Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Puu- ja huonekalusektorin älykkään erikoistumisen näkemyksiä Puolassa
Blogikirjoitukset

Puu- ja huonekalusektorin älykkään erikoistumisen näkemyksiä Puolassa

Miika Poikajärvi
27.8.2019 10:46

Insinööri(AMK) Miika Poikajärvi työskentelee projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö-osaamisryhmässä.

Puolan Olsztynissa järjestettiin 17.6.2019 puu- ja huonekalusektorin konferenssi ”Wood and furniture industry in Warmia and Mazury - Perspectives of smart specialization”. Otin osaa konferenssiin kansainvälisen asiantuntijan roolissa.

Tehtävänäni oli pitää esitelmä globaaleista puurakentamisen trendeistä painottaen CLT-rakentamista (Cross laminated timber) ja siitä, miten huonekalusektori voi hyötyä kasvavasta CLT-rakentamisen markkinasta. Kerroin myös Lapin alueen tutkimus- ja kehityshankkeista, joita on toteutettu CLT:n parissa.

Koska Warmia Mazuryn maakunta on jäljessä alueellisen kehittämisen tavoitteistaan, toivottiin konferenssin synnyttävän sekä uusia avauksia sekä innovaatioiden että uusien bisnesavauksien osalta.

Konferenssin kohderyhmänä olivat Warmia Mazuryn maakunnan puu- ja huonekalusektorin yritykset ja toimijat. Osanottajia konferenssissa oli noin 70, joista suurin osa oli paikallisia yritysten edustajia. Olin saanut tiedon jo esitelmää valmistellessani, että tapahtumassa on paikalla tulkki, joka kääntää englannin kielisen esitelmäni puolaksi paikallisille osallistujille.

Tapahtuma koostui asiantuntijaesitelmistä ja päivän päätteeksi pidetyistä työpajoista.

Poikajärvi elo kuva 2.jpg
Kuva 1. Alkukankeuksien jälkeen puheenvuorot vaihtuivat sulavasti lennosta minun ensin esitelmöidessäni englanniksi, minkä jälkeen tulkki käänsi saman asian puolaksi.


Hukkaa ja hävikkiä minimoidaan myös CLT-rakentamisessa

Globaalit trendit ohjaavat rakennusalan toimijoita siirtymään kohti ympäristön kannalta kestävämpiä käytäntöjä. Tämä edellyttää toimijoilta uusien toimintatapojen, menetelmien ja myöskin materiaalien käytön omaksumista.

Näiden trendien myötä myös puunkäytön osuuden rakentamisessa odotetaan kasvavan tulevien vuosien aikana. Puun käytön osuus korkeiden rakennusten rakennusmateriaalina on vielä marginaalista, noin 10 prosentin luokkaa, mutta sektorilla on odotettavissa suurin kasvupotentiaali.

Lähes aina kun jotain valmistetaan, syntyy erilaisia sivuvirtoja eikä CLT:n valmistus ole tässä tapauksessa poikkeus. CLT-levyn tuotannossa jää usein hyödyntämättä ikkuna- ja oviaukkojen sahauksesta ylijäävät palaset. Monessa tehtaassa ne toimitetaan murskattavaksi, jonka jälkeen ne poltetaan energiaksi.

Hukkapaloja voi kuitenkin hyödyntää esimerkiksi valmistamalla niistä huonekaluja. CLT:n käyttö huonekaluissa ei toki rajoitu pelkästään CLT:n tuotannossa syntyvien sivuvirtojen ja hukkapalojen hyödyntämiseen, vaan CLT-levyä voidaan tilata suoraan tehtaalta huonekalulaatuisena.

CLT:stä uusia mahdollisuuksia huonekalusektorille

Konferenssiyleisön parissa CLT-rakentaminen koettiin mielenkiintoisena konseptina. CLT tarkoittaa ristiin laminoitua puuta (cross laminated timber). Se on massiivipuulevyä, jota voidaan käyttää betonielementtien tavoin rakennuksissa mutta sitä voidaan myös hyödyntää huonekaluissa.

Loistava esimerkki on nähtävillä Stora Enson CLT tehtaalla Ybbsissä, Itävallassa, jossa vierailin viime kesänä. Pöydässä käytetty CLT-levy on päällystetty korkealaatuisella visuaalisella kerroksella, joka antaa sille viimeistellyn ulkonäön.

Poikajärvi elo kuva 3.jpg
Kuva 2. Kokouspöytä Stora Enson CLT-tehtaalla Ybbsissä.

CLT:n käyttöä huonekaluissa ja sisustuksessa on myös nähtävillä Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampusalueella rakennustekniikan laboratoriotiloissa. Tiloissa sijaitsee kaksi CLT:stä valmistettua kuutiota, jotka toimivat opiskelijoiden ryhmätyötiloina.

Poikajärvi elo kuva 4.jpg
Kuva 3. Opiskelijoiden ryhmätyötila Rovaniemen kampuksella


Esitelmäni onnistui herättämään ainakin yhden yrityksen mielenkiinnon. Kyseinen yritys toteuttaa messuille ja tapahtumiin erilaisia rakenteita ja tiloja. Heitä kiinnosti CLT:n hyödyntäminen liiketoiminnassaan ja on mielenkiintoista seurata, eteneekö heidän ideansa toteutuksen tasolle tulevaisuudessa.

Kehitystarpeiden tunnistaminen työpajoissa

Päivän päätteeksi tapahtumapaikalla järjestettiin kolme työpajaa, joiden teemoina olivat:

1) Brändin rakentaminen ja promoaminen kotimaisilla- ja ulkomaisilla markkinoilla
2) Automaatio ja digitalisaatio ratkaisuna puu-ja huonekalualan työvoimapulaan
3) Design – uudet materiaali- ja tuoteratkaisut

Osallistuin DESIGN työpajaan, jossa osanottajia oli kymmenkunta. Osanottajista löytyi yksi englanninkielen taitoinen henkilö, jonka kanssa minä ja tulkkini muodostimme kolmen hengen ryhmän.

Lähdimme pohtimaan ratkaisua siihen, kuinka Warmia Mazyryn alueen puu- ja huonekaluteollisuus pysyy kilpailukykyisenä tulevaisuudessa. Ratkaisuiksi nähtiin globaalien trendien seuraaminen, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen ja kiertotalous sekä kehitys- ja innovaatiotoiminta. Mahdollisiksi kumppaneiksi tunnistettiin oppilaitokset ja teollisuus. Valtiolta kaivattiin apua innovaatiotukien muodossa.

Haasteiksi koettiin ikääntyvä väestö, osaamisen puute ja työvoiman puutteellinen koulutus. Työvoimapulaan ei nähty helpotusta ulkomaisesta työvoimasta, koska Puola ei houkuta ulkopuolista koulutettua työvoimaa matalan palkkatason takia.

Historiallinen Olsztyn

Olsztynissä asuu noin 170 000 asukasta ja se sijaitsee noin 240 kilometrin päässä Varsovasta koilliseen. Kaupunki on perustettu 1400-luvulla ja se on toiminut monien historiallisten tapahtumien keskuksena Puolan pitkän historian aikana. Paikallisten puheista päätellen automatka Varsovasta Olsztyniin voi olla hyvin haastava - jollei mahdoton - johtuen tiestön heikosta kunnosta. Suosittelen taittamaan matkan junalla.

Ongelmatilanteissa älkää kuitenkaan laskeko konduktöörien tai asemavirkailijoiden kielitaidon varaan, sitä nimittäin ei juuri ole. Hyvällä onnella voi löytää 20–30-vuotiaan, joka puhuu muutaman sanan englantia. Muuten paikallisten englanninkielentaito on todella vähäistä.

Lopputunnelmat

Kaiken kaikkiaan matka oli onnistunut, ja yleisölle tarjoamani informaatio otettiin vastaan mielenkiinnolla.

Vaikuttaa siltä, että Puolassa kamppaillaan osin samojen haasteiden parissa kuin meillä Suomessa. Muun muassa väestön ikääntyminen ja osaavan työvoiman saatavuus huolettavat. Suomessakin pinnalla olevat käsitteet, kuten digitalisaatio ja automaatio, olivat esillä tapahtumassa, ja niissä nähtiin ratkaisuja moniin esille nousseisiin ongelmiin.

Matkailu avartaa. Kyseisen konferenssin kaltaisiin, ulkomailla järjestettäviin tapahtumiin osallistuminen tarjoaa loistavan väylän verkostoitua ulkomaalaisten toimijoiden kanssa. Samalla se tarjoaa uusia näkökulmia jokapäiväiseen työhön, mitä me täällä Lapin AMKin Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä teemme.


Linkki tapahtumasta kertovaan uutiseen:
http://invest.warmia.mazury.pl/pl/o-regionie/aktualnosci/300511-przemysl-drzewno-meblarski-na-warmii-i-mazurach-perspektywy-inteligentnej-specjalizacji.html

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK