kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Oppimisanalytiikkaa Moodlen avulla ruotsin kielen valmentavissa aktivointiopintojaksoissa

Oppimisanalytiikkaa Moodlen avulla ruotsin kielen valmentavissa aktivointiopintojaksoissa

6.4.2021



Raija Lummin kasvokuva.
FM Raija Lummi työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

Lapin AMK on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämässä kärkihankkeessa, jota koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu. APOA-hanke on lyhyesti sanottuna Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa.

Hankkeessa pilotoidaan ja tutkitaan oppimisanalytiikan käyttöä ammattikorkeakouluissa. On kyse opiskelijan oppimisprosessin tukemisesta käytettävissä olevien välineiden avulla. Yksi näistä välineistä on oppimisympäristö Moodle, jota käytetään laajasti ammattikorkeakouluissa kaikissa opintojaksoissa oppimisalustana, jonka opettaja suunnittelee kullekin opintojaksolle erikseen. Oppimisanalytiikassa analysoidaan opiskelijan oppimista käytettävissä olevin välinein opintojaksotasolla.

Mitkä ryhmät olivat mukana pilotissani?

Olen ruotsin ja saksan kielen lehtori ja lähdin innolla mukaan APOA-hankkeeseen Lapin AMKissa. Valitsin oppimisanalytiikka-pilottiini kaksi ryhmää opintojaksoillani nimeltään ruotsin aktivointi. On kyse valinnaisopinnoista, joista opiskelija saa 3 opintopistettä ja jotka valmentavat myöhemmin tai samaan aikaan suoritetuille ruotsin kielen ammattiopinnoille.

Ensimmäinen ryhmä alkoi alkusyksystä 2020 ja sen päätyttyä lokakuussa, alkoi toinen, joka päättyi joulukuussa 2020. Molemmissa ryhmissä sattui olemaan 16 ilmoittautujaa, joista opintojakson loppusuoritukseen asti oli 12 (liiketalous, tietojenkäsittely) ja 10 (kuvataide) opiskelijaa. Kerroin ryhmille opintojakson alussa, että tulen käyttämään Moodlen työkalua analyysikaavio ja sitä kautta seurata heidän edistymistään opintojaksolla. Opiskelijoille kerrotaan opintojakson alussa analytiikan tavoitteista ja sen merkityksestä opintojakson kehittämisessä.

Mitä välineitä oppimisanalytiikassa käytetään?

Moodlen analyysikaavio on hyvä väline opettajan työssä. Siihen en ollut ennen tätä oppimisanalyysi-projektia tutustunutkaan, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Kaavioon kuuluvat otsikot 1. arviointitaulukko, 2. sisältöjen avaamiset, 3. aktiivisten opiskelijoiden lukumäärä, 4. tehtävien palautukset, 5. tenttipalautukset, 6. Hotspot palautukset ja 7. osumien jakauma ovat hyviä alakohtia.

Mielestäni ne eivät sanastollisesti ole kuvaavia eivätkä ne siten kerro mitä informaatiota niiden kautta voi saada. Keskityin analyysissani vain muutamiin edellä olevista kaavion osioista. Tarkastelin lähinnä tehtävien palautusta, sisältöjen avaamista ja osumien jakaumaa.

Mihin seikkoihin opettaja kiinnittää huomion kielen oppimisprosessissa?

Tarkoitus pilotissani oli tarkastella kielen oppimisprosessia Moodlen analyysikaaviota hyödyntäen. Tavoitteena oli selvittää opintojaksotasolla, onko välineistä apua oppimiseen (=oppimisprosessin tuki). Analyysikaavio antaa mahdollisuuden seurata systemaattisesti oppimisprosessin etenemistä oppijalla. Toinen asia on, tuleeko prosessia aina seurattua ja välineitä käytettyä. Oppimisprosessissa tulee eteen myös yllätyksiä, sillä on kyse prosessista, ei produktista.

Kielen oppimiseen kuuluu 4 osaa: kuunteleminen, puhuminen, kirjoittaminen ja lukeminen. Mielestäni kommunikaation eli yhteisöllisyyden osa on hyvä lisätä yhdeksi osaksi. Verkko-opinnoissa tämä on näkökulma, jota on tärkeä arvioida: miten yhteisöllisyys hoidetaan, kun ollaan täysin verkon avulla oppimisprosessissa. Yhdessä tekeminen on tärkeää. Opettaja voi siihen ohjata, mutta miten se käytännössä etävälineiden avulla hoidetaan, on haastavaa. Syksyn koronatilanteessa mm. opiskelijoiden luontevat kahvi- ja muut live-keskustelut puuttuivat.

Tähän liittyen opetusta ei voi varata pelkästään yhden välineen eli verkon varaan, vaan pitää ottaa käyttöön monimediaalisuus ja myös kontaktitunnit (Adobe Connect-väline). Osallistuin syksyllä Tampereen yliopiston järjestämään DigiLust-projektiin, jota pystyin hyödyntämään tämän pilotin yhteydessä. DigiLust-projektissa oli kyse digitaalisten sovellusten käytöstä sekä kielenopetuksessa että arvioinnissa. Yhteistyöparina oli lukion kollega. Teimme projektissa yhteisen suulliseen kielitaitoon liittyvän videotehtävän.

Oppimisanalytiikka -pilotissani otin Moodlen oppimisalustan lisäksi mukaan opetukseen ja ohjaukseen Adobe Connect-välineen eli ns. kontaktitunnit. Niitä pidin molemmille ryhmille 5 kertaa ja lisäksi erillisen tenttitilaisuuden. Syyskuussa alkaneen ryhmän kanssa pidin tentin Moodlessa word-tiedostona ja lokakuussa alkaneen ryhmän kanssa käytin tenttinä Moodlen omaa tenttityökalua. Molemmissa ryhmissä tentin tekoon oli käytössä 2 tuntia.

Mitkä asiat lisäävät opiskelijan onnistumista opintojaksolla?

Tuntiaktiivisuus ja tunneille osallistuminen näkyi numerossa ja läpäisemisessä. Tuntiaktiivisuus ja tehtävien tekeminen Moodlessa opintojakson aikana myös nosti opintojakson kokonaisarviointia.

Olin laittanut Moodle-ympäristöön ns. pakollisten tehtävien joukkoon vapaaehtoisia tehtäviä ja Moodlessa oli lisäksi myös erikseen otsikon ”itsenäisiä tehtäviä” alla automatisoituja tehtäviä, joista tulee automaattinen korjaus. Ajattelin, että nämä tehtävät voisivat olla motivaation osoittajia.

Motivaatio näkyy aktiivisuudessa ja kielissä aktiivisuus ja yrittäminen perinteisesti nostavat arvosanaa. Motivaatio osana oppimisprosessia on haastava käsite, sillä vaikka analytiikka tarjoaa houkuttimen, se voi joillekin opiskelijoille toimia oppimisen lannistajana, jos opiskelija ei koe opettajan suorittamaa seurantaa positiivisesti.

Motivaatiota on vaikea mitata ja se vaatii erillisen tutkimuksen. On vaikea tietää mitä opiskelijat oikeasti ajattelevat tehdessään tehtäviä. Onko heillä tehtäviä kohtaan sisäistä vai ulkoista motivaatiota eli tehdäänkö tehtävät omaa oppimista varten vai jotta opintojaksosta tulee hyvä arviointi. Motivaatio on mielenkiintoinen ja moniulotteinen tarkastelun kohde.

Se, mitä voisi olettaa olevan sisäisen motivaation tulosta on, että samat muutamat henkilöt tekivät ns. vapaaehtoisia tehtäviä. Heitä oli molemmissa ryhmissä 2-4 opiskelijaa. Poikkeuksena edellisiin päätelmiini aktiivitunteihin osallistumisesta ja opintojakson onnistumisesta oli yksi opiskelija, joka oli hyvin vähän tunneilla AC:ssa, mutta teki kaikki vapaaehtoiset tehtävät ja onnistui tentissä. Tenttipalaute on yksi indikaatio motivaation etenemisen seurannassa. Tämä yksi poikkeava esimerkki osoittaa, että hän ei kokenut tarpeelliseksi olla tunneilla, mutta vapaaehtoiset tehtävät toivat hänelle sitä vastoin lisäarvoa oppimisprosessissa.

Ensimmäisen ryhmän aktiivisuus Moodlessa -liiketalous ja tietojenkäsittely alkusyksyllä 2020

Arviointikaavion sisältöjen avaamiset osoittivat, että opintojakson alussa tehtiin enemmän avaamisia, kuten ensimmäinen viesti opettajalta (avaamiset 16 opiskelijaa eli koko aloitusryhmä) ja esim. eri substantiiviryhmät, joita käsiteltiin ensimmäisellä AC-tunnilla (kolmen eri tehtävän avaamiset 15,15,15). Myös keskustelualueet avattiin hyvin aktiivisesti. (viestejä kaksi, joissa avaamiset 16,15) Tehtävissä oli paljon avaamisia, varsinkin pakollisissa. (seitsemässä tehtävässä avaamiset 14,15,15,8,12,13,10)

Tehtävien palautuksissa oli nähtävissä sama linja eli alussa opiskelijat olivat aktiivisempia, kuten kielioppiasioissa substantiivit ja verbit, mutta sitten nähtävissä oli notkahdus ja taas lopussa tenttiin osallistuttiin hyvin. Voisi siis väittää, että opintojakson keskivaihe vaatii opettajalta enemmän aktiivisuutta mm. viestien lähettämisen muodossa opiskelijoille, ja varsinkin niille, jotka eivät ole palauttaneet aikaisempia tehtäviä ajoissa. Opettajan on myös syytä seurata tuntiaktiivisuutta, jotta turhia opintojakson keskeyttämisiä ei tulisi. On opettajan tehtävä pitää ryhmä ns. kasassa ja laittaa tarvittaessa myös yksityisviestejä ryhmäviestien lisäksi.

Analyysikaavion seuraaminen ja sen hyödyntäminen ohjauksessa voi siis olla yksi keino opiskelijan oppimisen tukemisessa. Opettajan antama palaute on kaiken kaikkiaan tärkeää oppimisprosessissa.

Analyysikaavion alakohta osumien jakauma on myös hyvä väline. Myös siitä näkee hyvin, että alkuvaiheessa opiskelijat ovat aktiivisimmillaan. Opettaja voi siis yrittää pitää aktiivisuutta yllä. Osumien jakaumasta näkee hyvin erilaista tietoa, mm. sen, että aktiivisuus on huipussaan alussa opiskelijalla ja sen, mitä sisältöjä opiskelijat aukaisevat. Täten opettaja voi ohjata opintojakson aikana opiskelijaa ja rohkaista häntä tehtävien teossa.

Sisältöjen avaamiset otsikot on jaettu kahteen osaan: aktiviteetit ja lähteet, joiden alla on mm. paljon käyttämäni palautettavat tehtävät ja keskustelualueet. Niissä oli siis paljon avaamisia ja toimintaa, palautuksia ja keskustelua, ns. aktiviteettia. Kohdassa lähteet ympäristössäni oli mm. sivuja ja verkko-osoitteita. Niitä avattiin heikosti esimerkkinä ” vinkkejä ruotsin opiskeluun”, vain 6 avaamista ja neljässä verkko-osoittessa vain 4,8,4 ja 4 avaamista. Opettajan tulee tarkkaan suunnitella mitä tehtäviä ja millaisia verkko-osoitteita laittaa Moodleen, koska kaikkia ei selvästikään avata tai hyödynnetä.

Aktiivisten opiskelijoiden lukumäärä on myös tietoa antava analytiikan lähde. Siinä näkee vuorokaudenajat, jolloin opiskelijat ovat aktiivisia. Aktiivisten opiskelijoiden käyrä nousee noin klo 8 jälkeen aamulla nousten huippuunsa klo 15-16, josta käyrä laskee hiljalleen iltaa kohti. Osumia on kuitenkin myös yöllä, jopa yöllä klo 2. Tästä voi päätellä milloin opiskelijat ovat paikalla ja mihin aikaan opettaja voisi yrittää antaa omat palautteensa tai muut yhteydenottonsa.

Jos ”Ville” on aina keskipäivällä Moodlessa, opettaja tietää milloin hänet varmemmin saa kiinni myös sähköpostilla, jos on kiireistä asiaa ja opettajalla on mahdollisuus olla yhteydessä oman aikataulunsa puitteissa. Analytiikan hyödyntäminen voi siis lisätä opiskelijan henkilökohtaista ohjaamista.

Opintojakson suoritti loppuun asti 12 opiskelijaa, joiden tenttitulokset ovat seuraavat: liiketalous ja tietojenkäsittely: T1-, T1, T1+, T2, T2, T2+, H3, H4-, H4, H4, H4, H4+

Toisen ryhmän aktiivisuus Moodlessa – kuvataide syksyllä 2020

Myös tämän toisen ryhmän kohdalla arviointikaavion sisältöjen avaamiset osoittivat, että opintojakson alussa tehtiin enemmän avaamisia, palautettiin tehtäviä, kuten tehtävät substantiivit (13), aloitusaine (12), toinen aine (10) ja substantiivit (9).

Opettajan lähettämän viestin oli avannut 10 ja keskustelupalstan viestin 9 opiskelijaa. HotPotatoes-tehtävään ja itseohjautuviin tehtäviin ei ollut kovin kiinnostusta (opiskelijoita 3 ja 2), mutta ero liiketalouden ja tietotekniikan ryhmään oli se, että H.C. Andersenin satuun perustuva tekstinymmärtäminen kiinnosti kuvataideryhmää enemmän: 8 avaamista kun liiketalous/tietojenkäsittely, jonka ryhmäkin oli isompi, oli vain 4 avaamista. Tästä voisi päätellä, että ryhmien suuntautumisen ja opinto-ohjelman perusteella opettaja voisi liittää myös tällaiseen valmentavaan ruotsin aktivointi-opintojaksoon alalle sopivia tekstejä, vaikka tarkoitus onkin kielen rakenteiden kertaus. Tässä oli mahdollisesti kyse motivaatioon liittyvästä seikasta.

Sisältöjen avaamisissa on alakohta Tentti, jossa on ns. automaattisesti palautusta tuottavat tehtävät. Myös tämä osio kiinnosti hieman enemmän kuvataideryhmää verrattuna ensimmäiseen ryhmään. Näiden tehtävien otsikot olivat: på konditoriet, ringa en pizzeria ja vem vet. Voiko tästä päätellä, että otsikot herättivät enemmän mielenkiintoa kuvataideopiskelijoissa vai oliko sattumaa, että niihin tartuttiin hanakammin? Tähän olisin voinut saanut vastauksen, jos olisin seurannut opiskelijoiden palautuksia kurssin aikana tarkemmin. Nyt tämä analysointi on painottunut kurssin jälkeiseen analysointiin ja tekemääni kyselyyn pari kuukautta opintojakson jälkeen.

Sisältöjen avaamiset alakohtina on lähteet ja tiedosto ja sieltä avautuu ohjeistamani kielioppitehtävät, joista näkyy sama trendi kuin ensimmäisen ryhmän kohdalla. Ensimmäisiin tehtäviin (substantiivit) oli vastannut 13 opiskelijaa, seuraavaan substantiivien kertaustehtävään 8 opiskelijaa, uuteen verbiasiaan vastasi 7 opiskelijaa, välissä oleviin tehtäviin 7 ja 6 opiskelijaa ja taas loppuvaiheessa uuteen asiaan sanajärjestykseen oli vastannut aktiivisesti 11 ja 12 opiskelijaa, mutta lopussa oleviin tehtäviin vain 7 ja 8 opiskelijaa.

Opettajan on siis syytä tarkkailla tehtävien palautusta ja myös kysyä syitä miksi palautusta ei ole tehty. Tämä on mahdollista pienissä 10-16 hengen ryhmissä, mutta kun opiskelijoita on 30-40, aika ei riitä tähän. Koulutuksen järjestäjän pitää ottaa huomioon opettajien työresurssi, jos oppimisanalytiikkaa pidetään tärkeänä opiskelijoiden ohjauksessa.

Tälle toiselle ryhmälle tein tentin Moodlen tentti-työkalulla. Kielitentin teko työkalulla on haastavaa. Tentin suoritti 10 opiskelijaa. Tenttitulokset olivat: T1, T1,T1, T2,T2,T2,T2, H3,H3,H3 . En tiedä johtuiko ryhmien taitotasosta vai tentin ominaisuuksista, mutta liiketalouden ja tietojenkäsittelyn ryhmän tulokset olivat paremmat. Kuvataideryhmän aktiivisuus kontaktitunneilla oli kuitenkin korkeampi.

Loppuyhteenvetoa

Opettajan työhön liittyvien ohjausvälineiden lisäksi myös opiskelijalla pitää olla välineitä oman oppimisen etenemisen seuraamiseen. Silloin on kyse itsesäätelystä ja oppimisprosessin vaikuttamisesta. Sen vuoksi ennen opintojaksoja on tärkeä käydä läpi kaikki Moodlen omat työkalut ja selvittää, miten sekä opettaja että opiskelija voi niitä hyödyntää. Minulle jäi epäselväksi, miten opiskelija itse seuraa omaa edistymistään Moodlen työkalujen avulla ja ovatko ne automaattisesti jokaisessa Moodle-ympäristössä käytössä.

On selkeästi havaittavissa, että itsenäiset tehtävät ja vapaaehtoiset otsikoiden alla olevia tehtäviä ei tehdä niin aktiivisesti kuin ns. pakollisia, ja ne, jotka tekevät vapaaehtoisia tehtäviä ovat muutenkin aktiivisia mm. kontaktitunneilla. Toisaalta pari opiskelijaa teki kovasti töitä, jotta oppii ruotsia (olivat siitä s-postilla etukäteen kirjoittaneet), heillä oli motivaatio saada kurssi läpi ja oppia ammattiruotsin kurssilla tarvittavia perusasioita. Juuri he tekivät myös vapaaehtoisia tehtäviä pakollisten lisäksi.

Voi myös päätellä, että opettajan pitää laatia erilaisia tehtävätyyppejä, olla aktiivinen ryhmän ja yksilöiden kanssa mm. s-postilla varsinkin kurssin keskivaiheessa, koska siinä kohtaa on havaittavissa väsymistä ja motivaation heikkenemistä (käänteinen Gaussin käyrä).

Aktiivisten opiskelijoiden lukumäärässä on kaavio (vrt Gaussin käyrä) toisin päin, eli aamulla on vähän osumia ja osumat nousevat klo 15-16 huipulle, jonka jälkeen käyrä laskee.

Tehtävien aukaisemisessa ja niiden tekemisessä käyrä on puolestaan niin, että alkutehtävät, alkuaika on aktiivista opiskelijan aikaa ja aktiivisuus hiipuu kurssin keskivaiheessa ja lopuksi käyrä nousee tentin lähestyessä, koska opiskelija haluaa suorittaa opintojakson ja saada pisteet?

Analyysikaavio on hyvä väline opettajan työssä, kuten alussa kirjoitin. Kuten jo totesin, Moodlen analyysikaavion otsikot ja rakenne eivät ole houkuttelevia. Ne eivät aukea sanastollisesti, koska otsikot eivät ole kuvaavia. Onko termit käännetty englannista? Myös epäselvä rakenne on ehkä aiheuttanut sen, etten opettajana ole kokenut niitä omalle työlle tärkeiksi pedagogisestikaan, koska sanat eivät aukea. Mielestäni analyysikaavion rakennetta voisi muuttaa selkeämmäksi. Näin analyysikaaviota tulisi enemmän myös hyödynnettyä.

Myös kaaviosta saadun tiedon analysoinnin mahdollisuus oli minulle uutta. Siten tämä pilotti oli hyödyksi minulle oman opetukseni suunnittelussa jatkossa, jos vain aika antaa myöden ja taidot tiedon analysoinnissa ja hyödyntämisessä lisääntyvät.

Vielä tärkeämpää on esitellä opiskelijoille millä välinein he itse voivat seurata oppimistaan ja etenemistään eri oppiaineissa. Se on osa itsesäätelyä ja omaan toimintaansa ja tuloksiinsa vaikuttamista.

Opettaja voi myös miettiä tehtävätyyppejä ja sisältöjä opiskelijan opintosuuntautumisen mukaan, kuten esimerkiksi toisen ryhmän eli kuvataideopiskelijoiden kohdalla kävi, jotka tarttuivat tekstinymmärtämistehtävään, jonka teemana oli vanha Andersenin satu. Opettajan kannattaa joka tapauksessa laatia opiskelijoiden tehtäväksi mahdollisimman paljon ja erilaisia tehtäviä. On myös tärkeä katsoa peruutuspeiliin eli käydä edellisistä ympäristöistä läpi sellaiset tehtävät tai sivut, joita ei ole hyödynnetty, avattu ja tehty. Näin opettaja voi jokaisen toteutuksen jälkeen hioa ympäristöä hieman paremmaksi.

Mikä on opiskelijapalautteen rooli oppimisanalytiikassa?

Palautteen kysyminen on tärkeä opettajan työn kannalta. Palaute kehittää opettajan työtä. Pyysin molemmilta ryhmiltä palautetta muutaman kuukauden opintojakson päättymisen jälkeen. Kannustin myös heitä jättämään palautteen, jotka eivät tulleet opintojaksolle ilmoittautumisesta huolimatta tai jotka jättivät opintojakson kesken.

Opintojaksojen keskeyttämiseen voi olla monia syitä. Näissäkin pilotointiryhmissä keskeyttäneitä oli (alussa 16, tentissä 12 ja toisessa ryhmässä 16…10). Tein palautteen zef.fi-välineen avulla. Vastausprosentti oli 73% (32 opiskelijasta 21 vastasi). Valmiisiin kysymysvaihtoehtoihin, miksi keskeytit opintojakson tuli vastauksia viideltä keskeyttäneeltä, kun keskeyttäneitä oli yhteensä kymmenen= 50%.

1 opiskelija = oli liian vaikeaa, 1 opiskelija = oli liian helppoa, osasin jo asiat, 3 opiskelijaa = tuli kiireitä, en ehtinyt käydä kurssia loppuu. Kukaan ei (onneksi😉) valinnut vastausvaihtoehtoa, joka oli ”en pitänyt opetustavasta”.

Opiskelijapalautetta

Avoimeen kysymykseen sain vastaukset:

1. Oli hyödyllinen ja mielenkiintoinen ruotsin aktivointikurssi. Ruotsin aktivointikurssissa ei ollut vikaa. Opettaja opetti hyvin kädestä pitäen ruotsinaktivoin perusteet perusteellisesti.
2. En osallistunut kurssille, koska olin/olen vaihdossa Saksassa. Laitoin tästä syksyllä viestiäkin. Syy miksi osallistuin (’) kursille oli se, että en ollut varma onnistuuko vaihtoon lähtö korona tilanteen takia. (Mikään seuraavan kysymyksen vaihtoehdoista ei oikein kuvaa minun tilannettani.) (* uskon, että opiskelija tarkoitti ”miksi ilmoittauduin.”)
3. Opin uusia asioita
4. Liian vaikea
5. Itselleni kurssi oli todella hyödyllinen, kiva vähän herättää vanhoja ruotsin taitoja ennen ammattiruotsia.
6. Kurssi oli aika lyhyt, muuten ihan hyvä.
7. Keskeytin kurssin sillä se meni Ruotsin kurssin kanssa päällekkäin, en nähnyt siinä hyötyä sen vuoksi.
8. Mukava opettaja, tunneilla oli hyvä fiilis. Näistäkin huolimatta, pakkoruotsi pois.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden eroamisprosentti on valtakunnallisesti noin 10%. Olisiko analyysikaavioista yhtenä välineenä apua tähän probleemaan? Vähentääkö opiskelijoiden suoritusten tarkempi seuranta ja oppimisprosessin tukeminen opiskelijoiden keskeyttämisprosessia? Pitäisikö koulutuksen järjestäjän resursoida enemmän ohjaukseen, jotta opettajat ehtivät seurata opintojen etenemistä enemmän?



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja