Insinööri (AMK) Valtteri Pirttinen toimii projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö-osaamisryhmässä.
Johdanto
Viime vuosina olemme kaikki kohdanneet eri medioissa huolestuttavia uutisia kosteusvaurioista ja sisäilmaongelmista. Syitä moisiin on lukemattomia; riskirakenteet (esim. valesokkeli), puutteellinen ilmanvaihto (joskus kokonaan suljettu), rakennusaikaiset virheet ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa monta sivua.
Nyt vastaan on alkanut tulla mainoksia hengittävistä rakenteista, joiden luvataan ratkaisevan kosteus- ja sisäilmaongelmat. Ajatus siitä, että rakennuksen yksi rakenneosa ratkaisee kaikki sisäilmaongelmat, on absurdi. Tässä blogissa oikaistaan hieman markkinoiden luomaa käsitystä rakenteiden/rakennuksen ”hengityksestä”.
Hengittävä materiaali?
Yleensä puuperäisiä rakennusmateriaaleja markkinoidaan ominaisuudella ”hengittävä”. Rakennusfysiikkaan perehtyneet eivät mielellään puhu hengittävästä materiaalista, koska se luo helposti virheellisen mielikuvan materiaalin ominaisuuksista.
Hengittävyyden sijaan parempi ilmaisu on rakenteiden kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta. Rakennusaineista puhuttaessa tarkempi termi on hygroskooppisuus.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hygroskooppinen materiaali (esim. hirsiseinä) sitoo itseensä sisäilman kosteutta sen ollessa tavanomaista suurempi ja vastaavasti sisäilman ollessa kuivempaa, hygroskooppinen materiaali luovuttaa sitomaansa kosteutta sisäilmaan.
Kyseisestä toiminnasta on muodostunut mainosmiesten termi hengittävyys. Tutkimusten mukaan todellisuudessa vuorokautiset kosteusvaihtelut ulottuvat vain 1-2 mm syvyyteen massiivipuuseinässä. Vastaavanlaisen kosteusvaihteluiden tasaukseen ei siis tarvita massiivipuuseinää vaan esimerkiksi paneloitu seinä riittää. (Schäfer. H. 2016., Siikanen. U. 2012.)
Pullotalo?
Toinen samaan teemaan liittyvä mielikuva ”Tiiviissä pullotalossa on huono sisäilma”, jota on syytä avata. Kyseinen väittämä on totta, mikäli tiiviisti rakennetussa rakennuksessa ei ole hallittua ilmanvaihtoa. Riittävän ilmanvaihdon puutteen vuoksi sisäilman kosteusrasitus kasvaa ja sisäilman laatu täten heikkenee.
Kyseistä ongelmaa ei kuitenkaan tule tiiviissä rakennuksessa, mikäli ilmanvaihtokonetta käytetään oikealla, suunnitellulla tavalla. Hallittu oikein säädetty ilmanvaihto tiiviissä rakennuksessa on energiatehokkain, turvallisin ja terveellisin ratkaisu.
Rakennusten tiiveydestä ja ”pullotaloista” puhuttaessa on hyvä muistaa, että epätiiviissä talossa rakenteiden läpi tuleva ilma ei ole välttämättä kovin puhdasta.
Esimerkiksi epätiiviissä talossa seinärakenteiden raoista tuleva ilma voi pitää sisällään rakennuksen eristemateriaalien kuituja ja muita epäpuhtauksia (Sisäilmayhdistys ry 2019.). Eli mielikuva siitä, että muovista toteutettu höyrynsulku on mörkö, joka pilaa rakennuksen ei pidä paikkaansa.
Yhteenveto
Summa summarum rakennus on edelleenkin usean eri tekijän yhdistelmä, joiden tulee toimia keskenään, jotta varmistetaan rakennuksen oikea oppinen rakennusfysikaalinen toiminta.
Yksittäinen materiaali tai kone ei itsessään riitä terveellisen asumisen varmistamiseen.
Lähteet
Schäfer. H. 2016. ”Hengittävyys” on epäselvää markkinapuhetta – rakennusfysiikan professori ei käyttäisi sanaa lainkaan. Maaseuden tulevaisuus verkkolehti. Viitattu 26.11.2019 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/rakentaminen/hengitt%C3%A4vyys-on-ep%C3%A4selv%C3%A4%C3%A4-markkinapuhetta-rakennusfysiikan-professori-ei-k%C3%A4ytt%C3%A4isi-sanaa-lainkaan-1.170803
Siikanen. U. 2012. Rakennusten lämpö- ja kosteusfysikaalisia näkökohtia. Rakennustieto. Viitattu 26.11.2019 https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK120401.pdf
Sisäilmayhdistys ry 2019. Ilmanvaihdon perusteet. Viitattu 26.11.2019 https://www.sisailmayhdistys.fi/Perustietoa-sisailmasta/Ilmanvaihdon-perusteet