kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Raskaan liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimainfrat Lapissa – ensivaiheen havainnot
Uusimmat artikkelit

Raskaan liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimainfrat Lapissa – ensivaiheen havainnot

Kirjoittajien kasvokuvat vierekkäin.
5.6.2024 14:00

DI Jani Sipola ja insinööri (AMK) Johanna Aarnio-Keinänen työskentelevät asiantuntijoina ja DI Jaakko Etto lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva Teollisuus -osaamisryhmässä.

EU:n lippu ja teksti Euroopan unionin osarahoittama sekä Lapin liiton vaakunalogo.

Raskas liikenne on merkittävässä roolissa päästöjen vähentämisessä. Vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen vaatii raskaan liikenteen ajoneuvojen kehittämistä valmistajien toimesta, kuljetusalan toimijoiden investointeja uuteen kalustoon ja alueellisesti yleisesti saatavilla olevan vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran toteuttamista.

Lapin ammattikorkeakoulu tekee vuoden 2024 aikana esiselvityksen raskaan liikenteen käyttövoiminen jakeluinfrasta Lapissa. Esiselvityksen tuotoksena on raportti: ” Selvitys Lapin raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelun edistämisestä”. Tuotoksessa raportoidaan toimenpiteet ja tulokset, joita on saatu selvitettäessä raskaan liikenteen käyttövoimien edistämisen edellytyksiä Lapissa.

Hankkeessa nykyiseen infraan ja lähiajan tavoitteisiin perehtyminen on aloitettu tutustumalla säädöksiin, tietoaineistoihin ja tehtyihin selvityksiin ja osallistumalla raskaan liikenteen tapahtumiin. Future Fuel Summit 20.3.2024 raskaan liikenteen käyttövoiminen tapahtuman järjestivät Business Tornio ja SKAL Pohjois-Suomi. Tilaisuudessa esiteltiin kattavasti raskaan liikenteen vaihtoehtoisia käyttövoimia ja niiden vaatimaa jakeluinfrastruktuuria. (Business Tornio 2024.)

Paikallisena esimerkkinä Torniossa toimiva kehitysyhtiö Business Tornio Oy ja Norwegian Hydrogen -konserniin kuuluva Vireon Hydrogen Oy ovat solmineet aiesopimuksen Lapin ensimmäisen vetytankkausaseman rakentamisesta. Asema tulee osaksi raskaalle tieliikenteelle palveluita tarjoavaa Arctio Truck Stop -aluetta, joka on suunnitteilla Tornioon, lähelle moottoritietä. Tulevaisuuden taukopaikka, Arctio Truck Stop, avautuisi vuoden 2026 alkupuolella ja palvelisi pääasiassa raskasta kalustoa. Vetytankkausasema sijoittuisi TEN-T-verkon välittömään läheisyyteen. (Kemiamedia 2023.)

Kuva1 AK Sipola Etto.png

Kuva 1. Arctio Truck Stop havainnekuva tulevaisuuden taukopaikasta Torniossa. (Kemiamedia 2023.)

Jakeluinfra-asetus ja TEN-T tieverkko

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on EU:n pitkän aikavälin kasvustrategia, jolla EU:sta tehdään ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU:n on vähennettävä vuoteen 2030 mennessä päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Uudessa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevassa asetuksessa (AFIR-asetus) asetetaan pakolliset tavoitteet tieliikenteen lataus- ja vetytankkausinfra-struktuurin, meri- ja sisävesisatamien maasähkön ja pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyötön käyttöönotolle.

