kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Puinen tulevaisuus – Päin mäntyä vai sittenkin ihan järkevää?
Blogikirjoitukset

Puinen tulevaisuus – Päin mäntyä vai sittenkin ihan järkevää?

Jokinen Janne.jpg
16.1.2018 7:48

Insinööri (AMK) Janne Jokinen työskentelee projekti-insinöörinä Lapin AMK:n Arctic Civil Engineering–tutkimusryhmässä. Tässä kirjoituksessa hän raottaa puurakentamisen nykytilaa ja kertoo matkasta puurakentamisen ajankohtaisseminaariin (Wood Building Summit 2017) Ruotsiin Skellefteåon 7.–8.11.2017.

Varmasti tämänkin blogin lukijoille on tullut uutisotsikoissa vastaan tarve pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Puu materiaalina on erittäin ekologinen vaihtoehto. Tutkimuksista on saatu näyttöä siitä, kuinka puiset rakennusmateriaalit toimivat hiilinieluina sitoen itseensä hiilidioksidia. Myös hallitus edistää puurakentamista osana biotalouden kehittämistoimenpiteitä ja ilmastopolitiikka.

Kuva 1 Jokinen 2018.jpg

Kuva 1. Puun elinkaari.

Kävimme FCLT-tutkimustiimimme kanssa Wood Building konferenssissa Ruotsin Skellefteåssa marraskuun alussa. Matkan tarkoituksena oli laajentaa näkökulmaa puurakentamisesta ja samalla selvittää millaisten haasteiden parissa Ruotsissa ollaan aiheen tiimoilta.

Puu on jo usean vuosien ajan ollut Suomessa pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen pääraaka-aine, mutta lainsäädäntö rajoitti pitkään sen käyttöä yli nelikerroksisissa rakennuksissa. Vuodesta 2011 lähtien on ollut mahdollista rakentaa kahdeksan kerroksisia puukerrostaloja.

Alkuvuodesta 2018 palomääräyksiä lievennetään lisää ja puuta on mahdollista jatkossa jättää huoneiden sisäpinnoissa enemmän näkyville.

Tähän mennessä puukerrostalokohteiden kantavien rakenteiden sisäpinnat on pitänyt suojata jopa kolminkertaisella kipsilevyllä, vaikka massiivipuutuote menettää palotilanteessa hitaammin lujuuttaan verrattuna vastaavaan betonipalkkiin. Massiivipuu hiiltyy pinnalta hyvin nopeasti lopettaen palamisen lyhyeen.

Puulla on siis paljon hyviä ominaisuuksia rakennusmateriaalina. On kuitenkin muistettava, että puunkäyttö ei ratkaise kaikkia rakentamiseen liittyviä ongelmia. Myös puurakennus voidaan pilata, jos rakenteisiin pääsee rakennusaikana vettä ja kastuneet osat eivät pääse kuivumaan. Myös oikean puulajin käytöllä oikeassa paikassa on merkitystä. Mutta nyt siis takaisin Ruotsiin ja Wood Building seminaariin.

Why build in wood?

Teeman alla käsiteltiin puurakentamisen elinkaariarviointia suhteessa muihin yleisesti käytettyihin runkomateriaaleihin. KTH teknologiainstituutin dosentti ja tutkija Tove Malmqvist kertoi rakennusten ilmastovaikutuksesta ja esimerkkejä elinkaariarvioinnin soveltamisesta käytännössä.

Diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori Richard Woschitz Itävallasta kertoi Viennaan rakenteilla olevasta 24-kerroksisesta pilvenpiirtäjästä. Hän toimii hankkeessa rakennesuunnittelijana. Rakennuksen runkomateriaalina käytetään pääasiallisesti puuta. Rakennuskompleksi koostuu hotellista, asunnoista, ravintolasta, kuntokeskuksesta sekä toimistotiloista. Erityispiirteenä tässä HoHo –nimisessä kohteessa on hybridirakenteiden käyttö; puu-betoni-liittorakenteisilla välipohjilla saavutettiin Itävallan rakennusviranomaisten vaatimukset paloturvallisuuden osalta.

Tanskalainen arkkitehti David Goehring puhui siitä, kuinka Tanskassa hyödynnetään puuta laajasti huonekaluissa, mutta rakennusmateriaalina sen käyttö on vähäistä. Hän kertoi myös käynnissä olevasta Go2Wood –hankkeesta, jolla pyritään edistämään kestävän kehityksen mukaista puun käyttöä Tanskassa.

Ensimmäisen osioiden puheenvuoroista jäi kuva, että puulla on monia merkittäviä etuja kasvihuonepäästöjen pienentämiseksi rakennusteollisuudessa. Hyödyt korostuvat, kun arvioidaan rakennuksen koko elinkaarta, eikä pelkästään rakentamisen aikaisia hyötyjä.

Oikein suunniteltuna, käytettynä ja huollettuna puista rakennusta voidaan asuttaa sata vuotta ja elinkaarensa päässä polttaa ja saada energiaa hyötykäyttöön.

How to build in wood?

Teeman puheenvuoron aloitti Skellefteån kaavoituksesta vastaava Lars Hedqvist. Hän kertoi kaupunkinsa tulevista projekteista, joista ehkä tärkeimpänä uusi kulttuurikeskuksen ja hotellin yhdistelmä. Massiivipuisen rakennuksen on määrä valmistua vuonna 2019.

Puheenvuoroissa oli aiheina mm. innovatiiviset julkisivuratkaisut, kuinka puunkäyttöä voidaan edistää sekä vihreiden rakennusten hankintamenettely tilaajan ja tavarantoimittajan näkökulmasta. Puhujina kuulimme Ruotsin valtiollisen tutkimuslaitoksen edustajia, arkkitehtejä sekä puuteollisuuden edustajia.

Toisesta osiosta muodostui vahva kuva, että puurakentamisen osaamista on paljon, mutta sen kaikkea potentiaalia ei olla vielä saavutettu.

Ruotsi on jo hyvin pitkällä puurakenteisten talojen määrässä mitattuna ja rakentamista edistetään vahvasti myös valtion ja kuntien taholta. Naapurimaassamme on käynnissä tutkimushankkeita, joilla pyritään selvittämään oikeaa tapaa rakentaa puisia rakennuksia.

When to build in wood?

Teeman alla käsiteltiin miten puun teknisiä ominaisuuksia tulisi hyödyntää rakentamisessa. Puheissa otettiin kantaa puun kosteuskäyttäytymiseen ja kuinka sitä tulisi tutkia. Ääneneristävyyteen liittyvistä ongelmista nostettiin esille Ruotsin vanhentunut mittaustapa, jonka tyyppinen on käytössä myös meillä Suomessa.

Puheissa ehdotettiin, miten mittauksia tulisi toteuttaa tulevaisuudessa, jotta saataisiin enemmän todellisuutta kuvastavia tuloksia. Lisäksi jo aiemmin mainitun Viennan HoHo –hankkeen pääurakoitsija Richard Woschitz piti puheenvuoron siitä, miten monikerrosrakenteisista taloista saadaan paloturvallisia. Hän kertoi teknisiä yksityiskohtia rakennusprojektin toteutustavasta.

Norra Skogsägarna –yhtiön Kågen-sahan johtaja Johan Oja kertoi tietokonekerroskuvauksen (CT-kuvauksen) hyödyntämisestä puunjalostusteollisuudessa. Kuvantamisella saadaan tulevaisuudessa merkittäviä etuja tukkien hyödyntämisessä sahatavaraksi. Tämä on varmasti vain yksi tapa hyödyntää uusinta teknologiaa puunjalostuksessa.

Kokonaisuudessa puurakentamisesta jäi hyvin vahva kuva. Alalla on tapahtunut merkittäviä läpimurtoja, mikä mielestäni näkyy korkeiden rakennusten esiinmarssina. Puun käyttö ei rajoitu pelkästään asuin- ja liiketilarakentamiseen, vaan materiaalia voidaan hyödyntää myös silloissa. Ja ovathan puukohteet arkkitehtuuriltaan upeita, vai mitä mieltä olette?

Kuva 2 Jokinen 2018.JPG
Kuva 2. Puu taipuu moneksi

Lähteet

Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma B10 2000.
Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 (2011) Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet.
Nolia. Wood building summit (Viitattu 24.11.2017) https://www.woodbuildingsummit.com/
Timber design & technology. HoHo tower. (Viitattu 24.11.2017) http://www.timberdesignandtechnology.com/
A as architecture. Skellefteå Cultural Centre. (Viitattu 24.11.2017) http://aasarchitecture.com/2016/06/cultural-centre-skelleftea-white-arkitekter.html
Puuinfo Oy. Puuinfo. (Viitattu 24.11.2017) https://www.puuinfo.fi

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK