KTM Anna-Maija Tapojärvi työskentelee markkinoinnin opettajana, tradenomi YAMK Katja Kankaanpää liiketalouden lehtorina ja Suvisatu Särkikangas työharjoittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.
Ruoka on jokaiselle meistä osa päivittäistä elämää. Ruoka herättää mielipiteitä, keskustelua ja tunteita, ja niin tekee myös ruokahävikki. Ruokahävikki on ruokaa, joka olisi vielä syömäkelpoista, mutta päätyy syystä tai toisesta hävikiksi, eli biojätteeseen, tai pahimmassa tapauksessa sekajätteeseen tai jopa vessanpönttöön.
Jos näin käy, kaikki ruoan tuotannossa ympäristöä kuormittavat päästöt ovat syntyneet turhaan. Lisäksi väärin lajiteltu ruokahävikki kuormittaa jätteenkäsittelyä, kun oikein lajiteltuna ruokahävikkiä voisi vielä hyödyntää eri tavoin.
Ruokahävikkiä tulee vuosittain Suomessa noin 400–500 miljoonaa kiloa. Eniten hävikkiä tulee kotitalouksista, toisen sijan paikkaa pitää ravitsemuspalvelut.
Jätteiden lajittelu ja niiden jatkojalostus ovat kiertotalousajattelussa tärkeää ja tavoitteellista. Elintarvikkeiden lajittelu biojätteisiin pidentää tuotteen elinkaarta omilta osin muun muassa polttoaineena. Biojäte mädätetään tai kompostoidaan. Mädätettävästä jätteestä syntyy biokaasua, jota voidaan käyttää polttoaineena. Kompostoidusta jätteestä saadaan multaa. Jos biojätteet päätyisivät kaatopaikalle, syntyisi haitallisia kasvihuonekaasuja, joten siitäkin syystä biojätteiden kierrätys on tärkeää. Ensisijainen tavoite kuitenkin on, että biojätettä tulisi mahdollisimman vähän. Kuluttajien tietoisuuden lisääminen ruokahävikistä ja sen vaikutuksista ehkäisee ylimääräistä hävikkiä ja rahan tuhlausta. Ruoka roskiin on yhtä kuin raha roskiin. (Luonnonvarakeskus 2020.)
Kuva 1. Ruokahävikin määrä Suomessa (Kuluttaja 2021.)
Ruokahävikki Meri-Lapissa
Kierto10-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Meri-Lapin kuntalaisten kiertotaloustietoutta sekä ilmastomyönteistä asennetta nopeiden kokeilujen ja paikallisten tapahtumien avulla. Kokeilujen ja tapahtumien avulla lisätään myös alueen yritysten tietoisuutta uusista kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista ja muuttuvista kuluttaja-arvoista.
Korona haastoi etsimään uusia tapoja verkkotapahtumien järjestämiseen. Kierto10-hanke toteutti Pelasta pöperösi -ruokahävikkiviikon hankkeen sosiaalisen median kanavissa Instagramissa ja Facebookissa 30.11.- 4.12.2020.
Ruokahävikkiviikon tarkoituksena oli jakaa ruokahävikkitietoutta kaikille ruoan syöjille sekä antaa vinkkejä ja ideoita ruokahävikin vähentämiseksi eri näkökulmista: sinkkutalous, lapsiperheet, etätyöntekijä, päiväkotien ja koulujen ruokailut, suurtalouskeittiöt sekä ruokakaupat ja ravintolat.
Ruokahävikkitapahtumassa tehtiin haastatteluja, joiden tavoitteena oli kartoittaa ruokahävikin tilannetta Meri-Lapissa ja jakaa tietoa ruokahävikistä merilappilaisille. Lisäksi kuluttajille vinkattiin ResQ-sovelluksesta, jonka kautta kuluttajat voivat ostaa ravintoloiden ylijäämäruokaa halvemmalla ja näin estää ruoan päätymistä hävikiksi. Ruokahävikkitietoutta jaettiin myös kuvin ja tekstein sekä liveruokahävikkikokkauksen merkeissä.
Tapahtuman seuraajia aktivoitiin omien hävikkiruokareseptien ja -ideoiden jakamiseen. Koulutuskuntayhtymä Lappian ravintoloihin Kemiin ja Tornioon tehtiin pöytäkolmiot sekä seinäjulisteita. Näiden sisältämien tietoiskujen tarkoituksena oli saada ravintoloiden ruokailijat pohtimaan mm. oman ruoka-annoksensa kokoa, jottei ruokaa päädy hävikiksi.
Yhteistyökumppanimme Martat antoivat omia ideoitaan ruokatähteiden jatkokäyttöön kotitalouksissa; esimerkiksi puurontähteitä voi käyttää sämpylätaikinaan ja nahistuneet hedelmät sopivat hyvin smoothieen.
Kuva 2. Ruokahävikkivinkkejä Instagramista ja pöytäkolmio. (Kierto 10)
Ruokahävikki suurtalouskeittiössä ja koulussa
Meri-Lapin kuntapalvelut tuottavat ruokapalveluita eli aterioita omistajiensa Keminmaan ja Simon kuntien, Kemin kaupungin sekä sairaanhoitopiirin päiväkoteihin, kouluihin, sairaalaan ja vanhusten hoitolaitoksiin.
Ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousun mukaan ruokahävikkiä syntyy myös suurtalouskeittiöissä, vaihtelevasti toimipaikoittain. Tällä hetkellä kertaalleen tarjotun ruoan hävikki päätyy biojätteeseen. Tarjoamaton ylijäämäruoka jäähdytetään ja tarjotaan vaihtoehtona myös seuraavana päivänä. Lisäksi Kemin kaupungissa on otettu käyttöön toiminta, jossa tarjoamatonta ruokaa myös pakastetaan ja annetaan sairaalasta kotiutuville vanhuksille, jotta heillä on valmis ateria kotiin päästyään. (Rousu, haastattelu, 5.11.2020.)
Ruokahävikin minimoimisen eteen on tehty määrätietoisesti työtä ja ruokahävikkiä on pystytty vähentämään. Hävikin minimoimisen taustalla ovat toimivat ruokalistat sekä ruoan menekin mahdollisimman tarkka arviointi.
Arpelan alakoulun opettaja Pauliina Kolmosen käsityksen mukaan ruokahävikin määrä on melko vähäinen hänen koulullaan. Ruokaa tilataan sen mukaan, mitä sitä aiemmin on mennyt. Ruokalistat tehdään kuuden viikon periodeilla ja ruokahävikin määrää tarkastellaan ennen seuraavaa tilausta. Suurin osa oppilaista maistaa ja syö kaikkea. Nykyään ei enää pakoteta syömään, vaan rohkaistaan ja kannustetaan maistamaan ruokaa useamman kerran. Salaatin ottamisesta välillä muistutellaan. (Kolmonen, haastattelu, 26.11.2020.)
Kestävä kehitys ja kestävä elämäntapa tulevat osaksi opetusta kuudennella luokalla, jossa yksi osa-alue on ruokailu ja ruokahävikin vähentäminen. Tiedottaminen ruokahävikistä on tärkeää; otetaan ruokaa vain sen verran kuin syödään ja ruokaa voi hakea lisää. Ruokahävikin minimoiminen näkyy suoraan rahansäästönä, jolloin parhaita ruokahävikin pienentäjätoimipaikkoja voidaan palkita esimerkiksi ylimääräisellä jälkiruoalla. (Kolmonen, haastattelu, 26.11.2020.)
Ruokahävikki päivittäistavarakaupassa – K-market ja S-ryhmä
Hävikkiviikolla haastattelimme kahta päivittäistavarakaupan ketjua siitä, miten näissä kaupoissa/ketjuissa pyritään ennaltaehkäisemään ruokahävikkiä, ja mitä syntyneelle ruokahävikille tehdään. K-market Kirsikan kauppiaan Kimmo Juntin mukaan ruokahävikkiä syntyy Kirsikassa vuosittain noin 2 % liikevaihdosta eli käytännössä laatikkokaupalla viikoittain. Se koostuu pääasiassa tuoretavarasta: hedelmistä, vihanneksista, leivistä ja maitotaloustuotteista. (Juntti, haastattelu, 18.11.2020.) Ryhmäpäällikkö Katja Savilakson mukaan S-ryhmässä ruokahävikkiä syntyy 0,5–10 % myynnistä, vaihdellen myymäläkohtaisesti (Savilakso, haastattelu, 13.11.2020).
K-market Kirsikassa pyritään ennaltaehkäisemään ruokahävikin syntymistä monin tavoin:
• tuotteita myydään edullisemmin ennen parasta päivää
• pidetään huolta siitä, että on oikeanlaisia tuotteita myynnissä ja tuotteita tilataan oikea määrä. Keskon järjestelmät auttavat osaltaan hallitsemaan hävikkiä valikoimien ja tilausmäärien osalta.
• kuljetuslämpötilat ovat oikeat, jolloin tuotteet säilyvät paremmin.
Katja Savilaakson mukaan S-ryhmässä ruokahävikin minimoiminen lähtee myös myymälähenkilökunnan oikeasta toimintavasta tilaustarkkuuden suhteen. S-ryhmässä tuotteet, joiden parasta ennen -päiväys lähenee, laitetaan myyntiin -30 % alennushinnalla lukuun ottamatta hedelmiä ja vihanneksia. Lisäksi S-ryhmällä on käytössä viimeisen aukioloajan tupla-alennus, jolloin jo alennetut tuotteet myydään -60 % alennuksella.
Kimmo Juntin mukaan K-market Kirsikassa ennaltaehkäisytoimenpiteistä huolimatta syntynyt ruokahävikki lahjoitetaan suurimmaksi osaksi hyväntekeväisyyteen seurakunnan diakoniatyöhön. Myös S-ryhmässä myymättä jääneet syömäkelpoiset, mutta ei myyntikelpoiset tuotteet, lahjoitetaan muun muassa SPR:lle. Myymälöillä voi olla omiakin ruokahävikkiyhteistyökumppaneita, esimerkiksi Kemin Prisma lahjoittaa syömäkelpoiset tuotteet Kemin kaupungille, jossa hävikkiin päätyneistä elintarvikkeista tehdään aterioita.
Suurin osa hävikistä tulee kotona (Luonnonvarakeskus 2020.). Sekä Kimmo Juntti että Katja Savilakso vinkkaavatkin jokaista suunnittelemaan ruokaostosten määrää ja hyödyntämään ylijääneen ruoan muussa ruoanlaitossa ruokahävikin minimoimiseksi.
Kuva 3. K-Market Kirsikka (Kierto10)
Kuluttajien kokemuksia ruokahävikistä
Ruokahävikkiin liittyviä kokemuksia kerättiin myös kuluttajilta. Koronan vuoksi etätöihin siirtynyt Marjo Jussila (haastattelu, 22.11.2020) kertoi, että huolellisesta suunnittelusta huolimatta ruokahävikkiä syntyy jonkin verran. Ruokaostokset suunnitellaan vähintään viikoksi kerrallaan. Myös ruokakaupan verkkokauppaa voi hyödyntää. Lisäksi ostoslistan suunnittelu on tärkeää, se on hyvä keino minimoida heräteostoksia.
Lasten kanssa ruokaillessa ruoan menekkiä voi olla haastava ennakoida, ja aterialta jää usein ruokaa yli. Marjo syö usein näitä tähteitä työpäivän aikana lounaaksi. Ruokaa voi pakastaa pieninä annoksina kiireisten päivien varalle. Biojätteeseen päätyy kuitenkin jonkin verran ruokaa, useimmiten leivän ja hedelmän paloja.
Marjo kertoi etätyön vähentäneen jonkin verran ruokahävikkiä. Hän kuitenkin kokee, että tähteistä koottu ja yksin nautittu ateria ei useinkaan ole yhtä monipuolinen ja virkistävä kuin työkavereiden seurassa nautittu työpaikkalounas. (Jussila, haastattelu, 22.11.2020.)
ResQ-sovellus
Suomalainen yritys ResQ Club tarjoaa ravintoloille, kahviloille ja ruokakaupoille sovelluksen, jossa voi myydä ylijäänyttä ruokaa kuluttajille edullisemmin. Sovelluksen käyttäjäksi, ruoan myyjäksi tai ostajaksi voi liittyä nopeasti ja helposti.
Ruoan myyjä ilmoittaa sovellukseen ylijääneen ruoan myytäväksi. Ostaja tilaa ja maksaa ruoan sovelluksessa. ResQ Club -yritys ottaa osansa myyntihinnasta, mutta suurin osa rahasta jää ruokapalvelun tuottajalle. ResQ-sovelluksen kautta tilattu ruoka on aina take away -ruokaa. (ResQ Club 2021.)
Kemiläisen ravintola Sataman Krouwin yrittäjä Olli Ahosen (haastattelu, 27.11.2020) mukaan asiakkaat ovat ottaneet ResQ-sovelluksen hyvin vastaan ja ruokahävikki on pystytty minimoimaan lähes täysin.
Torniossa yksin asuva opiskelija on viime aikoina herännyt pohtimaan omaa kulutuskäyttäytymistään etenkin ruokaan liittyen. Hän on huomannut, että ruokahävikkiä syntyy eniten jääkaapin perukoille unohtuneista suunnittelemattomasti ostetuista elintarvikkeista.
Hän kertoo kuitenkin taistelevansa ruokahävikkiä vastaan ostamalla punalaputettuja alennustuotteita ja käyttämällä ResQ -sovellusta. Näin hän onnistuu opiskelijabudjetista huolimatta noudattamaan monipuolista ruokavaliota ja satunnaiset ravintolasta ostetut annokset tuovat vaihtelua aterioihin.
Kuva 4. ResQ sovellus (Kierto10)
Johtopäätökset
Järjestetty ruokahävikkiviikko oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja oiva esimerkki tapahtuman nopeasta sopeuttamisesta koronatilanteessa. Tapahtuma tavoitti monipuolisesti eri-ikäisiä ihmisiä laajalta alueelta, ja tapahtumasta saatu palaute oli positiivista.
Tapahtuman aikana tavoitettiin 630 tiliä. Kasvua tavoitettujen tilien määrässä oli seitsemän päivän ajalla +384,6 %. Sisällön vuorovaikutukset kasvoivat 2 019 %. Seuraajien määrä kasvoi seitsemän päivän aikana +49,3 %. Sijaintitiedot paljastavat, että Meri-Lapin alueelta tavoitettiin hyvin seuraajia. Seuraajista 82 % oli naisia ja 18 % miehiä. Yhteensä tapahtuma tavoitti 10 934 henkilöä.
Instagramin Stories osiossa toteutettuun kyselyyn vastanneista kaikki olivat sitä mieltä, että tapahtumaa oli mukava seurata ja että videot olivat kiinnostavia. Vastaajista 75 % oli seurannut livekokkauksia. 60 % vastaajista sai uutta tietoa ruokahävikkiin liittyen.
Tapahtuma tuki Kierto10-hankkeen tavoitteita eli sen avulla vahvistettiin Meri-Lapin alueen kuntalaisten kiertotaloustietoutta ruokahävikin näkökulmasta. Tapahtuman avulla selvitettiin myös alueen eri organisaatioiden näkemyksiä ruokahävikistä osana kiertotaloutta.
Lähteet:
Ahonen, O. 2020. Sataman Krouwi. Yrittäjän haastattelu 27.11.2020
Juntti, K. 2020. K-Market Kirsikka. Kauppiaan haastattelu 18.11.2020
Jussila, M. 2020. Lapin ammattikorkeakoulu. Etätyöntekijän haastattelu 22.11.2020
Kuluttaja 2021. Tietoa ruokahävikistä. Viitattu 22.1.2021. https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/
Luonnonvarakeskus 2020. Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous. Viitattu 22.1.2022 https://www.luke.fi/wpcontent/uploads/2020/03/12487_Luonnnonvarakeskus-Luke_web.pdf
ResQ Club. Viitattu 20.11.2020 https://www.resq-club.com/fi/
Rousu, T. 2020. Meri-Lapin Kuntapalvelut. Ruokapalvelupäällikön haastattelu 5.11.2020
Savilakso, K. 2020. S-ryhmä. Prisma johtajan haastattelu 13.11.2020
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle