalla Meri-Lapin teollisen historian ja nykykulttuurin piirteitä matkailijoiden saavutettaviin rautatiematkailun näkökulmasta.
Meri-Lapin rautatiematkailun kehittäminen teollisuusmatkailun kontekstissa on ryhmämme mielestä perusteltua.

Merkittävä syy on se, että rautatiet näyttelevät Meri-Lapin teollisuuden ja aluekehityksen tarinan kannalta, jos ei pääroolia, vähintään ratkaisevaa, tunnustusta ansaitsevaa sivuroolia.

Rautatie tuli Meri-Lappiin vuonna 1903 Oulu-Tornio-ratayhteyden valmistuttua. Valtion rataverkkoa on sen jälkeen kehitetty alueella vuosikymmenten saatossa mitä suurimmissa määrin teollisuuden tarpeisiin mahdollistaen rahtiliikenne esimerkiksi Outokummun terästehtaalta ja Ajoksen satamasta.

Alueen suurteollisuudella on myös mittava määrä omaa yksityistä rataverkkoa, jonka hyödyntäminen alueen teollisuuslaitosten toimintaan liittyvien elämyspalvelujen saavuttamisessa on mielestämme kääntämätön kivi, vaikka valtion rataverkolta yksityisille raiteille suuntautuva liikenne vaatiikin valmistelua erityisesti turvallisuusnäkökulmasta.

Rautatiematkailun kehittämisen mielekkyyden puntarointia jatkettaessa on huomattava, että rautateillä tapahtuva henkilöliikenne elää vahvaa nousukautta. Valtion rataverkkoa hallinnoivan Väyläviraston tilastojen mukaan rautateiden henkilöliikenteessä kotimainen kaukoliikenne on lisääntynyt vuodesta 1990 lähtien keskimäärin miljoonalla matkalla joka vuosikymmen.

Kansainvälisen rautatieliikenteen matkatkin ovat samassa ajassa yli kaksinkertaistuneet, vaikka ovatkin vain hippunen kotimaassa toteutuneisiin matkoihin verrattuna.

Myös Meri-Lapin rautatiematkailulla on kasvupotentiaalia, sillä Väyläviraston infograafin mukaan vuonna 2019 Suomessa tehdystä liki 15 miljoonasta henkilöliikenteen matkasta suuntautui Oulusta Kemiin noin 750 000 ja vain kymmenesosa siitä matkaili Kolarin suuntaan jatkuvalla rataosuudella. Suositumpi suunta oli Rovaniemen suunta, jossa Meri-Lappiin luettavan Tervolan ohitti noin puoli miljoonaa matkustajaa vuonna 2019.

Vanhanaikainen juna Kemin rautatieasemalla
PoRHa ry:n Lättähattu poimii matkustajat kyytiinsä Kemin asemalta. Kuvaaja: Ari-Pekka Lanne


Viime kesä osoitti, että koronakriisin vavisuttamassa maailmassa kotimaassa tapahtuva matkailu voi merkittävästi lisätä vetovoimaansa, sillä ihmiset haluavat edelleen viettää lomiaan matkustaen, vaikka ulkomaiset kohteet eivät olisikaan saavutettavissa.

Junalla matkustaminen on potentiaalinen keino saavuttaa Meri-Lapin kaltainen kotimainen matkakohde. Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvistä syistä yhä useammat harkitsevat tarkkaan junan valitsemista lentämisen sijaan. Esimerkiksi pelkästään maan päällä tapahtuvan matkailun tiimoilta on syntynyt sosiaaliseen mediaan verkosto, jonka neuvoilla voi viettää liikkuvan loman, esimerkiksi rautateillä, lisäämättä omalta osaltaan lentoliikenteen päästöjä.

Rautatieliikenteen kehittämistä puoltaa mielestämme myös Pohjois-Suomen, mukaan lukien Meri-Lapin, matkailun keskittyminen pääsääntöisesti talvisesonkiin. Monet meistä ovat useamman kerran todistaneet ulkomaisten matkailijoiden jäämistä Kemin rautatieasemalle talviaikaan ja pohtineet, mitä he tulevat tuumaamaan Kemin Lumilinnasta, jäänmurtaja Samposta ja Perämeren rannoilta bongatuista revontulista.

Raiteet Kemiin, Tornioon ja Tervolaan ovat kuitenkin matkailijoiden käytettävissä ympäri vuoden ja Juliadata.fi -palvelun herkeämättömän tarkkailun perusteella liikennettä Meri-Lapin raiteilla ei ole ruuhkaksi asti. Lisäksi merkittävä määrä alueen historiaa henkivistä ja erikoisuuksia tarjoavista kohteista, kuten Isohaaran voimalaitos, Tornion satama, Laivakankaan ravirata ja Tervolan Maaseudulta Käsin -messut, on matkailijoiden saavutettavissa raiteita pitkin.

Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry:n toteuttamista museojuna-ajeluista saadut kokemukset osoittavat, että elämykselliselle rautatiematkailulle on alueella kysyntää ja mahdollisuuksia. Tällä hetkellä palveluntuottajien määrä ja yhteistyöverkosto rautatiematkailun osalta on kuitenkin Meri-Lapissa vielä lapsen kengissä.

Meri-Lapin teollisuusmatkailuhankkeeseen innolla tarttunut työryhmämme kokee, että Kemin ja Tornion kautta Tunturi-Lappiin suuntautuvan junamatkailun rinnalle nostettavan, vuodenajasta riippumattoman elämyksellisen ja Meri-Lapin identiteettiä kunnioittavan rautatiematkailun vieroksumiselle ei ole kestäviä syitä.

Alueen infrastruktuurin ottaminen monipuolisen rautatiematkailun käyttöön vaatii aikaa ja panostuksia, mutta käsittelemistämme syistä otollinen aika rautahevosten valjastamiseen on nyt, kun matkailu hakee uusia muotoja ja matkustamisen lukemiseksi osaksi matkailun tuottamaa elämystä on potentiaalia enemmän kuin koskaan.

Kirjoittajat: Janne Posio ja Sonja Hänninen

Teollisuusmatkailu -hanke, Ryhmä 2B Kiertotalous ja vastuullinen teollisuus.
Ryhmän jäsenet: Sonja Hänninen, Aino Korhonen, Pauliina Mursu, Janne Posio, Elina Päkkilä ja Ida Rossi