AFIR-asetus edellyttää tietyn määrän lataus- ja tankkauspisteitä, jotka palvelevat henkilöautoja ja raskaampia ajoneuvoja. Asetuksessa esitetään tavoitteet ja aikataulut sähköisten ajoneuvojen latausinfrastruktuurille, samoin vedyn ja metaanin tankkausinfrastruktuurille. Asetus sisältää myös muun muassa infrastruktuurin yhteen toimivuutta ja käyttäjätietoja sekä maksuvaihtoehtoja koskevia sitovia vaatimuksia. Asetusta sovelletaan 13.4.2024 alkaen ja asetuksen kansallinen täydentäminen ja täsmentäminen etenee nyt useassa säädöshankkeessa. (Euroopan komissio 2023.)

Euroopan laajuinen TEN-T -liikenneverkko koostuu solmupisteistä (kaupunkisolmu-kohdat, lentoasemat, satamat) ja niitä yhdistävistä väylistä. Nykyinen TEN-T -verkko on jaettu kattavaan verkkoon ja ydinverkkoon, Suomen TEN-T tieverkko on esitetty kuvassa. Asetuksessa on määritetty aikataulut vaihtoehtoisten käyttövoiminen jakeluinfrastruktuurin toteuttamiselle vuoteen 2030 asti sisältäen määritellyt välitavoitteet kattavalle ja ydinverkolle. (Traficom 2024.)

Kuva2 AK Sipola Etto.png

Kuva 2. TEN-T ydinverkko ja kattava tieverkko. (Traficom 2024.)

Raskaan liikenteen sähkölatausinfrastruktuuri

Raskaan liikenteen tarpeisiin erikoistuneen julkisen latausinfrastruktuurin kehittäminen on käynnistynyt. Suomessa on tällä hetkellä yksi yleisesti saatavilla oleva raskaan liikenteen tarpeisiin erikoistunut latausasema. Energiaviraston infratukipäätösten perusteella tiedetään, että suunnitteilla on 45 latausasemaa, joille on tulossa raskaille hyötyajoneuvoille soveltuvia suuritehoisia latauspisteitä.

Hankesuunnitelmien toteutumiseen ja aikatauluihin liittyy paljon epävarmuuksia. Suunnitteilla olevat latausasemat kattaisivat toteutuessaan riittävän suuritehoisina alle puolet vuoden 2030 yleisesti saatavilla olevan latausinfran tarpeesta. Lapin alueelle raskaan liikenteen latausinfran rakentaminen on vielä alkutekijöissään. (Traficom 2024.)

Kuva3 AK Sipola Etto.png

Kuva 3. Raskaan liikenteen sähkölatauspisteiden tilanne vuoden 2024 alussa


Taulukko 1. Raskaan liikenteen latausinfran rakentamisen aikataulu ja vaatimukset

Taulukko 1 AK Sipola Etto.png


Oheisissa taulukoissa on esitetty AFIR asetuksen mukaiset raskaan liikenteen sähkölatausinfrastruktuurin vaatimukset aikataulutettuna sekä niiden joustot ja poikkeukset.

Taulukko 2. AFIR asetuksessa määritellyt poikkeukset vaatimuksiin

Taulukko 2 AK Sipola Etto.png

Vetytankkausinfrastruktuuri

Vetytankkausinfran toteuttamista varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 TEN-T-ydinverkon varrella otetaan käyttöön enintään 200 kilometrin välein yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia. Näiden asemien tulee olla suunniteltu yhden tonnin kumulatiiviselle päivittäisvähittäiskapasiteetille ja varustettu vähintään 700 baarin jakelulaitteella. Samoin kussakin kaupunkisolmukohdassa otetaan käyttöön vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vetytankkausasema. (Traficom 2024.)

Tornioon suunnitteilla oleva Vireon vetytankkausasema sai tukipäätöksen keväällä 2024. Vireon sai hiljattain 4,2 miljoonaa euroa EU-rahoitusta raskaan liikenteen vihreän vedyn tankkausasemien rakentamiseen Suomessa ja Ruotsissa. Vuonna 2026 käyttöön otettavaksi suunniteltu vetytankkausasema pyrkii täyttämään EU:n AFIR-asetuksen standardit. Tämä edistää merkittävästi Suomen ympäristötavoitteita ja tukee maan siirtymistä kestäviin energiaratkaisuihin. (Kuntatekniikka 2024.)
Kuva4 AK Sipola Etto.png
Kuva 4. Pohjois-Suomeen suunnitellut ja tukipäätökseen saaneet vetytankkausasemat

Metaanin tankkausinfrastruktuuri

EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava 31. joulukuuta 2024 mennessä, että TEN-T-ydinverkon varrelle otetaan käyttöön riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia nesteytetyn metaanin tankkauspisteitä. Tämä mahdollistaa nesteytettyä metaania käyttävien raskaiden hyötyajoneuvojen liikennöinnin kaikkialla unionissa, mikäli kysyntää on. Tämä velvoite ei kuitenkaan koske tilanteita, joissa kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, ympäristöhyödyt mukaan lukien. (Traficom 2024)

Vuonna 2023 laaditussa kansallisessa jakeluinfraohjelmassa määriteltiin joukko kansallisia tavoitteita, jotka täydentävät jakeluinfra-asetuksen vaatimuksia ja huomioivat kansalliset metaanikäyttöisten ajoneuvojen ennusteet sekä niihin liittyvän polttoainekysynnän. Jakeluinfra-asetus on EU:n asetuksena suoraan kaikissa jäsenmaissa sovellettavaa lainsäädäntöä. Asetuksen soveltaminen alkoi 13.4.2024. (Valtioneuvosto 2024)
Kansallista tavoitteiden asetantaa tarkastellaan uudelleen vuonna 2024 laadittavassa uudessa ohjelmassa.

Metaanikäyttöisiä ajoneuvoja koskevien jakeluinfraohjelman tavoitteiden joukossa ovat seuraavat:

  • Vuoteen 2025 mennessä on tarkoitus perustaa vähintään 40 nesteytetyn biometaanin jakeluasemaa, vähintään 90 asemaa vuoteen 2030 mennessä ja vähintään 180 asemaa vuoteen 2035 mennessä.
  • Lisäksi vuoteen 2025 mennessä on tavoitteena perustaa vähintään 100 paineistetun biometaanin jakeluasemaa. (Traficom 2024)

Joulukuussa 2023 Suomessa oli yhteensä 82 paineistetun metaanin tankkausasemaa, joista 38 keskittyi pelkästään biokaasun jakeluun. Suurin osa näistä asemista sijaitsee TEN-T-tieverkon varrella, mutta vain osa soveltuu raskaan liikenteen tarpeisiin. Nesteytetyn metaanin tankkausasemia oli samana ajankohtana yhteensä 18, ja ne palvelevat raskaan liikenteen kalustoa. Lähes kaikki nesteytetyn metaanin tankkausasemat sijaitsevat myös TEN-T-tieverkon varrella. (Traficom 2024)

Lapin alueella toimii tällä hetkellä kaksi asemaa, ensimmäinen Keminmaassa ja toinen kuvassa oleva juuri valmistunut asema Rovaniemellä.

Kuva5 AK Sipola Etto.png
Kuva 5. Rovaniemelle toukokuussa 2024 avattu bio- ja maakaasun tankkausasema.

Kuljetusalan barometri: kaasu nostaa suosiota

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kuljetusbarometrin mukaan lähes joka viides vastaaja on investoimassa kaasukäyttöiseen autoon. Kaasuun investoivien osuus on lähes kolminkertaistunut vuoden aikana.

Kuljetusbarometrin 1/2024 yhteensä 532 vastaajasta 28 prosenttia on investoimassa seuraavan neljän kuukauden aikana. Kuljetusbarometrin tulosten mukaan 19 prosenttia autoihin investoivista yrityksistä on hankimassa käyttövoimanaan joko nesteytettyä tai paineistettua kaasua käyttävän auton. Sähkökäyttöisiin kuorma-autoihin investoivien osuus pieneni kuljetusbarometrin mukaan 2023 syksyn kahdeksasta prosentista viiteen prosenttiin. (SKAL 2024.)

Kuljetusbarometrissä kuvattuna yritysten investointiaikeet ja käyttövoima, johon hankinta suuntautuu.


Kuva 6. Raskaan kaluston suunnitteilla olevat investoinnit vuoden 2024 alussa (SKAL barometri 2024/1)

Hanke etenee, haastattelut alkamassa

Hankkeen edetessä selvitetään Lapin maakunnan jakeluinfrastruktuurin nykytilaa, liikennemääriä ja ajoneuvojen lukumäärien kehittymistä. Kyselyiden ja haastattelujen avulla kartoitetaan toimijoiden tarpeita raskaan liikenteen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin sekä kehitystarpeita ja mahdollisuuksia vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfralle Lapin alueelle.

Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran maankäyttökysymyksiin liittyviä kaavoitus- ja lupa-asioita sekä rahoitusmahdollisuuksien saatavuutta jakeluinfrastruktuurin kehittämiseksi selvitetään haastatteluilla ja esittelemällä EU:n ja kansallisia tukimahdollisuuksia. Selvityksessä huomioidaan myös mahdolliset raskaan liikenteen jakeluinfran tarpeet ja vaikutukset sähköverkkoyhtiöiden jakeluverkkoihin sähkötehon näkökulmasta.

Haastatteluja tehdään touko-kesäkuussa 2024 ja jatketaan elokuussa. Haastattelut ja kyselyt kohdennetaan mm. kuljetusalan yrityksiin ja toimijoihin, jakeluinfran rakentajiin, kuntien kehittämisyhtiöihin, aluekehittämisen toimijoihin ja sähköverkkoyhtiöihin. Lapin ammattikorkeakoulun yhteyshenkilönä selvitystyössä toimii projektipäällikkö Jani Sipola, jani.sipola(a)apinamk.fi

Raskaan liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat Lapissa -hanketta rahoittaa Lapin liitto Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) ja hanke toteutetaan vuoden 2024 aikana.

Lähteet

Business Tornio 2024. Future Fuel Summit. Viitattu 21.5.2024. https://www.businesstornio.fi/ajankohtaista/future-fuel-summit/

Kemiamedia 2023. Tornioon suunnitellaan vetytankkausasemaa – Lapin ensimmäinen. Viitattu 21.5.2024. https://www.kemiamedia.fi/tornioon-suunnitellaan-vetytankkausasemaa-lapin-ensimmainen/

Euroopan komissio 2023. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma: uusi kunnianhimoinen laki, jonka tavoitteena on taata riittävä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri. Viitattu 21.5.2024. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_1867

Traficom 2023. Tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuri. Viitattu 21.5.2024. https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Traficom_Muistio_Tieliikenteen_jakeluinfra_2023_12042024.pdf

Kuntatekniikka 2024. Vihreä siirtymä: Helsinkiin ensimmäinen vetytankkausasema – suunnitelmissa vetykäytävä läpi Suomen. Viitattu 23.5.2024. https://kuntatekniikka.fi/2024/04/22/vihrea-siirtyma-helsinkiin-ensimmainen-vetytankkausasema-suunnitelmissa-laajempi-vetykaytava/

Valtioneuvosto 2024. EU:n jakeluinfra-asetusta täydentävä hallituksen esitysluonnos lausuntokierrokselle. Viitattu 23.5.2024. https://valtioneuvosto.fi/-//1410829/eu-n-jakeluinfra-asetusta-taydentava-hallituksen-esitysluonnos-lausuntokierrokselle

SKAL 2024. Kaasu nostaa suosiotaan raskaan kaluston käyttövoimana. Viitattu 23.5.2024. https://skal.fi/tiedotteet/kaasu-nostaa-suosiotaan-raskaan-kaluston-kayttovoimana/

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle