KM Saila Puukko työskentelee projektisuunnittelijana Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla. Hän koordinoi kolmivuotista Interreg Pohjoisen ohjelmasta rahoitettua “Our Stories - the business of using Storytelling to draw people in” -projektia.
Yksi joki, kolme maata ja kymmenen siltaa. Tämä on Revontultentie. Monelle tämä tie on vielä tuntematon, paremmin E8:na tunnettu. Revontultentie kulkee Tornio-Haaparannalta jokivartta pitkin Tromssaan saakka.
2000-luvun alusta lähtien on Revontultentien matkailupotentiaalia tutkittu ja hankkeistettu. Varsinaisesti Revontultentie syntyi vuonna 2002.
Vajaa vuosikymmen sitten julkaistiin Lapin yliopiston matkailun tutkimuksen proseminaarityö aiheena revontultentien matkailupotentiaalin kehittäminen (Meriruoho, Rantala & Veijola 29/2007). Tutkimuksessa todettiin tien olevan suomalaisten matkailijoiden keskuudessa lähes tuntematon, vaikka Revontultentie on virallisesti matkailutie.
Johtopäätöksenä tutkimuksessa esitettiin, että tietä tulisi kehittää erityisesti yhtenäisenä kansallisen kulttuurin näyttämönä. Tämä tutkimus olisi voitu julkaista viime vuonna, ei kymmenen vuotta sitten.
Revontultentien rikas kulttuuriperintö
Kaksi vuotta sitten heräsi kipinä rajat ylittävään tarinankerronnan projektiin saadessamme vieraan Pohjois-Norjan Storsletistä. Inger 
Birkelund Ihana AS -yrityksestä lähestyi meitä projekti-idealla. Ajatus lähti kehittymään kohti Revontultentietä yhdistäen kolme maata ja satoja kilometrejä yhteistä rajaa. Pienen selvitystyön jälkeen kävi ilmi, kuinka paljon yhteistä kulttuurihistoriaa tämän reitin varrelle mahtuukaan.
Esimerkkinä yhteisestä kulttuuriperinnöstä ovat muun muassa Meänkieli ja Kveeninkieli. Kveeninkieli on yksi Norjan vähemmistökielistä ja se perustuu suomenkielen peräpohjalaisiin murteisiin. Kieleen on vaikuttanut myös saamenkieli, joka on yksi tunnetuista vähemmistökielistä tien varrella.
Revontultentie on kulttuuriperimältään rikas ja monipuolinen kokonaisuus, jossa tulee esille yhteinen rajanvartinen elämä.
Tarinallistaminen palvelukokemuksena
Tarinallistamiseen käsitteenä tutustuin heti projektin ideointivaiheessa. Tarinallistamista (eng. Story design) on käsitelty muun muassa Anne Kalliomäen julkaisussa nimeltä “Tarinallistaminen - Palvelukokemuksen punainen lanka”. Anne käsittelee tarinallistamista palvelumuotoilun lähtökohdista, jossa yrityksen liiketoimintaa suunnitellaan tarinalähtöisesti.
Paikallisten ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien tarinoiden hyödyntäminen matkailuyritysten liiketoiminnassa tuntui olevan juuri se mitä 
Revontultentie kehittäminen edellyttää, jos haluamme luoda yhtenäisen kansallisen kulttuurin näyttämön, kuten aiemmin todettiin.
Meillä on jo esimerkkejä onnistuneesta tarinallistamisesta, ehkä tunnetuin esimerkki on Mustaparta. Mustaparta tuntuu juurtuneen osaksi torniolaisten yhteistä kulttuuriperintöä. Sen ovat ottaneet omakseen myös useat yritykset. Parhaillaan ollaan rakentamassa muun muassa Mustaparran hotellia.
Haluammekin tarjota Revontultentien varrella oleville yrityksille ja matkailutoimijoille inspiraatiota alueella vaikuttavien tarinoiden hyödyntämiseen omassa liiketoiminnassa.
Tarinaideasta projektiksi
Valmistelimme hakemusta Interreg Pohjoisen -ohjelmaan, olihan kyseessä rajat ylittävä yhteistyö, jonka keskeinen tavoite oli alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman kasvattaminen sekä kulttuurin ja ympäristön säilyttäminen. 
Tavoitteeksi muodostui alueen tarinankerronnan ja paikallisen identiteetin edistäminen keräämällä ja valikoimalla inspiroivia ja rajat ylittäviä tarinoita Revontultentien varrelta. Tarinoiden odotetaan edistävän uteliaisuutta aluetta kohtaan. Niistä tehdään tarinatuotantoja, kuten musiikkia ja lyhytelokuvaa. Digitaalinen tarinakirja tulee kokoamaan valitut tarinat yhteen niin alkuperäisellä kielellä kuin englanniksi.
Projekti on käynnistynyt vasta hetki sitten, virallisesti elokuussa 2016. Seuraavan puolen vuoden aikana tarkoituksemme on järjestää tarinakiertue, joka käynnistyy Tornio-Haaparannalta kulkien kohti Norjan Storslettia. Tarinakiertue on koko kumppaniverkoston yhteinen ponnistus. Kiertueen aikana tarinoita kerätään paikallisilta itseltään.
Toinen tärkeä osa projektiamme on interaktiivisen tarinankerronta -sivuston rakentaminen. Sivusto toimii hankkeen kotipaikkana, mutta se on myös paikka ihmisille jakaa omia tarinoitaan.
Vuoden 2017 aikana tavoitteena on testata ja kehittää uudenlaiseen sensoriteknologiaan perustuvaa tarinankerronnan mobiiliapplikaatiota yhteistyössä kaupan ja kulttuurin tietojenkäsittelyn opiskelijoiden kanssa. Tarkoitus olisi hyödyntää niin sanottuja peili-beaconeita (Video enabled Beacons) tarinankerrontaan perustuvassa matkailun markkinoinnissa. Tästä lisää hieman myöhemmin :)
Our Stories Facebook sivut
Estimote beacons
Lähteet: Revontultentiellä Torniosta Kilpisjärvelle, matkailututkimuksen näkökulmia matkailun kehittämiseen; Meriruoho, Rantala & Veijola (toim.), Tiehallinnon selvityksiä, 29/2007