Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Rakentamisen kiertotalous on vielä sattumanvaraista
Blogikirjoitukset

Rakentamisen kiertotalous on vielä sattumanvaraista

Poikajärvi Miika net.jpg
2.4.2019 7:00

Insinööri(AMK) Miika Poikajärvi toimii projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä.

Rakennetun ympäristön vaikutukset ilmastonmuutokseen tunnustetaan laajalti ja EU-tason direktiiveillä on pyritty vaikuttamaan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja sitä myötä hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen. Näiden teemojen parissa työskentelemme päivittäin myös ÄRY:n TKI-puolella.

Osallistuin Lontoossa vuosittain järjestettävään kestävän rakentamisen huipputapahtumaan Futurebuildiin, joka tänä vuonna järjestettiin 5-7. maaliskuuta. Tapahtuman aikana alan asiantuntijat kokoontuvat Euroopan laajuisesti ExCel-messukeskukseen keskustelemaan ja jakamaan tietoa hyvistä käytännöistä, sekä uusimmista innovaatioista taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tapahtumassa on ollut vuosittain n. 25 000 kävijää.

Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Futurebuild-nimen alla. Aiempina vuosina tapahtuma tunnettiin EcoBuild-nimellä, joka luo mielestäni enemmän mielikuvan olkipaali- ja savirakentamisesta – joita kyllä on esillä tapahtumassa mutta ne ovat vain pieni osa sisällöstä. Uusi nimi kuvaa mielestäni paremmin tapahtuman sisältöä ja teemaa, jossa korostuu rakennusalan vaikutukset ilmastonmuutoksen hidastamisessa tai sen pysäyttämisessä.

Monista esittelykelpoisista aiheista esittelen tässä kirjoituksessa muutaman kohokohdan.

Kiertotalousajattelun merkitys vahvasti esillä

Waste-seminaaripaikalla kuultiin monta eri mielenkiintoista esitystä kiertotalouden luomista mahdollisuuksista ja bisnesavauksista.

Ajatuksia herätti erityisesti lausunto, että ei ole olemassa jätettä, on vain ainoastaan asioita ilman identiteettiä. Kun asioille annetaan identiteetti, niille pystytään keksimään tarkoitus. Tähän ongelmaan oli keksitty ratkaisu – materiaalipassi.

Rakennusten tietomalleista (BIM) puhuttaessa nousee monesti esille kysymys, miten tietomallia voidaan hyödyntää rakennusprojektin päättyessä. Nykyisellään niitä ei hyödynnetä juuri mitenkään. Kuitenkin kiertotalouden näkökulmasta BIM-malli on loistava mahdollisuus materiaalivirtojen hallintaan.

BIM-malliin voidaan istuttaa tiedot rakennuksessa käytetyistä materiaaleista ja niille voidaan luoda materiaalipassit. Näin rakennuksen elinkaaren loppupäässä tapahtuvassa purkamisessa pystytään hallitsemaan materiaalivirtoja tehokkaasti ja ohjaamaan uudelleen käytettävät materiaalit niitä parhaille hyödyntäville tahoille.

Alankomaista lähtöisin oleva Madaster on kehittänyt palvelun, jolla rakennuksessa oleville materiaaleille pystytään luomaan materiaalipassit. Pilvipalvelimelle syötetään rakennuksesta muodostettu tietomalli (BIM) ja palvelu mm. määrittää niille hinnan rakennettaessa ja kierrätysarvon tulevaisuudessa.

Eroon kiertotalouden sattumanvaraisuudesta

Esimerkeillä osoitettiin, kuinka kiertotalous pyörii vielä sattumanvaraisuuden ympärillä. Joitain rakennusprojekteja oli onnistuttu toteuttamaan niin, että uuden rakennuksen tieltä purettavasta vanhasta rakennuksesta oli pystytty hyödyntämään jopa 70 - 95 prosenttia materiaaleista.

Tämä johtui kuitenkin siitä, että materiaalit sattuivat olemaan sopivia hyödynnettäväksi uudessa rakennuksessa. Sattuman ansiosta uusi rakennus oli juuri sellainen, missä materiaalit pystyttiin hyödyntämään. Helposti tilanne voisi kuitenkin olla sellainen, ettei materiaaleja pystyttäisi hyödyntämään uudelleen.

Tähän voi olla apuna aiemmin mainitut BIM-mallit ja materiaalipassit. Jos meillä on tarkkaan tiedossa se, kuinka paljon mitäkin materiaalia jossain rakennuksessa tai jollain alueella sijaitsee, voidaan tätä tietoa hyödyntää uusia rakennuksia ja alueita suunniteltaessa. Näin kiertotaloudesta tulee suunnitelmallista.

Kiertotalous ei kuitenkaan automaattisesti ole kestävää. Pitkät kuljetusmatkat syövät nopeasti uusiokäytön kannattavuutta. Ei ole kannattavaa kuljettaa kierrätettyjä betonielementtejä pitkiä matkoja. Kuten muussakin suunnittelussa, tulee myös kiertotaloudessa tarkastella koko elinkaaren vaikutuksia.

Amsterdamissa on onnistuttu kartoittamaan kattavasti rakennussektorilla liikkuvat materiaalivirrat kiertotalouden näkökulmasta. Oheisessa kuvassa 1 on esitetty Amsterdamin alueella syntyvät rakennusjätteistä muodostuvat materiaalivirrat, niiden tuottajat ja niiden hyödyntäjät

Miika P kuva 1.jpg
Kuva 1. Amsterdamin alueen rakennussektorin materiaalivirrat

Esille tuotiin myös ajatus rakennusten suunnittelemisesta uudelleen käytettäviksi. Esimerkkinä käytettiin maitopulloa – Mitä järkeä on tuhota maitopullo käytön jälkeen ja valmistaa siitä syntyneestä purkujätteestä uusi maitopullo uudelleen käytettäväksi?

Tulevaisuuden rakennusmateriaalit

Pidin hyvin mielenkiintoisena brittiläisen BIOHM:in esitystä. BIOHM on insinööritoimisto, joka pyrkii edistämään rakennetun ympäristön kehitystä kohti terveellisempää ja kestävämpää suuntaa ottamalla mallia luonnon biologisista järjestelmistä. Heidän toiminnassaan yhdistyvät kiertotalouden ja ihmiskeskeisen suunnittelun ideologiat, joiden toteuttamisessa hyödynnetään tulevaisuuden teknologioita.

BIOHMin perustaja Ehab Sayed piti puheenvuoron Futurebuildissa, jonka aikana hän esitteli muutamia heidän kehitysasteella olevia tuotteitaan.

Täytyy muistaa, että kaikki seuraavaksi esitellyt tuotteet ja materiaalit ovat vasta kehitysasteella, eikä niitä pystyisi hyödyntämään suoraan esim. suomalaisessa rakentamisessa. Jos rakennuksia alettaisiin suunnitella eläviksi organismeiksi, siitä ei selvittäisi pelkällä rakennusmääräyskokoelman uudistamisella vaan se vaatisi uudelleen määrittelyn sille, minkä me nykyään ymmärrämme talonrakentamisena.

Triagomy

BIOHMin tavoitteena on luoda rakennejärjestelmä, joka koostuu erilaisista toisiinsa lukittuvista kulmikkaista palasista. Vaikutteita järjestelmän kehittämiseen on saatu mm. mehiläispesistä. Järjestelmä on myös purettavissa eikä siinä käytetä ulkoisia kiinnikkeitä.

Materiaaleina toimii biopohjainen betoni ja lämmöneristeenä mycelium-eriste.


Miika P kuva 2.GIF
Kuva 2. Triagomy järjestelmän osia ja niistä koottu talo. © Biohm Ltd.


Mycelium

Mycelium on sienipohjainen materiaali, joka voidaan kasvattaa erilaisiin muotoihin. Voidaan opettaa hyödyntämään erilaisia orgaanisia tai epäorgaanisia materiaaleja ravintonaan esim. muovia ja käytetyn ravinnon tyyppi vaikuttaa tuotteella saavutettuihin ominaisuuksiin.

Mycelium-levyä voi käyttää palonkestävänä lämmöneristeenä. Sienipohjaisista materiaaleista haetaan myös ratkaisua maailmalaajuiseen jäteongelmaan.

Miika P kuva 3.GIF
Kuva 3 Mycelium eristeen eri muotoja. © Biohm Ltd.


Orb - organic refuse biocompound

Biojäte on yksi suurimmista läntisen maailman jätevirroista. BIOHM pyrkii hyödyntämään syntyvää ruokajätettä ja maatalouden sivuvirtoja, käyttämällä sitä rakennusmateriaalien raaka-aineena. Orbin valmistamiseen ei käytetä synteettisiä lisäaineita ja kemikaaleja, joten se on 100% orgaanista. Siitä voidaan valmistaa mm. sisustuslevyjä ja huonekaluja.

Miika P kuva 4.GIF

Kuva 4 Orbista valmistettuja levyjä. © Biohm Ltd.

Betonin valmistamisessa syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat merkittävät, ja ratkaisua niiden pienentämiseen BIOHM on myöskin hakenut orgaanisista materiaaleista. Biobetonissa hyödynnetään Orbin tapaan biojätettä ja maatalouden sivuvirtoja.

Lopuksi

Futurebuildin kaltaiset tapahtumat toimivat erinomaisina mahdollisuuksina päästä kartalle siitä, mitä rakennussektorilla maailmanlaajuisesti tapahtuu. Tapahtuma tarjosikin paljon uusia näkökulmia, joista lähestyä kestävää rakentamista ja rakentamisen kiertotaloutta. 

On myös hienoa nähdä, että maailmassa, jossa on jo saavutettu jonkin tason teknologiaähky, on kuitenkin tilaa uusille ja virkistäville innovaatioille. Aika näyttää voidaanko ilmastokriisi ratkaista ottamalla oppia luonnon omista mekanismeista ja tuomalla niitä talonrakentamisen pariin. Allekirjoittaneesta se tuntuu vielä utopistiselta ajatukselta.


Lähteet

https://www.futurebuild.co.uk/welcome#/
https://www.biohm.co.uk/

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK