Insinööri (YAMK) Mikko Rintala työskentelee Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä TKI-projektipäällikkönä ja terveydenhoitaja (YAMK) Tiia Viiri Rovaniemen kaupungin ikäihmisten palveluissa palveluvastaavana.
Selvitimme YAMK-opinnäytetyössämme vuodenvaihteessa 2018/2019 voimaan astuneen Lapin ammattikorkeakoulun organisaatiomuutoksen vaikutuksia henkilöstön kokemaan työn laatuun ja työilmapiiriin. Opinnäyte oli osa Teollisuuden verkostojohtamisen sekä Työelämän kehittämisen ja esimiestyön YAMK-koulutuksia, ja se valmistui keväällä 2019.
Tutkimus oli luonteeltaan tapaustutkimus, jonka aineistonkeruumenetelminä käytettiin sekä kyselytutkimusta että puolistrukturoitua haastattelututkimusta. Aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2019.
Organisaatiomuutoksen myötä järjestettiin Lapin ammattikorkeakoulun opetus ja TKI-toiminta kahteen osaamisalueeseen: Arktiset luonnonvarat ja talous sekä Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut. Osaamisalueiden sisällä toimii seitsemän uutta osaamisryhmää.
Kuva 1. Lapin ammattikorkeakoulun osaamisalueet ja osaamisryhmät. Lähde: https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Organisaatio
Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin osaamisryhmien päätoimiset opetus- ja TKI-työntekijät pois lukien Vastuullisten palveluiden sekä Digitaalisten ratkaisujen osaamisryhmät.
Organisaatiomuutos sisältää riskejä
Tutkimuksen tulos kertoo, että osa työntekijöistä koki organisaatiomuutoksen vaikuttaneen työn laatuun positiivisesti, kun taas osa koki vaikutukset työn laatuun negatiivisesti.
Yhtenä mahdollisena riskinä tulevaisuudessa nähtiin työn laadun heikentyminen organisaatiomuutoksen johdosta. Työn laatua heikentäviksi tekijöiksi koettiin esimerkiksi tehokkuusajattelu, yhteisen ajan vähyys sekä työtahdin ja työkuorman määrä. Työn laatuun positiivisesti vaikuttivat muun muassa viestinnän ja avoimuuden lisääntyminen työyhteisössä sekä työtehtävien selkiytyminen.
Lisäksi tutkimuksen tuloksesta selvisi, että organisaatiomuutoksen suora vaikutus työilmapiiriin oli hyvin vähäinen. Välillisesti esimerkiksi organisaation sisäisten prosessien muutosten murroskaudella koettiin vaikuttaneen työilmapiiriin. Henkilöstö koki, että työilmapiiri työntekijöiden välillä on osin huonontunut, kun työntekijöiden ja esimiesten välillä työilmapiiri on parantunut.
Johtamisen suoraviivaistumiselle kiitosta
Arktisten luonnonvarojen ja talouden osaamisaluella koettiin, että opetuksen ja TKI:n välinen yhteistyö on tiivistynyt muutoksen myötä. Koska osaamisalueella on huomattava määrä päätoimisia TKI-työntekijöitä, on myös johtamisen suoraviivaistuminen organisaatiossa selitettävissä uuden organisaation esimiesten tehtävillä.
Muutos erillisistä TKI-päälliköistä ja opetuspäälliköistä osaamispäälliköihin yhdisti aiemman kahden päällikön tehtävät. Työntekijöiden kokemus opetuksen ja TKI:n yhteistyön tiivistymisestä selittyy sillä, että uudessa organisaatiomallissa esimiehet pystyvät yhdistämään molempien ammattikuntien osaamiset, vahvuudet sekä työtehtävät siten, että yhteistyö helpottuu.
Esimiestehtävien yhdistäminen voi selittää myös kokemusta johtamisen suoraviivaistumisesta. On todettava, että edellä mainittu yhteistyön onnistuminen henkilöityy esimieheen ja hänen organisointikykyynsä, innovatiivisuuteensa sekä sosiaalisiin taitoihin.
Huolta työssäjaksamisesta ja tiedonkulusta
Pohjoisen hyvinvoinnin ja palveluiden osaamisalueella suurin huolen aihe oli työntekijöiden jaksaminen. Yli puolet osaamisalueen työntekijöistä koki organisaatiomuutoksen vaikuttaneen haittaavasti työssäjaksamiseen. Työntekijät olivat suurimmaksi osaksi myös eri mieltä työtahdin sekä työkuorman kohtuullisuudesta.
Jopa kolmasosa koki organisaatiomuutoksen olleen merkittävä haitta tiedonkululle esimiesten ja alaisten välillä. Tiedonkulun heikentyminen voi johtua siitä, että uusi organisaatio oli toiminut vasta vähän aikaa ja esimiehet eivät vielä tutkimushetkellä olleet löytäneet oikeita kanavia tiedottaa asioista.
Tiedottamisen haasteet eivät kuitenkaan olleet vaikuttaneet työilmapiiriin, sillä vain kolmasosa koki ilmapiirin heikentyneen esimiesten ja työntekijöiden välillä.
Suunnittelun tärkeys organisaatiomuutosta valmisteltaessa
Vaikka tutkimuksen aineisto ei kattanut Lapin ammattikorkeakoulun koko henkilöstöä, koemme, että tulevia organisaatiomuutoksia suunniteltaessa tämän tutkimuksen tuloksia pystytään hyödyntämään missä tahansa organisaatiossa.
Organisaatiomuutoksen suunnittelu onkin onnistumisen osalta erittäin tärkeä vaihe. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että organisaatiomuutoksia suunniteltaessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka muutos vaikuttaa henkilöstöön, päivittäiseen työhön ja työn laatuun. Nämä seikat vaikuttavat suoraan organisaation kykyyn tuottaa haluttua tulosta.
Tarkempi, pidempiaikainen suunnittelu ja henkilöstön kuuleminen suunnitteilla olevissa asioissa lyhentävät murroskauden pituutta, vähentävät muutosvastarintaa sekä parantavat työntekijöiden osallistamisen tunnetta.
Työntekijöiden osallistaminen puolestaan vahvistaa työntekijöiden kuuluvuutta yhteisöön ja sitä kautta parantaa sekä työilmapiiriä että työn laatua. Tarkastelemalla näitä osa-alueita tulevissa organisaatiomuutosten suunnitteluissa päästään parempaan lopputulokseen ja voidaan vähentää murroskauden negatiivisia vaikutuksia työilmapiiriin sekä työn laatuun.
Opinnäytetyön lopussa esitämme ehdotuksia jatkotutkimuksille.
Opinnäytetyö ”Organisaatiomuutoksen vaikutus henkilöstön kokemaan työn laatuun ja työilmapiiriin” on ladattu Theseukseen ja se löytyy kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414589