kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Potkua maaseutuyrittäjyyteen Pohjanmaan malliin
Blogikirjoitukset

Potkua maaseutuyrittäjyyteen Pohjanmaan malliin

Tia Lämsän kasvokuva.
24.11.2020 8:00

OTM, HTM, MMM Tia Lämsä työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuullisten palvelujen osaamisryhmässä ja asiantuntijana Rural Future -hankkeessa.

Lapin ammattikorkeakoulu on toiminut vuoden 2018 lopusta saakka Rural Future -hankkeessa Karelia ammattikorkeakoulun ja alueiden ProAgrioiden kanssa. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa maaseutuyritysten kannattavuutta ja toimintaedellytyksiä.

Maaseutuyrittäjyydeksi luetaan kaikki maaseudulla toimivat yritykset toimialasta riippumatta.

Hankkeen johtoajatuksena on, että koska liiketoimintaympäristö ja markkinat muuttuvat, on myös maaseudulla toimivien yritysten osattava uusiutua. Hankkeessa olennaista onkin liiketoimintaan vaikuttavan tulevaisuuden ennakointi ja pienryhmätoiminta, jossa käydään läpi yritysten tulevaisuuspolkuja ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

 

Benchmarkkausta ja kokemuksista oppimista

Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli järjestää maaseudulla toimiville yrittäjille benchmarkkausmatkoja myös ulkomaille, joista voitaisiin saada mahdollisia uusia innovaatioita myös kotimaan maaseudulle.

Tammikuussa 2020 hanke toteuttikin onnistuneen matkan Berliiniin, missä pääkohde oli Grüne Woche ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Koska korona sotki myöhempien ulkomaanmatkojen suunnitelmat, päätettiin syksyn opinto- ja benchmarkkausmatka tehdä kotimaassa. Hankkeeseen osallistuvat Pohjois-Karjalan ja Lapin yrittäjät päätyivät syys-lokakuun vaihteessa Pohjanmaalle, Seinäjoelle ja sen lähialueille. Ja voikin todeta, että miksi lähteä merta edemmäs kalaan!

Ohjelmassa oli upeita kotimaisia, pääosin pienyrityksiä, jotka ovat kehittäneet ennakkoluulottomasti tuotteitaan ja toimintaansa. Lisäksi saimme perehtyä alueella toimiviin kehittämisorganisaatioihin, jotka auttavat pieniä yrityksiä matkan alkuun ja toiminnan kehittämiseen.
Uskon, että matkalla mukana olleet yrittäjät saivat roppakaupalla evästä laukkuihinsa ja saamme vielä odottaa mielenkiintoisia avauksia ja ideoita tulevaksi myös hankkeen kohdealueilla.

 

Kun suuri on kaunista

Pääsimme tutustumaan Pohjamaalla sekä isoihin että pieniin toimijoihin. Itseoikeutetusti kävimme alueen vetovoimaisessa ja kaikkien tuntemassa nähtävyydessä, Tuurin kyläkaupassa. Kuulimme taustaa sen historiasta ja sukupolvien pituisesta tarinasta.

Vaikka yritys onkin tänä päivänä valtava, olihan se jo vuonna 2016 Suomen suurin tavaratalo, myös sen tarina alkaa pienestä. Kasvu kulkukauppiaasta 1800-luvulta tähän päivään on ollut huikea. Tästä näkee, että kun yrittäjällä on ideoita ja halua niiden toteuttamiseen, vain taivas on rajana.

Kun nykyinen toimitusjohtaja siirtyi puikkoihin 1994, otti hän käyttöön uuden ajatusmallin: kyläkaupasta tehdään matkailunähtävyys, jota tullaan katsomaan kauempaakin. Ja kaikki tiedämme ja tunnemme tilanteen nyt. Tuurin kyläkaupan ympärille on rakentunut monta erilaista tapahtumaa ja aktiivista toimintaa. Toki tätäkään ei tehty ilman yrittäjän henkilökohtaisia ponnistuksia ja uhrauksia, mutta mediahuomio on taattu ja markkinointi toimii.

 

Pieniä toimijoita – erilaisia yrityksiä

Tämän jälkeen olikin hienoa siirtyä vertailukohteena huomattavasti pienempään toimijaan. Vierailimme Alavuden öljynpuristamolla ja kuulimme yrityksen taustaa ja kehitystä. Myös tämä yritys on käyttänyt mediaa hyväkseen. Se osallistui vuonna 2019 Suomalainen Menestysresepti -kisaan punajuurilevitteellään Juureva, ja pääsi sillä finaaliin saakka.

Tärkeä oppi yrityksessä oli, että pieni yrittäjä ei voi tehdä kaikkea itse , vaan on keskityttävä siihen mitä osaa. Heillä esimerkiksi markkinointi ostetaan ulkoa, ja ulkopuolista verkostoa hyödynnetään muutoinkin paljon. Hyvät yhteistyökumppanit ja verkostot ovat siis kullan arvoisia.

Upean yritystarinan kuulimme myös Henua Organicsilla. Yritys tuottaa laadukasta luonnonkosmetiikkaa ja on kovalla työllä ja hyvällä brändäämisellä saanut jalansijaa Euroopassa. Yrityksen perustajat totesivat jo alkuvaiheessa, että Suomen markkinat ovat tuotteelle liian pienet, joten suunta oli heti kansainvälisille markkinoille. Ja työ on kantanut hedelmää, vaikka korona on rokottanut pahasti myös tätä toimialaa. Onhan kivijalkaliikkeiden myynti romahtanut ja myös luksusbrändien on ollut mietittävä toimintaansa uudelleen.

Vahva viesti yrityksen toimitusjohtajalta on: ”Uskalla sanoa tavoitteesi ääneen”. Hän totesi, että silloin myös toimitaan tavoitteen saavuttamiseksi. Jos sitä ei uskalla sanoa ääneen, voi miettiä toimiiko silloin oikealla alalla.

Tapasimme myös monta muuta mielenkiintoista yritystä ja yrittäjää. Maininnan arvoisia kaikki, mutta nostan esiin varmaan koko Suomen tunteman menestystarinan Kyrö Distillery Companyn. Perustajajäsenen mukaan heilläkään menestys ei ole tullut helpolla ja riskittömästi, mutta usko omaan tekemiseen on ollut vahva.

Samaa viestiä saimme myös lähiympäristössä toimivilta muilta yrityksiltä kuten Fiini Naturallylta ja Sugar Daddiesiltä. Omaan itseen ja omaan tuotteeseen täytyy olla vahva usko ja toiminnan on hyvä olla erilaista kuin muilla. Melkein kaikki nostivat esille, että tuotteella ja yrityksellä on myös oltava tarina. Se on se, joka tuotetta myy.

Nostan vielä esille Lapuan Kankurit, jonka toista omistajaa kuulimme. Onhan huikeaa, että suomalaista käsityötä viedään kolmeenkymmeneen maahan ja tuotteista yli 50 prosenttia menee vientiin. Myös tässä yrittäjätarinassa korostui rakkaus työhön ja tekemiseen ja viennin osalta yrittäjä totesi, että siihen on oltava intohimo.

Myös se tuli selväksi, että menestys ulkomailla vaatii vielä huomattavasti enemmän pääomaa ja työtä kuin kotimaan markkinoilla. Lisäksi kohdemaan kulttuurin tuntemus on äärimmäisen tärkeää, siihen kannattaa panostaa.

 

Alueelta apua toiminnan kehittämiseen

Loistavien yritystarinoiden lisäksi pääsimme tutustumaan alueella yrittäjiä palveleviin toimijoihin. Elintarvikealan kehitysyhtiön, Foodwestin ”timanttitehtaan” palveluihin kuuluu elintarvikebisneksen kehittämispalvelut raaka-aineesta tuotteeksi ja ideasta liiketoiminnaksi ja kaupan hyllylle saakka. Ajatuksena on olla yritystoiminnan kasvun mahdollistaja. Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu tarjoaa palveluita yrityksille tuotekehitysvaiheessa ja elintarvikkeiden jalostuksessa.

Matkalla mukana olleet maaseutuyrittäjät pääsivät myös Ideaprässiin. Sen avulla yrittäjät saavat täysin ulkopuolisilta asiantuntijoilta palautetta yrityksen liike- ja tuoteideoista.

Ideaprässissä asiantuntijat antavat palautetta etenkin liikeidean kriittisistä kohdista ja vahvuuksista. He muodostavat 8-12 hengen raadin, joka ruotii liikeidean ilman yrittäjän läsnäoloa. Puheenjohtaja käy etukäteen läpi yrittäjän kanssa yritystoiminnan sen hetkisen tilanteen ja liikeidean. Hän laatii sen perusteella tietopaketin asiasta raatilaisille, jotka kommentoivat tämän perusteella toimintaa.

Puheenjohtaja kirjaa ruodinnan tulokset ylös, tekee yrittäjälle rehellisen yhteenvedon ja käy sen läpi palautekeskustelussa yrittäjän kanssa. Yrittäjä ei itse ole paikalla varsinaisessa ruotimistilanteessa, mutta me matkalla olleet ”vain opettajat” saimme olla mukana kärpäsenä katossa.

 

Reppu täynnä uusia ideoita

Ideaprässin seuraaminen oli mielenkiintoinen kokemus ja uskon, että konseptia kannattaisi kehittää jollain tavalla myös omassa toiminnassamme. Olen vakuuttunut, että yrittäjät saavat halutessaan paljon irti palautteesta.

Myös kritiikkiä ja voimakkaita kehittämisideoita tuli, joten kuuntelu ei ollut kaikilta osin helppoa. Kunhan yrittäjät ovat saaneet palautteen, pidämme vielä virtuaalitapaamisen ja pääsemme kuulemaan tunnelmat myös heidän puoleltaan.

Matka Etelä-Pohjanmaalle oli raskas, mutta erittäin onnistunut. Saimme mukana olleilta yrittäjiltä positiivista palautetta, eikä matka tainnut kenestäkään tuntua turhalta. Nyt opittuja asioita pitää pureskella ja työstää ja toivottavasti saamme syntymään uusia, timanttisia ajatuksia myös oman alueemme kehittämiseen.

Joukko yrittäjiä seisoo Lapuan vanhan patruunatehtaan pihalla.

Kuva 1. Benchmarking-matkalle osallistuneita maaseutuyrittäjiä kuvattuna Lapuan Vanhan Paukun pihamaalla.

Rural Future -hanke Facebookissa: https://www.facebook.com/ruralfuturehanke.

Toimintaan voi tutustua laajemmin myös hankkeen sivustolta https://ruralfuture.karelia.fi/ jolla voi ilmoittautua mukaan tulevaan toimintaan.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle